Pörssitiedote
17.8.2011
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2011
Painopiste tuotantovarmuudessa
Keskeiset tapahtumat
Huhti-kesäkuu 2011
* Nikkelin tuotanto 3 951 tonnia huhti-toukokuun pidennetystä huoltoseisokista
huolimatta; kaikki suunnitellut kunnossapito- ja parannustyöt metallien
talteenottolaitoksella toteutettiin
* Liikevaihto 37,6 miljoonaa euroa; liikevaihtoon vaikuttivat negatiivisesti
Norilsk Nickel Harjavallan huoltoseisokista aiheutunut nikkelivarastojen
kasvu vuosineljänneksen lopulla sekä nikkelin hinnan lasku
* Liiketappio 1,2 miljoonaa euroa
* Talvivaaran Kaivososakeyhtiö lisäsi omistustaan kaivostoimintaa
harjoittavassa tytäryhtiössään Talvivaara Sotkamo Oy:ssä ostamalla 4%
osakekannasta Outokumpu Mining Oy:ltä 60 miljoonalla eurolla; Talvivaaran
Kaivososakeyhtiöllä on myös optio ostaa Outokumpu Mining Oy:n jäljelle
jääneet 16% Talvivaara Sotkamo Oy:n osakkeista 240 miljoonalla eurolla
Tammi-kesäkuu 2011
* Nikkelin tuotanto 8 166 tonnia, kasvua 245% verrattuna tammi-kesäkuuhun 2010
* Liikevaihto 104,1 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2010: 46,9 miljoonaa euroa)
* Liikevoitto 10,4 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2010: 0,2 miljoonaa euroa)
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
* Talvivaara mukaan OMX Helsinki 25 -indeksiin 1.8.2011 alkaen
Tunnusluvut
-------------------------------------+------+-----+------+-----+-----
Milj. Euroa |Q2 |Q2 |Q1-Q2 |Q1-Q2|Vuosi
|2011 |2010 |2011 |2010 |2010
-------------------------------------+------+-----+------+-----+-----
Liikevaihto |37,6 |35,2 |104,1 |46,9 |152,2
-------------------------------------+------+-----+------+-----+-----
Liikevoitto (tappio) |-1,2 |2,5 |10,4 |0,2 |25,5
-------------------------------------+------+-----+------+-----+-----
% liikevaihdosta |-3,1% |7,2% |10,0% |0,4% |16,7%
-------------------------------------+------+-----+------+-----+-----
Kauden voitto (tappio) |-4,6 |-16,8|8,1 |-33,7|-13,1
-------------------------------------+------+-----+------+-----+-----
Osakekohtainen tulos, EUR |-0,02 |-0,06|0,02 |-0,12|-0,06
-------------------------------------+------+-----+------+-----+-----
Omavaraisuusaste |29,8% |38,4%|29,8% |38,4%|31,3%
-------------------------------------+------+-----+------+-----+-----
Korolliset nettovelat |417,0 |190,7|417,0 |190,7|315,0
-------------------------------------+------+-----+------+-----+-----
Velkaantumisaste |125,0%|51,6%|125,0%|51,6%|82,8%
-------------------------------------+------+-----+------+-----+-----
Investoinnit |25,1 |36,3 |35,5 |55,3 |115,7
-------------------------------------+------+-----+------+-----+-----
Rahavarat |46,5 |35,4 |46,5 |35,4 |165,6
-------------------------------------+------+-----+------+-----+-----
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa|481 |382 |481 |382 |389
-------------------------------------+------+-----+------+-----+-----
Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia.
Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Huhti-kesäkuussa keskityimme tuotannon
toimintavarmuuden parantamiseen toteuttamalla mittavan kunnossapito- ja
parannusohjelman metallien talteenottolaitoksella. Vaikka ohjelman toteuttaminen
viivästytti tuotannon ylösajoa, olen tyytyväinen siitä, että kaikki
parannustoimenpiteet saatiin toteutettua ja laitoksen molemmat tuotantolinjat
ovat taas käynnissä. Meidän täytyy kuitenkin edelleen jatkuvasti parantaa
kykyämme käyttää laitosta mahdollisimman tehokkaasti ja minimoida
tuotantohäiriöiden määrää ennakoivan kunnossapidon avulla. Tavoitteet ovat samat
myös muiden prosessien osalta. Erityisesti tämä koskee malminkäsittelyä, missä
primääriliuotuskasan purkamista tehostettiin koko toisen vuosineljänneksen ajan
ja työ jatkuu kolmannella kvartaalilla täyden kapasiteetin saavuttamiseksi.
Jatkamme myös edelleen työtä haju-, pöly- ja vesipäästöjen vähentämiseksi.
Tavoitteenamme on kehittyä ympäristön kannalta kestävän kaivostoiminnan
edelläkävijäksi, ja haluamme olla aiheuttamatta ympäristön tilaan liittyvää
huolta lähialueden asukkaille. Meidän täytyy ilman muuta myös varmistaa, että
noudatamme ympäristöluvan ehtoja kestävällä tavalla.
Huhti-kesäkuun taloudelliseen tulokseen vaikuttivat huhti-toukokuun
huoltoseisokki ja nikkelin hinnan lasku. Norilsk Nickel Harjavallan
huoltoseisokin takia toisen vuosineljänneksen lopulla myös nikkelivarastomme
olivat varsin suuret, minkä vuoksi lähes 20 miljoonan euron liikevaihto siirtyi
kolmannelle vuosineljännekselle. Norilsk Nickel Harjavalta ottaa jälleen vastaan
nikkelituotettamme ja ennakoimme ylimääräisten varastojen tulevan puretuiksi
heinä-syyskuun aikana.
Katsauskauden jälkeen markkinatilanne on jälleen muuttunut haastavaksi, kun
nikkelin hinta on pudonnut takaisin alkukesällä koettuihin tämänvuotisiin
pohjalukemiin ja kansainvälisen talouden viimeaikainen epävarmuus heikentää
luottamusta markkinoilla. Uskomme kuitenkin, että pystymme vastaamaan
markkinoiden vaikeaan tilanteeseen jatkamalla tuotannon ylösajoa ja parantamalla
toimintavarmuutta edelleen vuoden toisella puoliskolla."
Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, talousjohtaja
Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 17.08.11 alkaen klo 14.00.
Yhdistetty internetlähetys ja puhelinkokous tammi-kesäkuun 2011
osavuosikatsauksesta pidetään 17.8.2011 alkaen klo 14.00. Tilaisuus on
englanninkielinen.
Internetlähetystä voi seurata osoitteessa:
http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2011_0817_Q2/
Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle
kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen.
Suomi: (09) 2313 9201
Iso-Britannia: +44 (0)20 7162 0077
Yhdysvallat: +1 334 323 6201
Tunnus: 891449
Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa www-osoitteesta pian tilaisuuden
jälkeen.
Taloudellinen katsaus
Huhti-kesäkuu 2011
Liikevaihto ja taloudellinen tulos
Talvivaaran huhti-kesäkuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk
Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 37,6 miljoonaa euroa
(Q2 2010: 35,2 miljoonaa euroa). Liikevaihto laski 43,4 prosenttia tammi-
maaliskuusta. Lasku johtui vuosineljänneksen lopun suurista nikkelivarastoista
sekä euron ja dollarin välisen valuuttakurssin ja nikkelin hinnan epäsuotuisasta
kehityksestä. Kauden lopun suuret nikkelivarastot aiheutuivat Norilsk Nickel
Harjavallan tehtaan huoltoseisokista, joka aiheutti mittavien nikkeli- ja
kobolttitoimitusten lykkääntymisen heinä-syyskuulle. Vuoden 2011 ensimmäisellä
neljänneksellä provisionaalisesti laskutetusta ja kirjatusta myynnistä
puolestaan tehtiin lopulliset laskutukset huhti-kesäkuussa, mistä kärsittiin
2,0 miljoonan euron valuuttakurssitappiot ja 12,0 miljoonan euron tappiot
nikkelin hinnassa. Huhti-kesäkuussa euron ja dollarin välinen kurssi nousi
1,3825:stä 1,4453:een ja LME:n nikkelin käteishinta laski 28 873 dollarista
tonnia kohden 23 113 dollariin tonnia kohden. Nikkeliä toimitettiin yhteensä
2 705 tonnia, kobolttia 64 tonnia ja sinkkiä 6 682 tonnia.
Materiaali- ja palvelukulut olivat yhteensä 31,9 miljoonaa euroa (Q2 2010: 21,4
miljoonaa euroa), eli tuotantotasoon suhteutettuna edellisen vuosineljänneksen
tasolla. Liiketoiminnan muut kulut olivat 16,7 miljoonaa euroa (Q2 2010: 7,8
miljoonaa euroa). Kuluihin vaikutti etenkin kunnossapitokulujen 54,4 prosentin
nousu edelliseen vuosineljännekseen verrattuna huhti-toukokuussa toteutettujen
laajojen huolto- ja parannusohjelmien vuoksi.
Huhti-toukokuun liiketappio oli 1,2 miljoonaa euroa (Q2 2010: liikevoitto 2,5
miljoonaa euroa). Katsauskauden tappio oli 4,6 miljoonaa euroa (Q2 2010: tappio
16,8 miljoonaa euroa).
Tase
Vuosineljänneksen investoinnit olivat 25,1 miljoonaa euroa (Q2 2010: 36,3
miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan
pohjarakenteiden ja kipsisakka-altaan rakentamiseen, sekundääriliuotuksessa
tarvittaviin laitteisiin sekä pölynpoistoon.
Kesäkuussa Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj lisäsi omistustaan kaivostoimintaa
harjoittavassa tytäryhtiössä Talvivaara Sotkamo Oy:ssä ostamalla 4 % yhtiön
osakekannasta Outokumpu Mining Oy:ltä 60 miljoonalla eurolla. Osakekauppa nosti
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n omistusosuuden Talvivaara Sotkamosta 80
prosentista 84 prosenttiin. Osakekaupan vaikutusta omaan pääomaan tarkastellaan
tammi-kesäkuun 2011 tasetta käsittelevässä osiossa.
Tammi-kesäkuu 2011
Liikevaihto ja taloudellinen tulos
Talvivaaran tammi-kesäkuun 2010 liikevaihto oli 104,1 miljoonaa euroa (tammi-
kesäkuu 2010: 46,9 miljoonaa euroa). Yhtiö toimitti asiakkailleen 6 551 tonnia
nikkeliä, 15 418 tonnia sinkkiä ja noin 140 tonnia kobolttia.
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 1,4 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu
2010: 16,7 miljoonaa euroa) ja koostuivat lähinnä valuuttajohdannaisten käyvän
arvon muutoksista sekä tiettyjen laitteistorikkojen perusteella saaduista
vakuutuskorvauksista.
Materiaali- ja palvelukulut olivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla yhteensä 68,2
miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2010: 41,4 miljoonaa euroa). Kasvu edelliseen
vuoteen verrattuna johtui tuotantotason noususta.
Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelmaan
liittyvät, työsuorituksen arvon perusteella kirjatut kulut, olivat 13,4
miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2010: 9,9 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui
työntekijöiden määrän kasvusta.
Liiketoiminnan muut kulut olivat 30,3 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2010: 19,3
miljoonaa euroa), josta yli kaksi kolmannesta oli energia- ja
kunnossapitokuluja. Kunnossapitokulujen vaikutus oli erityisen suuri huhti-
toukokuussa toteutettujen huolto- ja parannusohjelmien takia.
Liikevoitto oli 10,4 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2010: 0,2 miljoonaa euroa),
joka on 10,0 prosenttia tarkastelujakson liikevaihdosta.
Alkuvuoden rahoitustuotot olivat 20,1 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2010: 4,9
miljoonaa euroa). Rahoitustuotot koostuivat pääasiassa 18,5 miljoonan euron
valuuttakurssivoitoista, jotka liittyivät Nyrstarilta saatuun, helmikuussa 2010
solmitun sinkin tuotevirtasopimuksen ennakkomaksuun. Rahoituskulut olivat 18,5
miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2010: 50,3 miljoonaa euroa) ja koostuivat
pääasiassa lainojen koroista.
Yhtiön voitto katsauskaudelta oli 8,2 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2010:
tappiota 33,7 miljoonaa euroa).
Yhtiön laaja tulos alkuvuodelta 2011 oli 3,3 miljoonaa euroa (2010: tappiota
39,6 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy suojausrahaston arvon pienentyminen
suojattujen myyntien toteutumisen takia.
Tase
Tammi-kesäkuun investoinnit olivat 35,5 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu
2010: 55,3 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan
pohjarakenteisiin, sekundääriliuotukseen, kipsisakka-altaaseen ja pölynpoistoon.
Konsernin taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli 30.6.2011
yhteensä 741,0 miljoonaa euroa (31.12.2010: 728,2 miljoonaa euroa).
Konsernin vaihto-omaisuus oli 30.6.2011 yhteensä 219,1 miljoonaa euroa
(31.12.2010: 175,4 miljoonaa euroa). Vaihto-omaisuuden lisäys johtui tuotannon
ylösajosta ja sen myötä lisääntyneestä kasatun malmin määrästä. Vaihto-omaisuus
arvostetaan hankintamenoon.
Myyntisaamiset olivat kauden lopussa 25,4 miljoonaa euroa (31.12.2010: 52,4
miljoonaa euroa). Myyntisaamisten väheneminen johtui Norilsk Nickel Harjavallan
huoltoseisokista ja siitä aiheutuneesta Talvivaaran nikkelivarastojen kasvusta
vuosineljänneksen lopulla.
Yhtiön rahavarat, jotka sisältävät 11,9 miljoonaa euroa lyhytaikaisia
talletuksia, olivat 30.6.2011 yhteensä 46,5 miljoonaa euroa (31.12.2010: 165,6
miljoonaa euroa).
Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli kesäkuun lopussa
333,6 miljoonaa euroa (31.12.2010: 380,3 miljoonaa euroa). Talvivaaran
Kaivososakeyhtiö lisäsi toisella vuosineljänneksellä omistustaan kaivostoimintaa
harjoittavassa tytäryhtiössään Talvivaara Sotkamo Oy:ssä ostamalla 4%
osakekannasta, minkä vuoksi 60 miljoonan euron hankintahinta ja 1,5 miljoonan
euron transaktiokulut vähennettiin IFRS-standardien mukaisesti omasta pääomasta.
Toisaalta vuonna 2015 erääntyvän 225 miljoonan euron senioristatuksisen
vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan 9,0 miljoonan euron pääomaosuus kirjattiin
katsauskaudella omaan pääomaan.
Vuoden 2011 tammi-kesäkuun aikana merkittiin ja maksettiin yhteensä 370 507
uutta osaketta yhtiön 2007A- ja 2007B-optio-oikeuksien sekä vuonna 2015
erääntyvän vaihtovelkakirjalainan perusteella. Osakkeiden merkintähinta,
yhteensä 2,2 miljoonaa euroa, on kirjattu omaan pääomaan.
Lainat vähenivät katsauskaudella 480,6 miljoonasta eurosta (31.12.2010) 463,5
miljoonaan euroon (30.6.2011). Lainojen vähenemiseen vaikutti suurelta osin
vuonna 2015 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan pääomaosuuden määrittely ja
kirjaaminen omaan pääomaan Talvivaaran ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksyttyä
lainaan liittyvien erityisten oikeuksien antamisen tammikuussa 2011.
Ennakkomaksut olivat katsauskauden lopussa yhteensä 252,5 miljoonaa euroa
(31.12.2010: 267,1 miljoonaa euroa). Ennakkomaksujen muutoksiin tammi-kesäkuussa
2011 sisältyy Cameco Corporationilta saatu 7,0 miljoonan euron ennakkomaksu
uraanin myynti- ja ostosopimuksesta sekä Nyrstarin ennakkomaksuun liittyvät noin
18,5 miljoonan euron valuuttakurssivoitot, joilla ei ole kassavaikutusta.
Sinkkiä toimitettiin katsauskaudella 15 418 tonnia, minkä johdosta Nyrstarin
ennakkomaksua kirjattiin myynniksi 4,1 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla.
Nyrstarin alunperin dollarimääräisestä ennakkomaksusta oli 30.6.2011 jäljellä
326,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
Oma pääoma ja velat olivat kesäkuun lopussa yhteensä 1 118,7 miljoonaa euroa
(31.12.2010: 1 216,3 miljoonaa euroa).
Rahoitus
Kesäkuussa Talvivaara allekirjoitti 80 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen
Nordea Pankin kanssa. Luottolimiitin pääasiallinen tarkoitus oli varmistaa
Talvivaaralle riittävä rahoitus myös Outokumpu Miningilta tehdyn osakeoston
jälkeen. Luottolimiittiä, jonka marginaali on aluksi 2,50%, ei ole käytetty.
Kesäkuussa 2010 Nordean, Svenska Handelsbankenin ja Danske Bankin kanssa
allekirjoitettua 100 miljoonan euron luottolimiittisopimusta on tarkoitus
tietyiltä osin muuttaa Outokumpu Miningin kanssa tehdyn osakekaupan vuoksi sekä
vastaamaan myös muilta osin Talvivaaran tämänhetkistä kehitysvaihetta.
Neuvottelut sopimuksen muuttamiseksi aloitettiin kesäkuussa 2011. Muutossopimus
vaatii vielä pankkien lopullisen hyväksynnän, joka odotetaan saatavan elokuussa
2011. Kun muutossopimus on hyväksytty, 100 miljoonan euron luottolimiittisopimus
korvaa Nordea Pankin 80 miljoonan euron sitoumuksen.
Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat helmikuussa uraanin myynti- ja
ostosopimuksen. Sopimusehtojen mukaisesti Cameco maksaa Talvivaaralle enintään
60 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria korvauksena uraanin talteenottolaitoksen
rakennuskustannuksista. Talvivaara maksaa investoinnin takaisin
uraanipuolituotteen toimituksilla ensimmäisten sopimusvuosien aikana. Sen
jälkeen kun investointi on maksettu takaisin, Cameco ostaa kaiken Talvivaaran
tuottaman uraanin 31.12.2027 saakka toimitushetken markkinahintoihin perustuvaan
hintaan.
Talvivaaran tammikuussa pidetty ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi hallituksen
ehdotuksen erityisten oikeuksien antamisesta 225 miljoonan euron suuruiseen
senioristatuksiseen vakuudettomaan vaihtovelkakirjalainaan liittyen. Laina
laskettiin liikkeeseen joulukuussa 2010 ja se erääntyy vuonna 2015. Laina on
vaihdettavissa noin 27,0 miljoonaan Talvivaaran uuteen osakkeeseen.
Vaihtovelkakirjan korko on 4,00% ja kokonaistuotto 6,50%, mikä johtuu 114,5%:n
lunastushinnasta lainan erääntyessä.
Valuuttaoptio-ohjelma
Kesäkuussa 2011 Talvivaara aloitti valuuttaoptio-ohjelman, johon sisältyy
dollarimääräisiä optioita kuuden kuukauden aikavälillä heinäkuusta joulukuuhun
2011. Kuukausittainen velvoite on 7,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja suojaus
5,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Ohjelmalla suojattu euro/dollari -suhteen
vaihteluväli on 1,2884-1,4900.
Going concern
Kun otetaan huomioon Talvivaara-konsernin nykyinen likviditeettiasema sekä
tuotannon, metallien hintojen ja valuuttakurssien jokseenkin mahdolliset
muutokset, konsernin ennusteet ja arviot viittaavat siihen, että konserni voi
jatkaa toimintaansa riittävillä taloudellisilla voimavaroilla nähtävissä
olevassa tulevaisuudessa. Näin ollen konsernin taloudelliset raportit tehdään
edelleen "going concern" -periaatetta noudattaen.
Tuotantokatsaus
Huhti-kesäkuussa 2011 Sotkamon kaivoksen toiminnassa keskityttiin tuotannon
toimintavarmuuden parantamiseen toteuttamalla metallien talteenottolaitoksella
laaja kunnossapito- ja parannusohjelma. Ohjelmaan kuului muun muassa rikin
sulatus- ja tiettyjen pumppauskapasiteettien nosto, rikkivetygeneraattoreiden
puhdistus ja parannustyöt sekä reaktoreiden ja sakeuttimien tarkastus ja huolto.
Lisäksi tehtiin lukuisia pienempiä tuotannon toimintavarmuutta ja kapasiteettia
parantavia muutostöitä, esimerkiksi kahdennettiin joitakin prosessin
putkilinjoja. Perusteellisissa tarkastuksissa todettiin lähinnä vain
ennakkoarvioiden mukaista kulumista. Odottamatonta tai vakavaa korroosiota ei
löytynyt. Rikkivetygeneraattoreista löydettiin paljon epäpuhtauksia, jotka
todettiin tärkeimmäksi syyksi talven ja kevään alentuneeseen
rikkivetykapasiteettiin. Epäpuhtauksien ensisijaiseksi lähteeksi todettiin
seulomon ja murskaamon pöly, minkä vuoksi toteutettiin myös toimenpiteitä,
joiden tarkoituksena on estää pölyä pääsemästä rikkivetygeneraattoriin
syötettävän rikin varastointialueelle.
Huhtikuun alussa aloitetut kunnossapito- ja parannustoimet saatiin valmiiksi
toukokuun lopulla. Vaikka suurin osa työstä tehtiin yhden tuotantolinjan ollessa
käynnissä, tarvittiin myös viidentoista päivän täysi seisokki. Huhti-kesäkuussa
2011 tuotettiin 3 951 tonnia nikkeliä (huhti-kesäkuu 2010: 2 729 tonnia) ja
7 662 tonnia sinkkiä (huhti-kesäkuu 2010: 5 575 tonnia). Ottaen huomioon täyden
seisokin pituuden sekä sen, että suurimman osan huhti- ja toukokuuta käytössä
oli kerrallaan vain yksi tuotantolinja, voidaan saavutettua tuotantomäärää pitää
tyydyttävänä. Laitoksen toiminta kunnossapito- ja parannusohjelman toteuttamisen
jälkeen on lisäksi osoittanut, että kapasiteetti riittää täysimääräiseen
tuotantoon.
Tammi-kesäkuussa nikkelin tuotanto oli 8 166 tonnia, mikä on 245 prosenttia
enemmän kuin vastaavaan aikaan vuonna 2010, jolloin nikkeliä tuotettiin 3 339
tonnia. Vastaavat luvut sinkin osalta olivat 14 005 tonnia vuonna 2011 ja 8 535
tonnia vuonna 2010.
Kaivososasto tuotti toisella vuosineljänneksellä 2,8 miljoonaa tonnia malmia (Q2
2010: 3,5 milj. tonnia) ja 5,3 miljoonaa tonnia sivukiveä (Q2 2010: 4,1 milj.
tonnia). Tuotannon painopiste oli edelleen sivukivituotannossa, jotta
sekundäärikasan perustusten tasoittamiseen saatiin riittävästi materiaalia.
Malmintuotantoa jouduttiin myös edelleen rajoittamaan primääriliuotuskasan
purkamisessa esiintyneiden pullonkaulojen vuoksi.
Materiaalinkäsittelyssä painopiste oli primäärikasan purkamisessa. Urakoitsijan
vaihtuminen vuoden ensimmäisellä neljänneksellä viivästytti aluksi purkamista,
minkä jälkeen erikoisvalmisteisen purkujärjestelmän edelleen jatkuneet
käyttöönotto-ongelmat ovat häirinneet toimintaa. Purkulaitteistoon tehtiin
toisella vuosineljänneksellä muutoksia, joiden tarkoituksena on parantaa malmin
syöttöä järjestelmään. Purkukapasiteettia lisättiin myös pestaamalla toinen
urakoitsija kaivamaan ja murskaamaan malmia primäärikasasta. Kaikesta huolimatta
uuden malmin murskausta ja kasausta rajoitti edelleen purkukapasiteetin puute.
Huhti-kesäkuussa materiaalinkäsittelyn tuotanto oli 2,8 miljoonaa tonnia (Q2
2010: 3,7 milj. tonnia) ja tammi-kesäkuussa 4,7 miljoonaa tonnia (Q1-Q2
2010: 7,0 milj. tonnia).
Biokasaliuotuksen hyvä kehitys jatkui toisella vuosineljänneksellä. Metallien
talteenottolaitokseen pumpatun liuoksen keskimääräinen nikkelipitoisuus nousi
huhtikuun 2,3 grammasta litrassa kesäkuun 3,0 grammaan litraa kohden. Liuos
metallien talteenottoon otettiin pääosin liuotuskasan kolmannesta ja neljännestä
lohkosta. Liukeneminen on edistynyt hyvin myös sekundäärikasassa, mutta
sekundäärikasasta ei ole vielä pumpattu liuosta metallien talteenottolaitokseen,
koska kasa on vielä kooltaan riittämätön.
Tuotannon tunnusluvut
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----+------
| |Q2 |Q2 |Q1-Q2 |Q1-Q2|Vuosi
| |2011 |2010 |2011 |2010 |2010
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----+------
Louhinta | | | | | |
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----+------
Malmintuotanto |milj. tonnia|2,8 |3,5 |4,9 |6,6 |13,3
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----+------
Sivukivituotanto |milj. tonnia|5,3 |4,1 |10,4 |6,5 |16,7
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----+------
Malminkäsittely | | | | | |
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----+------
Kasattu malmi |milj. tonnia|2,8 |3,7 |4,9 |7,0 |13,3
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----+------
Biokasaliuotus | | | | | |
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----+------
Malmia liuotuskasalla |milj. tonnia|29,2 |18,0 |29,2 |18,0 |24,3
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----+------
Metallin talteenotto | | | | | |
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----+------
Nikkeli, metallisisältö|tonnia |3 951|2 729|8 166 |3 339|10 382
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----+------
Sinkki, metallisisältö |tonnia |7 662|5 575|14 005|8 535|25 462
-----------------------------+------------+-----+-----+------+-----+------
Kestävä kehitys ja lupaprosessit
Päästöt ympäristöön
Huhti-kesäkuussa toteutettu ympäristövaikutusten seuranta vahvisti Talvivaaran
noudattavan kaikkia sen ympäristöluvassa annettuja raja-arvoja päästöille
vesistöihin. Myös rikkivetypäästöt ovat pysyneet sallituissa rajoissa.
Saavutetuista hyvistä tuloksista huolimatta työ hajuhaittojen minimoimiseksi
jatkuu ja prosesseihin sekä laitteistoihin tehdään muutoksia. Pölypäästöt ovat
pysyneet sallituissa rajoissa yhtä seulomorakennuksen mittauspistettä lukuun
ottamatta.
Lupaprosessit
Talvivaara jätti maaliskuussa uraanin talteenottoon liittyvän
ympäristölupahakemuksen paikalliselle ympäristölupaviranomaiselle. Maaliskuussa
viranomaisille jätettiin myös yhtiön voimassa olevan ympäristöluvan
päivityshakemus. Talvivaara toimittaa viranomaisten pyytämät päivitykset elokuun
loppuun mennessä, ja molempien lupahakemusten kuulutuksia odotetaan syksyn
aikana.
Kesäkuussa 2011 Talvivaara jätti työ- ja elinkeinoministeriölle kaivoslain
(503/1965) mukaisen hakemuksen Talvivaaran kaivospiirin laajentamiseksi noin 70
neliökilometrilla. Mikäli laajennus hyväksytään, Talvivaaran kaivospiirin
kokonaispinta-ala on noin 130 neliökilometria. Kaivospiirin laajennus liittyy
aiemmin julkistettuun lisäykseen Talvivaaran mineraalivarannoissa. Varantojen
täysimääräinen hyödyntäminen ei olisi mahdollista nykyisen kaivospiirin
puitteissa.
Ympäristön perustilaselvityksiä ja valmisteluja ympäristövaikutusten arvioinnin
aloittamiseksi mahdolliseen tuotannon laajentamiseen (Operation Overlord)
liittyen jatkettiin huhti-kesäkuussa. Ympäristövaikutusten arvioinnin odotetaan
alkavan vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä ja kattavan tiettyjä rinnakkaisia
prosessivaihtoehtoja, koska päätöksiä lopullisista tuotantoprosesseista ja
lopputuotteista ei ole vielä tehty. Laajennukseen liittyvän
ympäristölupahakemuksen Talvivaara odottaa jättävänsä vuonna 2012.
Talvivaara jätti huhtikuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriöön ydinenergialain
mukaisen hakemuksen uraanin talteenottamisesta sivutuotteena. Lupahakemuksen
käsittely ministeriössä on vielä kesken, mutta Talvivaara odottaa Suomen
hallituksen hyväksyvän luvan vuoden 2011 lopulla.
Turvallisuus
Toisen vuosineljänneksen lopussa Talvivaaran henkilökunnan työtapaturmatiheys
oli 13,1 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden edellisiltä 12 kuukaudelta
laskettuna (31.12.2010: 10,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden).
Suunniteltu uraanin talteenotto ja uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco
Corporationin kanssa
Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat helmikuussa uraanin myynti- ja
ostosopimuksen. Sopimusehtojen mukaan Cameco sijoittaa enintään 60 miljoonaa
Yhdysvaltain dollaria uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen. Camecon
investointi maksetaan takaisin uraanipuolituotteen toimituksilla ensimmäisten
sopimusvuosien aikana. Sen jälkeen kun investointi on maksettu takaisin, Cameco
ostaa Sotkamossa tuotetun uraanin 31.12.2027 saakka voimassa olevan myynti- ja
ostosopimuksen mukaisesti hintaan, joka perustuu toimitushetken
markkinahintoihin.
Uraanin tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia (770 000 paunaa) uraania,
mikä vastaa noin 410 tonnia (900 000 paunaa) uraanirikastetta (UO4) vuodessa.
Cameco antaa Talvivaaralle teknistä tukea Sotkamon kaivosalueelle rakennettavan
uraanin talteenottolaitoksen
suunnittelussa, rakentamisessa, käyttöönotossa ja toiminnassa.
Talvivaaran ja Camecon väliset sopimukset edellyttävät vielä Euratomin
hankintakeskuksen vahvistusta sekä Euroopan komission hyväksyntää Euratomin
perustamissopimuksen mukaisesti. Yhtiö odottaa saavansa hyväksynnät kuluvan
vuoden aikana.
Uraanin talteenottolaitoksen rakentamisen valmistelutöitä jatkettiin huhti-
kesäkuussa ja laitoksen tärkeimmät osat tilattiin. Edellyttäen että tarvittavat
luvat ja hyväksynnät saadaan, laitoksen käyttöönotto tapahtunee vuoden 2012
jälkipuoliskolla.
Tuotannon laajentaminen - Operation Overlord
Talvivaara jatkoi tuotantokapasiteetin lisäämiseen liittyviä tutkimuksia, joiden
tavoitteena on nikkelin vuosituotannon kasvattaminen yli 50 000 tonniin.
Erillisen projektiryhmän kokoaminen jatkui huhti-kesäkuussa, ja ryhmään kuuluu
nyt kaikkiaan yhdeksän metallurgian, infrastruktuurin, biokasaliuotuksen,
materiaalinkäsittelyn ja projektijohdon asiantuntijaa. Ryhmään haetaan vielä
lisää asiantuntemusta ympäristö- ja vesienhallinnan sekä automaation alalta.
Alustavat tekniset selvitykset perustuvat nikkelin vuosituotannon
kaksinkertaistamiseen noin 100 000 tonniin saakka. Eri prosessivaihtoehtojen
kartoittaminen jatkuu edelleen, mutta tässä vaiheessa näyttää jokseenkin
todennäköiseltä, että merkittävä osa laajennetusta tuotannosta olisi LME-
laatuista nikkelimetallia. Myös koboltin jalostamista metalliksi harkitaan.
Sinkin jalostaminen sinkkimetalliksi ei sen sijaan ole tällä hetkellä
suunnitteilla. Tiettyjen tuotteiden ja raaka-aineiden, kuten mangaanin ja
rikkihapon, osalta tutkitaan joint venture- tai muita kumppanuusjärjestelyjä.
Tuotannon laajentamiseen liittyvät investoinnit on tarkoitus toteuttaa osissa,
jolloin investoinnit voidaan jakaa noin 5-6 vuoden ajalle vuodesta 2013 alkaen.
Tämä toteutustapa mahdollistaa myös laitteiden ja prosessien perättäisen
käyttöönoton prosessin vaiheiden mukaan, minkä odotetaan vähentävän vakavien
käynnistysongelmien riskiä.
Omistuksen lisääminen kaivostoimintaa harjoittavassa tytäryhtiössä Talvivaara
Sotkamo Oy:ssä ostamalla 4% osakekannasta Outokumpu Mining Oy:ltä
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö allekirjoitti 1.6.2011 sopimuksen Outokumpu Mining
Oy:n ja sen emoyhtiön Outokumpu Oyj:n kanssa 4%:n lisäomistuksen ostamiseksi
Talvivaara Sotkamo Oy:ssä. Kaupan seurauksena Talvivaaran osakeomistus
Talvivaara Sotkamossa nousi 80 prosentista 84 prosenttiin, ja Outokumpu Miningin
osakeomistus laski 16 prosenttiin. Kauppahinta 4%:n osakeomistukselle oli
60 miljoonaa euroa.
Samassa yhteydessä Talvivaara solmi Outokumpu Miningin ja Outokumpu Oyj:n kanssa
optiosopimuksen ("optio"), jonka perusteella Talvivaaralla on yksinoikeus ostaa
Outokumpu Miningin jäljelle jäävät 16 % Talvivaara Sotkamon osakkeista 240
miljoonalla eurolla 31.3.2012 mennessä. Päätös option käytöstä on Talvivaaran
yksinomaisessa harkinnassa, ja se voi käyttää option yhdessä tai useammassa
erässä. Mikäli yhtiö päättää käyttää option kokonaan tai osittain, asianmukaisia
järjestelyitä lunastushinnan rahoittamiseksi harkitaan option käytön yhteydessä.
Talvivaara-Murtomäki-radan vähimmäiskuljetusvaatimuksen täyttyminen
Vuosina 2008-2009 Talvivaara rakensi 25 kilometriä pitkän pistoraiteen, joka
yhdistää kaivosalueen valtiolliseen rautatieverkostoon. Edellyttäen että
sopimuksen mukaiset, rautatien vähimmäiskuljetusmääriä koskevat ehdot täyttyvät,
Suomen valtio korvaa Talvivaara Infrastructure Oy:lle rakentamiskustannuksia
kahdessa erässä 40 miljoonaan euroon asti (ALV 0 %). Tällöin rautatie siirtyy
Suomen valtion omistukseen ja siitä tulee osa valtion rautatieverkostoa.
Ensimmäinen sovittu kuljetustavoite saavutettiin vuonna 2010, jonka seurauksena
Suomen valtio maksoi Talvivaaralle 20 miljoonan euron osuuden radan
lunastushinnasta. Loppuosa vähimmäiskuljetusmäärästä saavutettiin tammikuussa
2011. Loppusuorituksen maksamisen mahdollistavien asiakirjojen valmistelu
viranomaisten kanssa on meneillään, ja maksu odotetaan saatavan vuoden 2011
aikana.
Varsinainen yhtiökokous
Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.4.2011 Sotkamossa. Kokouksessa
päätettiin muun muassa seuraavaa:
* Osinkoa ei makseta tilivuodelta 2010.
* Hallituksen jäsenten vuosipalkkiot vuonna 2012 ovat seuraavat: hallituksen
puheenjohtajalle maksetaan 160 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle
69 000 euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 69 000 euroa,
nimitysvaliokunnan puheenjohtajalle 53 000 euroa, palkitsemisvaliokunnan
puheenjohtajalle 53 000 euroa, kestävän kehityksen komitean puheenjohtajalle
53 000 euroa ja muille hallituksen jäsenille 48 000 euroa.
* Hallituksen jäsenmäärä on seitsemän ja hallituksen jäseniksi uudelle
toimikaudelle valittiin Edward Haslam, Eero Niiva, Eileen Carr, D. Graham
Titcombe, Pekka Perä, Tapani Järvinen ja Saila Miettinen-Lähde.
* Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan ja tilintarkastajaksi
tilikaudelle 2011 valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
* Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen
hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa
27.10.2012 saakka. Valtuutus korvaa varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2010
antaman 10 000 000 osakkeen hankkimista koskevan valtuutuksen.
* Yhtiö perustaa optio-ohjelman, jonka puitteissa optio-oikeuksia annetaan
osittain yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille ja osittain niiden
henkilöstölle. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 5 500 000
kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 5 500 000 yhtiön
uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Merkintäajan alkaminen edellyttää
hallituksen vuosittain määrittämien tuotannollisten tai taloudellisten
tavoitteiden täyttymistä.
Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit
Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on
käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi,
niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien
hallitsemiseen tarvittavin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.
Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten
Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit,
arviot mineraalivarannoista ja malmivaroista, infrastruktuuririskit ja
hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös vastapuoliin, valuuttojen
vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, historiallisiin tappioihin
ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen
avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten
vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja
kaivoslupaan.
Lyhyen aikavälin operatiiviset riskit koskevat Talvivaaran käynnissä olevaa
toiminnan ylösajoa. Vaikka yhtiö on osoittanut, että sen kaikki
tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa, ylösajon nopeuteen voi
silti liittyä teknisiä tai operatiivisia riskitekijöitä, jotka eivät ehkä ole
tällä hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa. Talvivaara on
käynnistänyt tuotantovarmuusohjelman operatiivisten riskien vähentämiseksi.
Tavoitteena on, että ohjelman avulla vähennetään tuotantoseisokkeja ja
onnettomuuksia arvioimalla laitteet ja prosessit yksityiskohtaisesti. Tehtyjen
havaintojen perusteella parannetaan toimintatapoja ja kunnossapitoa. Lisäksi
yhtiö on hiljattain toteuttanut metallien talteenottolaitoksella tehostetut
kunnossapito- ja parannusohjelmat, joiden tavoitteena on parantaa laitoksen
käyttöastetta ja kapasiteettia.
Tuotantomäärän ohella Talvivaaran liikevaihtoon vaikuttaa merkittävimmin
nikkelin markkinahinta. Nikkelin hinnan volatiliteetti on perinteisesti ollut
suuri, ja yhtiö pitää todennäköisenä, että se pysyy sellaisena myös
tulevaisuudessa. Talvivaaralla ei ole suojauksia nikkelin hinnan vaihtelua
vastaan. Tästä syystä nikkelin hinnan epävakaus vaikuttaa merkittävästi yhtiön
liikevaihtoon ja tulokseen. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnan
muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista. Tätä tukee yhtiön näkemys siitä,
että Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen
kausina.
Talvivaaran liikevaihto muodostuu enimmäkseen Yhdysvaltain dollareina, kun taas
yhtiön kustannukset ovat pääosin euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen
dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää yhtiön
taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin
kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa dollarin
heikentymisen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kulloinkin perustellulla
tavalla.
Henkilöstö
Talvivaaran palveluksessa oli 30.6.2011 yhteensä 481 työntekijää (Q2
2010: 382), mukaan lukien 65 kesäharjoittelijaa.
Toisen vuosineljänneksen henkilöstökulut olivat 8,7 miljoonaa euroa (Q2
2010: 6,7 miljoonaa euroa).
Osana konsernin pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä Talvivaaran työntekijät
päättivät kokouksessaan 18.6.2011 perustaa konsernille henkilöstörahaston.
Henkilöstörahasto hallinnoi yhtiön maksamia kannustinpalkkioita.
Henkilöstörahaston sääntöjen mukaisesti se investoi merkittävän osuuden
varoistaan Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osakkeisiin. Henkilöstörahaston
hallitus koostuu työntekijöiden keskuudestaan valitsemista edustajista. Rahaston
rekisteröinti työ- ja elinkeinoministeriössä on kesken.
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon
rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 30.6.2011 yhteensä 245 727 603 osaketta.
Kun otetaan huomioon 14.5.2008 liikkeeseenlasketun 85 miljoonan euron
vaihtovelkakirjalainan, 16.12.2010 liikkeeseenlasketun 225 miljoonan euron
vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön
täysin auktorisoitu osakemäärä oli katsauskauden lopussa 290 636 391 osaketta.
Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja se päättyy
31.3.2012. 2007B-optioilla merkintäaika alkoi 1.4.2011 ja se päättyy 31.3.2013.
Yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella oli 30.6.2011 mennessä merkitty
yhteensä 292 586 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n uutta osaketta, ja 2007A-
optio-oikeuksista oli vielä käyttämättä 2 040 514 kappaletta. Yhtiön 2007B-
optio-oikeuksien perusteella oli merkitty yhteensä 42 763 Talvivaaran
Kaivososakeyhtiö Oyj:n uutta osaketta, ja 2007B-optio-oikeuksista oli vielä
käyttämättä 2 290 337 kappaletta.
Katsauskauden lopussa seuraavat osakkeenomistajat omistivat yli viisi prosenttia
Talvivaaran osakkeista ja äänioikeuksista: Pekka Perä (23,0%), Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6%), BlackRock Investment Management (6,0%) ja
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,4%).
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö mukaan OMX Helsinki 25 -indeksiin
Talvivaara on mukana OMX Helsinki 25 -indeksissä 1.8.2011 alkaen.
Lyhyen aikavälin näkymät
Toiminnalliset näkymät
Toisella vuosineljänneksellä suuriksi kasvaneiden nikkelivarastojen odotetaan
purkautuvan tuotetoimitusten myötä heinä-syyskuussa. Tällä dotetaan olevan
merkittävä positiivinen vaikutus kolmannen kvartaalin tulokseen.
Vuoden 2011 loppupuolelle kunnossapito- ja parannustöiden vuoksi suunniteltu
tuotantoseisokki toteutetaan todennäköisesti vuoden viimeisellä neljänneksellä.
Tuotannon ylösajo Sotkamon kaivoksella on jatkunut, ja Talvivaara odottaa
kuluvan vuoden nikkelituotannon päätyvän aikaisemmin annetun 22 000-28 000
tonnin ennusteen alalaidan tienoille.
Primäärikasan purkamisen ja kasaamisen edistyminen lähiaikoina on vuoden 2012
tuotantotavoitteiden kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa. Tulevan vuoden
tuotantoennustetta arvioidaan uudelleen sen perusteella, miten mainitut
prosessit etenevät tulevien 2-3 kuukauden aikana. Metallien talteenottolaitoksen
käytettävyys ja käyttöaste lähitulevaisuudessa vaikuttavat myös
tuotantoennusteeseen.
Markkinanäkymät
Vuoden 2011 kolmas vuosineljännes alkoi suhteellisen positiivisissa merkeissä
perusmetallien kannalta, kun nikkelin hinta nousi noin 25 000 Yhdysvaltain
dollariin tonnia kohden ja sinkin hinta 2 500 Yhdysvaltain dollariin tonnia
kohden. Viime aikoina muun muassa talouskasvun hidastumisen, Yhdysvaltain
velkataakan ja euroalueen valtioiden velkaongelmien vuoksi synkentynyt
taloustilanne on kuitenkin vaikuttanut myös hyödykemarkkinoihin. Tästä johtuen
perusmetallien hinnat ovat laskeneet merkittävästi, ja nikkelin hinta on
palannut vuoden 2011 pohjalukemiin eli noin 21 000 Yhdysvaltain dollariin tonnia
kohden. Vaikka viimeaikainen hintakehitys onkin merkittäviltä osin johtunut
spekulatiivisesta kaupankäynnistä ja yleisestä markkinariskien välttämisestä,
mahdollisesti pitkittyvät maailmantalouden ongelmat saattavat alkaa vaikuttaa
myös nikkelin kysynnän ja tarjonnan perustasapainoon ja siten myös hintaan.
Toisaalta taas tuotantovaje maailman nikkelimarkkinoilla on kestänyt vuoden koko
ensimmäisen puoliskon ajan, ja tällä hetkellä Lontoon metallipörssin LME:n
nikkelivarastot ovat alimmilla tasoillaan sitten vuoden 2009 alun. Tuotannon
lisäystä ennustetaan erityisesti ferronikkelin ja nikkelipitoisen raakaraudan
(nickel pig iron) osalta, mutta kysynnän ja tarjonnan tasapainon ei odoteta
merkittävästi muuttuvan lähiaikoina.
Kaiken kaikkiaan nikkelin lyhyen aikavälin näkymät ovat epävarmat ja
perusmetallien hintojen volatiliteetin odotetaan jatkuvan suurena.
Makrotaloudelliset epävarmuustekijät kasvattavat riskejä, mutta pidemmän
aikavälin perustekijät, muun muassa tuotannon rajakustannukset, näyttäisivät
tukevan nikkelin hintaa 20 000 Yhdysvaltain dollarin tienoilla.
17.8.2011
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Hallitus
KONSERNIN TULOSLASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tamaton tamaton tamaton
4-6/ 4-6/ 1-6/ 1-6/
(kaikki luvut EUR '000) 2011 2010 2011 2010
----------------------------------------------------
Liikevaihto 37 647 35 248 104 114 46 854
Liiketoiminnan muut tuotot 1 085 1 283 1 421 16 711
Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden varaston muutos 26 893 13 084 39 674 32 159
Materiaalit ja palvelut -31 894 -21 439 -68 204 -41 369
Henkilöstökulut -6 626 -5 004 -13 421 -9 856
Poistot ja arvonalentumiset -11 618 -12 786 -22 816 -25 032
Liiketoiminnan muut kulut -16 671 -7 843 -30 335 -19 268
----------------------------------------------------
Liikevoitto/tappio(-) -1 184 2 543 10 433 199
Rahoitustuotot 4 320 3 713 20 053 4 864
Rahoituskulut -9 125 -28 988 -18 512 -50 316
----------------------------------------------------
Rahoitustuotot/kulut (-)
(netto) -4 805 -25 275 1 541 -45 452
Voitto/tappio(-) ennen
veroja -5 989 -22 732 11 974 -45 253
Tuloverot 1 356 5 968 -3 823 11 553
----------------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -4 633 -16 764 8 151 -33 700
----------------------------------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -3 937 -15 025 4 902 -28 886
Määräysvallattomille
omistajille -696 -1 739 3 249 -4 814
----------------------------------------------------
-4 633 -16 764 8 151 -33 700
----------------------------------------------------
Emoyrityksen omistajille
kuuluva osakekohtainen
voitto/tappio(-) ( € /osake)
Laimentamaton ja
laimennusvaikutuksella
oikaistu -0,02 -0,06 0,02 -0,12
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkast- Tilintarkas-
tamaton tamaton amaton tamaton
4-6/ 4-6/ 1-6/ 1-6/
(kaikki luvut EUR '000) 2011 2010 2011 2010
-----------------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -4 633 -16 764 8 151 -33 700
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutuksella
oikaistuna
Rahavirran suojaukset -2 335 -2 857 -4 879 -5 876
-----------------------------------------------------
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutuksella
oikaistuna -2 335 -2 857 -4 879 -5 876
-----------------------------------------------------
Laaja tulos yhteensä -6 968 -19 621 3 272 -39 576
-----------------------------------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -6 000 -17 311 804 -33 587
Määräysvallattomille
omistajille -968 -2 310 2 468 -5 989
-----------------------------------------------------
-6 968 -19 621 3 272 -39 576
-----------------------------------------------------
KONSERNIN TASE
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tettu tamaton
(kaikki luvut EUR '000) 30.6.11 31.12.10 30.6.10
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 741 006 728 226 663 154
Biologiset hyödykkeet 8 317 8 464 8 112
Aineettomat hyödykkeet 7 559 7 737 7 734
Laskennalliset verosaamiset 21 104 22 421 35 199
Muut saamiset 2 970 7 626 7 600
Myytävissä olevat rahoitusvarat 590 464 -
781 546 774 938 721 799
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 219 105 175 361 136 824
Myyntisaamiset 25 352 52 354 26 736
Muut saamiset 6 094 8 702 3 680
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat 11 898 - -
Johdannaisinstrumentit 703 40 -
Rahavarat 34 628 165 555 35 431
297 780 402 012 202 671
Myytävänä olevat omaisuuserät 39 395 39 391 39 372
Varat yhteensä 1 118 721 1 216 341 963 842
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva oma
pääoma
Osakepääoma 80 80 80
Osakeanti - 91 340
Ylikurssirahasto 8 086 8 086 8 086
Suojausrahasto 3 770 7 494 11 866
Muut rahastot 447 929 433 012 439 020
Kertyneet voittovarat -142 032 -84 322 -100 254
317 833 364 441 359 138
Määräysvallattomien omistajien osuus 15 802 15 831 10 777
Oma pääoma yhteensä 333 635 380 272 369 915
Pitkäaikaiset velat
Lainat 423 903 437 623 196 756
Saadut ennakkomaksut 218 454 231 812 259 559
Ostovelat - 17 -
Johdannaisinstrumentit - - 1 557
Varaukset 5 278 3 935 2 453
647 635 673 387 460 325
Lyhytaikaiset velat
Lainat 39 622 42 934 29 404
Saadut ennakkomaksut 34 093 35 243 32 012
Ostovelat 40 035 39 408 31 580
Muut velat 22 644 43 820 39 788
Johdannaisinstrumentit 1 057 1 277 818
137 451 162 682 133 602
Velat yhteensä 785 086 836 069 593 927
Velat ja oma pääoma yhteensä 1 118 721 1 216 341 963 842
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
A. Osake-pääoma
B. Osakeanti
C. Ylikurssirahasto
D. Suojausrahasto
E. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
F. Muut rahastot
G. Kertyneet voittovarat
H. Yhteensä
I. Määräysvallattomien omistajien osuus
J. Oma pääoma yhteensä
(kaikki luvut EUR '000) A B C D E F G H I J
--------------------------------------------------
1.1.2010 401 -71 370 11 382
80 - 8 086 16 567 248 16 200 368 813 784 597
-28 -28 -4 -33
Kauden tulos - - - - - - 886 886 814 700
Muut laajan
tuloksen erät
- Rahavirtojen -4 -1 -5
suojaukset - - - -4 701 - - - 701 175 876
--------------------------------------------------
Kauden -28 -33 -5 -39
laaja tulos - - - -4 701 - - 886 587 989 576
Liiketoimet
omistajien
kanssa
Toteutetut
osakeoptiot - 340 - - 11 - - 351 - 351
Perpetuaali 19 4 24
pääomalaina - - - - - 19 925 - 925 982 907
Henkilöstön
osakeoptio-ohjelma
- työsuorituksen 1 1
arvo - - - - - 1 636 - 636 - 636
--------------------------------------------------
Omistajien pääomasijoitukset
ja varojen jakaminen 21 4 26
omistajille yhteensä - 340 - - 11 21 561 - 912 982 894
Liiketoimet
omistajien 21 4 26
kanssa yhteensä - 340 - - 11 21 561 - 912 982 894
--------------------------------------------------
30.6.2010 401 -100 359 10 369
80 340 8 086 11 866 259 37 761 254 138 777 915
--------------------------------------------------
401 -84 364 15 380
31.12.2010 80 91 8 086 7 494 612 31 400 322 441 831 272
--------------------------------------------------
1.1.2011 401 -84 364 15 380
80 91 8 086 7 494 612 31 400 322 441 831 272
4 4 3 8
Kauden tulos - - - - - - 902 902 249 151
Muut laajan
tuloksen erät
- Rahavirtojen -4 -4
suojaukset - - - -4 098 - - - 098 -781 879
--------------------------------------------------
4 2 3
Kauden laaja tulos - - - -4 098 - - 902 804 468 272
Liiketoimet
omistajien
kanssa
Toteutetut
osakeoptiot - -91 - - 502 - - 411 - 411
Vakuudeton
senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, 1 1 1
erääntyy 2015 - - - - 800 - - 800 - 800
Tytäryhtiön -60 -59 -2 -61
osakkeiden hankinta - - - 374 - 996 721 351 137 488
Perpetuaali -1 -1 -2
pääomalaina - - - - - - 891 891 -360 251
Johdon
kannustinjärjestelmä - - - - - 47 - 47 - 47
Vaihtovelkakirjalaina, 9 9
oman pääoman komponentti - - - - - 9 018 - 018 - 018
Henkilöstön
osakeoptio-ohjelma
- työsuorituksen arvo 2 2
- - - - - 2 554 - 554 - 554
--------------------------------------------------
Omistajien
pääomasijoitukset ja
varojen jakaminen 2 -62 -47 -2 -49
omistajille yhteensä - -91 - 374 302 12 615 612 412 497 909
Liiketoimet
omistajien 2 -62 -47 -2 -49
kanssa yhteensä - -91 - 374 302 12 615 612 412 497 909
--------------------------------------------------
30.6.2011 403 -142 317 15 333
80 - 8 086 3 770 914 44 015 032 833 802 635
--------------------------------------------------
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tamaton tamaton tamaton
4-6/ 4-6/ 1-6/ 1-6/
(kaikki luvut EUR '000) 2011 2010 2011 2010
----------------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden voitto/tappio(-) -4 633 -16 764 8 151 -33 700
Oikaisut
Verot -1 357 -5 968 3 822 -11 553
Poistot 11 618 12 786 22 816 25 032
Muut tuotot ja kulut, joihin
ei liity maksutapahtumaa -12 012 -2 459 -17 992 -2 320
Korkotuotot -4 320 -3 713 -20 053 -4 864
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavien rahavarojen
käyvän
arvon lisäykset/vähennykset
(-) -240 -2 987 -385 -16 642
Korkokulut 9 125 28 988 18 512 50 316
----------------------------------------------------
-1 819 9 883 14 871 6 269
Käyttöpääoman muutos
Muiden saamisten vähennys
(+)/lisäys(-) 36 364 -14 063 37 707 -9 744
Vaihto-omaisuuden vähennys
(+)/lisäys (-) -28 221 -12 517 -43 743 -27 312
Ostovelkojen ja muiden
velkojen vähennys(-
)/lisäys(+) -8 254 39 181 -22 647 34 293
----------------------------------------------------
Käyttöpääoman muutos -111 12 601 -28 683 -2 763
----------------------------------------------------
-1 930 22 484 -13 812 3 506
Maksetut korot ja muut
rahoitusmenot -9 704 -8 809 -11 514 -13 210
Korko- ja muut
rahoitustuotot 70 3 702 339 50 818
----------------------------------------------------
Liiketoiminnan
nettorahavirrat -11 564 17 377 -24 987 41 114
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiön hankinta, saadut
nettovarat -61 487 - -61 487 -
Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
hankinta -25 013 -36 218 -35 384 -55 178
Biologisten hyödykkeiden
hankinta -35 -7 -35 -7
Aineettomien hyödykkeiden
hankinta -81 -110 -104 -124
Biologisten hyödykkeiden
myynti 48 33 232 92
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavien rahoitusvarojen
hankinta -12 010 - -12 010 -
Myytävissä olevien
rahoitusvarojen
hankinta -90 - -128 -
----------------------------------------------------
Investointien
nettorahavirrat -98 668 -36 302 -108 916 -55 217
Rahoituksen rahavirrat
Toteutetut osakeoptiot 377 351 411 351
Korollisten lainojen nostot 1 067 1 539 1 067 6 539
Perpetuaali pääomalaina - - -3 042 24 875
Saadut ennakkomaksut - 20 000 7 000 263 419
Korollisten lainojen
takaisinmaksut -1 234 -23 448 -2 460 -257 527
----------------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirrat 210 -1 558 2 976 37 657
Rahavarojen nettolisäys/
vähennys(-) -110 022 -20 483 -130 927 23 554
Rahavarat kauden alussa 144 650 55 914 165 555 11 877
----------------------------------------------------
Rahavarat kauden lopussa 34 628 35 431 34 628 35 431
----------------------------------------------------
LIITETIEDOT
1. Laadintaperiaatteet
Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.
Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin
vuositilinpäätöksessä 31.12.2010.
2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet Keskeneräiset Maa-alueet Muut
ja omat ja aineelliset
(kaikki luvut EUR '000) laitteet työt rakennukset hyödykkeet Yhteensä
--------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
1.1.2011 336 598 21 035 257 613 206 227 821 473
Lisäykset 275 35 038 67 4 35 384
Vähennykset - - -66 - -66
Siirto myytävänä oleviin
omaisuuseriin - - - -4 -4
Siirrot 10 591 -13 931 2 583 757 -
--------------------------------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
30.6.2011 347 464 42 142 260 197 206 984 856 787
--------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
1.1.2011 39 793 - 21 150 32 304 93 247
Kauden poistot 9 522 - 9 254 3 758 22 534
--------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
30.6.2011 49 315 - 30 404 36 062 115 781
--------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 1.1.2011 296 805 21 035 236 463 173 923 728 226
--------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 30.6.2011 298 149 42 142 229 793 170 922 741 006
--------------------------------------------------------
3. Myyntisaamiset
(kaikki luvut EUR '000)
30.6.2011 31.12.2010
---------------------
Nikkeli-kobolttisulfidi 23 377 50 437
Sinkkisulfidi 1 975 1 917
---------------------
Myyntisaamiset yhteensä 25 352 52 354
---------------------
4. Vaihto-omaisuus
(kaikki luvut EUR '000)
30.6.2011 31.12.2010
---------------------
Raaka-aineet ja tarvikkeet 12 738 8 668
Keskeneräiset tuotteet 178 990 154 632
Valmiit tuotteet 27 377 12 061
---------------------
Vaihto-omaisuus yhteensä 219 105 175 361
5. Lainat ja pääomalainat
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 30.6.2011 31.12.2010
---------------------
Pääomalainat 1 405 1 405
Investointi- ja käyttöpääomalaina 57 732 57 324
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2013 79 452 78 086
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2015 212 955 219 426
Rahoitusleasingvelat 46 456 53 018
Muut lainat 25 903 28 364
---------------------
423 903 437 623
---------------------
Lyhytaikaiset
Investointi- ja käyttöpääomalaina 715 -
Ratalaina 18 700 18 527
Rahoitusleasingvelat 16 007 20 211
Korkotukilainat 4 200 4 196
---------------------
39 622 42 934
---------------------
Lainat yhteensä 463 525 480 557
---------------------
6. Muutokset osakkeiden lukumäärässä
Osakkeiden lukumäärä
---------------------
31.12.2010 245 316 718
Osakkeiden merkintä 189 149
optio-oikeuksilla 2007A ja 2007B
Osakkeiden merkintä 215 736
vaihtovelkakirjalaina er. 2015
---------------------
30.6.2011 245 721 603
---------------------
7. Ehdolliset velat ja sitoumukset
Ei purettavissa oleviin vuokrasopimuksiin perustuvat vähimmäisvuokrat ovat
seuraavat:
30.6.2011 31.12.2010
---------------------
Yhden vuoden kuluessa 1 724 1 175
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja
enintään viiden vuoden kuluessa 2 089 1 993
Yli 5 vuoden kuluttua - 11
---------------------
3 813 3 179
Investointisitoumukset
Konsernilla oli 30.6.2011 investointisitoumuksia, jotka liittyivät
pääasiallisesti Talvivaaran kaivoksen valmiiksi saattamiseen ja
toimintavarmuuden parantamiseen sekä tuotantokapasiteetin laajentamiseen.
Sitoumukset koskevat uusien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
1.4.- 1.4.- 1.1.- 1.1.- 1.1.-
Konsernin tunnusluvut 30.6.11 30.6.10 30.6.11 30.6.10 31.12.10
-----------------------------------------
Liikevaihto EUR '000 37 647 35 248 104 114 46 854 152 163
Liikevoitto (tappio) EUR '000 -1 184 2 543 10 433 199 25 456
Liikevoitto/-tappioprosentti -3,1 % 7,2 % 10,0 % 0,4 % 16,7 %
Voitto (tappio) ennen veroja EUR '000 -5 989 -22 732 11 974 -45 253 -9 908
Kauden voitto (tappio) EUR '000 -4 633 -16 764 8 151 -33 700 -13 052
Oman pääoman tuotto -1,3 % -4,4 % 2,3 % -9,0 % -3,4 %
Omavaraisuusaste 29,8 % 38,4 % 29,8 % 38,4 % 31,3 %
Korolliset nettovelat EUR '000 416 999 190 729 416 999 190 729 315 002
Velkaantumisaste 125,0 % 51,6 % 125,0 % 51,6 % 82,8 %
Sijoitetun pääoman tuotto 0,5 % 2,0 % 3,2 % 2,3 % 3,1 %
Investoinnit EUR '000 25 129 36 335 35 523 55 308 115 658
Tutkimus- ja
kehitystoiminnan menot EUR '000 - 63 - 63 365
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet EUR '000 741 006 663 154 741 006 663 154 728 226
Johdannaisinstrumentit EUR '000 -354 -2 375 -354 -2 375 -1 237
Lainat EUR '000 463 525 226 160 463 525 226 160 480 557
Rahavarat(1) EUR '000 46 526 35 431 46 526 35 431 165 555
1. Sisältää käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Osakekohtaiset tunnusluvut
1.4.- 1.4.- 1.1.- 1.1.- 1.1.-
30.6.11 30.6.10 30.6.11 30.6.10 31.12.10
------------------------------------------------------------
Osakekohtainen
tulos EUR -0,02 -0,06 0,02 -0,12 -0,06
Oma pääoma/osake EUR 1,29 1,46 1,29 1,46 1,55
Osakkeen
kurssikehitys
Lontoon pörssissä
Keskikurssi(1) EUR 5,50 4,60 6,12 4,48 4,89
GBP 4,86 4,00 5,31 3,90 4,20
Alin kurssi(1) EUR 4,56 3,94 4,64 3,94 3,99
GBP 4,03 3,42 4,03 3,42 3,42
Ylin kurssi(1) EUR 6,59 5,63 7,16 5,63 7,11
GBP 5,82 4,90 6,22 4,90 6,10
Kurssi
kauden lopussa(2) EUR 5,15 4,47 5,15 4,47 6,92
GBP 4,65 3,65 4,65 3,65 5,96
Muutos
kauden aikana -20,0 % -17,8 % -21,9 % -5,5 % 54,2 %
Hinta/voittosuhde neg. neg. 257 neg. neg.
Osakekannan
markkina-arvo EUR 1 094 1 697
kauden lopussa(3) '000 1 265 975 1 094 758 1 265 975 758 196
GBP 894 1 460
'000 1 142 605 894 910 1 142 605 910 861
Osakkeiden
vaihdon kehitys
1000 93
Osakkeiden vaihto osaketta 14 927 26 722 26 347 65 827 802
Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 6,1 % 10,9 % 10,8 % 26,8 % 38,2 %
Osakkeen
kurssikehitys
Helsingin pörssissä
Keskikurssi EUR 5,55 4,71 6,16 4,55 5,18
Alin kurssi EUR 4,53 4,04 4,53 3,99 3,99
Ylin kurssi EUR 6,63 5,62 7,34 5,62 7,18
Kurssi kauden
lopussa EUR 5,16 4,45 5,16 4,45 7,07
Muutos
kauden aikana -21,8 % -10,4 % -27,0 % 2,8 % 63,3 %
Hinta/voittosuhde neg. neg. 257 neg. neg.
Osakekannan
markkina-arvo EUR 1 091 1 734
kauden lopussa '000 1 267 923 1 091 545 1 267 923 545 389
Osakkeiden
vaihdon kehitys
1000
Osakkeiden vaihto osaketta 44 708 36 300 82 728 76 392 140 115
Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 18,3 % 14,8 % 33,9 % 31,2 % 57,1 %
Osakkeiden
keskimääräinen 244 339 245 177 245 241
lukumäärä 244 339 128 245 177 646 128 646 660
Laimennettu
osakkeiden
keskimääräinen 244 339 245 177 245 241
lukumäärä 244 339 128 245 177 646 128 646 660
Osakkeiden
lukumäärä 245 721 245 180 245 316
kauden lopussa 245 721 603 245 180 718 603 718 718
1. Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden
aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.
2. Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden
päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
3. Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan
keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
Henkilöstöä koskevat tunnusluvut
1.4.- 1.4.- 1.1.- 1.1.- 1.1.-
30.6.11 30.6.10 30.6.11 30.6.10 31.12.10
-----------------------------------------
Palkat ja palkkiot EUR '000 5 405 4 145 11 262 8 381 16 652
Henkilöstön keskimääräinen
lukumäärä 451 365 429 344 362
Henkilöstön lukumäärä kauden
lopussa 481 382 481 382 389
Muut tunnusluvut
1.4.- 1.4.- 1.1.- 1.1.- 1.1.-
30.6.11 30.6.10 30.6.11 30.6.10 31.12.10
--------------------------------------------------
Liikkeelle lasketut optiot
kauden lopussa 5 796 111 5 333 100 5 796 111 5 333 100 5 950 822
Osakkeiden määrä, joka voidaan
merkitä
liikkeelle laskettuja optioita
vastaan 5 796 111 5 333 100 5 796 111 5 333 100 5 950 822
Ääniosuus, joka liikkeelle
laskettujen
optioiden nojalla voidaan
saada 2,4 % 2,1 % 2,4 % 2,1 % 2,4 %
Konsernin tunnusluvut
Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio)/
------------------------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden
lopussa)/2
Omavaraisuusaste Oma pääoma/
------------------------------------------------------
Taseen loppusumma
Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat
Velkaantumisaste Korollinen nettovelka/
------------------------------------------------------
Oma pääoma
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden
Osakekohtainen tulos voitosta (tappiosta)/
------------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta
Oma pääoma/osake pääomasta/
------------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi
kauden lopussa kauden lopussa
[HUG#1537851]
