Pörssitiedote Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj 16.2.2012 Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta Tuotannon ylösajo eteni merkittävästi; tekniset haasteet metallien talteenotossa pääosin ratkaistu Loka-joulukuun keskeiset tapahtumat * Parantuneen käyttöasteen ansiosta tuotantoennätys: 4 769 tonnia nikkeliä ja 10 524 tonnia sinkkiä * Liikevaihto 66,5 miljoonaa euroa (loka-joulukuu 2010: 60,2 miljoonaa euroa) * Liikevoitto 14,9 miljoonaa euroa (loka-joulukuu 2010: 14,3 miljoonaa euroa) * Luottolimiitin enimmäismäärä nostettiin 130 miljoonaan euroon ja maturiteettia jatkettiin vuodella kesäkuuhun 2014 * Euroopan komission hyväksyntä Talvivaaran ja Cameco Corporationin väliselle uraanin myynti- ja ostosopimukselle Keskeiset tapahtumat 2011 * Tuotannon ylösajo eteni: nikkelin tuotanto kasvoi 55 % 16 087 tonniin (2010: 10 382 tonnia) * Sinkin tuotanto kasvoi 25 % 31 815 tonniin (2010: 25 462 tonnia) * Liikevaihto 231,2 miljoonaa euroa (2010: 152,2 miljoonaa euroa) * Liikevoitto 30,9 miljoonaa euroa (2010: 25,5 miljoonaa euroa) * Omistusta kaivostoimintaa harjoittavassa tytäryhtiössä Talvivaara Sotkamo Oy:ssä lisättiin kesäkuussa ostamalla 4 % osakekannasta Outokumpu Mining Oy:ltä 60 miljoonalla eurolla * Uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco Corporationin kanssa allekirjoitettiin helmikuussa Katsauskauden jälkeiset tapahtumat * Muutoksia yhtiön johdossa * Harri Natunen nimitettiin Talvivaaran Kaivososakeyhtiön toimitusjohtajaksi; hän aloittaa yhtiön palveluksessa 19.3.2012 * Nykyinen toimitusjohtaja Pekka Perä siirtyy päätoimiseksi hallituksen puheenjohtajaksi 26.4.2012 pidettävän yhtiökokouksen jälkeen Tunnusluvut ----------------------------------------------------------------- Milj. Euroa Q4 Q4 Vuosi Vuosi 2011 2010 2011 2010 ----------------------------------------------------------------- Liikevaihto 66,5 60,2 231,2 152,2 ----------------------------------------------------------------- Liikevoitto (tappio) 14,9 14,3 30,9 25,5 ----------------------------------------------------------------- % liikevaihdosta 22,5% 23,8% 13,4% 16,7% ----------------------------------------------------------------- Kauden voitto (tappio) 3,7 (0,9) (5,2) (7,7) ----------------------------------------------------------------- Osakekohtainen tulos, EUR 0,01 (0,01) (0,04) (0,04) ----------------------------------------------------------------- Omavaraisuusaste 27,9% 31,7% 27,9% 31,7% ----------------------------------------------------------------- Korolliset nettovelat 455,7 315,0 455,7 315,0 ----------------------------------------------------------------- Velkaantumisaste 141,3% 81,7% 141,3% 81,7% ----------------------------------------------------------------- Investoinnit 21,6 23,5 79,1 115,7 ----------------------------------------------------------------- Rahavarat kauden lopussa 40,0 165,6 40,0 165,6 ----------------------------------------------------------------- Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 461 389 461 389 ----------------------------------------------------------------- Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia. Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Vuosi 2011 oli jälleen merkittävä vaihe Talvivaaran muutosprosessissa täyden tuotantotason kaivosyhtiöksi. Haasteista huolimatta vuoden 2011 kokemukset ovat edelleen vahvistaneet pohjaa toimintamme jatkuvalle parantamiselle ja tuotannon ylösajolle vuoden 2012 aikana. Keväällä 2011 toteutetun pidennetyn seisokin aikana tehtiin huolto- ja tehostamistoimia tuotannon pullonkaulojen poistamiseksi ja metallien talteenottolaitoksen käytettävyyden tehostamiseksi. Tavoitteiden saavuttamisessa edistyttiin aluksi hyvin, mutta vuoden kolmannen neljänneksen aikana tuotantoa valitettavasti haittasi rikkivetykehittimien ennakoimaton seisokkiaika. Tämä taas johtui prosessin ajotavan riittämättömästä valvonnasta sekä siitä seuranneesta lämpövastusten rikkoontumisesta ja varaosien puutteesta. Ongelmien johdosta tuotantotavoitetta jouduttiin alentamaan, ja samassa yhteydessä johtamisjärjestelmän rakenteeseen tehtiin huomattavia muutoksia ja operatiivisten prosessien kehittämiseen alettiin kiinnittää entistä enemmän huomiota. Nämä toimet ovat osa Talvivaaran kehitystä projektista tuotantolaitokseksi. Loppuvuoden aikana suoritetut parannukset ovat osa jatkuvaa prosessia, ja niiden myönteiset vaikutukset ovat jo havaittavissa tasaantuneissa prosesseissa ja yleisessä työmoraalissa. Olemme lisäksi erityisen tyytyväisiä saavutettuamme nikkelin tuotantotavoitteemme 16 000 tonnia joulukuun 2011 loppuun mennessä. Vuoden 2012 tuotantotavoitteemme on 25 000-30 000 tonnia nikkeliä, jonka uskomme saavuttavamme keskittymällä edelleen prosessien optimointiin ja johtamisjärjestelmän tehostamiseen. Ympäristö on Talvivaaran menestyksen kannalta keskeinen tekijä ja ympäristön hyvinvointi on meille ensisijaisen tärkeää. Vuoden 2010 lopulla havaitsimme käsitellyissä prosessivesissä odotettua korkeampia mangaani- ja sulfaattipitoisuuksia. Pitoisuuksien kohoaminen johtui osittain muutoksista, joita tuotantoprosessiin tehtiin rikkivetypäästöistä johtuvien hajuhaittojen minimoimiseksi. Alustavista havainnoista lähtien teimme tiivistä yhteistyötä paikallisviranomaisten kanssa tilanteen korjaamiseksi. Mangaanipäästöt ovat tähän mennessä vähentyneet 80 % ja sulfaattipäästöt 50 % vuoden 2011 alun tilanteesta. Jatkamme edelleen prosessivesien kierrätyksen tehostamista ja kemikaalien käytön optimointia. Tutkimme myös menetelmiä, joidan avulla kemikaalien käyttöä ja päästöjä voidaan edelleen vähentää. Ympäristöjalanjälkemme pienentäminen on yksi seuraavien vuosien merkittävimpiä tavoitteita. Maailmanlaajuinen markkinatilanne oli epävakaa vuoden 2011 aikana. Metallien hinnat pysyivät kuitenkin suhteellisen hyvinä hintatason laskusta ja epävakaudesta huolimatta. Epävakauden ja epävarmuuden odotetaan jatkuvan lyhyellä aikavälillä, mutta samaan aikaan uskomme hyödykemarkkinoiden vahvaan kehitykseen pidemmällä aikavälillä, erityisesti Kiinan kehityksen vauhdittamana. Oltuani kahdeksan haastavaa mutta erittäin innostavaa vuotta Talvivaaran toimitusjohtajana olen päättänyt luopua yhtiön päivittäisestä johtamisesta. Yhtiölle on haettu operatiivisesti osaavaa toimitusjohtajaa luotsaamaan yhtiötä eteenpäin kohti vakaan ja kasvavan tuotantotason saavuttamista. Uudeksi toimitusjohtajaksi on valittu Harri Natunen, joka aloittaa yhtiön palveluksessa 19.3.2012 ja toimitusjohtajana 26.4.2012 pidettävän yhtiökokouksen jälkeen. Harrilla on erittäin laaja kokemuspohja kaivos- ja metallurgisten operaatioiden menestyksekkäästä johtamisesta kansainvälisellä tasolla. Hänen asiantuntemuksensa avulla Talvivaaralla on erinomaiset mahdollisuudet saavuttaa täysimittaiselle tuotannolle ja kustannustasolle asetetut tavoitteet. Aion jatkossa antaa Talvivaaralle täyden tukeni päätoimisena hallituksen puheenjohtajana kevään yhtiökokouksesta alkaen. Nykyinen puheenjohtaja Edward Haslam jatkaa hallituksen jäsenenä, joten hänen neuvonsa ja tukensa, jotka ovat olleet yhtiön kehitykselle ensiarvoisen tärkeitä jo vuodesta 2006 lähtien, ovat edelleen yhtiön käytettävissä. Talvivaaralla on erittäin osaava henkilöstö, ja haluan kiittää kaikkia työntekijöitä heidän kovasta työstään ja omistautumisestaan yhtiölle. Lämpimät kiitokseni nykyiselle hallitukselle sitoutumisesta tehtäväänsä ja erityiset kiitokset puheenjohtajana menestyksekkäästi toimineelle Edward Haslamille." Lisätietoja: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800 Pekka Perä, toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, talous- ja rahoitusjohtaja Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 16.02.2012 alkaen klo 11.00 Suomen aikaa. Tilinpäätöstä koskeva yhdistetty tiedotustilaisuus, puhelinkokous ja internetlähetys pidetään 16.2.2012 alkaen klo 11.00 Suomen aikaa osoitteessa Tapahtumatalo Bank, Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen. http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2012_0216_q4/ Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen. Puhelinkokouksen numero: Eurooppa ja Iso-Britannia: +44 (0)20 7162 0077 Yhdysvallat: +1 334 323 6201 Suomi: +358 (0)9 2313 9201 Tunnus: 909943 Lisätietoa tapahtumasta on osoitteessa www.talvivaara.com. Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. Tallenne on saatavilla vuoden 2012 loppuun asti. Vuosikooste Talvivaara on julkaissut arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 c §:n mukaisen vuosikoosteen tilikauden 2011 julkistetuista tiedoista. Vuosikooste on luettavissa osoitteessa www.talvivaara.com. Talvivaara huomauttaa, että osa tiedotteiden tiedoista saattaa olla vanhentuneita. Loka-joulukuu 2011 Tuotantovarmuus parani Loka-joulukuussa 2011 tehtiin kaikkien aikojen ennätys nikkelin- ja sinkintuotannossa. Nikkeliä tuotettiin 4 769 tonnia (Q4 2010: 3 831 tonnia) ja sinkkiä 10 524 tonnia (Q4 2010: 9 369 tonnia). Erityisen lupaava tuotantotaso saavutettiin joulukuussa, jolloin tuotettiin 1 924 tonnia nikkeliä ja 4 653 tonnia sinkkiä. Vuoden 2012 tuotantotavoitteet ovat 25 000-30 000 tonnia nikkeliä ja 50 000-60 000 tonnia sinkkiä, ja joulukuun hyvä tuotantoaste osoitti että tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittava vauhti on jo merkittäviltä osin saavutettu. Loka-joulukuussa tuotantotaso kasvoi merkittävästi metallien talteenottolaitoksen käytettävyyden paranemisen myötä. Käytettävyys viimeisen neljänneksen aikana oli 85%, ja sen odotetaan säilyvän tällä tasolla vuonna 2012. Käytettävyys parani olennaisesti molempien tuotantolinjojen toiminnan vakiinnuttua lokakuun puolivälistä alkaen heinä-syyskuun ennakoimattoman seisokkiajan jälkeen. Kaivososasto tuotti 3,2 miljoonaa tonnia malmia (Q4 2010: 3,3 milj. tonnia) ja 2,0 miljoonaa tonnia sivukiveä (Q4 2010: 4,3 milj. tonnia). Kaivostoiminta sujui tarkastelujaksolla yllätyksittä, mutta kokonaistuotantomäärään vaikutti osaltaan se, että arviolta kolmasosa liikkuvasta kalustosta oli lainassa materiaalinkäsittelyosastolla primäärikasan purkamisessa. Materiaalikäsittelyssä murskauspiirin käytettävyys parani edelleen ja saavutti tason, jolla sen ei odoteta enää vaikuttavan vuoden 2012 suunniteltuun tuotantotasoon. Primäärikasan purkaminen ei kuitenkaan edennyt toivotulla tavalla ja haittasi materiaalinkäsittelyn kokonaistuotantoa. Purkukapasiteettia pyrittiin tehostamaan esimerkiksi testaamalla uusia lastausjärjestelyjä, joilla puretun malmin syöttöä kuljettimille voitaisiin nopeuttaa. Saavutettujen tulosten perusteella uusien järjestelyjen käyttöönotto on suunnitteilla vuoden 2012 alkupuolella. Tarkastelujaksolla kasattiin 3,2 miljoonaa tonnia malmia (Q4 2010: 2,9 milj. tonnia). Biokasaliuotus eteni odotetusti tarkastelujakson aikana, ja metallien talteenottolaitokseen pumpatun liuoksen keskimääräinen nikkelipitoisuus pysyi tasaisesti 2 grammassa litraa kohti. Liuos otettiin pääosin primäärikasan ensimmäisestä, kolmannesta ja neljännestä lohkosta, sekä sekundäärikasasta. Primäärikasan toinen lohko oli rakenteilla ja sen odotetaan valmistuvan helmikuussa 2012. Tuotannon tunnusluvut ---------------------------------------------------------------- Q4 Q4 Vuosi Vuosi 2011 2010 2011 2010 ---------------------------------------------------------------- Louhinta ---------------------------------------------------------------- Malmintuotanto milj. tonnia 3,2 3,3 11,1 13,3 ---------------------------------------------------------------- Sivukivituotanto milj. tonnia 2,0 4,3 17,0 16,7 ---------------------------------------------------------------- Malminkäsittely ---------------------------------------------------------------- Kasattu malmi milj. tonnia 3,2 2,9 11,1 13,3 ---------------------------------------------------------------- Biokasaliuotus ---------------------------------------------------------------- Malmia liuotuskasalla milj. tonnia 35,6 24,3 35,6 24,3 ---------------------------------------------------------------- Metallien talteenotto ---------------------------------------------------------------- Nikkeli, metallisisältö tonnia 4 769 3 831 16 087 10 382 ---------------------------------------------------------------- Sinkki, metallisisältö tonnia 10 524 9 369 31 815 25 462 ---------------------------------------------------------------- Loka-joulukuun 2011 taloudellinen katsaus Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran loka-joulukuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 66,5 miljoonaa euroa (Q4 2010: 60,2 miljoonaa euroa). Liikevaihto kasvoi 9,7 prosenttia heinä- syyskuusta pääasiassa vuodelle 2011 kirjattujen sinkkitoimituksiin liittyvien ylimääräisten prosessointipalkkioiden ansiosta. Lisäpalkkiot johtuivat raaka- aineiden, etenkin elementtirikin ja propaanin, hintojen noususta. Nikkeliä toimitettiin 4 658 tonnia, kobolttia 134 tonnia ja sinkkiä 11 669 tonnia. Kaikkien toimitusten volyymit nousivat heinä-syyskuusta 2011, mutta nikkelin hinnanlaskun vuoksi vaikutus liikevaihtoon ei ollut merkittävä. Loka-joulukuun 2011 liikevoitto oli 14,9 miljoonaa euroa (Q4 2010: 14,3 milj. euroa). Materiaali- ja palvelukulut olivat 37,7 miljoonaa euroa (Q4 2010: 30,7 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat 13,1 miljoonaa euroa (Q4 2010: 13,6 milj. euroa). Katsauskauden voitto oli 3,7 miljoonaa euroa (Q4 2010: tappio 0,9 miljoonaa euroa). Tase ja rahoitus Vuosineljänneksen investoinnit olivat 21,6 miljoonaa euroa (Q4 2010: 23,5 miljoonaa euroa). Investoinnit olivat ennakoidulla tasolla ja liittyivät lähinnä sekundäärikasan pohjarakenteiden ja uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen sekä sekundääriliuotuksessa tarvittaviin laitteisiin. Lokakuussa Talvivaara allekirjoitti 100 miljoonan euron luottolimiitin muutossopimuksen Nordean, Sampo Pankin, Svenska Handelsbankenin ja Pohjola Pankin kanssa. Limiitin kokonaismäärää nostettiin 130 miljoonaan euroon Pohjola Pankin liityttyä pankkiryhmään. Lisäksi limiitin laina-aikaa pidennettiin yhdellä vuodella 30.6.2014 saakka. Lainaa oli 31.12.2011 nostettu 50 miljoonaa euroa (2010: 0 euroa). Loka-joulukuussa Talvivaara laski liikkeelle yritystodistuksia 8,5 miljoonan euron nimellisarvosta Nordea Pankin, Sampo Pankin ja Svenska Handelsbankenin hallinnoiman, enimmillään 100 miljoonan euron yritystodistusohjelman puitteissa. Liikkeellä olevien yritystodistusten nimellisarvo 31.12.2011 oli 8,5 miljoonaa euroa. Valuuttaoptio-ohjelma Joulukuussa 2011 Talvivaara aloitti valuuttaoptio-ohjelman, johon sisältyy dollarimääräisiä optioita kolmen kuukauden aikavälillä tammikuusta maaliskuuhun 2012. Kuukausittainen velvoite on 5,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja suojaus 5,0 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria. Ohjelmalla suojattu euro/dollari-suhteen vaihteluväli on 1,1140-1,4500. Maailmantalouden epävarmuus vaikutti perusmetallien hintoihin Perusmetallien hinnat olivat vuoden alimmalla tasollaan loka-joulukuussa. Huonoon hintakehitykseen johtivat osittain maailmantalouden heikentyneet kasvunäkymät ja niiden vaikutus perusmetallien kysyntäennusteisiin. Euroopan valtioiden velkakriisin syveneminen loka-joulukuussa sai sijoittajat välttämään riskejä ja loi myös osaltaan paineita perusmetallien hintoihin. Markkinoiden vire kuitenkin parani tarkastelujakson loppua kohden Euroopan poliittisten päättäjien ryhdyttyä toimiin velkakriisin hallitsemiseksi ja maailmantalouden kehitysennusteiden muututtua myönteisemmiksi. Lontoon metallipörssin LME:n nikkelin käteishinta laski marraskuun lopulla vuoden 2011 alimmalle tasolle, 16 935 Yhdysvaltain dollariin tonnilta. Vuoden loppuun mennessä hinta toipui 18 280 dollariin tonnilta ja tarkastelujakson keskihinta oli 18 303 dollaria tonnilta. Nikkelin kysyntä ylitti Brook Huntin mukaan tarjonnan lievästi vuonna 2011, kun laajojen uusien lateriittisten esiintymien käyttöönotto viivästyi edelleen. Vaikka nikkelipitoinen raakarauta (nickel pig iron, NPI) lisäsikin nikkelin tarjontaa, NPI-tuotantoa leikattiin nikkelin tonnihinnan laskiessa noin 19 000 Yhdysvaltain dollarin alle. LME:n nikkelivarastot pienenivät loka-joulukuun aikana alimmille tasoilleen vuoden 2009 alun jälkeen, ja olivat noin 90 000 tonnia. Talvivaaran toimintakatsaus 2011 Markkinaympäristö kaksijakoinen vuonna 2011 Vuoden 2011 alkupuoliskolla hyvät kasvunäkymät maailmanlaajuisesti vauhdittivat hyödykkeiden kysyntää, mikä näkyi myös perusmetallien vahvana hintakehityksenä. Erityisesti Kiinassa perusmetallien kysynnän nopea kasvu jatkui. Kesää kohti useiden Euroopan valtioiden velkakriisi ja talouden epävakaus alkoivat horjuttaa rahoitusmarkkinoita, ja loppukesällä vaikutus alkoi tuntua myös perusmetallien kysynnässä. Euroalueen kriisin syveneminen vuoden loppupuoliskolla yhdistettynä maailmantalouden kasvun heikentyneisiin näkymiin sekä vakiintuneilla että kehittyvillä markkinoilla vähensi sijoittajien riskinottohalukkuutta ja laski perusmetallien hintoja. Nikkelin käteishinta Lontoon metallipörssissä (LME) oli keskimäärin 22 830 Yhdysvaltain dollaria tonnia kohden, mikä on noin 5 % enemmän kuin vuoden 2010 keskiarvo 21 804 dollaria tonnia kohden. Keskihinnan kehitys vuoden aikana heijasteli yleisiä markkinanäkymiä: tammi-kesäkuussa hinta oli 25 565 dollaria tonnia kohden, heinä-joulukuussa 20 202 dollaria ja loka- joulukuussa 18 303 dollaria. Sinkin hinnan kehitys LME:ssä noudatti pitkälti samaa kaavaa. Vuoden keskiarvo oli 2 191 dollaria tonnia kohden, mikä on noin 2 % enemmän kuin vuoden vuoden 2010 keskiarvo 2 157 dollaria. Maailmanlaajuinen nikkelin kulutus kasvoi 6,5 % vuonna 2011 ja oli noin 1,63 miljoonaa tonnia (2010: 1,53 milj. tonnia). Kiinan osuus maailmanlaajuisesta kysynnästä oli noin 40 %, ja kulutus kasvoi vuoden aikana noin 21 %. (Lähde: Brook Hunt) Maailmanlaajuinen nikkelin tarjonta kasvoi 12,4 % 1,63 miljoonaan tonniin, mikä merkitsi lievää tarjontavajetta. Tarjonnan kasvua vauhditti pääasiassa Kiinan NPI-tuotannon 55 % kasvu, joskin nikkelin hinnan heikko kehitys vuoden loppua kohden aiheutti NPI-tuotannon leikkauksia. Useiden uusien nikkelihankkeiden odotettiin käynnistyvän vuonna 2011, ja näiden viivästyminen käyttöönottoon liittyneiden ongelmien vuoksi heikensi osaltaan tarjonnan kasvua. (Lähde: Brook Hunt) Euro/dollari-vaihtokurssin suuret heilahtelut jatkuivat koko vuoden ajan, ja etenkin loppuvuonna euroalueen kriisi lisäsi volatiliteettia. Euron keskikurssi vuonna 2011 oli 1,39 dollaria ja vuoden päätöskurssi oli noin 1,30 dollaria. Tuotannon ylösajo eteni merkittävästi metallien talteenotossa esiintyneistä teknisistä ongelmista huolimatta Talvivaaran nikkelintuotanto vuoden aikana oli 16 087 tonnia, ja kasvua vuoden 2010 10 382 tonnista kertyi 55 %. Sinkintuotanto kasvoi 25 % edellisen vuoden 25 462 tonnista 31 815 tonniin vuonna 2011. Kasvu osoitti jälleen Talvivaaran tuotantoprosessien soveltuvuuden laajamittaiseen, täyden tuotantotason toimintaan, mutta parantamisen varaa on edelleen erityisesti metallien talteenottoprosessin toimintavarmuudessa ja laitteiden käytettävyydessä kaikkien toimintojen osalta. Täysimittaisen tuotantotason saavuttamiseksi erityistä huomiota kiinnitettiin prosessien optimointiin ja johtamisjärjestelmiin etenkin loppuvuonna. Vuoden 2011 alussa Sotkamossa oli pitkä erittäin kylmä kausi, jolloin lämpötilat olivat alle -20°C. Lisäksi metallien talteenottolaitoksen toimintaa rasitti vuoden 2010 lopulla tapahtuneen muuntajarikon jälkivaikutukset. Haasteellisesta alusta huolimatta metallien tuotannossa edettiin hyvin tammi-maaliskuussa, ja laitoksen kapasiteetin todettiin riittävän täysimittaisen tuotannon tarpeisiin. Korkea käyttöaste etenkin maaliskuussa paljasti kuitenkin tuotannossa muutamia pullonkauloja, jotka oli poistettava hyvän tuotantovauhdin ylläpitämiseksi ja tuotannon ylösajon jatkamiseksi. Tästä johtuen yhtiö päätti toteuttaa huhti- toukokuussa 2011 pidennetyn huoltoseisokin, jonka aikana laitoksella korjattiin kaikki havaitut puutteet ja suoritettiin perusteellinen tarkastus osana yhtiön ennaltaehkäisevää huoltosuunnitelmaa. Huolto- ja parannustoimet toteutettiin onnistuneesti ja tuotanto käynnistettiin uudelleen suunnitellusti. Muutaman viikon kuluttua rikkivetykehittimien lämpövastuksissa ilmeni kuitenkin huomattavan nopeaa kulumista, mikä aiheutti äkillisen varaosien puutteen. Lämpövastusten kulumisen todettiin johtuvan liian korkeista lämpötiloista rikkivedyn tuotantoprosessissa. Vaikka prosessin ajotapaa muutettiin ongelman toteamisen jälkeen, varaosien puute vaikutti tuotantoon merkittävästi useiden kuukausien ajan, aina lokakuun puoleenväliin asti. Päätettyään toteuttaa pidennetyn seisokin huolto- ja parannustöitä varten, Talvivaaran oli huhtikuussa pudotettava koko vuoden nikkelin tuotantotavoitettaan 30 000 tonnista 22 000-28 000 tonniin. Lokakuussa tuotantoennustetta jouduttiin laskemaan edelleen 16 000 tonniin rikkivetykehittimissä ilmenneiden ongelmien vuoksi. Loka-joulukuussa tuotantovarmuus parani merkittävästi, ja Talvivaara saavutti viimeisimmän vuotuiselle tuotannolle asetetun tavoitteen. Tuotannon ongelmien ja erityisesti markkinaympäristön epävarmuuden seurauksena Talvivaara ilmoitti lokakuussa siirtävänsä lyhyen aikavälin strategista painopistettään tuotannon maksimoinnista kannattavuuden optimointiin. Keinoja strategian toteuttamiseksi olivat muun muassa urakoitsijoiden käytön vähentäminen materiaalinkäsittelyssä sekä kemikaalien kulutuksen optimointi metallien talteenotossa. Näitä toimia jatketaan vuonna 2012 osana yhtiön johtamisjärjestelmän tehostamista, mutta niiden ei uskota vaikuttavan merkittävästi tuotantomääriin. Kaivososaston toiminta jatkui yllätyksittä. Kaivososasto tuotti 11,1 miljoonaa tonnia (2010: 13,3 milj. tonnia) malmia ja 17,0 miljoonaa tonnia (2010: 16,7 milj. tonnia) sivukiveä. Kokonaismäärä oli materiaalinkäsittelyn pullonkaulojen vuoksi hieman pienempi kuin vuotta aiemmin. Sivukiven louhintamäärät pysyivät suurina, sillä sivukiveä käytettiin sekundäärikasan pohjarakenteiden tasoittamiseen. Materiaalinkäsittely tuotti 11,1 miljoonaa tonnia murskattua ja kasattua malmia vuonna 2011 (2010: 13,3 milj. tonnia). Viivästykset primäärikasan purkujärjestelmän käyttöönotossa rajoittivat tuotantoa ja järjestelmä jäikin huomattavasti jälkeen budjetoidusta tasosta koko vuoden ajan. Loka-joulukuussa toimintatapoihin löydettiin parannuksia, jotka otetaan käyttöön vuoden 2012 alussa. Biokasaliuotus kehittyi odotetusti vuoden aikana. Sekundääriliuotus on käynnistynyt hyvin, ja primäärikasasta sekundäärikasaan siirrettävän malmin määrä on jatkuvasti kasvanut. Liuoksen nikkelipitoisuus vaihteli vajaasta 2 grammasta litrassa yli 3,5 grammaan litrassa riippuen kasan iästä ja vaihteluista talteenottolaitokselle menevän liuoksen määrässä. Vuoden lopussa metallien talteenottolaitokselle pumpatun liuoksen nikkelipitoisuus oli noin 2 grammaa litraa kohden. Metallien talteenottolaitoksen luotettavuus ja käytettävyys olivat ratkaisevia tekijöitä vuoden 2011 kokonaistuotannon kannalta. Laitoksen käytettävyys vuonna 2011 oli noin 49 %, mikä on selvästi alle pitkän aikavälin kohtuullisen tavoitetason. Käytettävyydessä kuitenkin näkyy vielä laitoksen rajallinen käyttöhistoria. Vaikka mitään perustavan laatuisia ongelmia ei ole tiedossa, vuonna 2012 keskitytään edelleen laitoksen tehokkuuden ja toimintavarmuuden varmistamiseen. Taloudellinen katsaus Liikevaihto ja taloudellinen tulos Talvivaaran vuoden 2011 liikevaihto oli 231,2 miljoonaa euroa (2010: 152,2 miljoonaa euroa). Katsauskaudella myytiin 15 795 tonnia nikkeliä, 35 935 tonnia sinkkiä ja noin 400 tonnia kobolttia. Konsernin liiketoiminnan muut tuotot olivat 2,3 miljoonaa euroa (2010: 20,9 miljoonaa euroa) ja koostuivat lähinnä vakuutuskorvauksista, voitosta Talvivaara-Murtomäki-junaradan myymisestä Suomen valtiolle sekä johdannaisten käyvän arvon kasvusta. Materiaali- ja palvelukulut olivat vuonna 2011 yhteensä 135,0 miljoonaa euroa (2010: 99,0 miljoonaa euroa). Tarvikkeet, ulkopuoliset palvelut ja tuotantokemikaalit, erityisesti propaani ja lipeä, muodostivat suurimmat kustannuserät. Tuotantomäärien kasvu vuodesta 2010 vuoteen 2011 näkyi materiaalien ja palveluiden määrän vastaavana kasvuna. Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelman henkilöstökulut, olivat 25,5 miljoonaa euroa (2010: 19,9 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui lähinnä työntekijöiden määrän kasvusta. Liiketoiminnan muut kulut olivat 55,2 miljoonaa euroa (2010: 43,8 miljoonaa euroa), josta yli kaksi kolmannesta oli energia- ja kunnossapitokuluja. Liikevoitto oli 30,9 miljoonaa euroa (2010: 25,5 miljoonaa euroa). Liikevoittomarginaali laski vertailukauden 16,7 prosentista 13,4 prosenttiin johtuen lähinnä tuotannon ongelmien vaikutuksesta kunnossapitokuluihin ja kustannustehokkuuteen. Vuoden 2011 rahoitustuotot olivat 1,2 miljoonaa euroa (2010: 3,5 miljoonaa euroa) ja koostuivat pääasiassa pankkitalletusten korkotuotoista ja valuuttakurssivoitoista. Rahoituskulut olivat 39,1 miljoonaa euroa (2010: 31,7 miljoonaa euroa) ja koostuivat pääasiassa koroista ja muista lainoihin liittyvistä rahoituskuluista. Yhtiön tilikauden tappio oli yhteensä (5,2) miljoonaa euroa (2010: (7,7) miljoonaa euroa). Yhtiön laaja tulos vuodelta 2011 oli (14,6) miljoonaa euroa (2010: (19,1) miljoonaa euroa). Tähän sisältyy suojausrahaston arvon pienentyminen suojattujen myyntien toteuduttua. Tase Vuoden 2011 investoinnit olivat 79,1 miljoonaa euroa (2010: 115,7 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan pohjarakenteisiin, sekundääriliuotuksen laitteistoon sekä kipsisakka-altaan ja uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen. Konsernin taseessa aineellisten käyttöomaisuus-hyödykkeiden arvo oli 31.12.2011 yhteensä 762,0 miljoonaa euroa (31.12.2010: 728,2 miljoonaa euroa). Konsernin vaihto-omaisuus oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 240,4 miljoonaa euroa (31.12.2010: 175,4 miljoonaa euroa). Vaihto-omaisuuden kasvu johtui tuotannon ylösajosta ja sen aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto- omaisuus arvostetaan hankintamenoon. Yhtiö tarkisti kolmannella vuosineljänneksellä Talvivaaran kaivoksen toiminta-astetta koskevia, vaihto- omaisuuteen liittyviä odotuksia. Koska tuotantoprosessien ylösajovaihe ja optimointi on edennyt arvioitua hitaammin, todettiin, että odotettavissa olevaa toiminta-astetta on suhteutettava vastaamaan paremmin nykyisiä ja lyhyen aikavälin tuotanto-odotuksia. Odotetun toiminta-asteen muutoksen seurauksena heinä-joulukuun 2011 vaihto-omaisuus kasvoi, koska aikaisempaa suurempi osuus tuotantokustannuksista ja tuotannon yleiskustannuksista kertyi nyt vaihto- omaisuudeksi sen sijaan, että erät olisi kirjattu suoraan kuluiksi. Myyntisaamiset olivat vuoden 2011 lopussa yhteensä 64,0 miljoonaa euroa (31.12.2010: 52,4 miljoonaa euroa). Myyntisaamisten kasvu on pääasiassa seurausta vuoden 2011 sinkkitoimituksiin liittyvästä louhinta- ja prosessointimaksusta, joka heijastelee sinkin tuotannossa käytettyjen kemikaalien hintojen nousua. Vuoden 2011 lopussa rahavarat olivat 40,0 miljoonaa euroa (31.12.2010: 165,6 miljoonaa euroa). Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli vuoden 2011 lopussa 322,6 miljoonaa euroa (31.12.2010: 385,6 miljoonaa euroa). Pääoman pienentyminen johtui lähinnä kaupasta, jolla Talvivaara hankki omistukseensa 4 % tytäryhtiönsä Talvivaara Sotkamo Oy:n osakekannasta Outokumpu Mining Oy:ltä. Kaupan seurauksena Talvivaaran osakeomistus Talvivaara Sotkamossa nousi 80 prosentista 84 prosenttiin ja Talvivaaran oma pääoma pieneni 61,9 miljoonan euron hankintahinnan verran. Vuonna 2015 erääntyvän 225 miljoonan euron senioristatuksisen vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan 9,0 miljoonan euron pääomaosuus kirjattiin katsauskaudella omaan pääomaan. Vuoden 2011 aikana merkittiin ja maksettiin yhteensä 539 407 uutta osaketta yhtiön 2007A ja 2007B optio-oikeuksien sekä vuonna 2015 erääntyvän vakuudettoman joukkovelkakirjalainan perusteella. Osakkeiden merkintähinta, yhteensä 2,6 miljoonaa euroa, on kirjattu omaan pääomaan. Lainat kasvoivat 480,6 miljoonasta eurosta (31.12.2010) 495,7 miljoonaan euroon (31.12.2011). Lainojen muutoksissa näkyvät luottolimiitin osittainen nosto, vuonna 2015 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan pääomaosuuden kirjaaminen omaan pääomaan, yritystodistusten liikkeellelasku sekä Talvivaara-Murtomäki-radan rakentamiseen otetun lainan takaisinmaksu. Ennakkomaksut olivat vuoden 2011 lopussa yhteensä 247,3 miljoonaa euroa (31.12.2010: 259,9 miljoonaa euroa). Nyrstarilta saatu ennakkomaksu uudelleenluokiteltiin ei-monetääriseksi velaksi, koska ennakkomaksu maksetaan takaisin tuotetoimituksilla eikä siihen näin ollen sisälly tosiasiallista valuuttakurssiriskiä. Lisäksi Talvivaara sai vuoden aikana 14,4 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Cameco Corporationilta uraanin myynti- ja ostosopimuksen perusteella. Suomen valtion rautatiestä maksama ennakkomaksu kirjattiin syyskuussa tuotoksi. Oma pääoma ja velat olivat vuoden lopussa yhteensä 1 156,7 miljoonaa euroa (31.12.2010: 1 214,5 miljoonaa euroa). Rahoitus Lokakuussa Talvivaara allekirjoitti 100 miljoonan euron luottolimiitin muutossopimuksen Nordean, Sampo Pankin, Svenska Handelsbankenin ja Pohjola Pankin kanssa. Limiitin kokonaismäärää nostettiin 130 miljoonaan euroon Pohjola Pankin liityttyä pankkiryhmään. Lisäksi limiitin laina-aikaa pidennettiin yhdellä vuodella 30.6.2014 saakka. Lainan kokonaismäärä 31.12.2011 oli 50 miljoonaa euroa (2010: 0 euroa). Vuoden loppupuoliskolla Talvivaara perusti Sampo Pankin, Nordea Pankin ja Svenska Handelsbankenin kanssa enimmillään 100 miljoonan euron yritystodistusohjelman, josta yhtiö laski liikkeelle yritystodistuksia yhteensä 18,5 miljoonan euron nimellisarvosta. Liikkeellä olevien yritystodistusten nimellisarvo 31.12.2011 oli 8,5 miljoonaa euroa. Syyskuussa Suomen valtio maksoi Talvivaara Infrastructure Oy:lle toisen erän Talvivaara-Murtomäki-radan rakentamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kokonaiskorvaus oli 40 miljoonaa euroa. Lunastuksen yhteydessä radasta tuli Suomen valtion omaisuutta ja osa valtion rautatieverkostoa. Korvauksen saatuaan Talvivaara maksoi takaisin 18,7 miljoonan euron pankkilainan ja 4,2 miljoonan korkotukilainan, joilla oli rahoitettu radan rakennuskustannuksia. Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat helmikuussa uraanin myynti- ja ostosopimuksen. Sopimusehtojen mukaan Cameco sijoittaa enintään 60 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria uraanin talteenottolaitoksen ja siihen liittyvien laitosten rakentamiseen. Talvivaara maksaa sijoituksen takaisin uraanitoimitusten muodossa ensimmäisten sopimusvuosien aikana. Kun pääomasijoitus on maksettu takaisin, Cameco ostaa kaiken tuotetun uraanin toimitushetken markkinahintoihin perustuvaan hintaan 31.12.2027 saakka. Talvivaaran tammikuussa pidetty ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen erityisten oikeuksien antamisesta 225 miljoonan euron suuruiseen senioristatuksiseen vakuudettomaan vaihtovelkakirjalainaan liittyen. Laina laskettiin liikkeeseen joulukuussa 2010 ja se erääntyy vuonna 2015. Velkakirjat ovat vaihdettavissa 27,0 miljoonaan täysin maksettuun yhtiön osakkeeseen. Vaihtovelkakirjan korko on 4,00 prosenttia ja kokonaistuotto 6,50 prosenttia, mikä johtuu 114,5 prosentin lunastushinnasta lainan erääntyessä. Liiketoiminnan kehitys ja kaupalliset järjestelyt Suunniteltu uraanin talteenotto ja uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco Corporationin kanssa Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat helmikuussa uraanin myynti- ja ostosopimuksen. Sopimusehtojen mukaan Cameco sijoittaa enintään 60 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria uraanin talteenottolaitoksen ja siihen liittyvien laitosten rakentamiseen. Camecon investointi maksetaan takaisin uraanitoimituksilla ensimmäisten sopimusvuosien aikana. Kun pääomasijoitus on maksettu takaisin, Cameco ostaa Sotkamossa tuotetun uraanin 31.12.2027 saakka voimassa olevan myynti- ja ostosopimuksen mukaisesti. Sopimuksen mukaan Cameco maksaa Talvivaaralle uraanista hinnan, joka perustuu toimitushetken markkinahintoihin. Uraanin tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia uraania, mikä vastaa noin 410 tonnia uraanirikastetta (UO(4)) vuodessa. Talvivaara sai rakennusluvan uraanin talteenottolaitokselle elokuussa 2011, ja rakennustyöt aloitettiin heti. Laitoksen käyttöönotto tapahtunee vuoden 2012 jälkipuoliskolla, kun tarvittavat luvat ja viranomaishyväksynnät on saatu (lisätietoa Lupaprosessit-osiossa). Cameco tarjoaa Talvivaaralle teknistä tukea uraanin talteenottolaitoksen suunnittelussa, rakentamisessa, käyttöönotossa ja myöhemmin myös laitoksen käytössä. Tuotannon laajentaminen - Operation Overlord Vuoden aikana Talvivaara teki tuotantokapasiteetin lisäämiseen liittyviä tutkimuksia, joiden tavoitteena on nikkelin vuosituotannon kasvattaminen yli 50 000 tonniin. Projektia varten koottiin ryhmä, joka koostuu yhdeksästä metallurgian, infrastruktuurin, biokasaliuotuksen, materiaalinkäsittelyn ja projektijohdon asiantuntijasta. Alustavat tekniset selvitykset perustuvat nikkelin vuosituotannon kaksinkertaistamiseen noin 100 000 tonniin saakka. Eri prosessivaihtoehtojen kartoittaminen jatkuu edelleen, mutta tässä vaiheessa näyttää jokseenkin todennäköiseltä, että merkittävä osa laajennetusta tuotannosta olisi LME- laatuista nikkelimetallia, eli nykyisen nikkeltuotteen jatkojalostus tulisi osaksi Talvivaaran tuotantoprosessia. Myös koboltin jalostamista metalliksi harkitaan, mutta sinkin jalostaminen sinkkimetalliksi ei ole tällä hetkellä suunnitteilla. Tiettyjen tuotteiden ja raaka-aineiden, kuten mangaanin ja rikkihapon, osalta tutkitaan joint venture- tai muita kumppanuusjärjestelyjä. Ympäristön perustilaselvitykset liittyen tuotannon mahdolliseen laajentamiseen käynnistyivät keväällä 2011, ja loppuvuoteen mennessä ympäristövaikutusten arviontiin liittyvät valmistelut olivat edistyneellä tasolla. Luvitusprosessin odotetaan etenevän ympäristölupahakemuksen jättämiseen vuoden 2012 aikana. Tuotannon laajentamiseen liittyviä investointipäätöksiä ei ole vielä tehty. Mikäli investointipäätös tehdään, investoinnit on tarkoitus toteuttaa osissa, jolloin investoinnit voidaan jakaa noin 5-6 vuoden ajalle vuoden 2014 tienoilta alkaen. Tämä toteutustapa mahdollistaa myös laitteiden ja prosessien perättäisen käyttöönoton prosessin vaiheiden mukaan, minkä odotetaan vähentävän vakavien käynnistysongelmien riskiä. Omistuksen lisääminen kaivostoimintaa harjoittavassa tytäryhtiössä Talvivaara Sotkamo Oy:ssä ostamalla 4 % osakekannasta Outokumpu Mining Oy:ltä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö allekirjoitti 1.6.2011 sopimuksen Outokumpu Mining Oy:n ja sen emoyhtiön Outokumpu Oyj:n kanssa 4 prosentin lisäomistuksen ostamiseksi Talvivaara Sotkamo Oy:ssä. Kaupan seurauksena Talvivaaran osakeomistus Talvivaara Sotkamossa nousi 80 prosentista 84 prosenttiin ja Outokumpu Miningin osakeomistus laski 16 prosenttiin. Kauppahinta 4 prosentin osakeomistukselle oli 60 miljoonaa euroa. Samassa yhteydessä Talvivaara solmi Outokumpu Mining Oy:n ja Outokumpu Oyj:n kanssa optiosopimuksen, jonka perusteella Talvivaaralla on yksinoikeus ostaa Outokumpu Miningin jäljelle jäävä 16 prosentin omistusosuus Talvivaara Sotkamon osakkeista 240 miljoonalla eurolla 31.3.2012 mennessä. Päätös option käytöstä on Talvivaaran yksinomaisessa harkinnassa ja se voi käyttää option yhdessä tai useammassa erässä. Talvivaara ei ollut käyttänyt optiota 31.12.2011 mennessä eikä yhtiön hallitus pidä option käyttämistä todennäköisenä. Talvivaara-Murtomäki-radan lunastaminen Suomen valtiolle Vuosina 2008-2009 Talvivaara rakensi 25 kilometriä pitkän pistoraiteen, joka yhdistää kaivosalueen valtiolliseen rautatieverkostoon. Edellyttäen että sopimuksen mukaiset rautatien vähimmäiskuljetusmääriä koskevat ehdot täyttyvät, Suomen valtio oli sitoutunut korvaamaan Talvivaara Infrastructure Oy:lle rakentamiskustannuksia kahdessa erässä 40 miljoonaan euroon asti (ALV 0 %) ja lunastamaan rautatien Suomen valtion omaisuudeksi ja osaksi valtion rautatieverkostoa. Ensimmäinen sovittu kuljetustavoite saavutettiin vuonna 2010, jonka seurauksena kesäkuussa 2010 Suomen valtio maksoi 20 miljoonan euron osuuden radan lunastushinnasta. Loppuosa vähimmäiskuljetusmäärästä saavutettiin tammikuussa 2011, ja Suomen valtio maksoi loppusuorituksen 20 miljoonaa euroa syyskuussa 2011. Lopullisen maksun yhteydessä rautatiestä tuli Suomen valtion omaisuutta ja osa valtiollista rautatieverkostoa. Geologia Vuonna 2011 Talvivaaran geologinen toiminta keskittyi lähinnä tunnettujen malmiesiintymien geologisen kartoituksen tarkentamiseen täydennyskairausten avulla. Vuoden alussa kairauksia tehtiin Kuusilammen esiintymällä, mutta pääasiassa kairaukset keskittyivät Kolmisopen alueelle, missä kaivauksia ei ole vielä aloitettu. Vuoden aikana kairattiin yhteensä noin 11 000 metriä. Talvivaaran JORC-luokittelun mukaisten kokonaismineraalivarantojen määrä on 1 550 miljoonaa tonnia, ja todetut ja todennäköiset mineraalivarannot ovat 1 121 miljoonaa tonnia. Varantojen arvioidaan sisältävän 3,4 miljoonaa tonnia nikkeliä ja 7,6 miljoonaa tonnia sinkkiä. Keskimääräinen metallipitoisuus koko esiintymässä on 0,22 % nikkeliä ja 0,49 % sinkkiä. Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymien välillä sekä Kolmisopen esiintymän pohjoispuolella on edelleen merkittävä malminetsintäpotentiaali. Talvivaara todennäköisesti päivittää arviotaan mineraalivarannoista vuoden 2012 loppupuolella. Tutkimus ja kehitys Talvivaara keskittyi tutkimus- ja kehitystoiminnassaan biokasaliuotuksen ja metallien talteenottoprosessin optimointiin sekä uusien metallien talteenottoon bioliuoksesta. Biokasaliuotusprosessin kehitystyössä pyrittiin ymmärtämään liuotuskasan toimintaa entistä paremmin, parantamaan kasan ilmastustapoja sekä optimoimaan kasan hydrodynamiikkaa. Vuoden loppupuolella rakennettiin ja otettiin käyttöön neljä 50 000 tonnin testikasaa, joiden avulla tutkitaan toimintatapoja bioliuotuksen tehokkuuden parantamiseksi entisestään. Testikasoista tähän mennessä saadut tulokset ovat olleet lupaavia ja niistä on saatu hyödyllistä tietoa täysimittaisten kasojen toiminnan ja liuotuskustannusten optimointiin. Metallien talteenotossa painopisteenä oli tuotantokapasiteetin ja tuotteiden laadun parantaminen, sekä erityisesti sinkin kosteuspitoisuuden alentaminen. Tärkeitä kehityskohteita olivat myös kaikkien tuotteiden ja erityisesti kuparisulfidin kemiallinen puhtaus sekä kemikaalien kulutuksen optimointi tuotantokustannusten alentamiseksi. Yksi vuoden avainhankkeista oli rikkivetykaasun katalyyttinen poltto hajuhaittojen ehkäisemiseksi sekä lipeän tarpeen vähentämiseksi. Testeissä todettiin, että rikkivety voidaan muuttaa rikin oksideiksi, joiden peseminen on mahdollista ilman lipeää. Testitulosten perusteella tehtiin investointipäätös ja katalyyttipoltto on tarkoitus ottaa tuotantokäyttöön tulevan kesän aikana. Kaivoksen puhdistetuissa prosessivesissä havaittiin vuoden 2010 lopulla nousseita sulfaattipitoisuuksia, minkä seurauksena heti vuoden 2011 alussa käynnistettiin hanke sulfaatin poistamiseen soveltuvien vedenpuhdistustekniikoiden arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Hanke käynnistyi saatavilla olevien teknisten ratkaisujen arvioinnilla yhteistyössä Valtion Teknillisen Tutkimuskeskuksen VTT:n kanssa. Hanketta jatkettiin parhaiten soveltuvien tekniikoiden osalta teknis-taloudellisena tutkimuksena. Parhaiten soveltuvaksi arvioitiin kalvotekniikka, jonka osalta tutkimuksia jatkettiin laboratoriokokein. Laboratoriokokeissa pyritään selvittämään kriteerit jatkotestaukselle ja lopulta teollisen mittakaavan vesienpuhdistuslaitokselle. Vuoden aikana toteutettiin testejä ja pilottihankkeita uraanin talteenoton luvittamisessa tarvittavan datan keräämiseksi. Jatkuvan pilottiprosessin avulla myös varmennettiin uraanin uuttoprosessin toiminta yhteistyössä valitun tekniikkatoimittajan kanssa. Kestävä kehitys Talvivaara jatkoi toimintansa kehittämistä kestävän kehityksen ohjelmansa mukaisesti. Ohjelmassa korostetaan jatkuvaa parantamista ja Operational Excellence -periaatetta. Vuonna 2011 yhtiö panosti erityisesti vesipäästöjen hallintaan, aktiiviseen tiedottamiseen varsinkin kaivoksen lähiympäristössä sekä kestävän kehityksen periaatteita tukevien johtamisjärjestelmien käyttöönottoon. Talvivaara on sitoutunut ympäristötehokkuuden ja operatiivisen riskienhallinnan jatkuvaan kehittämiseen sekä toiminnan ympäristövaikutusten vähentämiseen. Vuoden aikana toteutettujen investointien ansiosta päästöt ilmakehään sekä kaivoksen ympäristövaikutukset pienenivät läpi vuoden. Tiettyjä parannuksia toteutetaan vielä vuonna 2012 pöly- ja rikkivetypäästöjen vähentämiseksi, jotta ympäristöluvassa määritellyt päästötasot saavutettaisiin säännönmukaisesti. Vuoden 2010 lopulla ja 2011 alussa havaittujen kohonneiden sulfaatti- ja mangaanipäästöjen johdosta erityistä huomiota kiinnitettiin vesipäästöihin. Koska kohonneisiin pitoisuuksiin reagoitiin välittömästi, jätevesien sulfaatti- ja mangaanipitoisuudet olivat laskeneet merkittävästi jo kesään 2011 mennessä ja pysyvät haitat lähijärvissä onnistuttiin välttämään. Vuoden loppuun mennessä vedenlaatu lähimmissä järvissä oli parantunut myös järvien pohjaosissa, mihin suurin osa sulfaattipitoisesta vedestä on kerrostunut. Vuoden 2012 aikana Talvivaara aikoo lisätä prosessivesien kierrätystä ja testata uusia vedenpuhdistuskeinoja, joita suunnitellaan otettavaksi käyttöön seuraavien 2-3 vuoden aikana. Talvivaara aikoo käynnistää rikkivedyn katalyyttisen polton vuoden 2012 aikana, minkä ansiosta lipeän kulutusta voidaan pienentää merkittävästi. Pienentyneen lipeän kulutuksen puolestaan odotetaan vähentävän prosessivesien natrium- ja sulfaattipitoisuuksia. Kaivoksen sulfaatti- ja mangaanipäästöt saivat runsaasti julkisuutta vuoden viimeisen neljänneksen aikana ja huolestuttivat myös Talvivaaran sidosryhmiä. Tämän seurauksena Ympäristöministeriö pyysi paikalliselta ympäristöviranomaiselta lausunnon kaivoksen valvonnan riittävyydestä sekä siitä, onko olemassa perusteita harkita Talvivaaran kaivokseen kohdistuvien pakkokeinojen käyttöä. Ministeriön hyväksymässä lausunnossa todettiin, että valvontaohjelma on ollut erittäin kattava eikä perusteita pakkotoimille, kuten sakoille tai toiminnan keskeyttämiselle, löytynyt. Talvivaara osallistui jälleen CDP-hiilijalanjälkiraportoinnin hankkeeseen. Näiden tietojen kerääminen ja raportointi helpottaa yhtiön kasvihuonekaasupäästöjen optimointia tulevaisuudessa. Talvivaara jatkoi myös GRI-ohjeiston mukaisen raportoinnin kehittämistä. Talvivaaralle myönnettiin ISO 14001 ympäristösertifikaatti joulukuussa 2010, ja vuoden 2011 aikana järjestelmää kehitettiin edelleen. Yhtiössä valmistauduttiin myös työterveys- ja työturvallisuusstandardin, OHSAS 18001:n, mukaiseen sertifiointiin ja käynnistettiin ISO 31000 -standardin mukaisen riskienhallintajärjestelmän kehitystyö. Seveso-direktiivin mukainen riskiarviointi suuronnettomuuksien varalta päivitettiin. Kaivosalueen tulevaa luonnonmukaistamista ja valvontavelvoitteita varten asetettu vakuus oli vuoden lopussa 32,7 miljoonaa euroa (2010: 27,0 miljoonaa euroa). Talvivaaran tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö, ja yhtiö jatkoi turvallisuuskulttuurinsa kehittämistä "nolla tapaturmaa" -periaatteen pohjalta. Työtapaturmatiheys vuonna 2011 oli 14,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (2010: 10,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden). Avoin ja aktiivinen viestintä ympäröivän alueen asukkaiden ja yhteisön kanssa on avainasemassa kestävän ja luottamukseen perustuvan suhteen rakentamisessa. Talvivaara onkin panostanut entistä voimakkaammin yhteisöohjelmaansa vuoden aikana, ja paikallisille asukkaille on järjestetty avoimien ovien päiviä ja tupailtoja. Lisäksi vuoden 2012 alussa avattiin paikallisille suunnattu www- sivusto, jossa julkaistaan ajankohtaista tietoa ympäristöasioista ja tarjotaan paikallisille asukkaille mahdollisuus keskustella ja antaa palautetta kaivoksen asioista. Lupaprosessit Vuoden 2011 aikana käynnissä olleet lupaprosessit liittyivät uraanin talteenottamiseen sivutuotteena, Talvivaaran kaivoksen ympäristöluvan uusimiseen sekä suunniteltuun tuotannon laajentamiseen liittyvän lupaprosessin valmistelemiseen. Tuotannon laajentamiseen liittyvä luvitus etenee kahdessa vaiheessa: ensin 50 000 tonniin nikkeliä ja lopulta 100 000 tonniin nikkeliä vuodessa. Talvivaara jätti maaliskuussa hakemuksen nykyisen ympäristöluvan uusimisesta paikalliselle ympäristöviranomaiselle. Talvivaara odottaa uusitun ympäristöluvan myöntämistä vuoden 2012 syksyyn mennessä. Kesäkuussa 2011 Talvivaara jätti työ- ja elinkeinoministeriölle kaivoslain (503/1965) mukaisen hakemuksen Talvivaaran kaivospiirin laajentamiseksi noin 70 neliökilometrillä. Mikäli laajennus hyväksytään, Talvivaaran kaivospiirin kokonaispinta-alaksi tulee noin 130 neliökilometriä. Kaivospiirin laajennus liittyy jo aiemmin julkistettuun Talvivaaran mineraalivarantojen lisäykseen. Varantojen täysimääräinen hyödyntäminen ei ole mahdollista nykyisen kaivospiirin puitteissa. Ympäristön perustilaselvitykset liittyen mahdolliseen tuotannon laajentamiseen (Operation Overlord) sekä kaivospiirin laajennukseen käynnistettiin keväällä ja niitä jatkettiin läpi vuoden. Syksyllä käynnistettiin valmistelut ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA) aloittamiseksi liittyen suunniteltuun tuotannon laajentamiseen ensin 50 000 tonniin nikkeliä ja lopulta 100 000 tonniin nikkeliä vuodessa. Vuoden lopussa YVA-ohjelmat oli saatu lähes valmiiksi ja varsinaisen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn odotetaan käynnistyvän vuoden 2012 alussa. Talvivaara jätti maaliskuussa 2011 uraanin talteenottoon liittyvän ympäristölupahakemuksen paikalliselle ympäristölupaviranomaiselle. Päätös saataneen vuoden 2012 toisen neljänneksen aikana. Talvivaara jätti huhtikuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin talteenottamisesta sivutuotteena. Lupa myönnettäneen vuoden 2012 ensimmäisellä vuosineljänneksellä. Marraskuussa 2011 Euroopan komissio hyväksyi Talvivaaran ja Camecon allekirjoittaman uraanin myynti- ja ostosopimuksen. Euroopan komission hyväksyntä Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti saatiin puolestaan heti vuodenvaihteen jälkeen tammikuussa 2012. Johtamisjärjestelmät ja toiminnan laatu Talvivaaran lähentyessä täyden mittakaavan tuotantotasoa toimintaprosesseja ja johtamisjärjestelmää kehitetään vastaamaan tuotantolaitoksen vaatimuksia. Yhtiö on käynnistänyt kaikkien toimintojen kehittämiseen sekä yhteisen ja yhtenäisen toimintaympäristön luomiseen tarkoitetun ohjelman, Talvivaaran Tapa Toimia tai lyhyesti T3+. Viimeisellä vuosineljänneksellä käynnistetty ohjelma keskittyy aluksi keskeisten operatiivisten suoritusmittareiden tunnistamiseen, mittaamiseen ja valvontaan kaikilla organisaatio- ja prosessitasoilla. Ohjelman kehitystä jatketaan edelleen vuonna 2012 ja se tulee kattamaan useita toiminnan laatuun liittyviä tekijöitä, kuten siisteys ja järjestys (5S), yleiset hallintajärjestelmät ja motivaatioon liittyvät tekijät. Ohjelman alustavat tulokset ovat lupaavia ja rohkaisevat koko organisaatiota soveltamaan Talvivaaran Tapaa Toimia. Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Vuonna 2011 Talvivaara keskittyi kehittämään riskienhallintakäytäntöjä osasto- ja toimintotasolla, sekä päivittämään konsernitason riskienhallintaohjelmaa vastaamaan Talvivaaran tämänhetkistä kehitysvaihetta tuotantoyhtiönä projektiyhtiön sijaan. Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot mineraalivarannoista ja malmivaroista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, yhteistyökumppaneihin, riippuvuuteen avainhenkilöistä sekä lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan vaatimiin lupiin. Lyhyen aikavälin toiminnan riskit koskevat Talvivaarassa parhaillaan toteutettavaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä, kuten puutteita tuotantolaitteiden luotettavuudessa ja kestävyydessä, liuotusnopeudessa ja biokasaliuotukseen liittyvässä metallien talteenotossa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa. Nikkelin markkinahinta on historiallisesti vaihdellut merkittävästi, ja Talvivaara odottaa volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainossa tapahtuvat muutokset, makroekonomiset tekijät ja valuuttakurssien vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta on tällä hetkellä peräisin nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on välitön ja merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintaan. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen mukaan Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka- ainehintojen kausina. Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun taas yhtiön kustannukset ovat pääosin euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa dollarin heikentymisen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kulloinkin perustelluksi katsotulla tavalla. Mikäli Talvivaara ei pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita, erityisesti nikkeliä, tai mikäli tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti tai mikäli hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkillisesti ja merkittävästi, yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Talvivaara pyrkii pienentämään maksuvalmiusriskiä seuraamalla tarkasti maksuvalmiuttaan. Tavoitteena on havaita mahdollisesti uhkaavat epäedulliset muutokset hyvissä ajoin ja saada riittävästi aikaa tarvittavan luoton tai muun rahoituksen hankkimiseen kohtuullisin ehdoin. Talvivaara pyrkii myös pitämään pitkäaikaisten velkojen maturiteettiprofiilin tasapainossa jälleenrahoitusriskien vähentämiseksi. Henkilöstö Talvivaaran henkilöstö jatkoi kasvuaan vuonna 2011, ja henkilöstömäärä kasvoi 389:stä 461:een. Suurin osa henkilöstöstä on rekrytoitu paikallisesti Kainuun alueelta, missä Talvivaara on suurin uusien työpaikkojen luoja. Työntekijöiden keski-ikä oli 38,8 vuotta, ja henkilöstön ikäjakauma vastaa teollisuuden keskiarvoa Suomessa. Vaikka Talvivaaran rekrytointivauhti on nopea ja rekrytoitavien joukko alueella rajallinen, yhtiö pyrkii säilyttämään henkilöstönsä ikärakenteen keskimääräistä vastaavalla tasolla. Kaivosteollisuus on perinteisesti miesvaltaista, mutta Talvivaara pyrkii palkkaamaan miehiä ja naisia tasapuolisesti. Tämä on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi naishakijoiden vähyyden vuoksi. Talvivaaran henkilöstön vaihtuvuus väheni edelleen vuonna 2011 heijastellen toiminnan kypsyysastetta. Kuten aikaisempinakin vuosina vaihtuvuutta oli lähinnä yhtiön palvelukseen hiljattain tulleiden joukossa eikä vaihtuvuus vaikuttanut yhtiön toimintaan. Talvivaara Sotkamo Oy:n henkilöstön vaihtuvuus oli 4,3 % (2010: 5,1 %). Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:ssä ei tapahtunut henkilöstömuutoksia (2010: 0 %). Talvivaaran työntekijöiden palkat perustuvat toimialan työehtosopimuksiin sekä yhtiön omaan, työn vaativuuteen perustuvaan luokitteluun. Kokonaispalkka koostuu peruspalkasta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmista. Vuosittaiset lyhyen aikavälin kannustinkriteerit perustuvat sekä työntekijän henkilökohtaisiin että yhtiön tuloksiin. Parhaillaan käynnissä olevassa tuotannon ylösajovaiheessa ensisijaisena kriteerinä on Talvivaaran tuotantomäärä. Talvivaaran pitkän aikavälin kannustinohjelmiin kuuluvat vuonna 2007 käynnistetty, koko henkilöstöä koskeva osakeoptio-ohjelma sekä johdon omistusyhtiö Talvivaara Management Oy. Jälkimmäinen on suunnattu yhtiön ylimmälle johdolle ja edellyttää osallistujilta henkilökohtaisia sijoituksia yhtiön osakkeisiin. Vuoden 2011 varsinainen yhtiökokous päätti perustaa yhtiölle uuden optio-ohjelman, mutta näitä optioita ei ole vielä jaettu. Henkilöstön kehittäminen perustuu vuosittaisiin koulutus- ja kehityssuunnitelmiin. Kaikki Talvivaaran työntekijät saavat perehdytyskoulutuksen, jossa paneudutaan muun muassa työturvallisuusasioihin. Lisäksi yhtiön tavoitteena on, että koko henkilöstö on suorittanut ensiapukurssin. Hallinnointiperiaatteet Talvivaara julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2011 vuosikertomuksessa sekä erikseen yhtiön www-sivuilla osoitteessa www.talvivaara.com viikolla 13. Selvitys ei ole osa hallituksen toimintakertomusta. Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 28.4.2011 Sotkamossa. Kokouksessa päätettiin muun muassa seuraavaa: * Osinkoa ei makseta tilivuodelta 2010. * Hallituksen jäsenten vuosipalkkiot vuonna 2012 ovat seuraavat: hallituksen puheenjohtajalle maksetaan 160 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajalle 69 000 euroa, tarkastusvaliokunnan puheenjohtajalle 69 000 euroa, nimitysvaliokunnan puheenjohtajalle 53 000 euroa, palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajalle 53 000 euroa, kestävän kehityksen komitean puheenjohtajalle 53 000 euroa ja muille ei-työsuhteisille hallituksen jäsenille ja työsuhteisille hallituksen jäsenille 48 000 euroa. * Hallituksen jäsenmäärä on seitsemän ja hallituksen jäseniksi uudelle toimikaudelle valittiin Edward Haslam, Eero Niiva, Eileen Carr, D. Graham Titcombe, Pekka Perä, Tapani Järvinen ja Saila Miettinen-Lähde. * Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan ja tilintarkastajaksi tilikaudelle 2011 valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy. * Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa 27.10.2012 saakka. Valtuutus korvaa varsinaisen yhtiökokouksen 15.4.2010 antaman 10 000 000 osakkeen hankkimista koskevan valtuutuksen. · Optio-oikeuksia annetaan osittain yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöille ja osittain niiden henkilöstölle. Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 5 500 000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 5 500 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Merkintäajan alkaminen edellyttää hallituksen vuosittain määrittämien tuotannollisten tai taloudellisten tavoitteiden täyttymistä. Osakkeet ja osakkeenomistajat Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 31.12.2011 yhteensä 245 781 803. Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun 85 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan, 16.12.2010 merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön täysi auktorisoitu osakemäärä oli 290 636 391. Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja päättyy 31.3.2012. 2007B-optioilla merkintäaika alkoi 1.4.2011 ja päättyy 31.3.2013. Yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella oli 31.12.2011 mennessä merkitty yhteensä 449 286 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n uutta osaketta. Yhtiön 2007A-optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 1 883 814 kappaletta. 31.12.2011 mennessä 108 700 osaketta oli vielä rekisteröimättä. Yhtiön 2007B-optio- oikeuksien perusteella oli merkitty yhteensä 48 763 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n uutta osaketta. Yhtiön 2007B-optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 2 284 337 kappaletta. Vuonna 2015 erääntyvän vaihtovelkakirjalainan perusteella on merkitty yhteensä 215 736 yhtiön uutta osaketta. Vuoden 2011 aikana 2007C-optioita jaettiin yhteensä 952 000. Osakkeiden merkintäaika 2007C-optioilla alkaa 1.4.2012 ja päättyy 31.3.2014. 31.12.2011 seuraavat osakkeenomistajat omistivat yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (23,0 %), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6 %), Solidium Oy (7,0 %) ja Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen (5,9 %). Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät 28.2.2007 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä yhtiö päätti jakaa vastikkeetta osakeoptioita yhtiön ja sen tytäryhtiöiden työntekijöille. Optiot oikeuttavat merkitsemään enintään 6 999 300 yhtiön uutta osaketta sen jälkeen, kun yhtiön osake jaettiin 1:70-suhteessa (vuoden 2007 optio-ohjelma). Vuoden 2007 optio-ohjelman ehtojen mukaan yhtiön hallitus päättää osakeoptioiden jakamisesta. Vuoden 2011 aikana hallitus jakoi 952 000 kappaletta 2007C-optioita palkitsemiskomitean suosituksen perusteella Talvivaaran ja sen tytäryhtiöiden henkilöstölle. Optiot oikeuttavat merkitsemään kaikkiaan 952 000 uutta osaketta. Vuodesta 2007 lähtien jaetuista optioista yhtiölle palautettiin vuoden 2011 aikana 78 000 kappaletta 2007C-optioita, jotka oikeuttavat merkitsemään 78 000 osaketta. Vuonna 2011 yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella oli merkitty yhteensä 274 908 uutta osaketta ja 2007B-optio-oikeuksien perusteella uusia osakkeita oli merkitty yhteensä 48 763. Vuoden 2011 lopussa vuoden 2007 optio- ohjelman perusteella jaettavissa olevien 2007C-optioiden määrä oli 100. Käyttämättä olevien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden äänioikeus on 2,6 prosenttia yhtiön osakkeiden kokonaisäänimäärästä. Joulukuussa 2010 Talvivaaran hallitus päätti uudesta Talvivaara-konsernin johtoryhmän jäsenten osakeomistusjärjestelmästä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa osallistujien merkittävä pitkäaikainen osakeomistus yhtiössä. Järjestelmän kautta osallistujat sijoittavat henkilökohtaisesti huomattavan määrän omia varojaan yhtiön osakkeisiin. Osallistujat rahoittavat sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö myönsi Talvivaara Management Oy:lle 5,7 miljoonan euron lainan yhtiön osakkeiden hankkimista varten. Lainan korko on 3,0 prosenttia ja se maksetaan kokonaisuudessaan takaisin vuoteen 2014 mennessä. Talvivaara Management Oy:n omistamat 1 104 000 osaketta on pantattu Talvivaaralle lainan vakuudeksi. Yhtiökokouksen 28.4.2011 tekemän päätöksen mukaisesti yhtiö päätti jakaa vastikkeetta osakeoptioita yhtiön ja sen tytäryhtiöiden työntekijöille (vuoden 2011 optio-ohjelma). Optio-oikeuksien määrä on yhteensä enintään 5 500 000 kappaletta ja ne oikeuttavat merkitsemään yhteensä enintään 5 500 000 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa osaketta. Merkintäajan alkaminen edellyttää hallituksen vuosittain määrittämien tuotannollisten tai taloudellisten tavoitteiden täyttymistä. 31.12.2011 mennessä vuoden 2011 optio-ohjelman mukaisia optioita ei ollut jaettu. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Uraanin talteenoton lupaprosessi Talvivaara sai Euroopan komissiolta hyväksynnän uraanin talteenottoprosessille Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti tammikuussa 2012. Yksi Euratomin perustamissopimuksen päätavoitteista on ydinpolttoaineen toimitusvarmuuden parantaminen EU:ssa. Kannanottonsa puitteissa komissio katsoo, että uraanin talteenotto Talvivaaran kaivoksella vastaa Euratomin perustamissopimuksen tavoitteita ja saattaa lisätä ydinpolttoaineen toimitusvarmuutta EU:ssa. Prosessivesien käsittely Talvivaara on ottanut käyttöön uusia vesienkierrätysmenetelmiä kaivostoiminnan ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Toimenpiteiden ansiosta raakaveden ottoa voidaan vähentää noin 50 prosentilla. Uusien menetelmien ansiosta myös päästöveden laatu parantuu, ja menetelmien odotetaan olevan avuksi myös päästövesien määrän pienentämisessä. Uusien vesienkierrätysjärjestelmien asentaminen aiheutti neljän päivän seisokin metallien talteenottolaitoksella. Laitoksen toiminta on muutoin ollut yllätyksetöntä vuoden 2012 alkupuolella. Lyhyen aikavälin näkymät Markkinanäkymät Vuoden 2011 loppupuoliskon heikon markkinakehityksen jälkeen nikkelin ja muiden perusmetallien hinnat ovat osoittaneet elpymisen merkkejä vuoden 2012 alkupuolella. Volatiliteetin odotetaan kuitenkin jatkuvan korkeana sijoittajien ja muiden markkinaosapuolien arvioidessa Euroopan velkakriisin vaikutuksia ja maailmanmarkkinoiden kasvunäkymiä. Jollei maailmantalous joudu vakavaan taantumaan, tuotannon rajakustannukset vaikuttaisivat rajoittavan nikkelin hinnan heikkenemistä vuoden 2011 lopun tasosta. Talvivaara uskoo edelleen, että pitkällä aikavälillä nikkelin hinnan kestävä taso on noin 20 000 Yhdysvaltain dollaria tonnia kohden. Talvivaara odottaa nikkelin kysynnän ja tarjonnan pysyvän maailmanmarkkinoilla tasapainossa. Useiden uusien lateriittisten nikkeliesiintymien käyttöönotossa on ollut ongelmia, ja nyt vaikuttaakin erittäin todennäköiseltä, että niiden osuus tarjonnasta jää lyhyellä aikavälillä rajalliseksi. Kiinan nikkelipitoisen raakaraudan (nickel pig iron, NPI) tuotannon odotetaan myös tasapainottavan markkinoita, sillä tämän kapasiteetin käyttöaste reagoi nopeasti nikkelin hinnan muutoksiin. Toiminnalliset näkymät Talvivaara uskoo tuotannon ylösajon jatkuvan Sotkamon kaivoksella ja odottaa 25 000 - 30 000 tonnin vuosittaista nikkelin tuotantoa vuonna 2012. Vuoden 2011 pääomamarkkinapäivän yhteydessä annetun ennusteen mukaisesti Talvivaara odottaa vuoden 2012 liiketoiminnan kulujen olevan noin 250 miljoonaa euroa mukaan lukien leasing-maksut. Investointien arvioidaan olevan 40-50 miljoonaa euroa pois lukien uraanin talteenottolaitoksen rakentamisesta aiheutuvat investointikulut. Hallituksen esitys voitonjaosta Hallitus esittää 26.4.2012 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilivuodelta 2011. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Hallitus KONSERNIN TULOSLASKELMA Tilintarkas- Tilintar- Tilintark- Tilintar- tamaton kastettu astamaton kastettu 10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/ (kaikki luvut EUR '000) 2011 2010 2011 2010 --------------------------------------------------- Liikevaihto 66 492 60 218 231 226 152 163 Liiketoiminnan muut tuotot 268 3 661 2 304 20 904 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 17 491 14 003 59 727 67 100 Materiaalit ja palvelut -37 687 -30 745 -135 022 -99 029 Henkilöstökulut -6 353 -5 498 -25 482 -19 944 Poistot ja arvonalentumiset -12 158 -13 757 -46 642 -51 948 Liiketoiminnan muut kulut -13 121 -13 556 -55 212 -43 790 --------------------------------------------------- Liikevoitto/tappio(-) 14 932 14 326 30 899 25 456 Rahoitustuotot 236 81 1 197 3 477 Rahoituskulut -11 279 -8 125 -39 060 -31 655 --------------------------------------------------- Rahoitustuotot/kulut (-) (netto) -11 043 -8 044 -37 863 -28 178 Voitto/tappio(-) ennen veroja 3 889 6 282 -6 964 -2 722 Tuloverot -161 -7 166 1 748 -5 012 --------------------------------------------------- Kauden voitto/tappio(-) 3 728 -884 -5 216 -7 734 --------------------------------------------------- Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille 1 915 -810 -8 263 -8 699 Määräysvallattomille omistajille 1 813 -74 3 047 965 --------------------------------------------------- 3 728 -884 -5 216 -7 734 --------------------------------------------------- Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) ( € /osake) Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu 0,01 -0,01 -0,04 -0,04 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Tilintarkas- Tilintar- Tilintarkas- Tilintar- tamaton kastettu tamaton kastettu 10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/ (kaikki luvut EUR '000) 2011 2010 2011 2010 ---------------------------------------------- Kauden voitto/tappio(-) 3 728 -884 -5 216 -7 734 Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna Rahavirran suojaukset -1 983 -2 769 -9 368 -11 341 ---------------------------------------------- Muut laajan tuloksen erät verovaikutuksella oikaistuna -1 983 -2 769 -9 368 -11 341 ---------------------------------------------- Laaja tulos yhteensä 1 745 -3 653 -14 584 -19 075 ---------------------------------------------- Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille 249 -3 025 -16 132 -17 772 Määräysvallattomille omistajille 1 496 -628 1 548 -1 303 ---------------------------------------------- 1 745 -3 653 -14 584 -19 075 ---------------------------------------------- KONSERNIN TASE Tilintarkas- Tilintar- tamaton kastettu (kaikki luvut EUR '000) 31.12.11 31.12.10 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 761 985 728 226 Biologiset hyödykkeet 7 688 8 464 Aineettomat hyödykkeet 7 371 7 737 Laskennalliset verosaamiset 26 398 20 552 Muut saamiset 2 902 7 626 Myytävissä olevat rahoitusvarat 630 464 806 974 773 069 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 240 436 175 361 Myyntisaamiset 64 027 52 354 Muut saamiset 5 249 8 702 Johdannaisinstrumentit 10 40 Rahavarat 40 019 165 555 349 741 402 012 Myytävänä olevat omaisuuserät - 39 391 Varat yhteensä 1 156 715 1 214 472 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 80 80 Osakeanti 278 91 Ylikurssirahasto 8 086 8 086 Suojausrahasto - 7 494 Muut rahastot 449 532 433 012 Kertyneet voittovarat -151 129 -80 068 306 847 368 695 Määräysvallattomien omistajien osuus 15 733 16 895 Oma pääoma yhteensä 322 580 385 590 Pitkäaikaiset velat Lainat 467 161 437 623 Saadut ennakkomaksut 235 569 225 068 Ostovelat - 17 Varaukset 6 036 3 935 708 766 666 643 Lyhytaikaiset velat Lainat 28 515 42 934 Saadut ennakkomaksut 11 684 34 800 Ostovelat 33 677 39 408 Muut velat 51 478 43 820 Johdannaisinstrumentit 15 1 277 125 369 162 239 Velat yhteensä 834 135 828 882 Velat ja oma pääoma yhteensä 1 156 715 1 214 472 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA A. Osakepääoma B. Osakeanti C. Ylikurssirahasto D. Suojausrahasto E. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto F. Muut rahastot G. Kertyneet voittovarat H. Yht. I. Määräysvallattomien omistajien osuus J. Oma pääoma yht. (kaikki luvut EUR '000) A B C D E F G H I J -------------------------------------------------------------------------------- 1.1.2010 -71 11 382 80 - 8 086 16 567 401 248 16 200 368 370 813 784 597 -8 -7 Kauden tulos - - - - - - 699 -8 699 965 734 Muut laajan tuloksen erät - Rahavirtojen -2 -11 suojaukset - - - -9 073 - - - -9 073 268 341 --------------------------------------------------------- -8 -1 -19 Kauden laaja tulos - - - -9 073 - - 699 -17 772 303 075 Liiketoimet omistajien kanssa Toteutetut osakeoptiot - 91 - - 364 - - 455 - 455 Perpetuaali pääomalaina 4 24 - - - - - 19 926 - 19 926 982 908 Johdon 1 -5 kannustinjärjestelmä - - - - - -7 142 - -7 142 432 710 Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo 2 - - - - - 2 415 - 2 415 - 415 --------------------------------------------------------- Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen 6 22 omistajille yhteensä - 91 - - 364 15 199 - 15 654 414 068 Liiketoimet omistajien 6 22 kanssa yhteensä - 91 - - 364 15 199 - 15 654 414 068 --------------------------------------------------------- 31.12.2010 -80 16 385 80 91 8 086 7 494 401 612 31 399 067 368 695 895 590 --------------------------------------------------------- 1.1.2011 -80 16 385 80 91 8 086 7 494 401 612 31 399 067 368 695 895 590 -8 3 -5 Kauden tulos - - - - - - 263 -8 263 047 216 Muut laajan tuloksen erät - Rahavirtojen -1 -9 suojaukset - - - -7 869 - - - -7 869 499 368 --------------------------------------------------------- -8 1 -14 Kauden laaja tulos - - - -7 869 - - 263 -16 132 548 584 Liiketoimet omistajien kanssa Toteutetut osakeoptiot - 187 - - 658 - - 845 - 845 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015, 1 vaihtaminen osakkeisiin - - - - 1 800 - - 1 800 - 800 Perpetuaali pääomalaina -1 -2 - - - - - - 891 -1 891 -360 251 Tytäryhtiön -60 -2 -61 osakkeiden hankinta - - - 375 - 997 908 -59 536 350 886 Johdon kannustinjärjestelmä - - - - - 94 - 94 - 94 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015, oman 9 pääoman komponentti - - - - - 9 018 - 9 018 - 018 Henkilöstön osakeoptio-ohjelma - työsuorituksen arvo 3 - - - - - 3 954 - 3 954 - 954 --------------------------------------------------------- Omistajien pääomasijoitukset ja varojen jakaminen -62 -2 -48 omistajille yhteensä - 187 - 375 2 458 14 063 799 -45 716 710 426 Liiketoimet omistajien -62 -2 -48 kanssa yhteensä - 187 - 375 2 458 14 063 799 -45 716 710 426 --------------------------------------------------------- 31.12.2011 -151 15 322 80 278 8 086 - 404 070 45 462 129 306 847 733 580 --------------------------------------------------------- KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Tilintarkas- Tilintar- Tilintarkas- Tilintar- tamaton kastettu tamaton kastettu 10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/ (kaikki luvut EUR '000) 2011 2010 2011 2010 ---------------------------------------------- Liiketoiminnan rahavirrat Kauden voitto/tappio(-) 3 728 -884 -5 216 -7 734 Oikaisut Verot 161 7 166 -1 748 5 012 Poistot 12 157 13 758 46 641 51 949 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa -8 171 -3 976 -34 987 -8 340 Korkotuotot -236 -81 -1 197 -3 477 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvonlisäykset/ vähennykset(-) -193 -4 068 -520 -24 348 Korkokulut 11 279 8 125 39 060 31 655 ---------------------------------------------- 18 725 20 040 42 033 44 717 Käyttöpääoman muutos Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-) -16 763 -20 607 -2 380 -40 381 Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-) -15 398 -14 972 -65 075 -65 850 Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys (-)/lisäys(+) -8 429 32 888 -403 47 141 ---------------------------------------------- Käyttöpääoman muutos -40 590 -2 691 -67 858 -59 090 ---------------------------------------------- -21 865 17 349 -25 825 -14 373 Maksetut korot ja muut rahoitusmenot -10 579 -9 849 -24 666 -26 213 Korko- ja muut rahoitustuotot 274 -3 438 1 329 49 382 Maksetut verot -15 - -15 - Liiketoiminnan nettorahavirrat -32 185 4 062 -49 177 8 796 Investointien rahavirrat Tytäryhtiön hankinta, saadut nettovarat -398 - -61 885 - Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta -21 511 -23 048 -78 833 -114 947 Biologisten hyödykkeiden hankinta -18 - -82 -7 Aineettomien hyödykkeiden hankinta -54 -427 -229 -704 Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti - - 19 995 - Biologisten hyödykkeiden myynti - 13 257 89 Aineettomien hyödykkeiden myynti - - 5 - Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvä julkinen avustus - 302 - 302 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen hankinta - - -12 010 - Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinta - -463 -167 -463 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen myynti - - 12 022 - ---------------------------------------------- Investointien nettorahavirrat -21 981 -23 623 -120 927 -115 730 Rahoituksen rahavirrat Toteutetut osakeoptiot 278 90 845 454 Lähipiirin nettosijoitus Talvivaaran osakkeisiin - -5 713 - -5 713 Korollisten lainojen nostot 59 226 235 973 70 242 292 512 Perpetuaali pääomalaina - - -3 042 24 875 Saadut ennakkomaksut 7 381 - 14 381 263 419 Korollisten lainojen takaisinmaksut -11 255 -51 210 -37 858 -314 935 ---------------------------------------------- Rahoituksen nettorahavirrat 55 630 179 140 44 568 260 612 Rahavarojen nettolisäys/vähennys(- ) 1 464 159 579 -125 536 153 678 Rahavarat kauden alussa 38 555 5 976 165 555 11 877 ---------------------------------------------- Rahavarat kauden lopussa 40 019 165 555 40 019 165 555 ---------------------------------------------- LIITETIEDOT 1. Laadintaperiaatteet Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. 2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Koneet Keskeneräiset Maa-alueet Muut ja omat ja aineelliset (kaikki luvut EUR '000) laitteet työt rakennukset hyödykkeet Yht. -------------------------------------------------------- Bruttokirjanpitoarvo 1.1.11 336 598 21 036 257 613 206 227 821 474 Lisäykset 1 389 78 314 126 4 79 833 Vähennykset -7 - -66 - -73 Siirrot, myytävänä olevat omaisuuserät - - - 50 50 Siirrot 23 265 -58 006 16 248 18 515 22 -------------------------------------------------------------------------------- Bruttokirjanpitoarvo 31.12.11 361 245 41 344 273 921 224 796 901 306 -------------------------------------------------------- Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.2011 39 794 - 21 150 32 304 93 248 Vähennykset -1 - - - -1 Kauden poistot 26 998 - 11 494 7 582 46 074 -------------------------------------------------------------------------------- Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 31.12.11 66 791 - 32 644 39 886 139 321 -------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 1.1.11 296 804 21 036 236 463 173 923 728 226 -------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12.11 294 454 41 344 241 277 184 910 761 985 -------------------------------------------------------- 3. Myyntisaamiset (kaikki luvut EUR '000) 31.12.2011 31.12.2010 ---------------------- Nikkeli-kobolttisulfidi 55 258 50 437 Sinkkisulfidi 8 769 1 917 ---------------------- Myyntisaamiset yhteensä 64 027 52 354 ---------------------- 4. Vaihto-omaisuus (kaikki luvut EUR '000) 31.12.2011 31.12.2010 ---------------------- Raaka-aineet ja tarvikkeet 14 016 8 668 Keskeneräiset tuotteet 213 629 154 632 Valmiit tuotteet 12 791 12 061 ---------------------- Vaihto-omaisuus yhteensä 240 436 175 361 ---------------------- 5. Lainat ja pääomalainat (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset 31.12.2011 31.12.2010 ---------------------- Pääomalainat 1 405 1 405 Investointi- ja käyttöpääomalaina 57 863 57 324 Luottolimiitti 49 110 - Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015 217 138 219 426 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2013 80 796 78 086 Rahoitusleasingvelat 37 444 53 018 Muut lainat 23 405 28 364 ---------------------- 467 161 437 623 ---------------------- Lyhytaikaiset Investointi- ja käyttöpääomalaina 1 430 - Yritystodistukset 8 481 - Ratalaina - 18 527 Rahoitusleasingvelat 18 604 20 211 Korkotukilainat - 4 196 ---------------------- 28 515 42 934 ---------------------- ---------------------- Lainat yhteensä 495 676 480 557 ---------------------- 6. Ennakkomaksut (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset 31.12.2011 31.12.2010 ---------------------- Ennakkomaksu sinkkituotteesta 221 187 225 068 Ennakkomaksu uraanituotteesta 14 382 - ---------------------- 235 569 225 068 ---------------------- Lyhytaikaiset Ennakkomaksu sinkkituotteesta 11 684 14 800 Ennakkomaksu junaradasta - 20 000 ---------------------- 11 684 34 800 ---------------------- ---------------------- Ennakkomaksut yhteensä 247 253 259 868 ---------------------- 7. Muutokset osakkeiden lukumäärässä Osakkeiden lukumäärä --------------------- 31.12.10 245 316 718 Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2007A ja 2007B 249 349 Osakkeiden merkintä vaihtovelkakirjalaina er. 2015 215 736 --------------------- 31.12.11 245 781 803 --------------------- 8. Ehdolliset velat ja sitoumukset (kaikki luvut EUR '000) Ei purettavissa oleviin vuokrasopimuksiin perustuvat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat: 31.12.2011 31.12.2010 ---------------------- Yhden vuoden kuluessa 1 919 1 175 Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään viiden vuoden kuluessa 929 1 993 Yli 5 vuoden kuluttua 37 11 ---------------------- 2 885 3 179 Investointisitoumukset Konsernilla oli 31.12.2011 investointisitoumuksia yhteensä EUR 14,5 miljoonaa, jotka liittyivät pääasiallisesti Talvivaaran kaivoksen valmiiksi saattamiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen sekä tuotantokapasiteetin laajentamiseen. Sitoumukset koskevat uusien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Konsernin tunnusluvut 1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12 2011 2010 2011 2010 ---------------------------------------------- EUR Liikevaihto '000 66 492 60 218 231 226 152 163 EUR Liikevoitto (tappio) '000 14 932 14 326 30 899 25 456 Liikevoitto/- tappioprosentti 22,5 % 23,8 % 13,4 % 16,7 % Voitto (tappio) ennen EUR veroja '000 3 889 6 282 -6 964 -2 722 EUR Kauden voitto (tappio) '000 3 728 -884 -5 216 -7 734 Oman pääoman tuotto 1,2 % -0,2 % -1,5 % -2,0 % Omavaraisuusaste 27,9 % 31,7 % 27,9 % 31,7 % EUR Korolliset nettovelat '000 455 657 315 002 455 657 315 002 Velkaantumisaste 141,3 % 81,7 % 141,3 % 81,7 % Sijoitetun pääoman tuotto 1,9 % 0,9 % 4,0 % 2,8 % EUR Investoinnit '000 21 583 23 475 79 144 115 658 Tutkimus- ja EUR kehitystoiminnan menot '000 - 365 - 365 Aineelliset EUR käyttöomaisuushyödykkeet '000 761 985 728 226 761 985 728 226 EUR Johdannaisinstrumentit '000 -5 -1 237 -5 -1 237 EUR Lainat '000 495 676 480 557 495 676 480 557 EUR Rahavarat '000 40 019 165 555 40 019 165 555 Osakekohtaiset 1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12 tunnusluvut 2011 2010 2011 2010 ------------------------------------------------ Osakekohtainen tulos EUR 0,01 -0,01 -0,04 -0,04 Oma pääoma/osake EUR 1,25 1,50 1,25 1,50 Osakkeen kurssikehitys Lontoon pörssissä Keskikurssi(1) EUR 2,57 6,27 4,22 4,89 GBP 2,20 5,39 3,66 4,20 Alin kurssi(1) EUR 2,28 5,70 2,25 3,99 GBP 1,95 4,90 1,95 3,42 Ylin kurssi(1) EUR 2,98 7,10 7,17 7,11 GBP 2,55 6,10 6,22 6,10 Kurssi kauden lopussa(2) EUR 2,39 6,92 2,39 6,92 GBP 2,00 5,96 2,00 5,96 Muutos kauden aikana -20,6 % 21,1 % -66,4 % 54,2 % Hinta/voittosuhde 463,2 neg. neg. neg. Osakekannanmarkkina- arvo kauden lopussa(3) EUR '000 588 487 1 697 196 588 487 1 697 196 GBP '000 491 564 1 460 861 491 564 1 460 861 Osakkeiden vaihdon kehitys 1000 Osakkeiden vaihto osaketta 25 743 16 728 67 799 93 802 Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 10,5 % 6,8 % 27,6 % 38,2 % Osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä Keskikurssi EUR 2,55 6,35 4,33 5,18 Alin kurssi EUR 2,27 5,65 2,27 3,99 Ylin kurssi EUR 2,98 7,18 7,34 7,18 Kurssi kauden lopussa EUR 2,49 7,07 2,49 7,07 Muutos kauden aikana -16,2 % 24,5 % -64,8 % 63,3 % Hinta/voittosuhde 459,3 neg. neg. neg. Osakekannan markkina- arvo kauden lopussa EUR '000 612 488 1 734 389 612 488 1 734 389 Osakkeiden vaihdon kehitys 1000 Osakkeiden vaihto osaketta 73 918 42 665 190 901 140 115 Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 30,1 % 17,4 % 77,7 % 57,1 % Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 245 601 204 245 241 660 245 601 204 245 241 660 Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 244 497 204 244 137 660 244 497 204 244 137 660 Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 245 781 803 245 316 718 245 781 803 245 316 718 1) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista. 2) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia. 3) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia. Henkilöstöä koskevat 1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12 tunnusluvut 2011 2010 2011 2010 ---------------------------------------------- Palkat ja palkkiot EUR '000 5 385 4 443 21 574 16 652 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 451 381 445 362 Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 461 389 461 389 Muut tunnusluvut 1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12 2011 2010 2011 2010 ---------------------------------------------- Liikkeelle lasketut optiot kauden lopussa 6 501 151 5 950 822 6 501 151 5 950 822 Osakkeiden määrä, joka voidaan merkitä liikkeelle laskettuja optioita vastaan 6 501 151 5 950 822 6 501 151 5 950 822 Ääniosuus, joka liikkeelle laskettujen optioiden nojalla voidaan saada 2,6 % 2,4 % 2,6 % 2,4 % Konsernin tunnusluvut Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) ------------------------------------------------------ (Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden lopussa)/2 Omavaraisuusaste Oma pääoma ------------------------------------------------------ Taseen loppusumma Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat Velkaantumisaste Korollinen nettovelka ------------------------------------------------------ Oma pääoma Sijoitetun pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) + Rahoituskulut ------------------------------------------------------ (Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden lopussa)/2 + (lainat kauden alussa + Lainat kauden lopussa)/2 Osakekohtaiset tunnusluvut Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden Osakekohtainen tulos voitosta (tappiosta) ------------------------------------------------------ Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta Oma pääoma/osake pääomasta ------------------------------------------------------ Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Hinta/voittosuhde Kurssi kauden lopussa ------------------------------------------------------ Osakekohtainen tulos Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi kauden lopussa kauden lopussa [HUG#1586405]
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2011 päättyneeltä tilikaudelta
| Source: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj