Finnveran kotimaan rahoituksen kysyntä on palautunut tavanomaisemmalle tasolle
viime vuoden ennätyskysynnän jälkeen. Edellisvuoteen verrattuna kysyntä oli
euromäärillä mitattuna lähes 40 prosenttia vähäisempää. Myös kappalemääräisesti
kotimaan rahoituksen kysyntä laski, mutta oli vuotta 2009 edeltäneitä vuosia
korkeammalla tasolla. Vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä taas nousi
alkuvuodesta selkeästi vuoden 2009 vastaavaan jaksoon verrattuna;
euromääräisesti nousua oli yli 10 prosenttia ja kappalemäärillä mitattuna lähes
50 prosenttia. Asiakasyritysten konkurssien määrä väheni ja kotimaan sekä
viennin rahoituksen tappiot laskivat edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan
verrattuna. Alkuvuonna sekä kotimaan että vienti- ja erityistakaustoiminnan
tulokset olivat positiivisia.
- Epävarma taloustilanne näkyi kotimaan rahoituksen kysynnässä. Pk-yritysten
investoinnit olivat edelleen vähäisiä ja rahoituksemme kohdistui pääosin
käyttöpääomaan. Aloittavien yritysten määrä kasvoi ilahduttavasti,
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala toteaa. Finnvera rahoitti alkuvuonna yli 2 100
aloittavaa yritystä, mikä oli 9 prosenttia viime vuoden vastaavaa ajankohtaa
enemmän. Rahoitusta myönnettiin aloittaville yrityksille yhteensä 122,1
miljoonaa euroa eli 11 prosenttia viime vuotta enemmän.
Yhteensä yhtiö myönsi lainoja ja takauksia 469,8 miljoonaa euroa eli lähes
kolmanneksen vähemmän kuin edellisvuoden vastaavalla jaksolla. Myönnetystä
rahoituksesta 57 prosenttia kohdistui teollisuuden toimialoihin, joista eniten
rahoitettiin metallituotteiden valmistusta.
Taantuma tuntui pk-asiakasyrityksissä
Finnveran kotimaan rahoituksen asiakkaiden vuoden 2009 analysoitujen
tilinpäätösten ennakkotietojen perusteella taantuman vaikutuksissa on
merkittäviä eroja toimialojen välillä. Kun metalli- ja puuteollisuudessa
liikevaihdon mediaanin pudotus edelliseen vuoteen verrattuna oli 20 prosentin
luokkaa, niin kaupan ja kuluttajapalveluiden sekä liike-elämän palveluiden
yrityksillä liikevaihto jopa lievästi kasvoi.
Liiketulokset heikkenivät kaikilla toimialoilla, voimakkaimmin metalli- ja
puuteollisuudessa. Yritysten liiketulosten mediaani oli edelleen lievästi
positiivinen. Liikevaihdon pienentyessä velkojen osuus liikevaihdosta kasvoi,
vaikka lisärahoitusta ei olisi haettukaan.
Viennin rahoituksen kysyntä kasvoi
Vientitakuiden ja erityistakausten kysyntä tammi-kesäkuussa 2010 oli yhteensä 4
050,2 miljoonaa euroa (3 600,6). Euromääräinen kysyntä nousi edellisvuoden
vastaavaan jaksoon verrattuna 12 prosenttia ja kappalemääräinen nousu oli 48
prosenttia.
Finnvera tarjosi vientikauppoihin liittyvää rahoitusta 1 071,8 miljoonaa euroa
(3 820,8). Tarjousten euromäärä laski edellisvuodesta 68 prosenttia, mutta
kappalemäärä nousi 64 prosenttia johtuen EU-komissiolta saadusta väliaikaisesta
luvasta myöntää alle kahden vuoden luottovakuutuksia myös teollisuusmaihin.
- Finnveran suhteellinen osuus viennin rahoituksessa säilyi keskimääräistä
korkeampana. Kaupalliset rahoitusmarkkinat ovat aktivoituneet, minkä vuoksi
emme kuitenkaan odota kuluvana vuonna viennin rahoituksessa vuosien 2008 ja
2009 ennätysvolyymejä, varatoimitusjohtaja Topi Vesteri sanoo.
Viennin rahoituksessa on vielä vuonna 2010 käytössä jälleenrahoitusmalli, jossa
ulkomaista ostajaa rahoittava pankki voi siirtää osan rahoituksesta Finnveran
tytäryhtiön Suomen Vientiluoton taseeseen. Jälleenrahoitustarjouksia annettiin
katsauskaudella 2,9 miljardia euroa, mutta joista vain pienen osan arvioidaan
toteutuvan.
Taloudellinen kehitys
Finnvera-konsernin katsauskauden tulos oli 26,2 miljoonaa euroa eli 28,9
miljoonaa euroa edellisen vuoden vastaavan kauden tulosta (-2,7) parempi.
Emoyhtiö Finnvera Oyj:n osuus tuloksesta oli 29,6 miljoonaa euroa (-0,1) ja
tytäryhtiöiden -3,4 miljoonaa euroa (-2,7). Katsauskaudella sekä emoyhtiön
kotimaan että viennin rahoituksen tulokset olivat positiivisia. Tuloksesta
kotimaan luotto- ja takaustoiminnan osuus oli 1,4 miljoonaa euroa ja 22,5
miljoonaa euroa kertyi vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta. Loppuosa
emoyhtiön tuloksesta karttui muista liiketoiminnan tuotoista sekä saadusta
veronpalautuksesta.
Konsernin tulosta paransivat selvimmin emoyhtiön palkkiotuottojen ja -kulujen
nettokasvu 6,8 miljoonaa euroa sekä saamisten arvonalentumisten ja takaus- ja
takuutappioiden lasku 16,7 miljoonaa euroa.
Lopullisiksi todetut tappiot kotimaan rahoituksen luotoista ja takauksista
olivat 29,9 miljoonaa euroa (45,2) ja vientitakuu- ja erityistakaustoiminnasta
5,8 miljoonaa euroa (6,6). Aloitusrahasto Vera Oy:n tappiot sijoitustoiminnasta
olivat 1,0 miljoonaa euroa (0,6).
Emoyhtiön vakavaraisuus oli katsauskauden lopussa 14,3 prosenttia ja konsernin
14,8.
Tulevaisuuden näkymät
Finnveran toimitusjohtaja Pauli Heikkilä arvioi käänteen taloudessa tapahtuneen
loppukevään aikana vientikysynnän vahvistumisen myötä. Suurten yritysten
vientikauppojen piristyminen ja lisääntyneet tarjouspyynnöt konkretisoituvat
kuitenkin pk-yrityksissä kaupoiksi ja rahoitustarpeiksi vasta viiveellä.
Uusiutuvaan energiaan liittyviä investointeja on jonkin verran suunnitteilla,
mutta niiden käyntiinlähtö näyttää odottavan valtion energiatukiin liittyviä
päätöksiä. Yrityskaupat ja erilaiset omistusjärjestelyt ovat vilkastumassa.
Investointien kasvu on ollut toistaiseksi vähäistä. Jo ennestään vaikeuksissa
olevien yritysten osalta näkymät eivät ole merkittävästi parantuneet, ja
luottotappiot saattavat loppuvuodesta kasvaa.
- Suomen pääomatavaravienti on alkanut elpyä, joka osaltaan pitää yllä
vientitakuukysyntää. Finnverassa erityisesti televerkkovientiin liittyvät
vastuut ovat kasvussa. Pankit ovat epävarmoja valmisteilla olevan uuden
pankkisääntelyn yksityiskohdista ja vaikutuksista markkinoihin. Tämä vaikeuttaa
pitkäaikaisen yritysrahoituksen ja pääomatavaraviennin ostajarahoituksen
järjestymistä, vaikka takuut järjestyisivätkin. Myös lyhyen maksuajan
luottovakuutusten aktiivinen kysyntä jatkuu. Tämä viittaa siihen, että
luottovakuutuksen saatavuudessa on edelleen markkinapuutetta. EU-komission
kantaa julkisten takuulaitosten luottovakuutustoimintaan teollisuusmaissa
odotetaan.
Tämän hetken arvion mukaan vuoden 2010 tulos toteutunee vuoden 2009 tulosta
parempana. Ennakoitua suurempi riskien toteutuminen voi kuitenkin muuttaa
tilannetta olennaisesti.
Lisätiedot:
toimitusjohtaja Pauli Heikkilä, puh. 020 460 7321
varatoimitusjohtaja Topi Vesteri, puh. 020 460 7238 (viennin rahoitus)
varatoimitusjohtaja Veijo Ojala, puh. 020 460 7405 (kotimaan rahoitus)
talousjohtaja Ulla Hagman, puh. 020 460 7409
viestintäjohtaja Leena Jaakkola, puh. 040 352 9332
Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö. Se tarjoaa
asiakkailleen lainoja, takauksia, pääomasijoituksia ja vientitakuita. Finnvera
on Suomen virallinen vientitakuulaitos, Export Credit Agency (ECA).
www.finnvera.fi
