ATRIA OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 1.1. - 31.12.2010

Atria Oyj Tilinpäätöstiedote 17.2.2011, klo 8.00

- Koko vuoden liikevaihto laski 1,1 prosenttia edellisvuoteen verrattuna
- Paikallisissa valuutoissa liikevaihto pieneni 4,9 prosenttia edellisvuodesta
- Konsernin liikevoitto oli 9,8 miljoonaa euroa, joka sisältää kertaluonteisia kuluja yhteensä 11,8  miljoonaa euroa (13,1 miljoonaa euroa)
- Atria Suomen ja Skandinavian kannattavuus oli tyydyttävällä tasolla
- Atria Venäjän tulos oli tappiollinen

Atria-konserni:

Yleiskatsaus 1.1.–31.12.2010

Konsernin liikevaihto vuonna 2010 laski 1,1 prosenttia edellisvuodesta. Paikallisissa valuutoissa konsernin liikevaihto laski 4,9 prosenttia. Suomessa, jossa elintarvikealan työmarkkinariidat keväällä heikensivät myyntivolyymejä, liikevaihto laski 1,8 prosenttia. Myös Skandinaviassa liikevaihto pieneni kruunumääräisesti, mikä johtui ensisijaisesti kuluttajapakatun lihan valmistuksen lopettamisesta sekä salaatti- ja voileipäliiketoiminnan myymisestä. Venäjällä sen sijaan liikevaihto kasvoi paikallisessa valuutassa 3,9 prosenttia, kasvua vauhditti sekä lisääntynyt myyntivolyymi että kohonneet myyntihinnat.

Atria konsernin vuoden 2010 liikevoitto oli 9,8 miljoonaa euroa (27,5 milj. euroa). Liiketulos sisältää kertaluonteisia kuluja yhteensä 11,8 miljoonaa euroa (13,1 milj. euroa). Merkittävin kertaluonteinen erä oli Q3-jaksolle kohdistunut Atria Venäjän liikearvon alentumiskirjaus 10,8 miljoonaa euroa.

Atria Suomen tilikauden liiketulos oli 30,7 miljoonaa euroa (42,9 milj. euroa). Tulosta rasittivat supistunut myyntivolyymi sekä jonkin verran alhaisemmat marginaalit. Atria Skandinavian liikevoitto parani ja oli 13,9 miljoonaa euroa (10,0 milj. euroa). Tulosta kohensivat parantunut myynnin rakenne, tehostamistoimenpiteet sekä alhaisemmat raaka-ainehinnat, jotka osittain johtuvat vahvistuneesta Ruotsin kruunusta.

Atria Venäjän liiketulos oli -27,9 miljoonaa euroa (-9,8 milj. euroa). Tulos sisältää kertaluonteisia kuluja 9,5 miljoonaa euroa (3,0 milj. euroa). Merkittävästi huonontunut operatiivinen tulos johtuu lihavalmisteiden kokonaiskysynnän laskusta ja sen vaikutuksesta kilpailutilanteeseen sekä erityisesti syksyn aikana voimakkaasti nousseista liharaaka-ainehinnoista. Lisäksi Atria Venäjän tulosta painoivat huomattavat lisäpanostukset markkinointiin sekä Gorelovossa sijaitsevan uuden tehtaan kiinteät kustannukset. Atria Baltian liiketulos parani tehostamistoimenpiteiden ansiosta ja oli -3,7 miljoonaa euroa (-12,6 milj. euroa). Vuoden 2009 liiketulos Baltiassa sisälsi kertaluonteisia kuluja 7,2 miljoonaa euroa.

Konsernin vapaa kassavirta (liiketoiminnan rahavirta – investointien rahavirta) vuonna 2010 oli lievästi positiivinen. Nettovelka kasvoi 411 miljoonaan euroon (391 milj. euroa), mikä johtui ensisijaisesti Ruotsin kruunun vahvistumisesta.

Tammikuussa 2011 Atria ilmoitti päätöksestään investoida Kauhajoen nautateurastamon ja -leikkaamon rakentamiseen ja uudistamiseen noin 26 miljoonaa euroa. Yhtiö arvioi, että investointi valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä ja että sen ansiosta saavutetaan noin 6 miljoonan euron vuotuiset säästöt. Päätöksellä ei ollut vaikutusta katsauskauden tulokseen.

Kuluneen tilikauden aikana käynnistettiin strategian uudistustyö. Hallitus hyväksyi uuden vuoteen 2013 ulottuvan strategian huhtikuussa. Uuden strategian keskeisin taloudellinen tavoite on Atrian ulkomaisten toimintojen kannattavuuden merkittävä parantaminen. Strategialla pyritään myös turvaamaan ja vahvistamaan Atria Suomen hyvää kannattavuutta. Strategian kulmakivenä on tuotejohtajuus. Käytännössä se tarkoittaa, että seuraavien vuosien aikana Atria panostaa entistä enemmän tuotekehitykseen ja markkinointiin sekä uudenlaisten toimintamallien kehittämiseen. Innovaatiotason nostaminen on yksi tuotejohtajuusstrategian avainasia.


Atria Suomi 1.1. – 31.12.2010

Atria Suomen liikevaihto oli 767,8 miljoonaa euroa (781,9 miljoonaa euroa), jossa oli laskua 1,8 prosenttia edeltävään vuoteen verrattuna. Elintarvikealan lakko ja siihen liittynyt työsulku huhti–toukokuussa heikensivät välittömästi ja välillisesti Atria Suomen volyymi- ja tuloskehitystä. Valtaosaa Suomen elintarviketeollisuutta koskenut työmarkkinaselkkaus pysäytti Atria Suomen tuotannolliset toiminnot 10 päiväksi Kauhajoella, Kuopiossa sekä Nurmossa broileriteurastamoa lukuun ottamatta.

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla liikevaihto laski 25,6 miljoonaa euroa, joka oli 6,7 prosenttia vähemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna. Myynnin volyymit lähestyivät tavoiteltua tasoa vasta viimeisellä neljänneksellä, jolloin liikevaihto kasvoi noin kolme prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta.

Yhtiön liikevoitto pieneni 12,2 miljoonalla eurolla 30,7 miljoonaan euroon. Kannattavuus heikkeni erityisesti alkukesän sesongissa, jolloin Atrian myynnin rakenne oli tuotannollista syistä hyvin epäedullinen. Myynnin kannattavuutta heikensi myös tuotevalikoiman laskenut keskihinta.

Työmarkkinariidasta johtuva tuotantokatkos ruuhkautti kesällä Atria Suomen sian- ja naudanteurastuksen, mikä aiheutti varastotasojen tuntuvan nousun. Pakkasvarastojen purkamista hidasti tuontilihan voimakkaasti kasvanut määrä. Vaikka lihan tuonnin kasvu Suomessa taittui loppuvuodesta, lisäys edellisvuoteen oli merkittävä. Sianlihan tuonti kasvoi 21 prosenttia noin 28,4 miljoonaan kiloon ja naudanlihan tuonti 14 prosenttia yli 17 miljoonaan kiloon.

Naudanlihan kulutuksessa tuontilihan markkinaosuus kasvoi kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin (Lähde: Suomen Gallup Elintarviketieto, 2011). Halvan tuontilihan lisäksi Atria Suomen ja erityisesti sen lihantuottajien kustannuspaineita lisäsi rehun kallistuminen viljojen ja valkuaisraaka-aineiden rajun hinnannousun mukana. Esimerkiksi rehuohran hinta lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Atria menestyi kesäsesongissa erityisen hyvin siipikarjatuoteryhmässä. Hyvä valmistautuminen tuoreen siipikarjan markkinadirektiivin muutokseen ja hyvät tuoteuutuudet siivittivät Atrian markkinaosuuden ennätyskorkeaksi. Muissa tuoteryhmissä palautuminen lakosta normaalitasolle vie pitempään. Food Service -tuotteiden markkinat ovat toipumassa taantumasta ja myynti kääntyi tilikaudella parempaan suuntaan. Myös joulusesongin myynti, erityisesti kinkkukauppa kävi vilkkaana.

Venäjän viranomaisten asettama vientikielto keskeytti Atria Suomen sianlihan viennin Venäjälle helmikuusta joulukuuhun kestäneellä ajanjaksolla. Venäjän viennin osuus Atria Suomen liikevaihdosta on varsin vähäinen, eikä vientikiellolla ollut merkittävää vaikutusta liikevaihtoon.

Lokakuussa Atria Suomi julkaisi suunnitelman naudanteurastuksen tehostamiseksi. Suunnitelman mukaan naudanteurastus- ja leikkuu keskitetään Kauhajoelle. Julkaistun suunnitelman mukaan Kauhajoelle rakennettaisiin uutta nykyaikaista teurastus- ja leikkuukapasiteettia, joka olisi valmis vuoden 2012 loppuun mennessä. Henkilöstön kanssa aloitettiin suunnitelmaa koskevat yt-neuvottelut. Tehostusohjelmaan liittyvien vuosittaisten kustannussäästöjen arvioidaan olevan noin 6 miljoonaa euroa. Hallitus teki päätöksen suunnitelman toteuttamisesta tammikuussa 2011. Päätöksellä ei ollut vaikutusta katsauskauden tulokseen.


Atria Skandinavia 1.1. – 31.12.2010

Atria Skandinavian vuoden 2010 liikevaihto pieneni edellisvuoteen verrattuna 3,4 prosenttia 391,6 miljoonaan euroon. Kruunumääräisesti liikevaihto laski 12,3 prosenttia. Liikevaihdon supistuminen johtui ensisijassa kuluttajapakatun lihan valmistuksen lopettamisesta kesällä 2010 sekä salaatti- ja voileipäliiketoiminnon myymisestä kesällä 2009. Näiden molempien liiketoimintojen volyymit olivat vuositasolla merkittäviä. Kuluttajapakattu liha -toiminnon liikevaihto oli noin 45 miljoonaa euroa ja salaatti- ja voileipäliiketoiminnon liikevaihto noin 25 miljoonaa euroa.

Atria Skandinavian kannattavuus kehittyi hyvin myönteisesti. Yhtiön liikevoitto kasvoi 39 prosenttia 13,9 miljoonaan euroon. Liikevaihdon vähenemisestä huolimatta liikevoitto säilyi alkuvuonna edellisvuoden tasolla. Toisella vuosipuoliskolla tulos oli jo selvästi edellisvuotta parempi. Q4/2010 -kaudella yhtiö saavutti 5,7 prosentin liikevoiton samalla liikevaihtotasolla kuin vastaavana aikana edellisenä vuonna.

Hyvää kannattavuuskehitystä tuki Ruotsin kruunun vahvistuminen yli 10 prosentilla euroa vastaan. Tämän ansiosta tuontiraaka-aineiden kustannukset laskivat, mikä puolestaan paransi myynnin marginaaleja. Ratkaisevasti tulosparannusta vauhdittivat kuitenkin tuotannon uudelleenjärjestelyt, joilla yhtiö kevensi kustannusrakennettaan ja paransi kustannustehokkuuttaan.

Atria Skandinavian toimintaympäristö Ruotsissa pysyi hyvin haasteellisena talouden lievästä elpymisestä huolimatta. Päivittäistavaramarkkinoiden kokonaiskasvu jäi 2,5 prosenttiin. Lihanjalostustuotteiden arvomääräinen myynnin kasvu oli tätäkin pienempi, vain 1,1 prosenttia (Lähde: Handelns Utredningsinstitut). Lihanjalostustuotteiden heikko kysyntä johti päivittäistavarakaupassa kiristyneeseen markkinaosuuskilpailuun, jossa osuuttaan kasvattivat halpamyymälät.

Tuoreruokatuotteiden heikosta kokonaiskysynnästä sekä lisääntyneestä kotimaisesta ja kansainvälisestä kilpailusta huolimatta Atria Skandinavian kokonaismarkkina-asema Ruotsissa säilyi lähes ennallaan ja Tanskassa se vahvistui.

Atria Foodservice -toiminnon myynti suurkeittiöille elpyi loppuvuoden aikana. Samalla se pystyi vahvistamaansa asemaansa uusilla toimitussopimuksilla, joiden vaikutus näkyy vuoden 2011 myynnissä.

Ridderheims- ja Falbygdens -tuotteiden myynti Ruotsissa hieman taantui matalan kokonaiskysynnän takia. Atria Delin asema tuoreiden herkuttelutuotteiden markkinajohtajana säilyi kuitenkin vahvana. Tanskassa 3-Stjernet -tuotemerkin asema leivänpäällismarkkinan toiseksi suurimpana toimijana vahvistui lisääntyneen myynnin ansiosta.

Sibylla-pikaruokakonseptin kansainvälinen kasvu jatkui erityisen voimakkaana Itä-Euroopan maissa. Esimerkiksi Puolassa Atria Concept toimitti 240 uutta Sibylla-myyntipistettä huoltoasemille, mikä nosti maan Sibylla-myyntipisteiden määrän yhteensä 560:een. Venäjällä avattiin 200 uutta Sibylla-myyntipistettä vuoden 2010 aikana. Venäjällä oli vuoden vaihteessa yhteensä 390 Sibylla myyntipistettä.  

Atria Skandinavia ilmoitti heti alkuvuodesta lopettavansa kuluttajapakatun lihan valmistamisen ja sulki kesällä Årstan tuotantolaitoksen Tukholmassa. Atria Skandinavian tulos sisältää 2,3 miljoonaa euroa kertaluonteisia kuluja liittyen Årstan tuotantolaitoksen sulkemiseen. Myös Tukholman alueella sijaitseva Tyresön tehdas suljettiin ja tuotanto siirrettiin Skenen tehtaalle. Sinne siirrettiin myös tuoreiden herkuttelutuotteiden valmistus Göteborgista. Göteborgin tehdas muutettiin herkuttelutuotteiden jakelukeskukseksi. Osa toimintojen rationalisointia oli myös Malmön tuotantolaitoksen ja Danish Crownin tytäryhtiön KLS Ugglarpsin välinen, lihanleikkuutta koskevan yhteistyön aloittaminen.


Atria Venäjä 1.1. – 31.12.2010

Atria Venäjän liikevaihto kasvoi 14,3 prosenttia 129,2 miljoonaan euroon. Kasvua vauhdittivat lisääntynyt myynti, ruplan kurssin vahvistuminen ja loppuvuodesta toteutetut hinnankorotukset. Paikallisessa valuutassa kasvu oli 3,9 prosenttia.  

Atria Venäjän kannattavuus oli heikko ja tulos voimakkaasti tappiollinen. Tuloksenteon edellytyksiä heikensi ratkaisevasti edellisenä vuonna alkaneen talouslaman vaikutukset alaamme. Lihavalmisteiden kokonaiskysyntä laski noin 10 prosenttia (Lähde: Business Analytica, 2010) ja kysynnän painopiste siirtyi halvempiin tuoteryhmiin ja tuotteisiin. Supistuneet markkinat lisäsivät myös tuntuvasti hintakilpailua. Atria Venäjän kannattavuutta ja myös kilpailukykyä heikensi toisella vuosipuoliskolla alkanut liharaaka-aineen voimakas hinnannousu. Hinta nousi vuoden alun lähtötasosta noin 26 prosenttia. Atria Venäjän käyttämästä liharaaka-aineesta lähes 90 prosenttia on tuontilihaa. Kohonneita raaka-ainekustannuksiaan Atria pystyi siirtämään myyntihintoihin vain osittain loppuvuoden aikana. Raaka-aineiden hintojen nousu pyritään siirtämään lopputuotteiden hintoihin, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti alkuvuoden liikevaihdon kehitykseen. Loppuvuodesta hintataso nousi, muttei riittävästi, jotta se olisi korvannut raaka-aineiden kustannusnousun ja yleisen, yhdeksän prosentin inflaatiokehityksen (Lähde:Suomen Pankki, BOFIT, 2010). 

Atrian Venäjän tulosta heikensivät merkittävästi myös kasvaneet markkinointikustannukset. Atria panosti voimakkaasti markkinointiin erityisesti Moskovassa, mikä kasvatti markkinoinnin kustannuksia noin kolme miljoonaa euroa. Gorelovon tuotantolaitoksen käyttöönotto lisäsi kiinteitä kustannuksia ja poistoja samaten noin kolmella miljoonalla eurolla. 

Atria Venäjän liikearvon arvonalentumistestauksen tuloksena yhtiö päätti kirjata 10,8 miljoonan euron liikearvoon kohdistuvan arvonalennuksen. Tällä kertaluonteisella kirjauksella ei ollut vaikutusta rahavirtaan.

Atria Venäjän liiketulos sisältää myös muita kertaluonteisia eriä liittyen Campomos-yrityskauppaan ja kiinteistöön Moskovassa. Yhtiö pääsi sopimukseen myyjän kanssa Campomos-yrityskaupan ehdollisesta kauppahinnasta. Näiden erien positiivinen nettovaikutus on 1,3 miljoonaa euroa. 

CampoMos-tuotemerkin markkinaosuus Moskovan päivittäistavarakaupassa kohosi noin neljään prosenttiin (Lähde: Atrian oma arvio). Esimerkiksi uudelleensuljettavissa pakkauksissa myytävien CampoMos-leivänpäällisten myynti kasvoi merkittävästi. Tuotemerkin tunnettuus kasvoi kampanjoiden ansiosta Moskovan alueella peräti 95 prosenttiin. 

Atrian markkina-asema Pietarin alueella säilyi edelleen vahvana. Sen arvomääräinen markkinaosuus Pietarin koko päivittäistavarakaupassa nousi yli 20 prosenttiin, jolla se oli tuoteryhmiensä selkeä markkinajohtaja (Lähde: Business Analytica). Kypsien jauhelituotteiden myynti ja markkinointi aloitettiin Pietarissa vuoden lopulla. Lihapullat, jauhelihapihvit ja kebabit ovat uuden tyyppisiä tuoretuotteita Venäjän markkinoilla. 

Atria Venäjän investoinnit alkutuotantoon etenivät osin tuotantovaiheeseen. Vuonna 2009 solmitun osakassopimuksen mukaisesti Atria omistaa 26 prosenttia venäläisestä OOO Dan Invest -yhtiöstä, joka investoi noin 40 miljoonaa euroa kahteen sikalaan. Investointi eteni suunnitelmien mukaan, ja sikaloiden tuotantovolyymin on määrä kasvaa vaiheittain 188 000 teurassikaan vuoteen 2013 mennessä. Atrian 100-prosenttisesti omistaman Campofarm sikala valmistui jo aiemmin ja sikalan kapasiteetti oli täydessä käytössä vuonna 2010. Sikalan vuosivolyymi on 55 000 teurassikaa. Alkutuotannon investointien avulla Atria Venäjä saavuttaa sianlihassa noin 90 prosentin omavaraisuuden.

Atria Venäjän noin 70 miljoonan euron arvoinen logistiikkakeskus- ja tehdasinvestointi valmistui lopullisesti, kun uusi lihavalmistetehdas otettiin alkukesästä käyttöön Pietarin Gorelovossa. Logistiikkakeskus on toiminut jo vuodesta 2008 lähtien. Myös Pietarissa sijaitsevan Sinyavinon tehtaan tuotantokapasiteettia kasvatettiin tärkeässä kestomakkaroiden tuotesegmentissä.

 Kustannustehokkuutensa parantamiseksi Atria Venäjä päätti loppuvuodesta keskittää Moskovan ja Sinyavinon tehtaiden lihavalmistetuotantoa uuteen Gorelovon tehtaaseen Pietarissa. Järjestelyn avulla Atria lisää koko tuotantorakenteensa tuottavuutta ja hyödyntää maksimaalisesti Gorelovon uuden tehtaan tehokasta länsimaista prosessitekniikkaa. Tehostamistoimet tulevat vähentämään Atrian henkilöstömäärää noin 300:lla. Vuosittaisten kustannussäästöjen arvioidaan olevan noin kuusi miljoonaa euroa, jotka toteutuvat täysimääräisinä keväällä 2012.  

Toimenpiteiden jälkeen Moskovaan jää logistiikkatoiminnot, lihan leikkaamo ja pizzatuotanto. Ruokailutuotemarkkinoiden elpyessä ja kysynnän kasvaessa Moskovan tehtaan lihavalmistetuotanto voidaan ottaa uudelleen käyttöön tuotantokapasiteetin lisäämiseksi.

 Atria Baltia 1.1. – 31.12.2010

Atria Baltian liikevaihto laski 6,7 prosenttia 35,0 miljoonaan euroon, mikä johtui pääosin kokonaiskysynnän heikentymisestä ja lihavalmisteiden markkinaosuuksien laskusta. Kuluttajien edelleen heikentynyt ostovoima Virossa supisti Atria Baltian edustamien tuoteryhmien kokonaiskysyntää. Esimerkiksi ruokamakkaroiden myynti päivittäistavarakaupassa laski liki 10 prosenttia ja leivänpäällisten noin viisi prosenttia (Lähde ACNielsen 2010).

Atria Baltia paransi kannattavuuttaan merkittävästi vuoden 2010 aikana. Liiketappio (ilman arvonalennustappioita) pieneni 31,5 prosenttia 3,7 miljoonaan euroon.  Kilpailukykynsä ja kannattavuutensa parantamiseksi Atria Baltia toteutti tehostamisohjelman, joka kevensi yhtiön kustannusrakennetta ja paransi merkittävästi toiminnan kustannustehokkuutta. Merkittävin yksittäinen toimenpide oli Ahjan tehtaan sulkeminen ja tuotannon keskittäminen Valgan ja Vastse-Kuusten tehtaille. Tämän lisäksi yhtiö käynnisti koko liiketoimintaprosessiaan koskevan ohjelman, jolla vähennetään tuntuvasti kustannuksia ja kasvatetaan prosessin kaikkien osa-alueiden kustannustehokuutta.

Atria Baltian kannattavuus ei kuitenkaan vielä ole tyydyttävällä tasolla. Tähän oli syynä ennen muuta laskenut hintataso. Hintatasoa heikensi supistunut kokonaiskysyntä ja tästä valtaosin johtunut liha-alan toimijoiden ja kaupan ketjujen välinen voimakas hintakilpailu. Hintatason laskua vauhditti myös halvan lihan ja lihajalosteiden kasvanut tuonti. Esimerkiksi ruokamakkaroiden keskihinnat laskivat päivittäistavarakaupassa kuusi prosenttia ja leivänpäällisten neljä prosenttia. Atrian tuloksentekoedellytyksiä heikensi lisäksi loppuvuodesta kiihtynyt viljan ja rehujen hinnannousu, joka nosti naudan- ja sianlihan tuottajahintoja sekä kustannuksia Atrian omilla tiloilla.

Laskeneessa markkinassa Atria Baltian keskeisten tuoteryhmien markkinaosuudet hieman kaventuivat. Tärkeässä leivänpäällisten tuoteryhmässä Atria säilytti asemansa markkinoiden toiseksi suurimpana toimijana vajaan 20 prosentin osuudellaan. Alkuvuodesta Atria menetti ruokamakkaroidensa markkinaosuutta, joskin loppuvuoden kasvanut myynti kompensoi menetystä. Grillimakkaroissa Atria on markkinajohtaja yli 30 prosentin osuudellaan. Kuluttajapakatun lihan myynti kasvoi edellisen vuoden tasosta.


Rahoitus, kassavirta ja investoinnit

Rahoitusmarkkinoiden toiminta palautui kahden haastavan vuoden jälkeen kohti normaalimpaa tilannetta kuluneen tilikauden aikana. Pankkiluottojen maturiteetit pitenivät ja luottojen saatavuus parani. Markkinakorkojen lasku kääntyi nousuun keväällä 2010, mutta markkinakorot pysyivät vielä historiallisesti katsoen alhaisina ja lainamarginaalit laskivat jonkin verran edeltävän vuoden tasosta. Tästä syystä konsernin rahoituskulut laskivat hieman edellisen vuoden tasosta. Atria Oyj jälleenrahoitti huomattavan osan sitovista luottolimiiteistään ja käytti aktiivisesti yritystodistuksia lyhytaikaisen rahoituksen hankkimiseen.

Keskittääkseen ulkoista rahoitusta emoyhtiöön, Atria Scandinavia AB maksoi kesäkuussa noin 18 miljoonan euron vasta-arvoisen lainan pois ja Atria Oyj nosti seitsemän vuoden pituisen 15 miljoonan euron lainan. Syyskuussa Atria Oyj jälleenrahoitti neljä vanhaa yhteensä 190 miljoonan euron suuruista luottolimiittiä kolmella uudella luottolimiitillä, joiden määrä on yhteensä 150 miljoonaa euroa. Uusien sitovien luottolimiittien maturiteetit ovat viisi vuotta (100 milj.euroa) ja seitsemän vuotta (50 milj.euroa). Näiden lisäksi nostettiin 14 miljoonaa euroa kahdeksan vuoden pituista TyEl-lainaa. Marraskuussa solmittiin lisäksi viiden vuoden pituinen 50 miljoonan euron sitova luottolimiittisopimus. Edellä mainitut järjestelyt pidensivät lainasalkun keskimaturiteettia ja vähensivät lainasalkun jälleenrahoitusriskiä. Atria teki syyskuussa myös uuden 370 miljoonan Ruotsin kruunun koronvaihtosopimuksen. Tilikauden lopussa 31.12.2010 konsernin kiinteäkorkoisen velan osuus koko lainasalkusta oli 39,7 prosenttia (33,0 %).

Konsernin kassavirta oli vahvasti positiivinen vuoden viimeisellä kvartaalilla ja sen ansiosta koko vuoden vapaa kassavirta (liiketoiminnan rahavirta – investointien rahavirta) oli 4,4 miljoonaa euroa (27,6 milj. euroa). Konsernin nettovelka kasvoi 20,9 milj. euroa, mikä johtui lähinnä Ruotsin kruunun vahvistumisesta. Noin 40 % konsernin velasta on Ruotsin kruunumääräistä.

Vuoden 2010 investoinnit konsernissa olivat 46,2 miljoonaa euroa (33,0 milj.euroa) ja Q4/2010–kauden investoinnit 12,0 miljoonaa euroa (11,4 milj.euroa).


Verot

Heikon liiketuloksen takia myös konsernin tuloverokulu jäi alhaiseksi ja oli 4,5 miljoonaa euroa (9,1 milj. euroa). Tuloveron määrä suhteessa tulokseen ennen veroja on korkea johtuen siitä, ettei Atria Venäjän liikearvon alentumiskirjauksesta eikä Baltian tappiollisesta tuloksesta kirjattu verovaikutusta.


Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Tammikuussa 2011 Atria ilmoitti päätöksestään investoida Kauhajoen nautateurastamon ja - leikkaamon rakentamiseen ja uudistamiseen noin 26 miljoonaa euroa. Kauhajoelle rakennetaan uutta tuotantotilaa ja olemassa olevia tuotantotiloja uudistetaan ja automatisoidaan viimeisintä tuotantotekniikkaa hyödyntäen. Lisäksi Atria Oyj ostaa Itikka osuuskunnalta Kauhajoen Teurastamokiinteistöt Oy:n osakkeet. Kauppahinta on noin 7 miljoonaa euroa.

Samalla käynnistettiin tehostamisohjelma, jonka tavoitteena on parantaa naudanteurastuksen ja -leikkuun tehokkuutta sekä purkaa teurastuksen ylikapasiteettia. Kuopion tuotantolaitoksen naudanteurastus- ja leikkuutoiminnot siirretään Kauhajoen teurastamoon vuoden 2012 loppuun mennessä. Tehostamisohjelman läpivienti merkitsee noin 120 henkilötyövuoden vähentämistä Kuopiossa vuoden 2012 loppuun mennessä. Tehostamisohjelmaan liittyvien vuosittaisten kustannussäästöjen arvioidaan olevan noin 6 miljoonaa euroa. Päätöksellä ei ollut vaikutusta katsauskauden tulokseen.

Samassa yhteydessä Atria tiedotti yhteistyösopimuksesta Saarioinen Oy:n kanssa koskien Itä-Suomen alueella olevien nautojen teurastusta Saarioisten Jyväskylän teurastamolla.

Mika Ala-Fossi nimitettiin 1.2.2011 alkaen Atria Suomi Oy:n uudeksi toimitusjohtajaksi ja Atria-konsernin johtoryhmän jäseneksi. Konsernin johtoryhmän jäsenet ja vastuualueet ovat 1.2.2011 seuraavat:

- Matti Tikkakoski, toimitusjohtaja, Atria Oyj
- Mika Ala-Fossi, liiketoiminta-alueen johtaja Atria Suomi
- Juha Gröhn, liiketoiminta-alueen johtaja Atria Skandinavia, liharaaka-aineen ostot ja Atria Concept,
- Juha Ruohola, liiketoiminta-alueen johtaja Atria Venäjä, alkutuotanto
- Tomas Back, liiketoiminta-alueen johtaja Atria Baltia, talous & hallinto
- Merja Leino, laatu, tuoteturvallisuus ja vastuullisuus
- Jarmo Lindholm, tuotejohtajuus
- Pasi Luostarinen, strategiaprosessi
- Jukka Mäntykivi, tietohallinto
- Kirsi Matero, henkilöstöjohtaja  

Helmikuussa 2011 Atria Skandinavia tiedotti suunnitelmasta investointi- ja tehostamisohjelmaksi, jonka tavoitteena on virtaviivaistaa ja automatisoida veripaltun tuotantoprosessi. Atria investoisi uuteen tuotantolaitteistoon Tranåsin tehtaalle noin 2,2 miljoonaa euroa. Samalla veripaltun valmistus siirrettäisiin Saltsjö-Boon tehtaalta Tukholmasta Tranåsiin. Tuotannon siirtämisellä Tranåsiin saavutettaisiin huomattavat synergiaedut. Tehostamisohjelmasta arvioidaan syntyvän noin yhden miljoonan euron vuotuiset säästöt.


Henkilöstö

Katsauskaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin 5812 henkilöä (6214).

Hallinto

Atria Oyj:n hallintoneuvosto on yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan valinnut hallituksen uudeksi jäseneksi Maisa Romanaisen (KTM) erovuorossa olleen Runar Lillandtin tilalle. Hallintoneuvosto valitsi erovuorossa olleen jäsenen Timo Komulaisen uudelleen. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin uudelleen Ari Pirkola ja varapuheenjohtajaksi Seppo Paavola. Hallituksen puheenjohtaja Martti Selin valittiin uudelleen.

Atria Oyj:n hallitus on kokonaisuudessaan seuraava: hallituksen puheenjohtaja Martti Selin, varapuheenjohtaja Timo Komulainen, jäsenet Tuomo Heikkilä, Esa Kaarto, Maisa Romanainen, Harri Sivula ja Matti Tikkakoski.


Liiketoiminnan lähiajan riskit

Atrian liiketoiminnan kannattavuuteen vaikuttaa keskeisesti kansainvälinen liharaaka-aineen markkinahinnan muutoksiin liittyvä riski. Atrian omaan alkutuotantoon liittyy myös viljan hintariski. Atria pyrkii suojautumaan epäsuotuisien tuotantokustannusten hintakehityksen vaikutukselta tarvittaessa tuotannollisin sopeutuksin ja pyrkii ennakoimaan muutokset lopputuotteiden hinnoittelussa. Raaka-aineostoihin liittyvältä valuuttakurssiriskiltä suojautumiseksi konsernissa on laadittu yhtenäinen valuuttariskipolitiikka. Konserni käyttää aktiivisesti valuuttajohdannaisia erityisesti Ruotsin valuuttamääräisten materiaaliostojen valuuttakurssiriskin suojaamiseen.

Atria Venäjän toiminnassa markkina-alueeseen liittyvänä erityispiirteenä ovat lihan tuontiin liittyvät vaihtuvat rajoitukset ja tuontitullit ja muut viranomaismääräykset. Atria pyrkii turvaamaan paikallisen sianlihan saannin ja laadun investoimalla paikalliseen siantuotantoon Venäjällä. Atria on käynnistänyt Venäjällä merkittävän hankkeen tanskalaisten yhteistyökumppanien kanssa koskien kahta sikatilaa. 

Elintarvikkeita valmistavana yrityksenä Atrialle on erityisen tärkeää huolehtia raaka-aineiden ja valmisteiden laadusta ja turvallisuudesta koko tuotantoketjussa. Atrialla on käytössä nykyaikaiset menetelmät tuotanto-prosessien turvallisuuden varmistamiseksi ja erilaisten mikrobiologisten, kemiallisten ja fysikaalisten vaaranaiheuttajien eliminoimiseksi. Atrian tuotantoketjun kriittisessä pisteessä esiintyvä eläintauti voi aiheuttaa tuotannon keskeytymisen kyseisessä yksikössä ja häiritä koko ketjun toimintaa. Moniportaisella omavalvonnalla pyritään havaitsemaan mahdollinen vaaratekijä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.


Tulevaisuuden näkymät

Markkinatilanteen arvioidaan jatkuvan edelleen haasteellisena vuoden 2011 aikana. Elintarvikkeiden kulutuksen arvioidaan olevan lievässä kasvussa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Virossa. Venäjällä lihavalmisteiden kokonaiskysyntä on ollut laskussa vuonna 2010 ja Atrian arvion mukaan kysynnän kasvu on hidasta vuoden 2011 aikana. Atria-konsernin liikevaihdon arvioidaan kasvavan jonkin verran vuonna 2011. Liikevaihdon kasvua hidastavat erityisesti Venäjän vaikea markkinatilanne ja kuluttajapakatun lihan valmistuksesta luopuminen Ruotsissa.

Konsernin liikevoitto, ilman kertaluonteisia kuluja, oli 21,6 miljoonaa euroa vuonna 2010. Konsernin liikevoiton ennustetaan olevan tätä suurempi vuonna 2011. Suurimpina epävarmuustekijöinä tuloskehityksen kannalta ovat viljan, rehujen ja muiden raaka-aineiden hintojen nousu sekä Venäjän vaikea markkinatilanne. Viljan ja rehun hintojen nousu aiheuttaa korotuspaineita lihan hintaan.


Voimassa olevat valtuutukset ja valtuudet erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden hankinta

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhdessä tai useammassa erässä enintään 12.800.000 uuden tai yhtiön hallussa mahdollisesti olevan A-osakkeen annista osakeannilla ja/tai antamalla optio-oikeuksia tai muita osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettuja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia. Valtuutusta käytetään mahdollisten yrityskauppojen tai muiden yhtiön liiketoimintaan kuuluvien järjestelyjen tai investointien rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön kannustinjärjestelmän toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista osakeannin sekä osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen erityisten oikeuksien antamisen ehdoista. Valtuutus sisältää siten oikeuden antaa osakkeita myös muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa laissa säädetyin ehdoin, oikeuden antaa osakkeita maksua vastaan tai maksutta sekä oikeuden päättää maksuttomasta osakeannista yhtiölle itselleen ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä.

Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 29.4.2009 hallitukselle antaman antivaltuutuksen ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2011 saakka.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään enintään 2.800.000 yhtiön oman A-osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, ottaen kuitenkin huomioon osakeyhtiölain määräykset yhtiön hallussa olevien omien osakkeiden enimmäismäärästä. Yhtiön omia A-osakkeita voidaan hankkia käytettäväksi vastikkeena mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa yhtiön liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien rahoittamiseksi, osana yhtiön kannustinjärjestelmää, yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi sekä muutoin edelleen luovutettavaksi, yhtiöllä pidettäväksi tai mitätöitäväksi.

Osakkeet hankitaan muuten kuin osakkeenomistajien omistusten mukaisessa suhteessa NASDAQ OMX Helsinki Oy:n järjestämässä julkisessa kaupankäynnissä hankintahetken markkinahintaan. Osakkeet hankitaan ja maksetaan NASDAQ OMX Helsinki Oy:n ja Euroclear Finland Oy:n sääntöjen mukaisesti. Hallitus valtuutettiin päättämään omien osakkeiden hankkimisesta kaikilta muilta osin.

Valtuutus kumoaa varsinaisen yhtiökokouksen 29.4.2009 hallitukselle antaman valtuutuksen päättää omien osakkeiden hankkimisesta, ja on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30.6.2011 saakka.


Yhtiöjärjestyksen muutos

Yhtiökokous 29.4.2010 hyväksyi hallituksen ehdottamat muutokset yhtiöjärjestykseen. Yhtiöjärjestyksen 13 § ja 15 § muutettiin kuulumaan seuraavasti:

13 § Yhtiökokousten pitopaikka, kokouskutsu ja ennakkoilmoittautuminen

Yhtiön yhtiökokoukset pidetään joko Kuopiossa tai Helsingissä. Kutsu yhtiökokoukseen on toimitettava julkaisemalla kutsu yhtiön internetsivuilla ja pörssitiedotteella aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhtiökokousta, kuitenkin joka tapauksessa viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi hallitus voi päättää julkaista kutsun tai tiedoksiannon kutsun toimittamisesta yhdessä tai useammassa hallituksen määräämässä valtakunnallisessa sanomalehdessä tai muulla päättämällään tavalla. Osakkeenomistajan on saadakseen osallistua yhtiökokoukseen ilmoittauduttava yhtiölle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen yhtiökokousta.

15 § Arvo-osuusjärjestelmä

Yhtiön osakkeet kuuluvat arvo-osuusjärjestelmään.


Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2010

Hallinnointiperiaatteet

Atrian Hallinnointiperiaatteet ja poikkeukset Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin on julkaistu yhtiön verkkosivuilla www.atriagroup.com.


Osinkoehdotus

Hallitus esittää, että yhtiö jakaa vuodelta 2010 osinkoa 0,25 euroa osakkeelle.


Varsinainen yhtiökokous 29.4.2011

Atria Oyj:n osakkeenomistajat kutsutaan varsinaiseen yhtiökokoukseen, joka pidetään torstaina 29. huhtikuuta 2011 Helsingissä, Finlandia-talossa.

Yhtiökokouksessa käsitellään mm. yhtiöjärjestyksen 16 §:n mukaan varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat.


Sisäpiiriläisten kaupankäynnin rajoitus

Yhtiön sisäpiiriläiset eivät saa käydä kauppaa yhtiön osakkeilla ajanjaksona, joka on 14 vuorokautta ennen yhtiön osavuosikatsauksen ja tilinpäätöstiedotteen julkistamista (suljettu ikkuna).


Tulosjulkistamisajankohdat 2011

Atria Oyj julkaisee vuoden 2011 aikana kolme osavuosikatsausta:

- osavuosikatsaus tammi-maaliskuu 29.4.2011, noin klo 8.00
- osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 28.7.2011, noin klo 8.00
- osavuosikatsaus tammi-syyskuu 27.10.2011, noin klo 8.00.

Yhtiötä koskevat pörssitiedotteet julkaistaan suomeksi ja englanniksi. Tulostiedotteet ovat heti julkistamisen jälkeen luettavissa myös internetissä osoitteessa www.atriagroup.com.


Hiljainen kausi

Atria-konsernin sijoittajasuhdeviestinnässä on käytössä hiljainen kausi, mikä tarkoittaa, että Atria ei anna lausuntoja taloudellisesta tilastaan kolme viikkoa ennen osavuosikatsausten ja tilinpäätösten julkaisemista.


Osavuosikatsauksen laadintaperiaatteet

Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34, Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Atria on tämän tilinpäätöstiedotteen laatimisessa soveltanut samoja laatimisperiaatteita kuin vuositilinpäätöksessään 2009 kuitenkin siten, että konserni on 1.1.2010 alkaen ottanut käyttöön vuositilintilinpäätöksen 2009 laatimisperiaatteissa mainitut IASB:n julkistamat uudet ja uudistetut standardit, joilla ei ole ollut olennaista vaikutusta katsauskaudella esitettyihin lukuihin.

Tunnuslukujen laskentaperiaatteet ja niiden kaavat ovat ennallaan ja ne on esitetty vuositilinpäätöksessä 2009.

Tilinpäätöstiedotteen luvut ovat tilintarkastamattomia.

ATRIA OYJ –KONSERNI

ARVONALENTUMISTESTAUS

Markkinoiden kysynnän laskun, liharaaka-aineen hintojen voimakkaan nousun ja heikentyneiden marginaalien seurauksena tehty liikearvon arvonalentumistestaus johti Atria Venäjän liikearvon 10,8 miljoonan euron alaskirjaukseen. Kirjaus tehtiin Q3-jaksolla.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä olevan rahamäärän arvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Näissä laskelmissa käytetään johdon hyväksymiin budjetteihin perustuvia, ennen veroja määritettyjä rahavirtaennusteita viideltä vuodelta. Myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua toteutuvat rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen alla esitettyjä kasvuvauhteja, jotka eivät ylitä rahavirtaa tuottavan yksikön toimialan keskimääräistä pitkän aikavälin kasvuvauhtia.

Atrian arvonalentumistestauksessa käyttämien rahavirtaennusteiden tärkeimmät olettamukset ovat liikevaihdon kasvu, pitkän aikavälin liikevoittomarginaali sekä diskonttauskorko. Käytetyt kasvu- ja kannattavuusolettamukset perustuvat yhtiön lähivuosien liikevaihdon kasvuprosentteihin sekä kannattavuustasoihin.

Tilikauden lopussa tehty liikearvon arvonalentumistestaus Atria Suomen, Atria Skandinavian ja Atria Baltian osalta ei osoittanut alaskirjaustarvetta.

ATRIA OYJ
Hallitus

Lisätietoja antaa toimitusjohtaja Matti Tikkakoski, p. 050 2582.

JAKELU
Nasdaq OMX Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.atriagroup.com

Tilinpäätöstiedote postitetaan pyynnöstä tai on saatavilla kotisivuiltamme www.atriagroup.com