FINGRID-KONSERNIN PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2023


Pörssitiedote 27.7.2023 klo 12:15 EET

FINGRID-KONSERNIN PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2023

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Tämä puolivuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti ja siinä on noudatettu konsernin vuoden 2022 tilinpäätöksessä esitettyjä laatimisperiaatteita. Puolivuosikatsaus on tilintarkastamaton. Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.

Fingridin segmenttiraportointi muuttui 30.6.2023 alkaen. Fingridin toimintaan tai organisaatiorakenteeseen ei ole tullut muutoksia. Konsernin raportoitavat segmentit ovat kantaverkko ja tasepalvelut. Toiminnan kohtuullisen tuoton valvonta kohdistuu edelleen yhtiöön sisältäen esitetyt segmentit. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole ollut olennaisia poikkeavuuksia, minkä vuoksi IFRS 8 - standardin mukaista segmenttiraportointia ei ole aiemmin esitetty. Uusiutuvan energian kasvun myötä ja sähköjärjestelmän sääriippuvuuden lisääntyessä yhtiön palveluille kohdistuu uudenlaisia vaatimuksia. Toimintaympäristön muuttuessa yhtiö on päättänyt laajentaa raportointiaan segmentteihin.

Puolivuosikatsauksessa esitettävät graafit ja tekstitarkenteet ovat luettavissa pdf-liitteestä.

  • Liikevaihto aleni tasesähkön hinnan voimakkaan laskun myötä. Alentuneen sähkön hinnan myötä liiketoiminnan kustannukset alenivat sekä Fingridin pullonkaulatuottojen kertymä oli merkittävästi edellisvuotta alempi.
  • Kantaverkkomaksut jätettiin perimättä tammi- helmi- ja kesäkuulta. Tämä kompensoitiin yhtiön tuloksessa 139,0 (46,5) miljoonan euron suuruisella pullonkaulatuottojen kohdistuksella.
  • Voitto ennen veroja ilman johdannaisten markkina-arvon muutoksia kasvoi edellisvuodesta sallitun tuoton kasvun myötä. Tarkastelukauden tappio aiheutui häviösähkön hankintahintaa suojaavien sähköjohdannaisten markkina-arvon negatiivisesta muutoksesta.
  • Yhtiön maksuvalmius on pysynyt vahvana.
  • Katsauskaudella Suomen sähkönkulutus oli 39,9 (42,6) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 35,0 (36,6) terawattituntia, joka vastasi 81,0 (77,9) prosenttia Suomen kokonaissähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).
  • Tammi-kesäkuun aikana Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli 99,99991 (99,99999) prosenttia.
  • Kantaverkkoon liitettiin uutta uusiutuvaa sähkön tuotantoa 772 (843) megawattia.

 AVAINLUVUT 1-6/231-6/22muutos %1-12/22
 LiikevaihtoMEUR554,8692,2-19,81 815,2
 Investoinnit, bruttoMEUR130,7122,07,1276,1
 HenkilöstökulutMEUR21,319,310,338,1
 Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvon muutostaMEUR87,183,54,4149,8
 – liikevaihdosta%15,712,1 8,3
 LiikevoittoMEUR-79,5323,6-124,6290,4
 – liikevaihdosta%-14,346,7 16,0
 Voitto ennen verojaMEUR-85,0299,4-128,4257,4
 – liikevaihdosta%-15,343,3 14,2
 Kauden voittoMEUR-67,9239,4-128,4205,8
 Kauden laaja tulosMEUR-68,0239,4-128,4205,8
 Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeenMEUR-42,2342,6-112,3747,5
 Omavaraisuusaste kauden lopussa%18,526,5 22,4
 Korollinen nettovelka kauden lopussaMEUR353,2677,4-47,9322,7
 Nettovelkaantumissuhde kauden lopussa 0,80,8 0,4
 Tulos/osake-20 435,2772 003,03-128,461 904,16
 Osinko/A-osake   52 500,00
 Osinko/B-osake   19 200,00
 Oma pääoma/osake169 357,16239 903,65-29,4216 468,83
 Osakkeiden lukumäärä     
 – A-sarjan osakkeetkpl2 0782 078 2 078
 – B-sarjan osakkeetkpl1 2471 247 1 247
 Yhteensäkpl3 3253 325 3 325


Toimitusjohtajan katsaus: ”Sähköpula vältettiin - energiajärjestelmän modernisointi täydessä vauhdissa”

Alkuvuoden leudon sään takia sähkön hinnat laskivat merkittävästi vuoden 2022 huipputasoista. Loppukeväästä Suomessa nähtiin ensimmäistä kertaa negatiivisia hintoja jopa vuorokausitasolla. Palattiin sille kehitysuralle, jolla olimme ennen Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan.

Sähkön hinnan lasku näkyi voimajärjestelmän reservien hintojen laskuna, jota vauhditti myös reservimarkkinoiden osittainen avaaminen maiden rajat ylittävälle kilpailulle vuoden vaihteessa. Tämä oli konkreettinen askel kansallisista reservimarkkinoista kohti Euroopan laajuisia reservimarkkinoita. Talven rauhoittuneen sähkömarkkinatilanteen takia Fingridin saamat pullonkaulatuotot alenivat merkittävästi. Käytämme edellisenä vuonna kertyneitä poikkeuksellisen suuria pullonkaulatuottoja jättämällä perimättä kuuden kuukauden kantaverkkomaksut vuonna 2023, mikä yhdessä joulukuun 2022 maksun perimättä jättämisen kanssa alentaa kantaverkkoasiakkaiden maksuja noin 300 miljoonalla eurolla. Yhtiön taloudellinen tulos ilman johdannaisten markkina-arvojen muutoksia parani viime vuodesta.

Sähkön saatavuuden osalta mennyt talvi sujui hyvin – kiitos lauhan ja tuulisen sään sekä suomalaisten hienon venymisen sähkön säästöön. Talven leutoutta kuvaa hyvin se, että sähkönkäytön Suomen korkein kulutus saavutettiin vasta maaliskuun yhdeksäntenä päivänä, jolloin huipputunnin kulutus oli keskimäärin 12 192 megawattia. Tämä on kaukana ennätystasosta 15 105 megawattia, joka saavutettiin vuoden 2016 tammikuun kovilla pakkasilla. Olimme varautuneet paljon pahempaan, mutta onneksi pahin ei toteutunut. Olkiluoto 3 auttoi testivaiheessa talven sähkön saantia, mutta kaupalliseen käyttöön se tuli vasta talven jälkeen vahvistamaan Suomen sähkötasetta. Kantaverkon käyttövarmuus oli koko talven korkealla tasolla.

Energiajärjestelmämme kehittyy hurjaa vauhtia. Suomella on mahdollisuus tehdä vihreästä siirtymästä todellinen teollinen menestystarina ja hyvinvoinnin luoja. Suomessa kulutettu sähkö on entistä vähäpäästöisempää. Maaliskuussa julkaisemassamme sähköjärjestelmävisiossa varaudutaan merkittävään sähkön kulutuksen ja tuotannon kasvuun. Fingridille tulevat tuotannon liityntäkyselyt jatkavat kasvuaan: maatuulivoiman rinnalla nyt myös aurinko- ja merituulivoimainvestoinnit ovat lähdössä liikkeelle. Tuotannon kasvu vetää puoleensa sähkön kulutusta ja ulkomaisia investoijia. Sähkön kulutukseen liittyviä liityntäkyselyitä on jo 15 000 megawatin edestä. Luotettavat sähköverkot ovat yksi tärkeimmistä kansallisista kilpailukykytekijöistä vihreän siirtymän teollisissa hankkeissa. Fingridin investointiohjelma etenee suunnitellusti ja meillä on käynnissä noin sata eri vaiheissa olevaa kantaverkkoinvestointihanketta. Yhtiön tuore kantaverkon kehittämisen kymmenvuotissuunnitelma on noin neljän miljardin euron suuruinen. Kantaverkkoinvestointien kasvun taustalla on edelleen kiihtyvä uusiutuvan sähköntuotannon rakentaminen, sähkön kulutuksen kasvu vihreän teknologian teollisuushankkeiden vetämänä ja yhteiskunnan sähköistyminen.

Fingridissä on jo vuosia panostettu avoimen, kehittämiseen kannustavan ja yhteisöllisen yrityskulttuurin vahvistamiseksi. Hyvinvoiva ja tuloksia aikaansaava työyhteisö on yhtiön pitkän aikavälin menestyksen avain. Pitkäjänteinen työmme on huomattu myös yhtiön ulkopuolella. Vuosi sitten saavutettu kolmas sija Great Place to Workin suurten yritysten sarjassa sai tänä vuonna hienon jatkumon Fingridin viedessä voiton Suomen innostavimmat työpaikat -kilpailun keskisuurten yritysten sarjassa. Huhtikuussa toteutetun T-Median Luottamus&Maine 2023 -tutkimuksen perusteella Fingridin maine on oman henkilöstön keskuudessa erinomaisella tasolla. Henkilöstö on erittäin sitoutunut yhtiön strategian toteuttamiseen.

Taloudellinen tulos 

Konsernin tammi-kesäkuun liikevaihto oli 554,8 (692,2) miljoonaa euroa. Kantaverkkotuotot laskivat 83,7 (204,9) miljoonaan euroon. Syynä tuottojen laskuun oli tammi-, helmi- ja kesäkuun kantaverkkomaksujen perimättä jättäminen ja Suomen sähkön kulutuksen lasku tammi-kesäkuussa 39,9 (42,6) terawattituntiin. Tasesähkön myynnin liikevaihto laski 343,4 (396,3) miljoonaan euroon tasesähkön hinnan voimakkaan laskun myötä. Tasepalvelumaksuja korotettiin tammikuussa ja alennettiin toukokuussa. Sähkön siirto Suomen ja Venäjän välillä loppui 14.5.2022, minkä vuoksi rajasiirtotuottoja ei kertynyt tarkastelukaudella. Pullonkaulatuottoja kohdistettiin liikevaihtoon 94,6 (39,8) miljoonaa euroa ja liiketoiminnan muihin tuottoihin 44,4 (6,7) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot koostuivat pääosin pullonkaulatuottojen kohdistuksesta ja olivat 45,3 (251,2) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen lasku johtui suurimmaksi osaksi liiketoimintaan liittyvien sähköjohdannaisten käyvän arvon laskusta.

Tammi-kesäkuun kulut olivat 513,0 (619,4) miljoonaa euroa. Talven jälkeen voimakkaasti laskeneen sähkön hinnan myötä tasesähkön hankintakustannus aleni 236,5 (395,0) miljoonaan euroon. Kantaverkon käyttövarmuutta ja sähkön laatua varmistavien reservien kulut nousivat 71,5 (61,3) miljoonaan euroon, mikä johtui pääosin hankittavien reservimäärien kasvusta. Pullonkaulakustannusten nettovaikutus Suomen taseylijäämän siirtyessä Suomesta Ruotsiin ja Norjaan laski 5,9 (28,4) miljoonaan euroon. Kantaverkon häviösähkökulut alenivat 34,1 (39,7) miljoonaan euroon sähkön hinnan laskun myötä. Kesäkuun lopussa Fingridin loppuvuoden 2023 ennustetusta häviösähkön hankinnasta oli systeemihinnan osalta suojattu 94 (98) prosenttia 33,5 (33,1) euron keskihintaan megawattitunnilta. Suomen aluehintaeron osalta häviösähkön hankinnasta oli suojattu 85 (82) prosenttia 5,2 (6,7) euron keskihintaan megawattitunnilta.

Kantaverkon investointiohjelma etenee. Investoinnit kasvoivat 130,7 (122,0) miljoonaan euroon ja valmistuvien hankkeiden myötä katsauskauden poistot kasvoivat 59,0 (52,4) miljoonaan euroon. Kantaverkon kunnonhallintakulut olivat 8,6 (8,1) miljoonaa euroa. Henkilöstökulut kasvoivat 21,3 (19,3) miljoonaan euroon, mikä johtui henkilöstön määrän kasvusta. Konsernin liiketulos oli -79,5 (323,6) miljoonaa euroa. Voitto ennen veroja oli -85,0 (299,4) miljoonaa euroa. Erot viime vuoden vastaavaan jaksoon selittyvät pääosin johdannaisten markkina-arvojen muutoksella (negatiivinen muutos 393,6 miljoonaa euroa). Liikevoitto ilman operatiiviseen toimintaan liittyvien johdannaisten käyvän arvon muutosta oli 87,1 (83,5) miljoonaa euroa. Liikevoitto ilman johdannaisten käyvän arvo muutosta kasvoi edellisvuodesta investointiohjelman ja korkotason nousun lisätessä yhtiön sallittua tuottoa. Katsauskauden tulos oli -67,9 (239,4) miljoonaa euroa ja laaja tulos -68,0 (239,4) miljoonaa euroa.

Rahoitus

Konsernin liiketoiminnan nettorahavirta investointien nettorahavirralla vähennettynä oli katsauskaudella -42,2 (349,2) miljoonaa euroa. Rahavirran lasku johtui pullonkaulatuottojen matalammasta kertymästä katsauskaudella. Rahavirtaa alentavat siihen sisältyvä 99,2 miljoonaan euron investoinnit korkosijoituksiin. Omavaraisuusaste oli katsauskauden lopussa 18,5 (26,5) prosenttia. Omavaraisuusasteen laskuun vaikutti oman pääoman aleneminen ja pullonkaulatuottojen kasvu taseessa. Oman pääoman aleneminen johtui sähköjohdannaisten markkina-arvon laskun aiheuttamasta negatiivisesta tulosvaikutuksesta sekä huhtikuussa maksetusta ensimmäisestä osinkoerästä. Kertyneet pullonkaulatuotot sisältyvät taseessa muiden velkojen erään lyhyt- ja pitkävaikutteiset siirtovelat, joka kasvattaa taseen velan määrää ja alentaa osaltaan omavaraisuusastetta. IFRS 16 -standardin vaikutus oman pääoman osuuteen oli 0,2 prosenttiyksikköä pienentävä.

Konsernin nettorahoituskulut tammi-kesäkuun aikana olivat 6,1 miljoonaa euroa (23,8 miljoonaa euroa), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 11,8 miljoonaa euroa negatiivinen (20,8 miljoonaa euroa negatiivinen). Rahoitusvarojen käyvän arvon muutos oli 3,1 miljoonaa euroa positiivinen (1,1 miljoonaa euroa negatiivinen). Nettorahoituskuluihin sisältyi IFRS 16 -standardin mukaisesti 0,3 (0,3) miljoonaa euroa korkokuluja taseeseen kirjatuista vuokrasopimusveloista.

Korolliset lainat olivat 1 048,9 (1 101,6) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia lainoja oli 681,6 (1 043,6) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia lainoja 367,4 (58,1) miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten lainojen määrän kasvua selittää huhtikuussa 2024 erääntyvä 300 miljoonan euron suuruinen joukkovelkakirja. Lainoihin sisältyi raportointipäivänä IFRS 16 mukaisia vuokrasopimusvelkoja yhteensä 32,5 (31,1) miljoonaa euroa, joista lyhytaikaisia, alle vuoden kuluessa erääntyviä oli 3,2 (2,7) miljoonaa euroa ja yli vuoden kuluttua erääntyviä oli 29,3 (28,3) miljoonaa euroa.

Konsernin maksuvalmius säilyi erittäin hyvänä. Rahavarat sekä muut rahoitusvarat olivat katsauskauden lopussa 624,8 (424,3) miljoonaa euroa. Fingrid on käyttänyt aktiivisesti sille kertyneitä pullonkaulatuottoja investointeihin jättäen perimättä kantaverkkomaksuja ja kattaen pullonkaulatuotoilla toiminnan kustannuksia. Pullonkaulatuottojen kertymä on ollut huomattavasti edellisvuotta alempi. Lisäksi yhtiöllä on muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin sisältyviä korkosijoituksia 70,9 (0,0) miljoonaa euroa. Konsernilla on maksuvalmiutta turvaava 300 miljoonan euron suuruinen nostamaton sitova valmiusluotto sekä yhteensä 90 miljoonan euron suuruiset ei-sitovat maksuvalmiutta varmistavat rahoitusjärjestelyt pankkien kanssa.

Asiakkaat

Uusiutuvan säästä riippuvan energiatuotannon voimakas kasvu ja alueelliset keskittymät muuttavat sähköjärjestelmän toimintaa ja hallinnan edellytyksiä. Fingrid julkaisi keväällä sähköjärjestelmävision, jossa kuvataan sähköjärjestelmän muutosilmiöitä ja Suomen kasvumahdollisuuksia puhtaassa energiantuotannossa ja teollisessa sähkön kulutuksessa. Visiossa varaudutaan sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvuun ja luodaan valmiutta kantaverkon ja sähköjärjestelmän kehittämiselle pitkällä aikavälillä. Tämä kehitys vaatii useita muutoksia, uusia ratkaisuja ja entistä tiiviimpää yhteistyötä kaikkien sähkön käyttäjien ja tuottajien kesken. Fingrid työskentelee sähkömarkkinatoimijoiden kanssa tiiviissä yhteistyössä löytääkseen ratkaisuja, joilla voidaan jatkossakin taata korkea sähkön laatu ja saatavuus uusiutuvan sähkön tuotannon ja kulutuksen voimakkaasti kasvaessa.

Sähköntuotannon liityntäkyselyjen määrä on viime vuoden vastaavasta ajankohdasta kasvanut merkittävästi ja niiden kokonaiskapasiteetti on nyt 280 GW. Valtaosa kyselyistä, noin 160 GW, liittyy maatuulivoimaan, mutta myös merituulivoiman ja aurinkovoimalaitosten liityntäkyselyjen määrä on kasvussa. Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla sähköverkkoon liitettiin uutta uusiutuvaa tuotantoa 772 MW (843 MW).

Lisääntynyt puhtaan energian tuotanto ja varma sähkön siirto ovat vaikuttaneet merkittävästi myös teollisuuden kulutuskysyntään, jonka liityntäkyselyiden määrä on noin 15 GW. Eri puolilla Suomea on suunnitteilla ja käynnissä lukuisia puhtaan sähkön käyttöön liittyviä hankkeita vetyteollisuudessa, datakeskuksissa, lämmityksessä sekä metalliteollisuudessa, ja kuluvan kevään aikana on julkaistu merkittäviä uusia investointisuunnitelmia. Elinkeinoelämän keskusliiton tiedotteen mukaan Suomeen on suunnitteilla jopa yli 85 miljardin euron vihreät investoinnit, jotka vaativat toteutuakseen puhdasta energiaa. Fingridillä on tämän kehityksen mahdollistajana keskeinen rooli.

Fingridin tehtävänä on kehittää ja ylläpitää vakaata sähköjärjestelmää. Tämä varmistetaan vahvalla kantaverkolla ja sen tehokkaalla käytöllä sekä tiiviillä yhteistyöllä eri sähkömarkkinatoimijoiden kanssa. Sähkön tuotannolla ja kulutuksella on nykyisin paljon mahdollisuuksia liittyä kantaverkkoon eri puolella Suomea. Kantaverkon liittymiskapasiteettia havainnollistavasta Fingridin Verkkokiikarista julkaistiin toukokuussa uusi versio, joka kertoo tilanteen sähkön tuotannon lisäksi sähkön kulutuksen liittymiskapasiteetista eri puolilla Suomea. Verkkokiikari antaa liittymismahdollisuuksista selkeän kuvan, mikä tukee sähkön tuotannon ja kulutuksen kehityssuunnitelmia ja mahdollistaa kantaverkon tehokkaan ja täysipainoisen hyödyntämisen alueelliset erot huomioiden.

Länsirannikolle keskittynyt runsas tuulivoimatuotanto haastaa tällä hetkellä verkon vakautta kunnossapitoon ja sähköverkon rakentamiseen liittyvien siirtokeskeytysten aikana. Tuulivoimalaitosten liityntöjä länsirannikolla on väliaikaisesti rajoitettu. Yhteistyössä asiakkaiden kanssa on löydetty ratkaisuja, joilla tuulivoimalaitosten tuotantomäärien rajoituksia voidaan alentaa siirtokeskeytysten aikana, kunnes alueelle valmistuvat kantaverkkoa vahvistavat investoinnit.

Fingridin Avoin data -verkkopalvelua kehitetään edelleen, ja uusin versio julkaistiin sähkömarkkinatoimijoiden käyttöön kesäkuussa. Palvelun tavoitteena on jakaa digitaalisessa muodossa ja maksutta reaaliaikaista dataa sähköjärjestelmästä, ja lisätä näin läpinäkyvyyttä, mahdollistaa uusien palveluiden kehittäminen ja edistää sähkömarkkinoiden tehokasta toimintaa.

Asiakkaat ovat Fingridin toiminnan keskiössä. Asiakkaat luottavat Fingridiin ja antavat toiminnalle vahvan tuen. Tutkimusyhtiö T-Media kysyi touko-kesäkuussa 2023 Fingridin asiakkailta arviota yhtiön toiminnasta. Kyselyssä sidosryhmätuen arvosana oli noussut kahden vuoden takaisesta ja on nyt 4,26/5 (4,07/5). Myös Fingridin maine on asiakkaiden keskuudessa erinomaisella tasolla: mainearvosana oli 4,15/5 (4,04/5).

Kantaverkkoinvestoinnit

Kesäkuussa päivitetyssä kantaverkon kehittämissuunnitelmassa arvioidut kantaverkkoinvestoinnit seuraavalle kymmenelle vuodelle, vuosille 2024–2033, ovat neljä miljardia euroa. Kantaverkkoinvestointien kasvun taustalla ovat puhdasta energiaa hyödyntävän teollisuuden investoinnit ja yhteiskunnan sähköistyminen, jotka edellyttävät päästöttömän sähköntuotannon lisäämistä ja korkeaa sähkön toimitusvarmuutta.

Kehittämissuunnitelmalla mahdollistetaan puhtaan sähkön tuotannon ja kulutuksen kasvu sekä ilmastotavoitteiden saavuttaminen Suomessa. Suunnitelmassa on kiinnitetty erityistä huomiota myös siihen, että kantaverkkoa kehitetään vastuullisesti. Suunnitelmat sisältävät 6100 km uutta voimajohtoa ja 128 sähköasemahanketta, joiden osalta selvitetään eri toteutusvaihtoehtoja huomioiden näiden vaikutukset luontoon ja ympäristöön. Esimerkiksi uusista voimajohdoista 40 prosenttia tullaan rakentamaan nykyisille johtokaduille.

Kantaverkkoon kuuluu tänään noin 14 500 kilometriä voimajohtoja ja 124 sähköasemaa. Rakenteilla on kaikkiaan 374 kilometriä voimajohtoa ja 68 uutta sähköasemaa.

Maiden väliset sähkön rajasiirtoyhteydet vahvistavat eurooppalaista energiamarkkinaintegraatiota ja parantavat toimitusvarmuutta. Suomen ja Ruotsin rajasiirtoyhteyttä vahvistavan 400 kilovoltin Aurora Linen rakentaminen etenee aikataulussa. Kokonaisuudessaan Aurora Line valmistuu vuoden 2025 aikana.

Rakenteilla on useita 110 kilovoltin voimajohtoja. Jyväskylän Hämeenlahdesta Joroisten Hännilään kulkevan 100 kilometriä pitkän Hämeenlahti-Kauppila-Hännilä-voimajohdon ja Siikajoki-Sorsaraivio johto-osuuden uusimistyöt ovat käynnissä ja Iissä sijaitsevan Isokankaan ja Oulussa sijaitsevan Leväsuon sähköasemien välille on rakenteilla uusi voimajohtoyhteys. Lisäksi käynnissä on sähköasemahankkeisiin liittyvät Isohaaran ja Arkkukallio-Furubackan 110 kilovoltin johtojärjestelyt.

Voimajohtotöiden osalta kilpailutuksessa on Vaalasta Joroisiin kulkeva 289 kilometriä pitkä 400 kilovoltin voimajohtoyhteys, joka rakennetaan pääosin nykyisen Järvilinja-voimajohdon yhteyteen. Järvilinjaa vahvistamalla lisätään sähkön siirtokykyä pohjoisesta etelään ja mahdollistetaan uusiutuvan energian sekä teollisuusinvestointien liittämistä kantaverkkoon Itä-Suomessa. Lisäksi kilpailutuksessa on 400 ja 110 kilovoltin voimajohtoyhteys Huittisista Forssaan, joka mahdollistaa osaltaan länsirannikon kasvavan tuotannon ylijäämän siirtämisen Etelä-Suomeen.

Yleissuunnittelussa on tällä hetkellä 470 kilometriä 400 kilovoltin ja 10 kilometriä 110 kilovoltin voimajohtoja. Fingrid suunnittelee Rovaniemen Petäjäskosken ja Vaalan Nuojuankankaan välille noin 210 kilometriä pitkää 400 kilovoltin siirtoyhteyttä ja Alajärvien ja Hausjärven Hikiän välille noin 270 kilometriä pitkää siirtoyhteyttä siirtokapasiteetin vahvistamiseksi. Lisäksi Kalajoen (Jylkkä) ja Alajärven välille rakennettava noin 165–185 kilometriä pitkä yhteys siirtyy yleissuunnitteluun kesän aikana.

Sähköasemilla on keskeinen rooli sähkönsiirron, toimitusvarmuuden ja sähköverkon tilan hallinnassa. Niiden kautta asiakkaat liittyvät kantaverkkoon. Muun muassa Hepokorven sähköaseman rakentamistyöt pääkaupunkiseudulla ovat käynnistyneet ja etenevät suunnitellusti. Hepokorven sähköasema on hieno esimerkki useiden toimijoiden yhteishankkeesta, joka takaa alueen luotettavaa sähkönsaantia, mahdollistaa sähkön teollisen kulutuksen kasvun ja tuottaa palvelinkeskuksen hukkalämmöstä puhdasta kaukolämpöä.

Katsauskaudella Fingrid teki investointipäätökset Siikajoki-Sorsaraivion johto-osuuden ja Nurmijärvi-Lautala voimajohdon uusimisesta sekä Vanajan, Naantalinsalmen, Uusnivalan ja Anttilan 110 kilovoltin sähköasemien laajennuksista. Lisäksi investointipäätökset tehtiin Harjavallan, Kolsin, Kissakujan, Honkajoen, Bölen ja Sorsasalon sähköasemien rakentamisesta.

Fingrid saavutti erittäin hyvän tuloksen kansainvälisessä kunnossapidon ITOMS (International Transmission Operations and Maintenance Study) -tutkimuksessa, jossa arvioidaan sähkönsiirtoyhtiöiden kunnossapidon tehokkuutta ja laatua. Fingridin kantaverkon käyttövarmuus oli tutkimuksessa jälleen huippuluokkaa ja kunnossapidon kustannukset keskimääräistä alemmat. Sähköasemien kunnossapidossa Fingrid sai huippusuoriutuja-maininnan.

Työturvallisuus Fingridin voimajohto- ja sähköasematyömailla oli hyvällä tasolla. Tapaturmataajuus Fingridin voimajohto- ja sähkötyöasemilla oli 12 kuukauden tarkastelussa 6.18, kun vuoden 2023 tavoitteena on alle 5.

Sähköjärjestelmän toiminta

Tammi-kesäkuussa Suomen sähkönkulutus oli 39,9 (42,6) terawattituntia. Läpisiirto samalla ajanjaksolla oli 3,3 (4,3) terawattituntia. Sähkön kokonaissiirto Suomessa oli 43,2 (46,9) terawattituntia. Fingridin verkossa sähköä siirrettiin samalla ajanjaksolla 35,0 (36,6) terawattituntia, mikä oli 81,0 (77,9) prosenttia Suomen kokonaissiirrosta. Fingrid siirsi asiakkailleen samalla ajanjaksolla 30,3 (32,2) terawattituntia, mikä oli 75,9 (75,5) prosenttia Suomen sähkön kulutuksesta.

Sähkönkäytön viime talven kulutushuippu saavutettiin pakkaspäivän aamuna 9.3.2023 kello 8–9, jolloin kulutus oli 12 192 megawattia. Luku jää kauas kaikkien aikojen kulutushuipusta talvella 2016, jolloin kulutus oli korkeimmillaan 15 105 megawattia. Suomessa tuotetun sähkön osuus kulutuksesta oli 11 240 megawattia ja loput tuotiin Ruotsista. Sähkön riittävyys ei ollut huippukulutustilanteessa vaarassa.

Tammi-kesäkuun aikana Fingridin kantaverkon käyttövarmuus on ollut erittäin hyvällä tasolla eikä kantaverkossa ole ollut häiriöitä. Kantaverkon siirtovarmuus oli katsauskaudella 99,99991 (99,99999) prosenttia. Fingrid on varautunut poikkeuksellisten sääilmiöiden vaikutukseen sähköjärjestelmään. Tarkastelujaksolla häiriönselvitysvalmiutta ei ollut tarvetta nostaa.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen tammi-kesäkuussa 5,3 (7,8) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Ruotsiin 1,4 (0,8) terawattituntia. Maiden välinen siirtokapasiteetti toimi luotettavasti, mutta oli tarkastelujaksolla rajoitettuna 19.4.–9.5. välisen ajan johtuen Fenno-Skan 2 -kaapelin korjaustöistä.

Sähköä vietiin Viroon tammi-kesäkuussa edellisvuoden tapaan runsaasti yhteensä 3,3 (3,6) terawattituntia. Sähköä tuotiin Virosta katsauskaudella hyvin pieniä määriä. Maiden välinen siirtokapasiteetti toimi luotettavasti ja EstLink 1- ja EstLink 2-yhteyksien vuosihuollot toteutuivat suunnitellusti. Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla Fingrid käytti vastakauppaan 0,2 (2,1) miljoonaa euroa.

Osana sähkön tuotantorakenteen murrokseen varautumista Fingrid on osallistunut selvitykseen sähkön riittävyydestä ja toimitusvarmuudesta Suomessa 2020-luvun jälkipuoliskolla. Yhteistyössä konsulttiyhtiö Afryn kanssa tehdyssä selvityksessä tunnistetut mallit julkaistiin kesäkuussa sidosryhmäkonsultaatioon. Tavoitteena on lisätä keskustelua ja tunnistaa tarkoituksenmukaisia toimintatapoja ja kustannustehokkaita malleja ennaltaehkäistä ja ratkaista mahdollisia sähkön riittävyyden haasteita tulevaisuudessa.

Sähkömarkkinat

Sähkömarkkinoilla alkuvuoden leuto sää ja toteutunut sähkön säästö laskivat sähkön hintaa merkittävästi verrattuna edellisvuoden jälkipuoliskoon. Loppukeväästä tulvakauden aikana Suomessa nähtiin negatiivisia sähkön hintoja jopa vuorokausitasolla. Vesitilanteen lisäksi alhaisten hintojen taustalla vaikuttivat Olkiluoto 3:n tuoma lisäys ydinvoiman tuotannossa, sekä tuulivoimatuotannolle suotuisat sääolosuhteet.

Sähköntuonti erityisesti Pohjois-Ruotsista on ollut runsasta ja päiväsaikaan usein maksimitasolla, mutta Olkiluoto 3:n käyttöönoton jälkeen sähköä on myös viety Suomesta Pohjois-Ruotsiin erityisesti yöaikaan. Sähköä on viety Suomesta Viroon runsaasti. Tammi-kesäkuussa pohjoismaisten vuorokausimarkkinoiden keskihinta oli 70,42 (115,62) euroa megawattitunnilta ja Suomen aluehinta oli 60,36 (104,73) euroa megawattitunnilta.

Katsauskaudella Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron välisten sähkönsiirtoyhteyksien käytettävyys ja luotettavuus on ollut hyvä. Maiden väliset sähkön aluehintaerot ovat tasaantuneet verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan, ja pullonkaulatuotot Suomen rajasiirtoyhteyksillä ovat laskeneet. Suomen ja Viron välillä hintaerot kääntyivät touko-kesäkuussa nousuun johtuen mm. EstLink2:n huoltotöistä. Suomen ja Ruotsin väliset pullonkaulatuotot olivat tammi-kesäkuussa 100,5 (479,8) miljoona euroa. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot puolestaan olivat tammi-kesäkuussa 104,7 (145,9) miljoonaa euroa. Fingridille kertyvä osuus esitetyistä pullonkaulatuotoista on 50 prosenttia.

Joulukuussa 2022 Fingrid otti yhdessä Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin kanssa Suomen ja Viron rajalla käyttöön siirto-oikeustuotteet, joilla voidaan varata siirtokapasiteettia ja tukea näin sähkön tukkumarkkinoiden toimintaa. Tuote on toiminut suunnitellusti ja siirto-oikeuksia on myönnetty katsauskauden aikana maksimimäärä.

Uusiutuvan sähkön tuotannon lisääntyessä myös sähköjärjestelmän toimintaa ylläpitävien reservien merkitys kasvaa. Fingridin hankkimien reservien määrät ovat kasvussa ja luovat uusia mahdollisuuksia eri sähkömarkkinatoimijoille. Katsauskaudella reservien hinnat laskivat. Säätösähkön hintavaihtelu on keväällä kasvanut merkittävästi, etenkin alassäädön suuntaan. Keväällä on nähty negatiivisia alassäätöhintoja merkittävästi enemmän kuin aikaisemmin. Tämä on vaikuttanut tasepoikkeaman hintaan, joka muodostuu säätöhinnan perusteella.

Fingrid korotti tasevastaavien tasepalvelumaksuja tammikuussa tasolle 1,7 €/MWh ja alensi maksut takaisin tasolle 1,2 €/MWh toukokuussa. Maksujen korotus ja lasku seurasivat tasepalvelukustannusten, eritoten hankittujen voimajärjestelmäreservien, kehitystä. Tasapainottaessaan valtakunnan sähkötasetta Fingrid ottaa taloudellista riskiä tasevastaavista. Tätä riskiä vastaan tasevastaavilta vaaditaan vakuutta. Osana Energiaviraston käynnistämää julkista konsultaatiota Fingrid toimitti toukokuun lopulla Energiavirastolle vahvistettavaksi päivityksen tasevastaavien vakuuksien määräytymisperiaatteista.

Euroopan komissio järjesti alkuvuodesta julkisen kuulemisen sähkömarkkinoiden uudistamisesta, johon eurooppalaiset siirtoverkonhaltijat laativat yhteisen vastauksen. Lisäksi pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt julkaisivat yhteisen lausunnon, joka toimitettiin kuulemiseen. Lausunnossa korostettiin sitoutumista nykyisen sähkömarkkinamallin keskeisten piirteiden, kuten marginaalihinnoittelun, turvaamiseen. Komissio julkaisi maaliskuussa ehdotuksensa, jossa ei ehdotettu merkittäviä muutoksia markkinamalliin. Komission ehdotukset koskivat erityisesti kulutusjouston lisäämistä, investointisignaalien vahvistamista ja sähkönkuluttajien asemaa vähittäismarkkinoilla.

Tehokkaan verkon käytön ja käyttövarmuuden varmistamiseksi pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat kehittäneet siirtoihin perustuvaa siirtokapasiteetinlaskentamenetelmää. Menetelmä ottaa huomioon tuotannon ja kulutuksen vaikutuksen siirtoverkkoon sekä optimoi verkon ja voimajärjestelmän käyttöä. Manner-Euroopassa jo käytössä olevan vastaavan siirtokapasiteetin laskentamenetelmän testaus Pohjoismaissa nykyisen kapasiteetin laskentamenetelmän rinnalla käynnistyi maaliskuussa 2022 ja jatkuu edelleen. Käyttöön uusi menetelmä otetaan aikaisintaan vuoden 2024 ensimmäisellä kvartaalilla.

Reservimarkkinat laajentuvat Eurooppaan. Fingrid valmistelee liittymistä eurooppalaiselle automaattisen taajuudenpalautusreservin (aFRR) markkinapaikalle kesällä 2024. Eurooppalaisen markkinapaikan käyttöönotto tuo aFRR- kapasiteettimarkkinoiden rinnalle myös aFRR-energiamarkkinat.

Luotettavuus ja avoimuus on tärkeää markkinoiden toimivuuden sekä markkinatoimijoiden ja loppukuluttajien luottamuksen edistämiseksi. Säätösähkömarkkinoiden markkinavalvonta tehostui kesäkuussa, kun Fingrid sopi manuaalisen taajuudenpalautusreservin eli säätösähkön energiamarkkinoiden markkinavalvonnan laajentamisen toteutuksesta Nord Poolin kanssa. Järjestelyssä Nord Poolin markkinavalvontaosasto toteuttaa näiden markkinoiden säännöllistä monitorointia sekä raportoi Fingridille mahdollisista rikkomuksista. Vastuu markkinavalvonnasta ja sen toteutuksesta säätösähkömarkkinoilla ja myös muilla reservimarkkinoilla on Fingridillä.

Suomessa siirryttiin 15 minuutin taseselvitysjaksoon 22.5.2023. Käyttöönotto onnistui suunnitellusti ja sekä taseselvitysyhtiö eSettin että vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtopalveluja tarjoavan Fingrid Datahubin järjestelmät toimivat nyt vartin aikajaksoissa. Varttitaseen käyttöönotto on ensimmäinen askel kohti 15 minuutin kaupankäyntiä. Suomen sisällä on mahdollista käydä kauppaa 15 minuutin tuotteilla päivänsisäisillä markkinoilla.

Henkilöstö

Fingridin toiminnan laajeneminen sekä varautuminen sähköjärjestelmän kasvuun ovat lisänneet konsernin kokonaishenkilömäärää. Henkilöstömäärä oli keskimäärin 514 (472), joista vakituisessa työsuhteessa oli keskimäärin 460 (417). Henkilöstökulut olivat 21,3 (19,3) miljoonaa euroa. Henkilöstön palkkakulut olivat 17,9 (16,3) miljoonaa euroa eli 3,2 (2,3) prosenttia liikevaihdosta.

Fingridin pitkäjänteinen työ avoimen ja innostavan yrityskulttuurin edistämiseksi näkyy vuoden 2023 henkilöstötutkimusten tuloksissa. Keväällä Fingrid voitti Suomen innostavimmat työpaikat -tunnustuksen keskisuurten yritysten sarjassa. Valinta pohjautuu PeoplePower-henkilöstötutkimuksen tuloksiin, jossa työilmapiiri, sitoutuminen ja luottamus työnantajaan nousivat Fingridin vahvuuksiksi. Huhtikuussa toteutetun T-Median Luottamus&Maine 2023 -tutkimuksen perusteella Fingridin maine henkilöstön keskuudessa on erinomaisella tasolla. Henkilöstön antama maineen kokonaisarvosanan oli 4,40/5 ja sidosryhmätuki erittäin vahva 4,57/5. Merkittävimmiksi vahvuuksiksi henkilöstö nosti työpaikkaan ja toiminnan vastuullisuuteen liittyvät osa-alueet. 

Fingrid työllistää tänä kesänä kaikkiaan 46 kesätyöntekijää, jotka työskentelevät eri tehtävissä ja eri puolella Suomea. Edellisvuosien tapaan yhtiö on mukana Vastuullinen Kesäduuni -kampanjassa, jossa työnantajat haastetaan tarjoamaan nuorille laadukkaita ja onnistuneita kesätyökokemuksia.

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Teollisuuden Voima Oyj (”TVO”) on 25.5.2022 jättänyt Energiavirastolle tutkintapyynnön liittyen TVO:n esittämiin väittämiin siitä, että Fingrid olisi laiminlyönyt sähkömarkkinalaissa ja/tai muussa soveltuvassa lainsäädännössä asetettua verkon kehittämisvelvoitetta ja tämän seurauksena asettanut Olkiluoto 3 -voimalaitoksen liittämiselle kantaverkkoon oikeudettomia rajoituksia sekä siitä, että Fingrid olisi rikkonut julkishallinnollisen tehtävänsä hoitamiseen liittyviä hallinto-oikeudellisia velvoitteitaan. Fingridin näkemyksen mukaan TVO:n esittämät väitteet ovat perusteettomia. Fingrid on antanut Energiavirastolle vastineensa TVO:n tutkintapyynnössä esittämiin väittämiin. Energiaviraston päätöstä asiasta odotetaan tämän syksyn aikana.

Euroopan unionin energia-alan sääntelyviranomaisten yhteistyövirasto ACER teki 14.9.2022 päätöksen pitkän aikavälin hintasuojausmahdollisuuksista Suomen ja Ruotsin välillä. ACER velvoitti tekemässään päätöksessä Suomen ja Ruotsin siirtoverkonhaltijoita varmistamaan muiden suojaustuotteiden saatavuuden ja kehittämään tarvittavat järjestelyt suojaustuotteiden tarjoamiseksi. Fingrid on 14.11.2022 valittanut päätöksestä ACERin valituslautakuntaan.

Muut asiat

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous vahvisti 31.3.2023 vuoden 2022 tilinpäätöksen ja teki päätöksen osingosta. Osingon ensimmäinen erä, yhteensä 88 691 600,00 euroa, maksettiin 5.4.2023. Hannu Linna ja Jukka Reijonen valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Jero Ahola, Anne Jalkala ja Leena Mörttinen. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Hannu Linna ja varapuheenjohtajaksi Leena Mörttinen.

Fingrid Oyj:n toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Jukka Ruusunen ilmoitti 2.3.2023 jäävänsä eläkkeelle 31.12.2023. Yhtiön hallitus on valinnut Fingrid Oyj:n uudeksi toimitusjohtajaksi nykyisen varatoimitusjohtajan Asta Sihvonen-Punkan, joka on ollut yhtiön palveluksessa vuodesta 2016 lähtien. Hän aloittaa tehtävässä 1.1.2024. Asta Sihvonen-Punkka on valittu myös kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisen yhteistyöorganisaation ENTSO-E:n varapuheenjohtajaksi kaudelle 1.7.2023 – 30.6.2025.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat ja loppuvuoden kehitys

Yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti hallitus päätti 27.7.2023 toisen osinkoerän maksamisesta puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella toinen osinkoerä, 17 500,00 euroa A-sarjan osakkeelta ja 6 400,00 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 44 345 800,00 euroa osinkoa maksetaan 1.8.2023.

Uusiutuvan energiatuotannon voimakas kasvu ja alueelliset keskittymät sekä mittavan investointiohjelman toteuttaminen vaikuttavat sähköjärjestelmän toimintaan. Energian hinnan vaihtelut ja suuret siirtovolyymit kantaverkossa lisäävät epävarmuutta yhtiön markkinaehtoisissa merkittävissä kuluerissä. Aluehintaerot Suomen ja Ruotsin sekä Suomen ja Viron rajoilla kerryttävät Fingridin osuutta pullonkaulatuotoista tilikauden aikana. Fingrid tulee jatkossakin käyttämään aktiivisesti pullonkaulatuottoja asiakkaidensa hyväksi. Yhtiö on ilmoittanut jättävänsä perimättä kantaverkkomaksuja heinä-, marras- ja joulukuulta 2023.

Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana. Yhtiö ei ole muuttanut tulosohjeistustaan tilinpäätöstiedotteessa 2.3.2023 annetusta.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj, puh. 040 593 8428
Talous- ja rahoitusjohtaja Jukka Metsälä, Fingrid Oyj, puh 040 563 3756

Liite



Pièces jointes

Fingrid Oyj puolivuosikatsaus 2023