Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta

Helsinki, Suomi, 2012-02-21 10:00 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj
Tlinpäätöstiedote 21.2.2012 klo 11.00 EET

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011:
Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

- konsernin liikevoitto 57 (74 vuonna 2010) miljoonaa euroa
- konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 17 (23) miljoonaa euroa

- liikevaihto 438 (456) miljoonaa euroa
- investoinnit 244 (144) miljoonaa euroa
- omavaraisuusaste 25,7 (28,6)%
- korolliset nettolainat 1 020 (855) miljoonaa euroa
- yhtiön hallitus esittää osingoksi 2 018, 26 euroa osaketta kohti

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä:

"Sähkön kulutuksen aleneminen ja markkinaehtoisten kustannusten kasvu heikensivät Fingridin tulosta. Kustannuksista kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna erityisesti kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kustannukset sekä rahoituskustannukset korkotason noususta johtuen.

Yhtiön nettolainanotto on kasvussa mittavan investointiohjelman vuoksi. Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen arvoltaan yhden miljardin Ruotsin kruunun joukkovelkakirjalainan yhtiön kansainvälisen Medium Term Note -lainaohjelman alla sekä allekirjoitti 20 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Pohjoismaisen Investointipankin (NIB) kanssa.

Fingridin investoinnit olivat ennätystasolla vuonna 2011. Poikkeuksellisen suurta euromääräistä investointitasoa selittää usean suuren investointiprojektin läpivienti samanaikaisesti. Vuoden 2011 investointitaso tulee näillä näkymin olemaan selkeästi suurin yhtiön kymmenvuotisessa investointisuunnitelmassa, jonka mukaisesti yhtiö investoi kantaverkkoon ja varavoimaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 1,7 miljardia euroa. Lisälainanoton ohella investoinnit edellyttävät siirtotariffien korotuksia tulevina vuosina. Vuoden 2012 alusta lähtien yhtiö korotti siirtotariffeja keskimäärin 30 %. Tästä huolimatta Fingridin siirtotariffit ovat alhaisimpien joukossa Euroopassa.

Suomen kantaverkon käyttövarmuus oli edelleen hyvällä tasolla vuonna 2011. Häiriöaika kantaverkkoasiakkaiden liittymispistettä kohti oli kuitenkin keskimääräistä suurempi. Häiriöaikaa kasvattivat erityisesti joulunajan myrskyissä kantaverkkoon liittyneissä asiakkaiden haarajohdoissa olleet viat, joiden vaikutukset näkyivät myös kantaverkossa. Kantaverkko selvisi myrskyistä niiden voimakkuuteen nähden hyvin.

Siirtoverkon pullonkaulat rajoittivat Suomen sähkökauppaa Pohjoismaiden kanssa. Siirtokapasiteettia oli tarjolla suunnilleen normaali määrä, mutta alkuvuoden kuivuus lisäsi merkittävästi vientikysyntää ja vastaavasti loppuvuoden vesivoiman runsaus tuontikysyntää. Suomen ja Ruotsin aluehinnat erosivat usein jopa kymmeniä euroja megawattitunnilta. Loppusyksystä tilanne tasaantui, mihin vaikutti osaltaan uuden Fenno-Skan 2-siirtoyhteyden saaminen markkinoiden käyttöön kuukausi etuajassa. Yhteys lisäsi Suomen ja Ruotsin välistä siirtokapasiteettia 40 %."

Taloudellinen tulos

Konsernin loka - joulukuun liikevaihto oli 108 miljoonaa euroa (138 milj. euroa vastaavana aikana vuonna 2010). Kantaverkkotulot olivat 59 milj. euroa (64 milj. euroa) ja tasesähkön myynti oli 25 miljoonaa euroa (49 milj. euroa). IFRS:n mukainen tulos ennen veroja oli 8 miljoonaa euroa (14 milj. euroa) loka - joulukuussa.

Konsernin liikevaihto oli 438 miljoonaa euroa (456 milj. euroa) tilikauden aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 3 miljoonaa euroa (7 milj. euroa).

Kantaverkkotulot jäivät edellisen vuoden tasolle toteutetusta 4,5 prosentin tariffikorotuksesta huolimatta johtuen sähkön kulutuksen 3,8 %:n laskusta vuoteen 2010 verrattuna. Tasesähkön myynti aleni 146 miljoonaan euroon (160 milj. euroa) lähinnä alhaisemman sähkön markkinahinnan vuoksi. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat 2 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Fingridin saamat pohjoismaiset pullonkaulatuotot olivat 16 miljoonaa euroa (9 milj. euroa).

Liikevaihto ja liike- toiminnan muut tuotot (milj. €)	1-12/11	1-12/10	10-12/11	10-12/10
Kantaverkkotulot	210	211	59	64
Tasesähkön myynti	146	160	25	49
Rajasiirto	22	24	5	6
Estlink pullonkaulatulot	10	9	1	6
Pohjoismaiset pullonkaulatulot	16	9	4	1
Tehoreservi	7	14	5	2
Läpisiirtotuotot	22	19	7	5
Turpeen syöttötariffi	0	1		0
Muu liikevaihto	5	9	2	4
Liiketoiminnan muut tuotot	3	7	1	4

Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä	441	463	109	142

Tasesähkön osto oli 131 miljoonaa euroa (145 milj. euroa). Häviösähkökulut laskivat 2 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna johtuen huomattavasti alemmasta keskimääräisestä Suomen aluehinnasta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut kasvoivat 7 miljoonalla eurolla ja poistot miljoonalla eurolla. Kunnonhallintakustannukset ja henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla.

Kulut (milj. €)	1-12/11	1-12/10	10-12/11	10-12/10
Tasesähkön osto	131	145	22	49
Häviösähkön hankinta	63	65	16	19
Poistot	68	67	18	17
Reservit	28	22	7	6
Henkilöstö	20	20	6	6
Kunnonhallinta	18	18	6	5
Tehoreservi	7	13	5	3
Läpisiirtomaksut	12	10	4	2
Estlink verkkovuokrat	9	9	1	6
Turpeen syöttötariffi		1		0
Muut kustannukset	23	21	7	7

Kulut yhteensä	380	391	90	120

Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia	62	72	19	22
Konsernin liikevoitto	57	74	17	23

Konsernin liikevoitto oli 57 miljoonaa euroa (74 milj. euroa). Hyödykejohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen -5 miljoonaa euroa (+2 milj. euroa).

Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 17 miljoonaa euroa (23 milj. euroa)

Konsernin tilikauden voitto oli 33 miljoonaa euroa (42 milj. euroa). Konsernin liiketoimintojen rahavirta investoinneilla vähennettynä oli 148 miljoonaa euroa negatiivinen (-12 milj. euroa). Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 2 018,26 euroa osakkeelta.

Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,6 % (5,1 %) ja oman pääoman tuotto 6,5 % (8,7 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 25,7 % (28,6 %).

Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien 266 henkilöä. Vuotta aikaisemmin vastaava luku oli 263 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 252 (249).

Investoinnit

Fingridin kokonaisinvestoinnit vuonna 2011 olivat 244 miljoonaa euroa (144 milj. euroa). Tästä määrästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 173 miljoonaa euroa (109 milj. euroa) ja varavoimaan 68 miljoonaa euroa (31 milj. euroa). Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 3 miljoonaa euroa (4 milj. euroa).

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa). Käynnissä oli yhteensä noin 50 tutkimus- ja kehityshanketta. Merkittävimmät panostukset kohdistuivat uusien voimajohtopylvästyyppien sekä verkon käyttövarmuuden hallintamenetelmien kehitystyöhön.

Voimajärjestelmä

Sähkön kulutus aleni 3,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna teollisuustuotannon laskun ja lämpimän loppuvuoden seurauksena. Suomessa kulutettiin vuonna 2011 sähköä 84,4 terawattituntia (87,7 terawattituntia vuonna 2010). Fingridin verkossa sähköä siirrettiin 64,2 terawattituntia (68,1 terawattituntia), joka vastasi 76 prosenttia Suomen kulutuksesta.

Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2011 aikana 5,9 terawattituntia (2,8 terawattituntia vuonna 2010) ja vietiin Suomesta Ruotsiin 4,0 terawattituntia (5,7 terawattituntia).

Suomeen tuotiin Virosta Estlink-yhteyden kautta sähköä 1,6 terawattituntia (2,0 terawattituntia) ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 0,5 terawattituntia (0,2 terawattituntia).

Sähkön tuonti Venäjältä oli 10,8 terawattituntia vuonna 2011 (11,6 terawattituntia).

Sähkömarkkinat

Spot-markkinoiden hintataso oli selvästi edellisvuotta alhaisempi. Systeemihinnan keskiarvo oli 47 euroa megawattitunnilta (53 €/MWh vuonna 2010) ja Suomen aluehinnan keskiarvo oli 49 euroa megawattitunnilta (57 €/MWh).

Toimintavuoden aikana Fingrid käytti vastakauppaan 1,6 miljoonaa euroa (0,2 milj. euroa vuonna 2010). Nämä aiheutuivat pääosin ulkomaan yhteyksien häiriöistä ja osin myös maan sisäisen verkon siirtorajoituksista.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services vahvisti 17.1.2012 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen AA- ja lyhytaikaisen luottoluokituksen A-1+. Tulevaisuuden näkymä muuttui vakaasta negatiiviseksi. Muutos liittyi S&P:n päätökseen muuttaa Suomen valtion tulevaisuuden näkymä vakaasta negatiiviseksi.

Yhtiö jatkaa 1,7 miljardin investointiohjelmansa toteuttamista. Investoinnit tullaan rahoittamaan lisäämällä ulkoista rahoitusta. Lisäksi yhtiö korotti tariffeja 30 prosentilla 1.1.2012 alkaen.

Muilta osin Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.

Tilinpäätös on tilintarkastettu.

Tilinpäätös ja toimintakertomus on tilinpäätöstiedotteen liitteenä ja lisäksi siitä erillisenä on annettu selvitys Fingrid Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

Avainluvut	1-12/11	1-12/10	10-12/11	10-12/10
Liikevaihto, milj. €	438,5	456,3	107,9	138,0
Investoinnit, brutto, milj.€	244,4	144,1	76,4	56,7
- investoinnit liikevaihdosta %	55,7	31,6	70,9	41,1
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot, milj. €	1,8	1,6	0,7	0,7
- liikevaihdosta %	0,4	0,3	0,6	0,4
Henkilöstö keskimäärin	263	260
Henkilöstö tilikauden lopussa	266	263
Palkat ja palkkiot yhteensä, milj. €	17,2	17,2	4,6	5,0
Liikevoitto, milj.€	56,6	74,4	17,1	23,1
- liikevaihdosta %	12,9	16,3	15,8	16,7
Voitto ennen veroja, milj. €	34,2	56,3	8,3	14,4
- liikevaihdosta %	7,8	12,3	7,7	10,4
Sijoitetun pääoman tuotto %	3,6	5,1
Oman pääoman tuotto %	6,5	8,7
Omavaraisuusaste %	25,7	28,6
Korolliset nettovelat, milj. €	1 020,2	855,2
Tulos/osake, €	9 924	12 562	4163	3217
Osinko/osake, €	2 018,26*	2 018,26
Oma pääoma/osake, €	152 573	154 654
Osakkeiden lukumäärä 31.12
- A-sarjan osakkeet	2 078	2 078
- B-sarjan osakkeet	1 247	1 247
Yhteensä	3 325	3 325

*Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

Liitteet
Fingrid Oyj:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2011
Fingrid Oyj:n selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, p. 030 395 5140 tai 040 593 8428

Talous- ja rahoitusjohtaja Tom Pippingsköld, p. 030 395 5157 tai 040 519 5041

FINGRID OYJ

TOIMINTAKERTOMUS JA TILINPÄÄTÖS

1.1.2011 - 31.12.2011

SISÄLLYSLUETTELO

1. Toimintakertomus

Hallituksen toimintakertomus

Tunnusluvut

Hallituksen voitonjakoehdotus

2. Tilinpäätös

Konsernitilinpäätös (IFRS)

Tuloslaskelma

Tase

Laskelma oman pääoman muutoksista

Rahavirtalaskelma

Liitetiedot

Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)

Tuloslaskelma

Tase

Rahavirtalaskelma

Liitetiedot

3. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

1. HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS

Taloudellinen tulos

Konsernin liikevaihto oli 438 miljoonaa euroa (456 milj. euroa vuonna 2010) tilikauden aikana. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 3 miljoonaa euroa (7 milj. euroa).

Kantaverkkotulot jäivät edellisen vuoden tasolle toteutetusta 4,5 prosentin tariffikorotuksesta huolimatta johtuen sähkön kulutuksen 3,8 prosentin laskusta vuoteen 2010 verrattuna. Tasesähkön myynti aleni 146 miljoonaan euroon lähinnä alhaisemman sähkön markkinahinnan vuoksi (160 milj. euroa). Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän väliseltä yhteydeltä laskivat 2 miljoonalla eurolla edellisestä vuodesta. Fingridin saamat pohjoismaiset pullonkaulatuotot olivat 16 miljoonaa euroa (9 milj. euroa). Fingridin osuus pohjoismaisista pullonkaulatuloista lasketaan nykyisin vain Suomen ja Ruotsin väliseltä rajayhteydeltä. Fingrid ja Viron kantaverkkoyhtiö Elering AS ovat vuokranneet Suomen ja Viron välisen rajasiirtokapasiteetin, Estlink 1 -siirtoyhteyden, sähkömarkkinoiden käyttöön huhtikuusta 2010 alkaen. Fingridin vuokrakustannukset katettiin yhteydestä saaduilla 10 miljoonan euron (9 milj. euroa) pullonkaulatuloilla. Fingridin osuus eurooppalaisista läpisiirtokorvausten nettomäärästä säilyi edellisen vuoden tasolla.

Liikevaihto ja liike- toiminnan muut tuotot, milj. €	1-12/11	1-12/10	10-12/11	10-12/10
Kantaverkkotulot	210	211	59	64
Tasesähkön myynti	146	160	25	49
Rajasiirto	22	24	5	6
Suomi-Viro pullonkaulatulot	10	9	1	6
Suomi-Ruotsi pullonkaulatulot	16	9	4	1
Tehoreservi	7	14	5	2
Läpisiirtotuotot	22	19	7	5
Turpeen syöttötariffi	0	1		0
Muu liikevaihto	5	9	2	4
Liiketoiminnan muut tuotot	3	7	1	4

Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä	441	463	109	142

Tasesähkön osto oli 131 miljoonaa euroa (145 milj. euroa). Häviösähkökulut laskivat 2 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna johtuen alemmasta keskimääräisestä Suomen aluehinnasta. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut kasvoivat 7 miljoonalla eurolla ja poistot miljoonalla eurolla. Kunnonhallintakustannukset ja henkilöstökulut pysyivät edellisen vuoden tasolla. Tehoreservin tuotot tasattiin alkuvuonna lain päätyttyä 28.2.2011. Uuden lain myötä tehoreservistä alkoi uudestaan aiheutua tuottoja ja kuluja vasta vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä, minkä seurauksena tehoreservin nettotuotot laskivat 1 miljoonalla eurolla. Laki polttoturpeesta lauhdutusvoimalaitoksissa tuotetun sähkön syöttötariffista oli voimassa 31.12.2010 asti ja tämän johdosta syöttötariffista ei ole aiheutunut tuottoja tai kuluja kuluneelle tilikaudelle. Tilikauden viimeisen neljänneksen vastaavat muutokset ilmenevät alla olevasta taulukosta (milj. €).

Kulut, milj. €	1-12/11	1-12/10	10-12/11	10-12/10
Tasesähkön osto	131	145	22	49
Häviösähkön hankinta	63	65	16	19
Poistot	68	67	18	17
Reservit	28	22	7	6
Henkilöstö	20	20	6	6
Kunnonhallinta	18	18	6	5
Tehoreservi	7	13	5	3
Läpisiirtomaksut	12	10	4	2
Estlink verkkovuokrat	9	9	1	6
Turpeen syöttötariffi		1		0
Muut kustannukset	23	21	7	7

Kulut yhteensä	380	391	90	120

Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia	62	72	19	22
Konsernin liikevoitto	57	74	17	23

Konsernin liikevoitto oli 57 miljoonaa euroa (74 milj. euroa). Hyödykejohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen -5 miljoonaa euroa (+2 milj. euroa).

Konsernin loka - joulukuun liikevaihto oli 108 miljoonaa euroa (138 milj. euroa). Viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 17 miljoonaa euroa (23 milj. euroa).

Konsernin tilikauden voitto oli 33 miljoonaa euroa (42 milj. euroa). Sähköjohdannaisten arvonmuutoksen vuoksi konsernin laaja tulos oli 0,2 miljoonaa euroa negatiivinen (73 milj. euroa). Konsernin liiketoimintojen rahavirta investoinneilla vähennettynä oli 148 miljoonaa euroa negatiivinen (-12 milj. euroa) johtuen usean merkittävän investoinnin ajoittumisesta tilikaudelle 2011.

Sijoitetun pääoman tuotto oli 3,6 % (5,1 %) ja oman pääoman tuotto 6,5 % (8,7 %). Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 25,7 % (28,6 %). Emoyhtiön liikevaihto oli 434 miljoonaa euroa (456 milj. euroa) ja tilikauden voitto 22 miljoonaa euroa (6 milj. euroa).

Kantaverkon kehittäminen ja ylläpito

Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosikymmenen alkupuolen 40 miljoonan euron tasosta. Vuosi 2011 oli Fingridin historian investointien huippuvuosi, sillä käynnissä oli monta suurprojektia. Uuden tuotannon liittäminen kantaverkkoon ja sähkömarkkinoiden toiminnan edistäminen, ikääntyvän verkon uusiminen sekä kulutuksen ja tuotannon alueelliset muutokset Suomessa ovat aiheuttaneet investointien voimakkaan nousun.

Vuoden aikana valmistui kaksi merkittävää sähkönsiirtoyhteyttä. Fenno-Skan 2 merikaapeliyhteys otettiin käyttöön marraskuussa ja Seinäjoki-Tuovila 400 kilovoltin siirtoyhteys valmistui syksyllä. Käynnissä on myös muita isoja urakoita kuten Yllikkälä-Huutokoski siirtoyhteys sekä merikaapeliyhteys EstLink 2 Viroon. Lisäksi Forssaan on rakenteilla uusi varavoimalaitos.

Fingridin hallitus teki investointipäätöksen Forssan ja Hikiän välisestä 400 kilovoltin siirtoyhteydestä sekä Tihisenniemen ja Katerman välisestä 110 kilovoltin voimajohdosta. Vuoden aikana käynnistettiin Keski-Suomen ja Oulujoen välisen 400 kilovoltin voimajohtoyhteyden sekä Olkiluoto 4 ydinvoimalaitosyksikön edellyttämien verkkovahvistusten ympäristövaikutusten arviointimenettelyt. Molempien hankkeiden YVA-ohjelmat asetettiin nähtäville joulukuussa 2011.

Fingrid suunnittelee Suomen kantaverkkoa osana pohjoismaista ja eurooppalaista sähkönsiirtoverkkoa ENTSO-E:n ja sen Itämeren alueryhmän kautta. Asiakkaiden kanssa tehtävät alueelliset verkkosuunnitelmat ovat myös keskeinen osa suunnitteluprosessia. Vuonna 2011 laadittiin kattava suunnitelma, jossa Pohjanmaan ja Keski-Suomen ikääntyneet 220 kilovoltin voimajohdot ja sähköasemat korvataan 400 kilovoltin ja 110 kilovoltin jännitteisillä verkkoratkaisuilla. Erityisesti Pohjanmaalla haasteita suunnitteluun on tuonut varautuminen suunnitteilla oleviin lukuisiin tuulivoimahankkeisiin.

Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa (1,5 milj. euroa). Käynnissä oli yhteensä noin 50 tutkimus- ja kehityshanketta. Merkittävimmät panostukset käytettiin uusien voimajohtopylvästyyppien sekä käyttövarmuuden hallintamenetelmien kehitystyöhön.

Voimajärjestelmä

Sähkön siirto Suomen ja Ruotsin välillä oli alkuvuonna pääosin vientiä, mutta kääntyi kesällä suureen tuontiin. Fenno-Skan 2 yhteyden rakennustyöt rajoittivat ajoittain markkinoille tarjottavaa kapasiteettia. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2011 aikana 5,9 terawattituntia (2,8 terawattituntia vuonna 2010) ja vietiin Suomesta Ruotsiin 4,0 terawattituntia (5,7 terawattituntia).

Sähkönsiirto Virosta kääntyi alkuvuoden tuontipainotteisuudesta kesän ja syksyn aikana vienniksi Viroon. Estlink-yhteyden huoltotöistä ei aiheutunut merkittäviä rajoituksia markkinoille tarjottavaan kapasiteettiin. Suomeen tuotiin Virosta Estlink-yhteyden kautta sähköä 1,6 terawattituntia (2,0 terawattituntia) ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 0,5 terawattituntia (0,2 terawattituntia).

Sähkön tuontikapasiteetti Venäjältä oli käytössä lähes täysimääräisesti. Loppuvuonna tuonti oli siirtokapasiteetin sallimaa määrää pienempää. Heinä-elokuussa tuontikapasiteettia rajoittivat Viipurin tasasähköaseman sekä Venäjän verkon huoltotyöt. Sähkön tuonti Venäjältä oli 10,8 terawattituntia vuonna 2011 (11,6 terawattituntia).

Kantaverkossa oli kesän rajujen ukkosten seurauksena lukumääräisesti normaalia enemmän häiriöitä, mutta vaikutukset asiakkaille olivat vähäiset. Joulun myrskyistä aiheutuneiden muutamien pitkien toimituskeskeytysten vuoksi häiriöaika kantaverkkoasiakkaiden liittymispistettä kohti oli keskimääräistä selvästi suurempi.

Sähkömarkkinat

Pohjoismaisia sähkömarkkinoita sävytti alkuvuonna niukka vesivoimatarjonta. Samaan aikaan sähkön kysyntä oli vahvaa osin kylmän ja pitkän talven seurauksena. Hintapiikeiltä kuitenkin vältyttiin talvipakkasilla. Kesää kohti vesitilanne parani ja syksyllä vesivarastot olivat lähes täynnä. Spot-markkinoiden hintataso oli selvästi edellisvuotta alhaisempi. Systeemihinnan keskiarvo oli 47 euroa megawattitunnilta (53 €/MWh vuonna 2010) ja Suomen aluehinnan keskiarvo oli 49 euroa megawattitunnilta (57 €/MWh).

Sähkömarkkinaintegraatiossa työtä jatkettiin sekä läntisen Keski-Euroopan että Baltian suuntaan. Uudet merkittävät tulokset saadaan kuitenkin aikaisintaan vuoden 2012 lopulla. EU:n kolmannen energiasäädöspaketin myötä Euroopan kantaverkkoyhtiöt aloittivat uudentyyppisten verkkosääntöjen laatimisen. Nämä sitovat määräykset tulevat aikanaan määrittelemään sangen tarkasti markkinoiden pelisääntöjä.

Fingridille kertyi toimintavuonna 15,8 miljoonaa euroa (9,0 milj. euroa) pohjoismaisia pullonkaulatuloja. Suomen ja Ruotsin rajalla oli pullonkauloja 23 prosenttia ajasta, ja maiden markkinahinnat erosivat usein jopa kymmeniä euroja megawattitunnilta. Loppusyksystä tilanne tasaantui muun muassa Fenno-Skan 2:n käyttöönoton ja Ruotsin hinta-alueiden myötä.

Rahoitus

Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Vuoden aikana Fingrid laski liikkeeseen arvoltaan yhden miljardin Ruotsin kruunun joukkovelkakirjalainan yhtiön kansainvälisen Medium Term Note -joukkovelkakirjalainaohjelman puitteissa sekä allekirjoitti 20 miljoonan euron pitkäaikaisen lainan Pohjoismaisen Investointipankin, NIB:n kanssa. Lisäksi yhtiö allekirjoitti 250 miljoonan euron valmiusluoton 18.4.2011 pohjoismaisista ja kansainvälisistä pankeista koostuvan pankkiryhmän kanssa. Valmiusluoton laina-aika on 5 vuotta. Valmiusluotto on nostamaton ja turvaa yhtiön maksuvalmiutta yhdessä rahavarojen kanssa.

Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia kasvoivat tarkastelukauden aikana korkotason ja nettovelan määrän noustessa ja olivat 19 miljoonaa euroa (12 milj. euroa). Korkotuotot olivat 4 miljoonaa euroa (2 milj. euroa). IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 23 miljoonaa euroa (18 milj. euroa), joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 3 miljoonaa euroa negatiivinen (negatiivinen 6 milj.euroa).

Rahavarat olivat 31.12.2011 yhteensä 204 miljoonaa euroa (222 milj. euroa). Korolliset lainat, olivat 1 224 miljoonaa euroa (1 077 milj. euroa), joista pitkäaikaisia oli 845 miljoonaa euroa (878 milj. euroa) ja lyhytaikaisia 379 miljoonaa euroa (199 milj. euroa). Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliin liittyvää riskiä oli 63 miljoonaa euroa (56 milj. euroa).

Kansainväliset luottoluokituslaitokset päivittivät yhtiön luottoluokitukset. Fitch Ratings alensi 20.10.2011 Fingridin kansainvälisen joukkovelkakirjalaina- ohjelman luokituksen tasolle A+ tasolta AA- ja Fingrid Oyj:n luokituksen tasolle A tasolta A+. Fitch Ratingsin lyhytaikainen luokitus yhtiölle säilyi F1 tasolla. Fingrid Oyj:n tulevaisuuden näkymän Fitch Ratings muutti negatiivisesta vakaaksi. Moody's Investors Service päivitti 13.12.2011 Fingridin luottoluokituksen ja säilytti sen ennallaan. Pitkäaikainen luokitus on A1 ja lyhytaikainen luokitus on P-1. Tulevaisuuden näkymä muutettiin negatiivisesta vakaaksi. Standard & Poor's Rating Services (S&P) nosti 20.4.2011 pitkäaikaisen luottoluokituksen tasolle AA- tasolta A+ ja nosti lyhytaikaisen luokituksen tasolle A-1+ tasolta A-1. Tuolloin S&P arvioi yhtiön tulevaisuuden näkymän vakaaksi. S&P asetti 13.12.2011 luottoluokituksen negatiiviseen tarkkailuun.

Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät

Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 23,7 % (22,4 %) ja miehiä 76,3 % (77,6 %).

Vakinaisen henkilöstön lukumäärä

Ikä	2011	2010
24 - 29-vuotiaita	24	21
30 - 34-vuotiaita	33	36
35 - 39-vuotiaita	41	37
40 - 44-vuotiaita	32	35
45 - 49-vuotiaita	40	41
50 - 54-vuotiaita	37	37
55 - 59-vuotiaita	23	21
60 - 65-vuotiaita	21	21
yli 65-vuotiaita	1	0

Vuoden 2011 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 14 333 tuntia (17 564), keskimäärin 57 tuntia (67)/henkilö. Henkilöstön sairauspoissaolot vuoden 2011 aikana olivat 1,9 prosenttia työajasta. Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat laatu- ja kannustepalkkiojärjestelmät. Hallitus hyväksyi yhtiön henkilöstön ja johtoryhmän palkitsemisjärjestelmien periaatteet vuodelle 2012.

Hallitus ja ylin johto

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 3.5.2011 Helsingissä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja varapuheenjohtajaksi teollisuusneuvos Arto Lepistö. Hallituksen jäseniksi valittiin energiajohtaja Elina Engman, seniorisalkunhoitaja Timo Kärkkäinen ja pääomamarkkinajohtaja Esko Raunio. Hallituksen jäseninä 3.5.2011 saakka toimivat Lauri Virkkunen, puheenjohtaja, Timo Karttinen, Arto Lepistö, Risto Autio, Ari Koponen, Ritva Nirkkonen ja Anja Silvennoinen.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.

Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 20.5.2011 alkaen Arto Lepistö, puheenjohtaja, Helena Walldén ja Timo Kärkkäinen. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 3.5.2011 saakka Ritva Nirkkonen, puheenjohtaja, Risto Autio, Arto Lepistö ja Anja Silvennoinen. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 20.5.2011 alkaen Helena Walldén, puheenjohtaja, ja Arto Lepistö. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 3.5.2011 saakka Lauri Virkkunen, puheenjohtaja, Timo Karttinen ja Arto Lepistö.

Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen.

Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot ovat luettavissa myös yhtiön internetsivuilta, www.fingrid.fi.

Sisäinen valvonta, riskien hallinta ja sisäinen tarkastus

Sisäisen valvonnan tavoitteena on varmistaa, että Fingridin toiminta on tehokasta ja tuloksellista, talousraportointi on luotettavaa ja että lakeja, määräyksiä ja yhtiön omia toimintaohjeita noudatetaan. Yhtiön sisäinen valvonta perustuu riippumattomaan sisäiseen tarkastukseen, taloudelliseen raportointiin, valvontaan ja dokumentointiin sekä prosessien ja menettelytapojen läpinäkyvyyteen. Lisäksi yhtiöllä on käytössä ohjejärjestelmä, joka sisältää hallituksen hyväksymät keskeiset periaatteet, johtoryhmän hyväksymät politiikat ja toimintojen ja yksiköiden toimintaohjeet.

Fingrid Oyj:n hallitus käsittelee ja hyväksyy vuosittain konsernin budjetin antaen asiakirjojen allekirjoittajille oikeuden toimia budjetin ja päätösten rajoissa sopimusten tekemiseksi. Kaikki liiketoiminnan kannalta periaatteelliset tai kustannusvaikutuksiltaan yli 10 miljoonan euron yksittäiset investointipäätökset tai yli 10 miljoonan euron vuotuiset investointiohjelmat hyväksytään Fingrid Oyj:n hallituksessa. Mahdolliset budjetin ulkopuoliset yli 2 miljoonan euron investoinnit hyväksyy Fingrid Oyj:n hallitus. Hallitus- ja hyväksymiskäsittelyn jälkeen hankinnat voidaan hyväksyä yhtiön hyväksymisvaltuuksien mukaisesti, mikäli hanke on Fingridin hankintaohjeen mukaisesti kilpailutettu.

Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan periaatteet. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan toimenpiteet osana yhtiön strategiaa, mittaristoa, toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Hallituksen tarkastusvaliokunta saa vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.

Sisäinen tarkastaja valvoo muun muassa yhtiön ohjeiden, lakien ja viranomaismääräysten noudattamista ja raportoi havainnoistaan tarkastusvaliokunnalle. Sisäiselle tarkastukselle on hyväksytty vuosia 2011-2013 kattava tarkastussuunnitelma, joka päivitetään vuosittain. Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan toimivuutta ja raportoi hallitukselle. Yhtiön sisäinen tarkastus ulkoistettiin kesällä 2011. Osana sisäistä valvontaa sisäinen tarkastus tarkasti toimintavuonna Fingridin hyväksymisvaltuuksia ja investointien hallintaan liittyviä prosesseja.

Operatiivinen riskien hallinta perustuu vuosittain toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä tapahtuvaan riskianalyysiin. Operatiivisten riskien tunnistamisesta, raportoinnista ja riskienhallinnan toimenpiteistä vastaavat yksiköiden päälliköt omalla vastuualueellaan. Riskienhallinnan toteutuksesta ja seurannasta vastaavat vastuulliset johtajat omalla vastuualueellaan toiminnoittain. Yhtiöllä on käytössään kokonaisvaltainen riskienhallintajärjestelmä, jota kehitetään edelleen.

Yhtiötason strategisiin tavoitteisiin liittyvästä riskienhallinnasta vastaa toimitusjohtaja. Strategiset riskit tunnistetaan osana yhtiön vuosittaista strategiatyötä. Yhtiön strategiassa on esitetty yhtiötason keskeiset riskit ja niihin liittyvä riskienhallinta. Näiden riskien seuranta, koordinointi ja hoito toteutuvat johtoryhmässä, mutta jokainen toiminto ja/tai liiketoimintaprosessi vastaa oman toimintansa riskienhallinnan toteuttamisesta. Yhtiön johtoryhmä identifioi ja arvioi strategisia henkilöstöön ja osaamiseen, yhtiön talouteen, asiakkaisiin ja sidosryhmiin sekä liiketoimintaprosesseihin liittyviä riskejä säännöllisesti. Lisäksi riskejä arvioidaan yhteiskunnan kannalta liittyen sähkömarkkinoiden toimintaan, käyttövarmuuteen ja turvallisuuteen sekä ympäristöön. Konsernin taloushallinto on vastuussa taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvistä kontrollirakenteista.

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ovat sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvät riskit kuten suurhäiriö tai tehopula, väärät tai ennakoimattomat investoinnit johtuen esimerkiksi alueellisesta kulutusmuutoksesta tai muutoksista tuotannossa. Myös sääntelyyn liittyvät riskit kuten muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa regulaatiossa voivat heikentää yhtiön taloudellista asemaa tai mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Samoin merkittäviä riskejä ovat ennakoimaton kulujen kasvu aiheutuen vastapuoliriskin toteutumisesta, sähkön hinnan tai korkotason äkillisistä muutoksista, tai vastaavasti tulojen pieneneminen kulutuksen voimakkaasta laskusta johtuen. Muita riskejä ovat henkilöstöriskit liittyen voimajärjestelmän suuriin rakenteisiin ja sähköturvallisuuteen.

Fingrid on varautunut laajaan Suomea tai pohjoismaista sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön erilaisin reservein, toimintaohjein, valmiussuunnitelmin ja harjoituksin. Strategiassaan yhtiö panostaa lisäksi käytönvalvontajärjestelmän monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja tehopulatilanteiden hallintaan. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä, ulkopuolisista tapahtumista, käytön tukijärjestelmiin tai tietoturvaan liittyvistä ongelmista, jotka estävät verkon käyttötoiminnan kokonaan tai osittain.

Mahdollisia vääriä tai ennakoimattomia investointeja pyritään välttämään päivittämällä säännöllisesti verkkosuunnitelmia, jatkuvalla vuoropuhelulla asiakkaiden kanssa ja tekemällä yhteistyötä muiden kantaverkkoyhtiöiden kanssa.

Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiamarkkinavirasto. Yhtiö pyrkii luomaan toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit eri sidosryhmiin, osallistumaan aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja työryhmiin sekä panostamalla toimintaan kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa kattojärjestössä ENTSO-E:ssä ja sitä kautta varautumaan ja vaikuttamaan sääntelyn vaikutuksiin.

Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen pyritään rajaamaan kehittämällä konsernin talousohjausta ja taloudellisen liikkumavaran arviointia. Sähkön hintaan ja korkotason muutoksiin liittyviltä vaihteluilta suojaudutaan johdannaisilla. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan sopimuksellisesti, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa vastapuolten taloudellisesta asemasta.

Henkilöstöriskeihin liittyviä osaamis- ja työturvallisuusriskejä pyritään rajaamaan yhtiön strategisella pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla, kohdennetuilla koulutusohjelmilla sekä henkilöstölle että palveluntoimittajille, auditoimalla työmaita suunnitelmallisesti toisaalta parhaiden käytäntöjen saavuttamiseksi ja toisaalta työturvallisuuden parantamiseksi.

Osana yhteiskuntavastuuta Fingrid on tunnistanut riskit, joilla on suuri vaikutus yhteiskunnalle. Näitä ovat suurhäiriö tai laaja pitkäkestoinen häiriö, luottamuksen väheneminen sähkömarkkinoiden toimintaan, rajainvestointien lykkääntyminen, runkoverkon vahvistusohjelman myöhästyminen sekä yllättävät pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset.

Fingrid on valitsemissaan strategisissa panostuskohteissa ottanut huomioon myös näiden riskien hallinnan ja toimintasuunnitelmassaan varautunut riskeihin erilaisin toimenpitein, joita muun muassa suurhäiriön osalta on yllä kuvattu. Yhtiö pyrkii edistämään eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumista ja markkinoiden tehokkuuden varmistamista rakentamalla tarvittaessa lisää rajasiirtoyhteyksiä ja julkaisemalla markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta keskeistä markkinatietoa. Yhtiö valmistelee ja resurssoi keskeiset rajasiirto- ja runkoverkon vahvistamishankkeet huolella ja ottaa huomioon suunnittelussa ja rakentamisessa ympäristövaikutukset pitkäjänteisesti. Pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset aiheuttavat asiakkaille ja yhteiskunnalle taloudellista haittaa, jota minimoidaan varmentamalla kriittisiä kohteita kantaverkossa ja rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla keskeytyssuunnittelulla, esimerkiksi optimoimalla keskeytysten ajoitusta siten, että taloudellinen vaikutus asiakkaille on mahdollisimman pieni.

Osakepääoma

Yhtiön osakepääoma on vähintään 55 900 000 euroa ja enintään 223 600 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Nykyinen osakepääoma on 55 900 000 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin.

A-sarjan osakkeita on 2 078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1 247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivaltaa ja osingonmaksua on tarkemmin kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä.

Ympäristöasiat

Fingridin toiminnan keskeiset ympäristövaikutukset aiheutuvat elinympäristöömme kuuluvista voimajohdoista, sähköasemista ja varavoimalaitoksista. Voimajohdoilla on erityisesti maankäyttö- ja maisemavaikutuksia sekä niin myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Muiden sähkölaitteiden lailla voimajohdot myös aiheuttavat ympärilleen sähkö- ja magneettikenttiä. Sähköasemien ja varavoimalaitosten keskeisimmät ympäristönäkökohdat liittyvät polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn. Lisäksi kantaverkkoa kehittäessä pyritään kustannustehokkaasti mahdollisimman pieniin sähkönsiirron häviöihin parantaen näin energiatehokkuutta. Merkittävänä nähdään myös kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen.

Yhtiöllä on ongelmajätteeksi luokiteltavia kreosootti- ja suolakyllästeisiä puupylväitä yhteensä 26 499 tonnia. Lisäksi ongelmajätteeksi luokiteltavaa kyllästettyä puuta on kaapelikanavien kansissa. Niiden hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 1,9 miljoonan euron varaus, joka on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF6-kaasu) 28 tonnia. Kaasun hävityskuluista ei ole kirjattu varausta, koska kaasu voidaan käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen.

Fingrid toimii sähkön alkuperätakuun myöntäjänä Suomessa. Takuu kuuluu Euroopan Unionin RES E-direktiivin edellyttämään järjestelmään.

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Kansainvälinen luottoluokituslaitos Standard & Poor's Rating Services vahvisti 17.1.2012 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luokituksen AA- ja lyhytaikaisen luokituksen A-1+. Tulevaisuuden näkymä muuttui vakaasta negatiiviseksi.

Muutos liittyi S&P:n päätökseen muuttaa Suomen valtion tulevaisuuden näkymä vakaasta negatiivikseksi.

Muilta osin Fingridin liiketoiminnassa ja taloudellisessa tilassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole ollut olennaisia tapahtumia tai muutoksia.

KONSERNIN TUNNUSLUVUT		2007	2008	2009	2010	2011
		IFRS	IFRS	IFRS	IFRS	IFRS

Toiminnan laajuus
Liikevaihto	milj.€	334,6	382,3	358,9	456,3	438,5

Investoinnit, brutto	milj.€	79,2	87,9	135,6	144,1	244,4
- liikevaihdosta	%	23,7	23,0	37,8	31,6	55,7

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot	milj.€	1,2	0,9	1,3	1,6	1,8
- liikevaihdosta	%	0,4	0,2	0,4	0,3	0,4

Henkilöstö keskimäärin		241	241	251	260	263
Henkilöstö tilikauden lopussa		244	249	260	263	266

Palkat ja palkkiot yhteensä	milj.€	14,6	15,8	16,0	17,2	17,2

Kannattavuus
Liikevoitto	milj.€	90,7	68,4	50,8	74,4	56,6
- liikevaihdosta	%	27,1	17,9	14,1	16,3	12,9

Voitto ennen veroja	milj.€	56,5	37,5	33,2	56,3	34,2
- liikevaihdosta	%	16,9	9,8	9,3	12,3	7,8

Sijoitetun pääoman tuotto	%	7,3	5,8	3,9	5,1	3,6
Oman pääoman tuotto	%	10,3	6,6	5,7	8,7	6,5

Rahoitus ja taloudellinen asema
Omavaraisuusaste	%	27,5	26,7	27,2	28,6	25,7
Korolliset nettolainat	milj.€	754,6	726,7	797,5	855,2	1 020,2

Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake	€	12 616	8 379	7 417	12 562	9 924
Osinko/osake	€	2 156,17	2 018,26	2 022,29	2 018,26	2 018,26*
Oma pääoma/osake	€	129 338	125 600	134 676	154 654	152 573

Osakkeiden lukumäärä 31.12.
- A-sarjan osakkeet	kpl	2 078	2 078	2 078	2 078	2 078
- B-sarjan osakkeet	kpl	1 247	1 247	1 247	1 247	1 247
Yhteensä	kpl	3 325	3 325	3 325	3 325	3 325

* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Sijoitetun pääoman tuotto, %	=	voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut	x 100
		taseen loppusumma-korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana)

Oman pääoman tuotto, %	=	tilikauden voitto	x 100
		oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana)

Omavaraisuusaste, %	=	oma pääoma	x 100
		taseen loppusumma - saanut ennakot

Tulos/osake, €	=	tilikauden voitto
		osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Osinko/osake, €	=	tilikauden osinko
		osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Oma pääoma/osake, €	=	oma pääoma
		osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Korolliset nettolainat, €

korolliset lainat - rahavarat

HALLITUKSEN VOITONJAKOEHDOTUS

Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 22 541 194,47 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että

- osinkoa maksetaan 2 018,26 euroa osakkeelta, yhteensä 6 710 714,50 euroa

- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 15 830 479,97 euroa.

2. Tilinpäätös

KONSERNITILINPÄÄTÖS (IFRS)

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA		1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
	Liitetieto	1 000 €	1 000 €

LIIKEVAIHTO	2	438 456	456 326
Liiketoiminnan muut tuotot	3	2 976	6 978

Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	4	-241 503	-253 593

Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5	-20 334	-20 385

Poistot	6	-67 879	-66 813

Muut liiketoiminnan kulut	7, 8, 9	-55 153	-48 096

LIIKEVOITTO		56 563	74 416

Rahoitustuotot	10	3 551	2 040
Rahoituskulut	10	-26 106	-20 508
Rahoitustuotot ja -kulut		-22 554	-18 468

Osuus osakkuusyritysten tuloksesta		193	384

VOITTO ENNEN VEROJA		34 201	56 332

Tuloverot	11	-1 204	-14 564

TILIKAUDEN VOITTO		32 998	41 768

MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT

Rahavirran suojaukset	12	-33 399	31 159
Muuntoerot	12	240	224
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät	12	-48	1

TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		-209	73 152

Tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille		32 998	41 768
Laajan tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille		-209	73 152

Tulos/osake, €	13	9 924	12 562

Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos, €	13	9 924	12 562
Laimennettu osakekohtainen tulos, €	13	9 924	12 562

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITASE

VARAT		31.12.2011	31.12.2010
	Liitetieto	1 000 €	1 000 €

PITKÄAIKAISET VARAT

Aineettomat hyödykkeet:
Liikearvo	15	87 920	87 920
Muut aineettomat hyödykkeet	16	89 737	89 692
		177 657	177 613

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet:	17
Maa- ja vesialueet		13 671	13 509
Rakennukset ja rakennelmat		98 345	82 991
Koneet ja kalusto		450 700	403 357
Voimajohdot		689 929	607 389
Muut aineelliset hyödykkeet		3 009	3 097
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		163 908	142 930
		1 419 561	1 253 273

Sijoitukset:	18
Osuudet osakkuusyrityksissä		7 947	7 718
Myytävissä olevat sijoitukset		301	366
		8 247	8 084

Saamiset:
Johdannaisinstrumentit	29	57 495	79 400
Laskennalliset verosaamiset	26	19 873	10 893
		77 368	90 293

PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ		1 682 834	1 529 263

LYHYTAIKAISET VARAT

Vaihto-omaisuus	19	6 706	6 101
Johdannaisinstrumentit	29	14 288	295
Myyntisaamiset ja muut saamiset	20	64 633	57 563
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	21	202 387	217 903
Rahavarat	22	1 454	3 780

LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ		289 468	285 642

VARAT YHTEENSÄ		1 972 301	1 814 905

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITASE

OMA PÄÄOMA JA VELAT		31.12.2011	31.12.2010
	Liitetieto	1 000 €	1 000 €

EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA

Osakepääoma	25	55 922	55 922
Ylikurssirahasto	25	55 922	55 922
Arvonmuutosrahastot	25	-13 679	19 768
Muuntoerot	25	551	312
Kertyneet voittovarat	25	408 586	382 299

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		507 304	514 224

PITKÄAIKAISET VELAT

Laskennalliset verovelat	26	140 340	149 262
Lainat	27	845 154	877 530
Varaukset	28	1 897	1 899
Johdannaisinstrumentit	29	34 472	116
		1 021 864	1 028 807
LYHYTAIKAISET VELAT

Lainat	27	378 841	199 327
Johdannaisinstrumentit	29	670	481
Ostovelat ja muut velat	30	63 623	72 066
		443 133	271 874

VELAT YHTEENSÄ		1 464 997	1 300 681

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		1 972 301	1 814 905

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.


LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 €
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Liite-tieto	Osake-pääoma	Ylikurssi-rahasto	Arvon-muutos-rahastot	Muunto-erot	Kertyneet voittovarat	Yhteensä
01.01.2010		55 922	55 922	-11 392	88	347 255	447 796
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai tappio	25					41 768	41 768
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset	12			31 159			31 159
Muuntoerot	12				224		224
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät	12			1			1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna				31 160	224		31 384
Laaja tulos				31 160	224	41 768	73 152
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko vuodelta 2009	25					-6 724	-6 724
31.12.2010		55 922	55 922	19 768	312	382 299	514 224

01.01.2011		55 922	55 922	19 768	312	382 299	514 224
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai tappio	25					32 998	32 998
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset	12			-33 399			-33 399
Muuntoerot	12				240		240
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät	12			-48			-48
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna				-33 447	240		-33 207
Laaja tulos				-33 447	240	32 998	-209
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko vuodelta 2010	25					-6 711	-6 711
31.12.2011		55 922	55 922	-13 679	551	408 586	507 304

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.



KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA		1.1.-31.12.2011	1.1.-31.12.2010
	Liitetieto	1 000 €	1 000 €

Liiketoiminnan rahavirrat:
Tilikauden voitto	25	32 998	41 768
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	35	72 761	63 677
Korkokulut ja muut rahoituskulut		26 106	20 508
Korkotuotot		-3 544	-2 035
Osinkotuotot		-7	-4
Verot		1 204	14 564
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos		-3 159	-3 270
Vaihto-omaisuuden muutos		-606	-686
Osto- ja muiden velkojen muutos		-8 584	-496
Varausten muutos	28	-2	-23
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat		645	-133
Maksetut korot		-22 815	-19 450
Saadut korot		2 899	2 167
Maksetut verot	11	-2 344	-1 760
Liiketoiminnan nettorahavirta		95 552	114 827

Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	17	-241 046	-137 982
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	16	-3 331	-4 814
Investoinnit muihin sijoituksiin	18		3
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	17	50	904
Saadut osingot	10	211	4
Saadut avustukset		143	15 000
Investointien nettorahavirta		-243 973	-126 885

Rahoituksen rahavirrat:
Lainojen nostot		749 938	731 398
Lainojen takaisinmaksut		-612 649	-694 804
Maksetut osingot	25	-6 711	-6 724
Rahoituksen nettorahavirta		130 579	29 870

Rahavarojen muutos		-17 842	17 812

Rahavarat tilikauden alussa		221 683	203 871
Rahavarat tilikauden lopussa	21, 22	203 841	221 683

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Fingrid Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu, julkinen osakeyhtiö. Fingridin konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti. Fingridin kotipaikka on Helsinki, ja sen rekisteröity osoite on PL 530 (Arkadiankatu 23 B), 00101 Helsinki.

Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa internet-osoitteesta www.fingrid.fi tai Fingrid Oyj:n pääkonttorista.

Tilinpäätöstiedot esitetään tuhansina euroina ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa tai liitetiedoissa ole toisin mainittu.

Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 16.2.2012 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajilla on mahdollisuus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös sen julkistamisen jälkeen pidettävässä yhtiökokouksessa. Yhtiökokouksella on myös mahdollisuus muuttaa tilinpäätöstä.

Päätoiminnot
Fingrid Oyj on valtakunnallinen kantaverkkoyhtiö, joka vastaa Suomen päävoimansiirtoverkosta. Yhtiön tehtävänä on kehittää kantaverkkoa, ylläpitää sähkön kulutuksen ja tuotannon kunkinhetkinen tasapaino, selvittää osapuolten väliset sähköntoimitukset valtakunnan tasolla sekä parantaa sähkömarkkinoiden toimintaedellytyksiä. Lisäksi yhtiö vastaa rajasiirtoyhteyksien käytöstä Pohjoismaihin, Viroon ja Venäjälle.

Konsernitilinpäätös käsittää emoyhtiö Fingrid Oyj:n lisäksi yhtiön 100-prosenttisesti omistaman tytäryhtiön Finextra Oy:n. Osakkuusyrityksinä on yhdistelty Porvoon Alueverkko Oy (omistus 33,3 %) ja Nord Pool Spot AS (omistus 20,0 %). Konsernilla ei ole yhteisyrityksiä.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat, vaihto- ja käyttöomaisuushyödykkeiden sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako eliminoidaan. Konserniyhtiöiden keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa käytetään hankintamenomenetelmää. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Konsernin ja sen osakkuusyritysten välisistä realisoimattomista voitoista eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaava osuus. Osakkuusyhtiöiden noudattamat tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin noudattamia periaatteita.

Segmenttiraportointi
Fingrid -konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia. Tämän vuoksi IFRS 8 -standardin mukaista segmenttiraportointia ei esitetä.
Toimintasegmentti raportoidaan tavalla, joka on yhdenmukainen ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle toimitettavan sisäisen raportoinnin kanssa. Ylin operatiivinen päätöksentekijä on hallitus.

Liikevaihto ja tuloutusperiaatteet
Myynnin tuloutus tapahtuu palvelun luovutuksen perusteella. Sähkön siirto tuloutetaan, kun siirto on tapahtunut. Tasesähköpalvelut tuloutetaan palvelun luovutuksen perusteella. Liittymismaksut tuloutetaan ajan kulumisen perusteella. Liikevaihtoa laskettaessa myyntituotoista on vähennetty mm. välilliset verot ja alennukset.

Julkiset avustukset
EU:lta tai muulta taholta saadut, aineelliseen käyttöomaisuuteen liittyvät julkiset avustukset vähennetään hyödykkeen hankintamenoista, jolloin ne pienentävät hyödykkeestä tehtäviä poistoja. Muut avustukset jaksotetaan tuloksi niille kausille, jolloin avustuksia vastaavat kulut syntyvät. Muut saadut avustukset on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Eläkejärjestelyt
Konsernin henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Maksupohjaisissa järjestelyissä suoritukset kirjataan kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, jota veloitus koskee. Maksupohjaisissa järjestelyissä konsernilla ei ole oikeudellisia eikä tosiasiallista velvoitetta lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan eläke-etuuksien maksamisesta.
Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen tilinpäätöspäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo ja jota oikaistaan kirjaamattomilla vakuutusmatemaattisilla voitoilla ja tappioilla ja takautuvaan työsuoritukseen perustuvilla menoilla. Etuuspohjaisista järjestelyistä johtuvan velvoitteen määrä perustuu riippumattomien vakuutusmatemaatikkojen vuosittaisiin laskelmiin, joissa käytetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Velvoitteen nykyarvo määritetään diskonttaamalla arvioidut vastaiset rahavirrat korolla, joka vastaa yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen korkoa.
Kokemusperäisistä tarkistuksista ja vakuutusmatemaattisten oletusten muutoksista johtuvat vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, jotka ylittävät 10 % järjestelyyn kuuluvien varojen käyvästä arvosta tai 10 % etuuspohjaisesta järjestelystä johtuvan velvoitteen nykyarvosta sen mukaan, kumpi näistä on suurempi, kirjataan tulosvaikutteisesti.

Konsernilla on tällä hetkellä käytössään ainoastaan maksupohjaisia eläkejärjestelyjä.

Tutkimus ja kehitys
Konsernin tutkimus- ja kehitystoiminnan tarkoituksena on oman toiminnan tehostaminen. Sen seurauksena ei synny uusia, erillisinä myytäviä palveluja tai tuotteita. Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jonka aikana ne ovat syntyneet.

Vuokrasopimukset
Vuokrasopimukset, joissa omistamiselle ominaiset riskit ja edut jäävät vuokranantajalle, käsitellään muina vuokrasopimuksina. Muiden vuokrasopimusten perusteella suoritettavat vuokrat on käsitelty liiketoiminnan muissa kuluissa, ja ne kirjataan tuloslaskelmaan tasasuuruisina erinä vuokra-ajan kuluessa. Muut vuokrasopimukset koskevat pääasiassa toimistotiloja, maa-alueita ja verkkovuokria. IAS 17 Vuokrasopimukset -standardin periaatteiden mukaisesti ne vuokrasopimukset, joissa yhtiölle siirtyvät olennaisilta osin hyödykkeen omistamiselle ominaiset riskit ja edut, luokitellaan rahoitusleasingsopimuksiksi.

Ulkomaan rahan määräiset erät
Konsernin tilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminnallinen valuutta. Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Ulkomaan valuutan määräiset saamiset ja velat arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Liiketoiminnan kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle. Rahoitusinstrumenttien kurssierot kirjataan nettomääräisinä rahoitustuottoihin ja ‑kuluihin.

Kurssiero, joka johtuu ulkomaisen osakkuusyrityksen tuloslaskelmaerien muuntamisesta keskikurssin mukaan ja tase-erien muuntamisesta tilinpäätöspäivän kurssin mukaan, esitetään omassa pääomassa erillisenä eränä.

Tuloverot
Konsernin tuloslaskelman veroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut ja laskennallisten verojen muutokset. IAS 12 -standardin mukaisesti konserni kirjaa laskennallisen verosaamisen pitkäaikaisena saamisena ja vastaavasti laskennallisen verovelan pitkäaikaisena velkana.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat kirjataan kaikista väliaikaisista eroista omaisuus- ja velkaerien verotusarvojen sekä kirjanpitoarvojen välillä velkamenetelmän mukaisesti. Laskennallinen vero on kirjattu tilinpäätöspäivään mennessä säädetyillä verokannoilla.

Suurimmat väliaikaiset erot syntyvät käyttöomaisuuden poistoista ja rahoitusinstrumenteista. Ulkomaisen osakkuusyrityksen jakamattomista voittovaroista ei ole kirjattu laskennallista veroa, koska osingon vastaanottaminen ei aiheuta verovaikutusta pohjoismaisen verosopimuksen perusteella (eikä ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa). Laskennallinen verosaaminen väliaikaisista eroista kirjataan siihen määrään asti, joka todennäköisesti voidaan hyödyntää tulevaisuudessa syntyvää verotettavaa tuloa vastaan.

Osakekohtainen tulos
Konserni on laskenut laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen IAS 33 -standardin mukaisesti. Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan käyttäen tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskimääräistä osakemäärää.

Koska konsernilla ei ole käytössä optiojärjestelmiä eikä omaan pääomaan sidottuja etuja tai muita oman pääoman ehtoisia rahoitusinstrumentteja, ei laimennusvaikutusta ole.

Liikearvo ja muut aineettomat hyödykkeet
Yritysten ja liiketoimintojen hankinnasta syntynyt liikearvo muodostuu hankintamenon sekä hankittujen käypiin arvoihin arvostettujen yksilöitävissä olevien nettovarojen erotuksena. Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille, ja se testataan vuosittain arvonalentumisten varalta. Osakkuusyritysten osalta liikearvo sisällytetään osakkuusyrityksen investoinnin arvoon.

Muita aineettomia hyödykkeitä ovat ohjelmistot ja maankäyttöoikeudet. Ohjelmistot arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon ja poistetaan tasapoistoin arvioituna taloudellisena vaikutusaikanaan. Maankäyttöoikeuksista, joilla on rajaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Aineettomien hyödykkeiden poistoajat:

Ohjelmistot 3 vuotta

Aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät, myöhemmin toteutuvat menot aktivoidaan vain siinä tapauksessa, että niiden vaikutuksesta yritykselle koituva taloudellinen hyöty lisääntyy yli aiemman suoritustason. Muussa tapauksessa menot kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä.

Päästöoikeudet
Ilmaiseksi saadut päästöoikeudet kirjataan aineettomiin hyödykkeisiin nimellisarvoonsa ja ostetut hankintahintaan. Palautettavia päästöoikeuksia varten kirjataan velka. Jos konsernilla on riittävästi päästöoikeuksia kattamaan palautusvelvoitteet, velka kirjataan ko. päästöoikeuksia vastaavalla kirjanpitoarvolla. Jos päästöoikeudet eivät riitä kattamaan palautusvelvollisuuksia, arvostetaan velka ko. päästöoikeuksien markkina-arvoon. Päästöoikeuksista ei kirjata poistoja. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu niiden luovutushetkellä, jolloin toteutuneet päästöt on selvitetty. Velasta johtuva kulu kirjataan tuloslaskelmaan materiaalit ja palvelut ryhmän kuluihin.

Päästöoikeuksien myyntivoitot sisältyvät muihin tuottoihin.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Maa-alueet, rakennukset, voimajohdot, koneet ja laitteet muodostavat suurimman osan aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä. Ne on arvostettu taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Jos käyttöomaisuushyödyke koostuu useammasta osasta, jolla on eripituiset vaikutusajat, osat käsitellään erillisinä hyödykkeinä.

Uudistettu IAS 23 Vieraan pääoman menot -standardi edellyttää, että ehdot täyttävän hyödykkeen hankintamenoon sisällytetään välittömästi kyseisen hyödykkeen hankkimisesta, rakentamisesta tai valmistamisesta johtuvat vieraan pääoman menot. Konserni on soveltanut uudistettua standardia niihin ehdot täyttäviin hyödykkeisiin, joihin liittyvien vieraan pääoman menojen aktivointi on alkanut 01.01.2009, jonka arvo ylittää 50 000 euroa ja investoinnin valmiiksi saattaminen kestää yli 12 kuukautta. Hankintamenoon aktivoidut vieraan pääoman menot lasketaan konsernin keskimääräisen vieraan pääoman kustannuksen mukaan.

Kun käyttöomaisuushyödykkeen erillisenä hyödykkeenä käsitelty osa uusitaan, uuteen osaan liittyvät menot aktivoidaan. Muut myöhemmin syntyvät menot aktivoidaan vain, mikäli on todennäköistä, että hyödykkeeseen liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno on luotettavasti määritettävissä. Korjaus- ja ylläpitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat toteutuneet.

Aineellisista käyttöomaisuushyödykkeistä tehdään tasapoistot taloudellisen vaikutusajan mukaisesti. Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan. Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Arvioidut taloudelliset pitoajat tarkistetaan jokaisena tilinpäätöspäivänä ja jos ne eroavat merkittävästi aikaisemmista arvioista, poistoaikoja muutetaan vastaavasti.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden poistoajat:

Rakennukset ja rakennelmat

                                 Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset                           40 vuotta
                                 Sähköasemien rakennelmat                                                                30 vuotta
                                 Kaasuturbiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat                  20-40 vuotta
                                Erilliset rakennelmat                                                                            15 vuotta

Voimajohdot

                                 Voimajohdot 400 kV                                                                             40 vuotta
                                  Tasasähköjohdot                                                                                 40 vuotta
                                  Voimajohdot 110-220 kV                                                                     30 vuotta
                                  Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset                            30 vuotta
                                  Voimajohtojen (400 kV) alumiinipylväät                                            10 vuotta
                                  Valokuitu-ukkosjohtimet                                                                 10-20 vuotta

                             Koneet ja kalusto
                                  Sähköasemien koneet                                                                         10-30 vuotta
                                  Kaasuturbiinivoimalaitokset                                                                20 vuotta
                                  Muut koneet ja kalusto                                                                        3-5 vuotta

Käyttöomaisuushyödykkeiden myynnistä tai luovutuksesta syntyvät voitot tai tappiot kirjataan tuloslaskelmaan joko liiketoiminnan muihin tuottoihin tai kuluihin. Taseesta poiskirjaaminen tapahtuu, kun suunnitelman mukainen poistoaika on päättynyt, hyödyke myyty, romutettu tai muutoin luovutettu ulkopuoliselle.

Arvonalentumiset
Omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan tilinpäätöshetkellä mahdollisten arvonalentumisten havaitsemiseksi. Jos alentumista havaitaan, arvio omaisuuserästä kerrytettävissä olevasta rahamäärästä määritetään. Arvonalentumistappio kirjataan, jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan tuloslaskelmaan.

Poistojen kohteena olevia omaisuuseriä tarkastellaan arvonalentumisen varalta myös aina silloin, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset antavat viitteitä siitä, ettei omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavaa rahamäärää mahdollisesti saada kerrytetyksi.

Rahavirtaa tuottavan yksikön arvonalentumistappio kohdistetaan ensin vähentämään rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettua liikearvoa ja sen jälkeen vähentämään tasasuhteisesti muita yksikön omaisuuseriä.

Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään niin, että se on käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla tai tätä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa perustuen diskonttauskorkoihin, jotka kuvastavat kyseisen rahavirtaa tuottavan yksikön keskimääräistä pääomakustannusta ennen veroja. Diskonttauskoroissa otetaan huomioon myös kyseisten hyödykkeiden erityinen riski.

Aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sekä muihin aineettomiin hyödykkeisiin paitsi liikearvoon liittyvä arvonalentumistappio peruutetaan, jos omaisuuserästä kerrytettävissä olevaa rahamäärää määritettäessä käytetyissä arvioissa on tapahtunut muutos. Arvonalentumistappio peruutetaan korkeintaan siihen määrään asti, joka omaisuuserälle olisi määritetty kirjanpitoarvoksi (poistoilla vähennettynä), jos siitä ei olisi aikaisempina vuosina kirjattu arvonalentumistappiota. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta.

Myytävissä olevat sijoitukset
Myytävissä olevat sijoitukset ovat pitkäaikaisia varoja, ellei johdon aikomuksena ole luovuttaa niitä 12 kuukauden kuluessa tilinpäätöspäivästä. Julkisesti noteeratut osakkeet luokitellaan myytävissä oleviksi sijoituksiksi ja arvostetaan käypään arvoon, joka on tilinpäätöspäivän markkinahinta. Käyvän arvon muutokset kirjataan suoraan omaan pääomaan, kunnes sijoitus myydään tai muutoin luovutetaan, jolloin käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno määritetään FIFO-menetelmää käyttäen. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamisesta johtuvat menot sekä arvioidut myynnin toteuttamiseksi välttämättömät menot. Vaihto-omaisuus muodostuu materiaali- ja polttoainevarastoista.

Lainat ja muut saamiset
Lainat ja muut saamiset kirjataan alun perin käypään arvoon. Epävarmojen saamisten määrä arvioidaan perustuen yksittäisten erien riskiin. Saamisten arvonalentumiskirjaus tehdään, kun on olemassa perusteltu näyttö, että konserni ei tule saamaan kaikkia saamisiaan alkuperäisin ehdoin (esim. velallisen vakavat taloudelliset ongelmat, todennäköisyys, että velallinen ajautuu konkurssiin tai muihin taloudellisiin järjestelyihin sekä maksujen eräpäivien laiminlyönti yli 90 päivällä). Arvonalentumiset kirjataan suoraan vähentämään saamisten kirjanpitoarvoa ja liiketoiminnan muihin kuluihin.

Johdannaisinstrumentit
Johdannaiset kuuluvat ryhmään kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaisvarat ja -velat. Johdannaiset kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon, ja sen jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon. Tästä syntyvän arvonmuutoksen kirjaaminen riippuu siitä onko johdannainen määritetty suojausinstrumentiksi ja minkä luonteista erää se suojaa. Yhtiö solmii johdannaissopimuksia vain suojautuakseen riskeiltä tietyn politiikan mukaisesti.

Sähköjohdannaiset
Yhtiö solmii sähköjohdannaissopimuksia suojatakseen häviösähköennusteen mukaista sähkönhankintaansa hallituksen hyväksymän häviösähköhankinnan periaatteiden mukaisesti. Sähköjohdannaisten osalta yhtiö soveltaa suojauslaskentaa perustuen häviösähköhankinnan rahavirran suojaukseen. Suojausinstrumenttien ja suojauskohteiden välinen suhde dokumentoidaan suojausta aloittaessa. Samoin dokumentoidaan riskienhallinnan tavoitteet ja strategiat, joiden mukaan erilaisiin suojaustoimiin ryhdytään. Rahavirran suojauksiksi määritettyjen, ehdot täyttävien johdannaisten käyvän arvon muutosten tehokas osuus kirjataan omaan pääomaan. Tehottomaan osuuteen liittyvä voitto tai tappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan erään liiketoiminnan muut tuotot ja kulut. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tuloslaskelmaan niillä kausilla, jolloin suojauskohde vaikuttaa tulokseen. Suojauslaskennan määritelmän täyttävien tuotteiden käypien arvojen muutokset merkitään omaan pääomaan, suojausrahastoon. Muiden sähköjohdannaisten käypien arvojen muutokset merkitään tuloslaskelmaan. Yhtiön ostamat pörssinoteeratut vuosi- ja kvartaalituotteet on määritetty suojausinstrumenteiksi.
Kun suojausinstrumentti erääntyy, myydään tai kun suojaus ei enää täytä suojauslaskennan soveltamisen edellytyksiä, omaan pääomaan sillä hetkellä sisältyvät kertyneet voitot ja tappiot jäävät omaan pääomaan, ja ne siirretään vasta kun ennakoitu liiketoimi merkitään tuloslaskelmaan erään liiketoiminnan muut kulut.
NASDAQ OMX Commodities:ssa noteeratut tuotteet arvostetaan tilinpäätöspäivän kaupankäyntihintoihin.

Korko- ja valuuttajohdannaiset
Yhtiö solmii johdannaissopimuksia suojatakseen rahoitusriskejä (korko- ja valuuttapositiota) hallituksen vahvistaman rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden mukaisesti. Fingrid ei sovella suojauslaskentaa näiden johdannaisten osalta. Johdannaisvara tai -velka merkitään kirjanpitoon alun perin käypään arvoon. Tilinpäätöspäivänä johdannaiset arvostetaan käypään arvoon ja arvonmuutos merkitään suoraan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja ‑kuluihin.
Johdannaisten käyvät arvot tilinpäätöspäivänä perustuvat eri laskentamenetelmiin. Valuuttatermiinit on arvostettu termiinihintoihin. Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella nykyarvoon. Korko-optiot on arvostettu markkinoilla yleisesti käytettyjen optiohinnoittelumallien mukaisesti.

Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat
Rahoitusvarat on luokiteltu kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviin. Ryhmä sisältää rahamarkkina-arvopapereita sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Rahoitusarvopaperit merkitään selvityspäivänä taseeseen käypään arvoon. Tämän jälkeen tilinpäätöksissä rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon ja niiden arvonmuutos kirjataan tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ovat pääasiassa sijoitus-, yritys- ja kuntatodistuksia, joiden laina-aika on yleensä 3 - 6 kuukautta, sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin.
Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät, myydään tai muutoin luovutetaan.
Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.

Rahavarat
Rahavarat muodostuvat käteis- ja tilivaroista sekä pankkitalletuksista. Rahavarat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät, myydään tai muutoin luovutetaan. Tähän ryhmään kuuluvat omaisuuserät ovat lyhytaikaisia varoja.

Lainat
Nostetut lainat merkitään alun perin taseen käypään arvoon transaktiomenoilla vähennettyinä. Transaktiomenoja ovat yli- ja alihinnat sekä järjestely-, välitys- ja hallinnolliset palkkiot. Myöhemmin lainat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon; saadun määrän ja takaisin maksettavan määrän välinen erotus merkitään tuloslaskelmaan efektiivisen koron menetelmällä laina-ajan kuluessa. Lainat kirjataan pois taseesta, kun ne erääntyvät ja maksetaan takaisin.

Varaukset
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää maksusuoritusta ja velvoitteen määrä voidaan luotettavasti arvioida.
Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Nykyarvon laskennassa käytetty diskonttaustekijä valitaan siten, että se kuvastaa markkinoiden näkemystä tarkasteluhetken rahan aika-arvosta ja velvoitteeseen liittyvistä riskeistä.

Fingridin käytössä on kreosootti- ja suolakyllästettyjä puupylväitä ja kaapelikanavien kansia. Käytöstä poistuva kyllästetty puutavara on luokiteltu ympäristöministeriön asetuksessa YMA 1129/2001 ongelmajätteeksi. Hävittämisvelvollisuudesta tulevina vuosikymmeninä aiheutuvista kustannuksista kirjattiin varaus vuonna 2004.

Osingonjako
Hallituksen osingonjakoehdotusta ei kirjata tilinpäätökseen. Kirjaus tehdään vasta yhtiökokouksen päätöksen perusteella.

Keskeiset kirjanpidolliset arviot ja harkintaan perustuvat ratkaisut
Kun konsernitilinpäätös laaditaan kansainvälisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti, yhtiön johto joutuu tekemään arvioita ja oletuksia, jotka vaikuttavat kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä esitettyihin ehdollisiin eriin. Nämä arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden uskotaan olevan järkeviä olosuhteissa, jotka muodostavat perustan tilinpäätökseen merkittyjen erien arvioinneissa. Toteutumat voivat poiketa näistä arvioista. Arviointia on käytetty tilinpäätöstä laadittaessa mm. arvonalentumistestauksen laskelmien laadinnassa, määriteltäessä aineellisten ja aineettomien omaisuuserien pitoaikoja, laskennallisten verojen sekä varausten yhteydessä.

Tasesähkön oston ja myynnin arvioiminen
Tasesähkökaupan tulot ja kulut selviävät valtakunnallisen taseselvityksen kautta, joka perustuu Työ- ja elinkeinoministeriön 9.12.2008 antamaan asetukseen sähköntoimitusten selvitykseen liittyvästä tiedonvaihdosta.
Lopullinen taseselvitys valmistuu viimeistään kahden kuukauden päästä toimituskuukaudesta, minkä johdosta tilinpäätöksessä tasesähkökaupan tuotot ja kulut ovat osittain arvionvaraisia. Arviointi on tehty erikseen kulutus-, tuotanto-, ja ulkomaisten taseiden osalta. Kahden ensin mainitun osalta selvittämättömän tasesähkön arviointi on tehty käyttäen vertailuryhmälaskentaa. Ulkomaisten taseiden osalta laskelmat on varmistettu ulkomaisten vastapuolten kanssa.

Läpisiirtokorvaus
Sähkön läpisiirtokorvauksesta on sovittu eurooppalaisten kantaverkkoyhtiöiden kesken ITC-sopimuksella. Laskenta tehdään keskitetysti ENTSO-E:n toimesta (eurooppalainen kantaverkkoyhtiöiden yhteistyöjärjestö). Läpisiirtokorvaus määräytyy verkon käytöstä ja siirtohäviöistä Euroopassa maksettavan korvauksen perusteella. Läpisiirtokorvaukset lasketaan huomioiden sähkön siirrot eri ITC-sopimusmaiden välillä sekä sähkön hinta Euroopassa. Fingridin osuus läpisiirtokorvauksesta määräytyy Suomen rajojen yli tapahtuvien sähkön siirtojen sekä laskennallisten kantaverkkohäviöiden perusteella. Läpisiirtokorvauksista tulee laskut kuukausittain jälkikäteen kaikkien sopimusosapuolien hyväksyttyä summat, eli noin 3-5 kuukauden kuluttua laskun kohteena olevan kuukauden jälkeen. Tilinpäätöksessä on tämän johdosta arvioitu elo-joulukuun 2011 vielä laskuttamatta olevat läpisiirtokorvaukset. Arvio on tehty käyttäen toteutuneita sähköenergian siirtoja Suomen rajoilla sekä yksikkökorvauksia, jotka on arvioitu analysoimalla edellisten kuukausien toteumia ja tietoja verkon siirroista näinä kuukausina.

Liikearvon arvioitu arvonalentuminen
Liikearvo testataan vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta liitetiedossa 15 kuvatun periaatteen mukaisesti.

Uusien tai uudistettujen IFRS-standardien ja IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laadintaperiaatteita kuin vuonna 2010 lukuun ottamatta seuraavia uusia standardeja, tulkintoja ja muutoksia olemassa oleviin standardeihin, jotka ovat voimassa 1.1.2011 alkaen. Näillä voimaan tulleilla uusilla tai uudistetuilla standardeilla ja tulkinnoilla ei ole vaikutusta vuoden 2011 tilinpäätökseen.

IAS 24 (uudistettu) Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä
Uudistetussa standardissa on selkeytetty ja yksinkertaistettu lähipiirin määritelmää, ja julkiseen valtaan yhteydessä olevilta yhteisöiltä on poistettu vaatimus kaikkien julkisen vallan tai muiden julkiseen valtaan yhteydessä olevien yhteisöjen kanssa toteutuneiden liiketoimien yksityiskohtien esittämisestä.

IAS 32 (muutos) "Rahoitusinstrumentit:esittämistapa" - Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu"
Muutos koskee sellaisten liikkeeseen laskettujen oikeuksien kirjanpitokäsittelyä, jotka ovat muun kuin liikkeeseenlaskijan toimintavaluutan määräisiä. Tiettyjen ehtojen täyttyessä tällaiset oikeudet luokitellaan nyt omaksi pääomaksi riippumatta siitä, missä valuutassa toteutushinta on määritetty. Aiemmin tällaiset oikeudet käsiteltiin johdannaisvelkoina. Muutosta sovelletaan takautuvasti IAS 8:n “Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet” mukaisesti.

IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteilla
Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa rahoitusvelan ehdot neuvotellaan uudelleen ja sen tuloksena yritys laskee liikkeeseen oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan osaksi tai kokonaan (velan vaihtaminen omaksi pääomaksi). Tulkinnan mukaan on kirjattava tulosvaikutteisesti voitto tai tappio, joka määritetään rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käyvän arvon erotuksena. Jos liikkeeseen laskettujen oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypä arvo ei ole luotettavasti määritettävissä, niiden arvostus perustuu kuoletetun rahoitusvelan käypään arvoon.

IFRS -standardeihin tehdyt vuosittaiset parannukset (Improvements to IFRSs -muutokset 2010):

IFRS 3 (muutokset) "Liiketoimintojen yhdistäminen"

a) Siirtymäsäännöt, jotka koskevat ehdollista vastiketta liiketoimintojen yhdistämisessä, joka on toteutunut ennen uudistetun standardin voimaantuloa
Muutos selventää, että ne IFRS 7:n “Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot”, IAS 32:n ”Rahoitusinstrumentit: esittämistapa” ja IAS 39:n ”Rahoitusinstrumentit: kirjaaminen ja arvostaminen” muutokset, joilla poistetaan ehdollista vastiketta koskeva helpotus, eivät koske sellaista ehdollista vastiketta, joka on syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä, jossa hankinta-ajankohta on ennen uudistetun IFRS 3:n käyttöönottoa.

b) Määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen.
Mahdollisuus valita määräysvallattomien omistajien osuuden arvostaminen joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa suhteellista osuutta hankinnan kohteen nettovarallisuudesta, koskee vain sellaisia instrumentteja, jotka edustavat senhetkisiä omistusosuuksia ja oikeuttavat haltijansa suhteelliseen osuuteen nettovarallisuudesta yhteisön purkautuessa. Kaikki muut määräysvallattomien omistajien osuudet arvotetaan käypään arvoon, elleivät IFRS-standardit edellytä muuta arvostusperustetta.

c) Osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti.
IFRS 3:n soveltamisohje koskee kaikkia osakeperusteisia järjestelyjä, jotka ovat osa liiketoimintojen yhdistämistä, mukaan lukien sellaiset osakeperusteiset palkitsemisjärjestelyt, joita ei korvata hankkijaosapuolen järjestelyillä tai korvataan niillä vapaaehtoisesti.

IFRS 7 (muutos) Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
Muutoksessa korostetaan rahoitusinstrumentteihin liittyvien riskien luonnetta ja laajuutta koskevien tilinpäätöksessä esitettävien laadullisten ja määrällisten tietojen välistä yhteyttä.

IAS 1 (muutos) Tilinpäätöksen esittäminen – oman pääoman muutoslaskelma
Muutoksella selvennetään, että yrityksen on esitettävä muiden laajan tuloksen erien erittely jokaisen oman pääoman erän osalta joko oman pääoman muutoksia osoittavassa laskelmassa tai liitetiedoissa.

IAS 27 (muutos) Konsernitilinpäätös ja erillistilinpäätös
Muutoksella selvennetään, että IAS 27:n seurauksena tehtyjä muutoksia IAS 21:een “Valuuttakurssien muutosten vaikutukset”, IAS 28:aan “Sijoitukset osakkuusyrityksiin” ja IAS 31:een “Osuudet yhteisyrityksissä” sovelletaan ei-takautuvasti 1.7.2009 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla tai aiemmin, jos IAS 27 on otettu käyttöön aiemmin.

IAS 34 (muutos) Osavuosikatsaukset
Muutos sisältää havainnollistavaa ohjeistusta IAS 34:n mukaisten esittämisperiaatteiden soveltamisesta ja lisää esitettäviä tietoja koskevia vaatimuksia, jotka liittyvät:
-                            Olosuhteisiin, jotka todennäköisesti vaikuttavat rahoitusinstrumenttien käypiin arvoihin ja niiden luokitteluun;
-                            Rahoitusinstrumenttien siirtoihin käyvän arvon hierarkian eri tasojen välillä;
-                            Rahoitusvarojen luokittelun muutoksiin; ja
-                            Ehdollisten varojen ja velkojen muutoksiin.

Konserni ottaa käyttöön 1.1.2012 tai myöhemmin seuraavat muutokset olemassa oleviin standardeihin:

IFRS 7 (muutos)*, Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot - Taseesta pois kirjaamista koskeva muutos
Tämä muutos tuo lisää läpinäkyvyyttä rahoitusinstrumenttien luovutuksia koskevien liiketoimien esittämiseen ja parantaa käyttäjien mahdollisuuksia saada käsitys rahoitusinstrumenttien luovutuksiin liittyvistä riskeistä ja näiden riskien vaikutuksesta yhteisön taloudelliseen asemaan, erityisesti kun kyseessä on rahoitusvarojen arvopaperistaminen.

IAS 12 (muutos)*, Tuloverot
IAS 12 sisältää nykyisin vaatimuksen, että omaisuuserään liittyvän laskennallisen veron määrittäminen riippuu siitä, odotetaanko omaisuuserän kirjanpitoarvoa vastaava rahamäärä kerrytettävän käyttämällä omaisuuserää vai myymällä se. Silloin kun sovelletaan IAS 40:n ”Sijoituskiinteistöt” mukaista käyvän arvon mallia, voi olla vaikeaa ratkaista, perustuuko kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen käyttöön vain myyntiin. Tämä muutos tuo poikkeuksen, joka koskee käypään arvoon arvostettavaan sijoituskiinteistöön liittyvien laskennallisten verosaamisten tai –velkojen määrittämistä. Muutosten seurauksena SIC-21 ”Tuloverot – uudelleen arvostettujen, ei poistojen kohteena olevien omaisuuserien kirjanpitoarvoa vastaavan määrän kertyminen” ei enää koske käypään arvoon arvostettavia sijoituskiinteistöjä. Muut SIC-21:een sisältyvät vaatimukset siirretään IAS 12:een ja tulkinta kumotaan.

IAS 1 (muutos)*, Tilinpäätöksen esittäminen
Keskeisin muutos on vaatimus muiden laajan tuloksen erien ryhmittelemisestä sen mukaan, siirretäänkö ne mahdollisesti tulevaisuudessa tulosvaikutteisiksi (luokittelun muutoksista johtuvat oikaisut). Muutos ei koske sitä, mitä esitetään muissa laajan tuloksen erissä.

*) Kyseistä muutosta ei vielä ole hyväksytty sovellettavaksi EU:ssa.

Muutoksilla ei arvioida olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

2. TIETOJA LIIKEVAIHDOSTA JA SEGMENTEISTÄ

LIIKEVAIHTO, 1 000 €	2011	2010

Kantaverkkotulot	210 207	211 462
Tasesähkön myynti	145 861	159 812
Rajasiirto	22 399	23 865
Läpisiirtotuotot	22 181	19 298
Tehoreservi	7 221	13 962
Estlink pullonkaulatulot	9 632	9 465
Pohjoismaiset pullonkaulatulot	15 765	9 045
Turpeen syöttötariffi	1	895
Muu liikevaihto	5 188	8 520
Yhteensä	438 456	456 326

Kantaverkkopalveluiden avulla asiakas saa oikeuden siirtää sähköä kantaverkosta ja kantaverkkoon liittymispisteensä kautta. Kantaverkkopalvelusta sovitaan kantaverkkosopimuksella, joka solmitaan kantaverkkoon liittyneen asiakkaan ja Fingridin kesken. Kantaverkkopalvelusta Fingrid perii kulutus-, kuormitus-, liittymispiste- ja markkinarajamaksun. Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja julkiset.

Pohjoismaisten ulkomaanyhteyksien siirtopalvelut mahdollistavat osallistumisen pohjoismaiseen Elspot- ja Elbas -pörssikauppaan. Konserni tarjoaa Venäjän yhteyksillä kiinteitä siirtopalveluita kaikkien sähkökaupan osapuolten käyttöön. Siirtopalvelu on tarkoitettu kiinteäluonteiselle sähkön tuonnille. Sopiessaan Venäjän siirtopalveluista asiakas varaa käyttöönsä siirto-oikeuden erikseen sovittavaksi ajaksi. Siirtovarauksen pienin yksikkö on 50 MW. Sopimusehdot ovat yhtäläiset ja julkiset.

Jokainen sähkömarkkinatoimija on velvollinen huolehtimaan sähkötaseensa tasapainottamisesta joko sopimalla siitä Fingridin kanssa tai jonkun muun toimijan kanssa. Fingrid ostaa ja myy tasesähköä tasapainottaakseen sähkömarkkinatoimijan (tasevastaavan) tunnittaisen sähkötaseen. Tasesähkökauppa ja tasesähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen, jonka ehdot ovat yhtäläiset ja julkiset.

Fingrid huolehtii maan hetkellisen tehotasapainon ylläpidosta ostamalla ja myymällä säätösähköä Suomessa. Tasevastaavat voivat osallistua pohjoismaiseen säätösähkömarkkinaan jättämällä tarjouksia käytössään olevasta kapasiteetista. Säätösähkömarkkinoille osallistumisen ehdot ja säätösähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen.

Pullonkaulatulot ovat kantaverkkoyhtiön markkinaosapuolilta saamat tulot siirtokapasiteetin käytöstä niillä siirtoyhteyksillä, joilla voimajärjestelmän käyttövarmuus rajoittaa sähkön siirtoa. Fingrid saa osuuden pohjoismaisista pullonkaulatuloista sopimusperusteisesti.

Läpisiirtokorvaukset (ITC) ovat Fingridin tuottoja ja/tai kuluja, joita kantaverkkoyhtiö saa kantaverkkonsa käytöstä muilta eurooppalaisilta kantaverkkoyhtiöiltä ja/tai maksaa muille kantaverkkoyhtiöille käyttäessään niiden verkkoa palvellessaan omia asiakkaitaan.

Tehoreservi sisältää poistumisuhan alaisen lauhdevoimakapasiteetin käyttövalmiuden ylläpidon (tehoreservi) ja turpeen syöttötariffi sisältää turvelauhdutusvoiman saaman korvauksen.

Tietoja segmenteistä ei esitetä, koska Fingrid -konsernin koko liiketoiminnan on katsottu olevan Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, joka muodostaa vain yhden segmentin. Yksittäisten tuotteiden ja palvelujen riskeissä ja kannattavuudessa ei ole olennaisia poikkeavuuksia.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 €	2011	2010

Vuokratuotot	1 740	1 632
Saadut avustukset	205	138
Muut tuotot	1 031	5 207
Yhteensä	2 976	6 978

4. MATERIAALIT JA PALVELUT, 1 000 €	2011	2010

Ostot tilikauden aikana	225 338	243 000
Varastojen muutos, lisäys (-) tai vähennys (+)	-606	-686
Aineet ja tarvikkeet	224 732	242 314

Ulkopuoliset palvelut	16 770	11 279
Yhteensä	241 503	253 593

5. TYÖSUHDE-ETUUKSISTA AIHEUTUVAT KULUT, 1 000 €	2011	2010

Palkat ja palkkiot	17 213	17 177
Eläkekulut - maksupohjaiset järjestelyt	2 438	2 891
Eläkekulut - etuuspohjaiset järjestelyt	-82	-456
Muut henkilösivukulut	765	773
Yhteensä	20 334	20 385

Ylimmän johdon palkat ja palkkiot (liitetieto 36)	1 564	1 376

Konsernissa on käytössä palkitsemisjärjestelmä, jonka yleiset periaatteet Fingrid Oyj:n hallitus on hyväksynyt 23.10.2007. Palkitsemisvaliokunta on lisäksi kokouksessaan 12.12.2007 määritellyt johtoryhmän bonuksen määräytymisen periaatteet. Johtoryhmän jäsenten palkka muodostuu peruspalkasta sekä tulospalkkiosta, joka perustuu yhtiön strategisiin mittareihin. Johtoryhmän jäsenille maksetaan hallituksen päätöksen mukainen bonus, jonka enimmäismäärä on toimitusjohtajan osalta 35 % ja muiden johtoryhmän jäsenten osalta 25 % vuosipalkasta. Järjestelmä muuttui yhden vuoden tarkastelujaksosta kolmevuotiseen tarkastelujaksoon 1.1.2010, jolloin palkitseminen perustuu strategisten mittareiden keskiarvoon 2009-2011 kolmivuotisjaksolta.

Yhtiön palveluksessa toimihenkilöitä tilikauden aikana:	2011	2010
Henkilöstö keskimäärin	263	260
Henkilöstö vuoden lopussa	266	263

6. POISTOT, 1 000 €	2011	2010

Aineettomat hyödykkeet	2 796	2 792
Rakennukset ja rakennelmat	4 052	3 669
Koneet ja kalusto	32 502	32 631
Voimajohdot	27 875	27 299
Muut aineelliset hyödykkeet	653	423
Yhteensä	67 879	66 813

7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 €	2011	2010

Vieraat urakat, työsuoritukset ym.	31 833	32 618
Voitot/tappiot sähköjohdannaisten käypään arvoon arvostamisesta	4 725	-2 282
Vuokrakulut	11 538	11 543
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	8	-649
Muut kulut	7 050	6 866
Yhteensä	55 153	48 096

8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT, 1 000 €	2011	2010

Tilintarkastuspalkkiot	32	42
Muut palkkiot	6	46
Yhteensä	38	88

9. TUTKIMUS JA KEHITYS, 1 000 €	2011	2010

Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot	1 833	1 556
Yhteensä	1 833	1 556

10. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 €	2011	2010

Korkotuotot, kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista	-3 523	-2 005
Korkotuotot, rahavarat ja pankkitalletukset	-21	-30
Osinkotuotot	-7	-4
	-3 551	-2 039

Korkokulut, lainoista	29 281	21 242
Nettokorkokulut, korko- ja valuuttajohdannaisista	-7 079	-7 645
Voitot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta	-7 363	-4 008
Tappiot johdannaisten käypään arvoon arvostamisesta	10 523	10 258
Nettovaluuttakurssierot	0	0
Muut rahoituskulut	2 174	760
	27 535	20 607

Aktivoidut korkokulut, vieraan pääoman menot; rahoitusmenokerroin 2,14% (liitetieto 17)	-1 430	-100
Yhteensä	22 554	18 468

11. TULOVEROT, 1 000 €	2011	2010

Välittömät verot	7 720	2 207
Laskennallisten verojen muutos (liitetieto 26)	-6 517	12 357
Yhteensä	1 204	14 564

Tuloveron täsmäytyslaskelma:
Tulos ennen veroja	34 201	56 332

Suomen yhtiöverokannan mukaan laskettu vero 26 %	8 892	14 646
Verokannan muutoksesta aiheutunut laskennallisen veron muutos	-7 653
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot	-36	-82
Tuloverot konsernin tuloslaskelmassa	1 204	14 564

12. MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT, 1 000 €
	2011			2010
	Ennen veroja	Vero-vaikutus	Verojen jälkeen	Ennen veroja	Vero-vaikutus	Verojen jälkeen
Rahavirran suojaukset	-37 841	4 443	-33 399	38 084	-6 924	31 159
Muuntoerot	240		240	224		224
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät	-65	17	-48	1	0	1
Yhteensä	-37 667	4 460	-33 207	38 308	-6 924	31 384

13. OSAKEKOHTAINEN TULOS	2011	2010

Tilikauden voitto, 1 000 €	32 998	41 768
Keskimääräinen painotettu osakemäärä, kpl	3 325	3 325

Laimentamaton osakekohtainen tulos, €	9 924	12 562
Laimennettu osakekohtainen tulos, €	9 924	12 562

14. OSAKEKOHTAINEN OSINKO

Tilinpäätöspäivän jälkeen hallitus on ehdottanut jaettavaksi osinkoa 2 018,26 (2010: 2 018,26) euroa osaketta kohden, jolloin osinko on kokonaisuudessaan 6,7 (2010: 6,7) miljoonaa euroa.

15. LIIKEARVO, 1 000 €	2011	2010

Hankintameno 1.1.	87 920	87 920
Hankintameno 31.12.	87 920	87 920

Kirjanpitoarvo 31.12.	87 920	87 920

Fingrid -konsernin koko liiketoiminta on Suomessa harjoitettavaa järjestelmävastuullista kantaverkkotoimintaa, jolle konsernin liikearvo kokonaisuudessaan kohdistuu.

Liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä on arvonalentumistestauksessa määritetty käyttöarvon avulla. Arvonalentumislaskelmissa käytetyt rahavirtaennusteet pohjautuvat yhtiön seuraavan 10 vuoden strategian pohjalta laadittuihin taloudellisiin ennusteisiin. Arvonalentumistestauksessa käytetyt rahavirrat muodostuvat liiketoiminnan tuloista ja kuluista sekä investointiohjelman mukaisista investoinneista. Ennustetut rahavirrat kattavat seuraavan viiden vuoden ajanjakson. Tätä ajanjaksoa seuraavien vuosien ennakoidut rahavirrat on arvioitu ekstrapoloimalla ennakoidut rahavirrat nollan prosentin kasvuarviota käyttäen. Laskelmissa käytetty diskonttokorko ennen veroja on 7,0 %.

Yhtiön johdon käsityksen mukaan kohtuulliset muutokset laskelmissa käytetyissä keskeisissä oletuksissa eivät johtaisi siihen, että olisi tarvetta arvonalentumiskirjauksiin.

16. AINEETTOMAT HYÖDYKKEET, 1 000 €	2011	2010

Maankäyttöoikeudet
Hankintameno 1.1.	84 600	82 114
Lisäykset 1.1. - 31.12.	1 498	2 545
Vähennykset 1.1. - 31.12.		-59
Hankintameno 31.12.	86 098	84 600
Kirjanpitoarvo 31.12.	86 098	84 600

Muut aineettomat hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	23 582	21 623
Lisäykset 1.1. - 31.12.	1 343	1 959
Hankintameno 31.12.	24 925	23 582
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-18 489	-15 697
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-2 796	-2 792
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 639	5 092

Kirjanpitoarvo 31.12.	89 737	89 692

17. AINEELLISET KÄYTTÖOMAISUUSHYÖDYKKEET, 1 000 €	2011	2010

Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	13 509	11 410
Lisäykset 1.1. - 31.12.	162	2 098
Vähennykset 1.1. - 31.12.		0
Hankintameno 31.12.	13 671	13 509
Kirjanpitoarvo 31.12.	13 671	13 509

Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	107 624	97 842
Lisäykset 1.1. - 31.12.	19 432	9 783
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-43
Hankintameno 31.12.	127 014	107 624
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-24 633	-20 964
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	17
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-4 052	-3 669
Kirjanpitoarvo 31.12.	98 345	82 991

Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	687 816	663 983
Lisäykset 1.1. - 31.12.	79 972	23 836
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-255	-4
Hankintameno 31.12.	767 533	687 816
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-284 459	-251 828
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	127
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-32 502	-32 631
Kirjanpitoarvo 31.12.	450 700	403 357

Voimajohdot
Hankintameno 1.1.	896 373	869 911
Lisäykset 1.1. - 31.12.	110 415	27 130
Vähennykset 1.1. - 31.12.		-668
Hankintameno 31.12.	1 006 788	896 373
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-288 984	-261 915
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.		230
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-27 875	-27 299
Kirjanpitoarvo 31.12.	689 929	607 389

Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	14 096	13 830
Lisäykset 1.1. - 31.12.	562	266
Hankintameno 31.12.	14 658	14 096
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-10 999	-10 577
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-650	-423
Kirjanpitoarvo 31.12.	3 009	3 097

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	142 930	69 447
Lisäykset 1.1. - 31.12.	224 097	127 274
Siirrot muihin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin 1.1. - 31.12.	-204 549	-53 890
Kaudella aktivoidut vieraan pääoman menot (liitetieto 10)	1 430	100
Hankintameno 31.12.	163 908	142 930
Kirjanpitoarvo 31.12.	163 908	142 930

Kirjanpitoarvo 31.12.	1 419 561	1 253 273

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ennakkomaksut ja valmisteilla olevista investoinneista aiheutuneet hankintamenot.

18. SIJOITUKSET, 1 000 €	2011	2010

Myytävissä olevat sijoitukset
Hankintameno 1.1.	366	329
Lisäykset 1.1.-31.12.		39
Vähennykset 1.1. - 31.12.		-3
Käyvän arvon muutokset 1.1. - 31.12.	-65	1
Kirjanpitoarvo 31.12.	301	366

Käyvän arvon muutokset on kirjattu omaan pääomaan (liitetieto 25).

Osuudet osakkuusyrityksissä
Hankintameno 1.1.	7 718	7 110
Osuus tuloksesta 1.1. - 31.12.	193	384
Muuntoerot 1.1. - 31.12.	240	224
Osingot 1.1 -31.12.	-204
Kirjanpitoarvo 31.12.	7 947	7 718

Kirjanpitoarvo 31.12.	8 247	8 084

Osakkuusyritysten kirjanpitoarvoon sisältyy liikearvoa 31.12.	3 245	3 245

Osakkuusyrityksiin ei liity sellaisia olennaisia väliaikaisia eroja, joista on kirjattu laskennallisia verosaamisia tai -velkoja.

Osakkuusyritysten taloudellinen yhteenveto, 1 000 €
2010	Varat	Velat	Liike-vaihto	Voitto/ tappio	Omistus- osuus (%)
Nord Pool Spot AS, Lysaker, Norja	340 747	319 121	13 839	2 002	20,0
Porvoon Alueverkko Oy, Porvoo	5 797	5 209	4 949	12	33,3

2011	Varat	Velat	Liike-vaihto	Voitto/ tappio	Omistus- osuus (%)
Nord Pool Spot AS, Lysaker, Norja	93 372	70 649	16 897	2 133	20,0
Porvoon Alueverkko Oy, Porvoo	6 979	6 358	5 039	17	33,3

Tytäryhtiöosakkeet 31.12.2011				Omistus- osuus (%)	Omistus- osuus (%)
Finextra Oy, Helsinki				100	100

19. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 €	2011	2010

Aineet ja tarvikkeet 1.1.	6 642	5 542
Keskeneräiset työt	65	559
Yhteensä	6 706	6 101

Vaihto-omaisuuden kuluksi kirjattu hankintameno oli 0,4 milj. euroa (0,5 milj. euroa vuonna 2010).

20. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET, 1 000 €	2011	2010

Myyntisaamiset	49 903	45 300
Myyntisaamiset osakkuusyrityksiltä (liitetieto 36)	708	3 219
Siirtosaamiset	13 968	9 001
Muut saamiset	53	43
Yhteensä	64 633	57 563

Siirtosaamisiin sisältyvät oleelliset erät	2011	2010
Myynnin jaksotukset	5 024	3 606
Ostojen jaksotukset/ennakkomaksut	493	857
Korkosaamiset	8 249	4 334
Vuokrat/ennakkomaksut	203	205
Yhteensä	13 968	9 001

Myyntisaamisten ikäjakauma	2011	2010
Erääntymättömät myyntisaamiset	46 672	47 970
1-30 päivää erääntyneet myyntisaamiset	3 868	501
31-60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	60	32
yli 60 päivää erääntyneet myyntisaamiset	12	16
Yhteensä	50 611	48 519

Yhtiöllä ei ole 31.12.2011 eikä 31.12.2010 erääntyneitä myyntisaamisia, joista on kirjattu arvonalentumisia. Aikaisemman maksukäyttäytymisen perusteella yhtiö odottaa saavansa erääntyneet saamiset 3 kuukauden kuluessa.
Saamiset, joiden eräpäivät on neuvoteltu uudelleen, eivät sisälly erääntyneisiin myyntisaamisiin.

Myyntisaamiset ja muut saamiset valuutoittain, 1 000 €	2011	2010
EUR	64 631	57 546
GBP	2
SEK		17
Yhteensä	64 633	57 563

Myyntisaamisten ja muiden saamisten käypä arvo ei poikkea olennaisesti tasearvosta.

21. RAHOITUSVARAT, 1 000 €	2011	2010

Sijoitustodistukset	99 693	99 659
Yritystodistukset	102 694	118 244
Yhteensä	202 387	217 903

Rahoitusvarat on kirjattu käypään arvoon ja arvonmuutokset esitetty tuloslaskelmassa korkotuotoissa ja -kuluissa.

22. RAHAVARAT, 1 000 €	2011	2010

Pankkitilit ja käteisvarat	152	1 111
Pantatut tilit	1 302	2 669
Yhteensä	1 454	3 780

23. RAHOITUSVARAT JA -VELAT ARVOSTUSRYHMITTÄIN, 1 000 €
	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat varat/velat	Myytävissä olevat rahoitus-varat	Jaksotettuun hankinta-menoon kirjattavat rahoitus- varat/velat	Yhteensä	Liitetieto
Tase-erä 31.12.2011
Pitkäaikaiset rahoitusvarat:
Myytävissä olevat sijoitukset			301		301	18
Korko- ja valuuttajohdannaiset		64 558			64 558	29
Lyhytaikaiset rahoitusvarat:
Korko- ja valuuttajohdannaiset		15 474			15 474	29
Myyntisaamiset ja muut saamiset	64 633				64 633	20
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat		202 387			202 387	21
Rahat ja pankkisaamiset		1 454			1 454	22
Rahoitusvarat yhteensä	64 633	283 873	301		348 806

Pitkäaikaiset rahoitusvelat:
Lainat				845 154	845 154	27
Korko- ja valuuttajohdannaiset		15 293			15 293	29
Lyhytaikaiset rahoitusvelat:
Lainat				378 841	378 841	27
Korko- ja valuuttajohdannaiset		1 945			1 945	29
Ostovelat ja muut velat	45 143			14 491	59 635	30
Rahoitusvelat yhteensä	45 143	17 238		1 238 486	1 300 868

	Lainat ja muut saamiset	Käypään arvoon tulos-vaikutteisesti kirjattavat varat/velat	Myytävissä olevat rahoitusvarat	Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitus- varat/velat	Yhteensä	Liitetieto
Tase-erä 31.12.2010
Pitkäaikaiset rahoitusvarat:
Myytävissä olevat sijoitukset			366		366	18
Korko- ja valuuttajohdannaiset		52 798			52 798	29
Lyhytaikaiset rahoitusvarat:
Korko- ja valuuttajohdannaiset		4 629			4 629	29
Myyntisaamiset ja muut saamiset	57 563				57 563	20
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat		217 903			217 903	21
Rahat ja pankkisaamiset	3 780				3 780	22
Rahoitusvarat yhteensä	61 343	275 330	366		337 039

Pitkäaikaiset rahoitusvelat:
Lainat				877 530	877 530	27
Korko- ja valuuttajohdannaiset		116			116	29
Lyhytaikaiset rahoitusvelat:
Lainat				199 327	199 327	27
Korko- ja valuuttajohdannaiset		1 679			1 679	29
Ostovelat ja muut velat	58 556			9 843	68 398	30
Rahoitusvelat yhteensä	58 556	1 795		1 086 700	1 147 051

24. KÄYVÄN ARVON HIERARKIA, 1 000 €	2011			2010
	Taso 1	Taso 2	Taso 3	Taso 1	Taso 2	Taso 3
Käypään arvoon kirjattavat varat
Myytävissä olevat sijoitukset	48	200		49	265
Korko- ja valuuttajohdannaiset		64 421			56 645
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities				26 602
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat		202 387			217 903
Käypään arvoon kirjattavat varat yhteensä	48	267 008		26 651	274 813

Käypään arvoon kirjattavat velat
Korko- ja valuuttajohdannaiset		1 628			1 013
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities	22 814
Sähkötermiinit, muut	75
Käypään arvoon kirjattavat velat yhteensä	22 889	1 628			1 013

Käypään arvoon arvostettavat varat ja velat luokitellaan kolmi-tasoiseen hierarkiaan käyvän arvon esittämisessä. Hierarkia määritetään sopimuksen syöttötietojen mukaan. Luokittelu perustuu instrumentin alimmalla tasolla olevaan syöttötietoon, joka on merkittävä kyseisen käypään arvoon arvostettavan erän kannalta kokonaisuudessaan tarkasteltuna.

Taso 1: syöttötiedot ovat julkisesti noteerattuja toimivilla markkinoilla.
Taso 2: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja perustuvat todettavissa olevaan markkinatietoon joko suoraan tai välillisesti.
Taso 3: syöttötiedot eivät ole noteerattuja hintoja ja eivät ole todettavissa olevaa markkinatietoa.

25. OMA PÄÄOMA

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta, arvonmuutosrahastosta (sis. suojaus- ja käyvän arvon rahastot), muuntoeroista sekä kertyneistä voittovaroista. Suojausrahasto sisältää häviösähkön suojausinstrumenttien käyvän arvon muutokset. Käyvän arvon rahasto sisältää myytävissä olevien sijoitusten käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan hankintamenomenetelmän mukaiset osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Osakepääoma ja ylikurssirahasto, 1 000 €	Osake-pääoma	Ylikurssi-rahasto	Yhteensä
1.1.2010	55 922	55 922	111 845
Muutos
31.12.2010	55 922	55 922	111 845
Muutos
31.12.2011	55 922	55 922	111 845

Osakepääoma jakautuu seuraavasti	Osake-määrä kpl	Osakkeista %	Äänistä %
Osakesarja A	2 078	62,49	83,32
Osakesarja B	1 247	37,51	16,68
Yhteensä	3 325	100,00	100,00

Osakemäärä, kpl	Osakesarja A	Osakesarja B	Yhteensä
1.1.2011	2 078	1 247	3 325
Muutos
31.12.2011	2 078	1 247	3 325

Osakkeiden enimmäismäärä on 13 300 kappaletta kuten myös vuonna 2010. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.

A-sarjan osake oikeuttaa yhtiökokouksessa äänestämään kolmella äänellä ja B-sarjan osake yhdellä äänellä. Valittaessa hallituksen jäseniä jokainen A-sarjan osake oikeuttaa äänestämään yhtiökokouksessa kymmenellä äänellä ja jokainen B-sarjan osake yhdellä äänellä.

B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada ennen A-sarjan osakkeita voitonjakoon käytettävissä olevista varoista jäljempänä määritelty vuotuinen osinko. Tämän jälkeen jaetaan vastaava osinko A-sarjan osakkeille. Ellei vuotuista osinkoa voida jakaa osakkeille jonakin vuonna, osakkeet tuottavat oikeuden saada jakamatta jäänyt määrä myöhempinä vuosina voitonjakoon käytettävissä olevista varoista, kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada vuotuinen osinko ja jakamatta jäänyt määrä ennen A-sarjan osakkeita. B-sarjan osakkeilla ei ole oikeutta saada muuta osinkoa.

Yhtiökokous päättää osingon maksusta.

B-sarjan osingon määrittely: vuotuinen osingon määrä lasketaan kalenterivuosittain siten, että osakkeen merkintähinta, lisättynä mahdollisissa osakepääoman korotuksissa maksetuilla määrillä ja vähennettynä mahdollisilla oman pääoman palautuksina maksetuilla määrillä, kerrotaan osinkoprosentilla, kuitenkin niin, että minimiosinko on 6 %. Osinkoprosentin määrittelyn perusteena käytetään Saksan valtion 30 vuoden obligaation tuottoa.

Vuoden 2011 B-sarjan osakkeen osinkoehdotus on määritelty 6,0 %:n mukaan.

Määräysvallattomia osuuksia ei ole.

Osakkeenomistajat ryhmittäin	Osakemäärä kpl	Osakkeista %	Äänistä %

Julkisyhteisöt	1 767	53,14	70,86
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	1 558	46,86	29,14
Yhteensä	3 325	100,00	100,00


Osakkeenomistajat	Osakemäärä kpl	Osakkeista %	Äänistä %

Suomen valtio	1 382	41,56	55,42
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	661	19,88	17,15
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	405	12,18	5,41
Huoltovarmuuskeskus	385	11,58	15,44
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Tapiola	150	4,51	2,01
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi	75	2,26	1,00
Pohjola Vakuutus Oy	75	2,26	1,00
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	54	1,62	0,72
Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiola	50	1,50	0,67
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Tapiola	47	1,41	0,63
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy	25	0,75	0,33
Imatran Seudun Sähkö Oy	10	0,30	0,13
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia	6	0,18	0,08
	3 325	100,00	100,00

Ylikurssirahasto
Ylikurssirahastoon on kirjattu osakkeiden kirjanpidollisen vasta-arvon ja saadun arvon välinen erotus. Ylikurssirahasto on osakeyhtiölaissa tarkoitettua sidottua omaa pääomaa. Osakepääomaa voidaan korottaa siirtämällä varoja ylikurssirahastosta. Ylikurssirahastoa voidaan alentaa tappioiden kattamiseksi tai sitä voidaan tietyin edellytyksin palauttaa omistajille.

Arvonmuutosrahastot
Arvonmuutosrahastot sisältävät rahavirran suojauksena käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset (Suojausrahasto) ja myytävissä olevien sijoitusten (julkisesti noteeratut ja noteeraamattomat osakkeet) käypien arvojen muutokset (Käyvän arvon rahasto).

Suojausrahasto, 1 000 €	2011	2010

1.1.	19 708	-11 452
Kauden käyvän arvon muutokset	-37 841	38 084
Veron osuus	4 443	-6 924
Suojausrahasto 31.12.	-13 691	19 708

Käyvän arvon rahasto, 1 000 €	2011	2010

1.1.	61	60
Kauden käyvän arvon muutokset	-65	1
Verot kauden käyvän arvon muutoksista	17	0
Käyvän arvon rahasto 31.12.	12	61

Muuntoerot rahasto, 1 000 €	2011	2010
Muuntoerot rahasto 31.12.	551	312
Rahasto sisältää ulkomaisen osakkuusyrityksen tilinpäätöksen muuntamisesta syntyneet muuntoerot.

Osingot, 1 000 €	2011	2010
Maksetut osingot	6 711	6 724
Osingonjakoehdotus tilikaudelta 2011 on esitetty liitetiedossa 14.

Kertyneet voittovarat, 1 000 €	2011	2010
Edellisten tilikausien voitto	375 589	340 531
Tilikauden voitto	32 998	41 768
Kertyneet voittovarat 31.12.	408 586	382 299

26. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT, 1 000 €
	Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2011 aikana:
		31.12.2010	Kirjattu tulos-vaikutteisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	31.12.2011
	Laskennalliset verosaamiset

	Varaukset	494	0		493
	Lyhytaikaiset rahoitussaamiset	1 892	-3 452
	Ostovelat ja muut velat				491
	Korolliset lainat	8 464	1 971		10 434
	Johdannaisinstrumentit	30	3 973	4 443	8 446
	Muut erät	13	-5		8
	Yhteensä	10 893	2 486	4 443	19 873

	Laskennalliset verovelat
	Poistoero	-113 453	6 991		-106 463
	Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	-17 522	-1 766		-19 287
	Myytävissä olevat sijoitukset	-39		17	-22
	Muut saamiset	- 1 128	-896		-2 024
	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	-113	-152		-265
	Pitkäaikaiset rahoitussaamiset	-9 438	-1 282		-10 720
	Johdannaisinstrumentit	-6 924		6 924
	Lyhytaikaiset rahoitussaamiset				-1 559
	Ostovelat ja muut velat	-644	1 134
	Yhteensä	-149 261	4 029	6 941	-140 340

Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2010 aikana:
	31.12.2009	Kirjattu tulos- vaikutteisesti	Kirjattu muihin laajan tuloksen eriin	31.12.2010
Laskennalliset verosaamiset

Varaukset	500	-6		494
Lyhytaikaiset rahoitussaamiset	1 376	516		1 892
Pitkäaikaiset rahoitussaamiset	196
Korolliset lainat		10 242		8 464
Johdannaisinstrumentit	4 625	-571	-4 024	30
Muut erät	15	-1		13
Yhteensä	6 711	10 179	-4 024	10 893

Laskennalliset verovelat
Poistoero	-103 074	-10 379		-113 453
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet	-14 997	-2 525		-17 522
Myytävissä olevat sijoitukset	-39		0	-39
Muut saamiset	-1 020	-109		-1 128
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	-148	35		-113
Pitkäaikaiset rahoitussaamiset		-9 634		-9 438
Korolliset lainat	-1 778
Johdannaisinstrumentit			-6 924	-6 924
Ostovelat ja muut velat	-718	75		-644
Yhteensä	-121 774	-22 536	-6 925	-149 262

27. LAINAT, 1 000 €	2011		2010
Pitkäaikaiset	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot

Joukkovelkakirjalainat	637 276	619 998	675 619	663 218
Lainat rahoituslaitoksilta	231 086	225 156	212 976	214 312
	868 362	845 154	888 595	877 530

Lyhytaikaiset	Käyvät arvot	Tasearvot	Käyvät arvot	Tasearvot
Pitkäaikaisten lainojen seuraavan vuoden lyhennykset	173 391	171 673	105 888	104 768
Muut lainat / Yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset)	207 537	207 168	94 897	94 559
	380 928	378 841	200 785	199 327

Yhteensä	1 249 290	1 223 995	1 089 380	1 076 858

Lainojen käyvät arvot pohjautuvat rahavirtojen nykyarvoihin. Eri valuutoissa nostetut lainat on arvostettu kunkin valuutan korkokäyrän perusteella nykyarvoon. Diskonttokorkoon on lisätty yritys- ja lainakohtainen riskipreemio. Valuuttamääräiset lainat on muutettu euroiksi tilinpäätöspäivänä EKP:n julkaisemaan valuuttakurssiin.

Lainoihin sisältyvät joukkovelkakirjalainat, 1 000 €				2011	2010
Kansainväliset:		Eräpäivä	Korko
EUR	10 000	16.03.2011	3,625 %		10 000
EUR	25 000	23.03.2011	vaihtuvakorkoinen		25 000
EUR	15 000	24.03.2011	vaihtuvakorkoinen		15 000
EUR	20 000	07.04.2011	vaihtuvakorkoinen		20 000
EUR	25 000	16.03.2012	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	25 000	12.04.2012	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	10 000	16.04.2013	vaihtuvakorkoinen	10 000	10 000
EUR	20 000	28.04.2013	vaihtuvakorkoinen	20 000	20 000
EUR	20 000	15.10.2013	4,30 %	20 000	20 000
EUR	24 000	02.07.2014	vaihtuvakorkoinen	24 000	24 000
EUR	18 000	11.11.2014	vaihtuvakorkoinen	18 000	18 000
EUR	8 000	11.11.2014	vaihtuvakorkoinen	8 000	8 000
EUR	10 000	20.11.2014	3,26 %	10 000	10 000
EUR	20 000	11.04.2017	vaihtuvakorkoinen	20 000	20 000
EUR	25 000	11.04.2017	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	30 000	15.06.2017	3,07 %	30 000	30 000
				235 000	305 000

FIM	160 000	19.08.2013	5,20 %	26 909	26 908
				26 909	26 908


JPY	3 000 000	05.07.2011	1,31 % *		27 612
JPY	3 000 000	25.07.2012	1,3575 % **	29 940	27 612
JPY	3 000 000	20.04.2015	1,45 %	29 940	27 612
JPY	500 000	22.06.2017	1,28 %	4 990	4 602
				64 870	87 437

CHF	39 000	22.05.2012	2,475 %	32 083	31 190
				32 083	31 190

NOK	170 000	19.11.2014	4,68 %	21 924	21 795
NOK	200 000	17.10.2016	5,15 %	25 793	25 641
NOK	200 000	11.04.2017	5,16 %	25 793	25 641
NOK	200 000	10.11.2017	5,12 %	25 793	25 641
NOK	200 000	12.11.2019	5,37 %	25 793	25 641
				125 097	124 359

SEK	225 000	03.04.2012	vaihtuvakorkoinen	25 247	25 096
SEK	225 000	11.04.2012	vaihtuvakorkoinen	25 247	25 096
SEK	100 000	21.03.2013	vaihtuvakorkoinen	11 221	11 154
SEK	200 000	03.04.2013	3,70 %	22 442	22 308
SEK	175 000	04.04.2014	4,30 %	19 636	19 519
SEK	300 000	15.06.2015	3,195 %	33 662	33 462
SEK	100 000	17.06.2015	3,10 %	11 221	11 154
SEK	220 000	01.12.2015	korkorakennelma	26 588	26 994
SEK	100 000	15.01.2016	3,297 %	11 221	11 154
SEK	500 000	18.10.2016	vaihtuvakorkoinen	55 967
SEK	500 000	18.10.2016	3,50 %	56 104
				298 556	185 936

Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset yhteensä				619 998	663 218
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset yhteensä				162 517	97 612
Yhteensä				782 515	760 830

* takaisinmaksuoikeus 5.7.2004, ei käytetty
** takaisinmaksuoikeus 25.7.2006, ei käytetty

Pitkäaikaisten lainojen erääntymisaikataulu, 1 000 €
	2012	2013	2014	2015	2016	2016+	Yhteensä
Joukkovelkakirjalainat	162 517	110 571	101 561	101 412	149 085	157 369	782 515
Rahalaitoslainat	9 156	11 156	4 000	16 424	20 710	172 866	234 312
Yhteensä	171 673	121 727	105 561	117 836	169 795	330 235	1 016 827

Pääomarakenne
Yhtiön taloutta suunnitellaan pitkäjänteisesti ja yhtiölle varmistetaan taloudenhoidossa riittävä liikkumavara ja itsenäinen päätösvalta. Yhtiön tavoitteena on turvata riittävä kassavirta siirtokapasiteetin pitkäjänteiseen kehittämiseen, toimintavarmuuden turvaamiseen ja sähkömarkkinoiden kehittämiseen siten, että tariffitaso pysyy maltillisena. Yhtiö tavoittelee mahdollisimman alhaista pääoman keskikustannusta hyödyntämällä velkarahoituksen alhaisempaa kustannusta verrattuna oman pääoman kustannukseen. Kuitenkin kassavirran taso ja yhtiön velanhoitotunnusluvut pyritään pitämään sellaisella tasolla, että yhtiön korkea luottoluokitus säilyy. Yhtiö hyödyntää korkean luottoluokituksen tarjoamat mahdollisuudet kansainvälisillä ja kotimaisilla raha- ja pääomamarkkinoilla. Omavaraisuusasteessa tavoitellaan 30 prosentin tasoa.

28. VARAUKSET, 1 000 €	2011	2010

Varaukset 1.1.	1 899	1 921
Käytetyt varaukset	-2	-23
Varaukset 31.12.	1 897	1 899

29. JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
	2011				2010
Korko- ja valuutta-johdannaiset	Käypä arvo pos. 31.12.11	Käypä arvo neg. 31.12.11	Käypä nettoarvo 31.12.11	Nimellis -arvo 31.12.11	Käypä arvo pos. 31.12.10	Käypä arvo neg. 31.12.10	Käypä nettoarvo 31.12.10	Nimellisarvo 31.12.10
Valuutanvaihto-sopimukset	73 198	-9 592	63 606	518 841	48 940	-479	48 462	426 467
Valuuttatermiinit		-384	-384	24 700	245		245	1 747
Koronvaihto-sopimukset	6 019	-7 262	-1 243	301 000	300	-1 313	-1 013	241 000
Ostetut korko- optiot	814		814	880 000	7 938		7 938	880 000
Yhteensä	80 032	-17 238	62 793	1 724 541	57 424	-1 792	55 632	1 549 214

Sähköjohdan- naiset	Käypä arvo pos. 31.12.11	Käypä arvo neg. 31.12.11	Käypä nettoarvo 31.12.11	Määrä TWh 31.12.11	Käypä arvo pos. 31.12.10	Käypä arvo neg. 31.12.10	Käypä nettoarvo 31.12.10	Määrä TWh 31.12.10
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, suojauslasketut johdannaiset		-22 814	-22 814	3,81	26 625	-400	26 225	3,66
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities		-75	-75	0,01	377		377	0,03
Yhteensä		-22 889	-22 889	3,82	27 002	-400	26 602	3,69

Korko- ja valuuttajohdannaisiin sisältyvät korko-optiot ovat korkokattosopimuksia, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia. Sopimuksen viitekorko on 6 kk:n euribor, ja korkojaksoja on sopimushetkellä ollut 6 tai 8. Optiopreemio on kokonaan maksettu vastapuolelle sopimuksen tekohetkellä.

Sähköjohdannaiset on tehty tulevien kustannusten suojaamistarkoituksessa.

Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset olisi suljettu vuoden 2011 viimeisenä kaupankäyntipäivänä.

Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu:

Nimellisarvo, 1 000 €	2012	2013	2014	2015	2016	2016+	Yhteensä
Koronvaihtosopimukset	55 000	80 000	36 000	30 000	70 000	30 000	301 000
Korko-optiot	30 000	185 000	445 000	220 000			880 000
Valuutanvaihtosopimukset	112 517	33 662	41 561	99 509	149 222	82 369	518 841
Valuuttatermiinit	24 700						24 700
Yhteensä	222 217	298 662	522 561	349 509	219 222	112 369	1 724 541


TWh	2012	2013	2014	2015	2016	2016+	Yhteensä
Sähköjohdannaiset	1,21	1,04	0,79	0,52	0,26		3,82
Yhteensä	1,21	1,04	0,79	0,52	0,26		3,82

30. OSTOVELAT JA MUUT VELAT, 1 000 €	2011	2010

Ostovelat	23 344	30 805
Ostovelat osakkuusyrityksille	120	324
Korkovelat	14 491	9 843
Arvonlisäverovelat	2 481	3 051
Sähköverovelka	1 507	616
Siirtovelat	21 159	26 782
Muut velat	520	644
Yhteensä	63 623	72 066

Siirtovelkoihin sisältyvät oleelliset erät	2011	2010
Henkilöstökulut	3 351	4 409
Myynnin ja ostojen jaksotukset	17 808	22 361
Muut siirtovelat		12
Yhteensä	21 159	26 782

31. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 €	2011	2010

Annetut pantit
Tilipanttaus, kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi	47	46
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi	150	150
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi	127	1 878
	323	2 074

Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon	218 072	385 012

Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus	1 700	1 700
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi	401	120
Myöhemmin	1 584	89
	3 685	1 908

32. MUUT VUOKRASOPIMUKSET, 1 000 €	2011	2010

Peruuttamattomien muiden vuokrasopimusten vähimmäisvuokrat:
Yhden vuoden kuluessa	1 999	2 038
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa	8 818	9 664
Yli viiden vuoden kuluttua	15 277	16 003
Yhteensä	26 095	27 706

Konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset koskevat toimistotiloja. Vuokrasopimusten pituudet vaihtelevat alle vuodesta kymmeneen vuoteen, ja yleensä niitä on mahdollista jatkaa alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Sopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat toisistaan.

Lisäksi konserni on vuokrannut mm. useita maa-alueita sekä joitakin 110 kilovoltin voimajohtoja ja katkaisijakenttiä.

33. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT

Vireillä ei ole toimintaan oleellisesti vaikuttavia oikeudenkäyntejä eikä viranomaismenettelyjä. Johtoalueiden hankintaan liittyvissä lupamenettelyissä valitetaan usein eri oikeusasteisiin. Yhtiön johdon arvion mukaan ei ole edellä mainittuihin lupamenettelyihin tai muihinkaan liiketoiminnan osa-alueisiin liittyen vireillä sellaisia oikeudenkäyntejä, joiden lopputulokset vaikuttaisivat olennaisesti konsernin taloudelliseen asemaan. Markkinaoikeus teki päätöksen joulukuussa 2008 liittyen Fingridin valitukseen koskien Energiamarkkinaviraston päätöstä 13.12.2007, "Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalveluista perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen 1.1.2008 alkavalle ja 31.12.2011 päättyvälle valvontajaksolle". Markkinaoikeus muutti osittain Energiamarkkinaviraston päätöstä Fingridin valituksen mukaisesti. Energiamarkkinavirasto on puolestaan valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Korkein hallinto-oikeus hyväksyi osittain EMV:n valituksen.

Fingrid on valittanut markkinaoikeuteen Energiamarkkinaviraston päätöksestä 23.11.2011 Dnro 831/430/2011 - Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen 1.1.2012 alkavalle ja 31.12.2015 päättyvälle valvontajaksolle.

34. RISKIENHALLINTA

Fingridin riskienhallinnan tavoitteena on varautua riskeihin liittyvien vahinkojen kustannustehokkaisiin suojautumistoimenpiteisiin ja sitouttaa koko henkilöstö ottamaan huomioon yrityksen, sen eri organisaatioyksiköiden ja kunkin työntekijän toimintaan liittyvät riskit. Näiden tavoitteiden täyttymiseksi riskienhallinta on luonteeltaan jatkuvaa ja systemaattista.
Yksittäisten riskien tai niistä koottujen riskikokonaisuuksien merkitystä arvioidaan nykysuojautumistasolla ottaen huomioon haitallisen tapahtuman todennäköisyys, taloudellinen vaikutus ja vaikutus yrityskuvaan tai liiketoiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen.
Hallitus hyväksyy riskienhallinnan keskeiset periaatteet ja niihin tehtävät muutokset. Hallitus hyväksyy riskienhallinnan keskeiset toimenpiteet osana yhtiön strategiaa, mittaristoa, toimintasuunnitelmaa ja budjettia. Hallituksen tarkastusvaliokunta saa vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä suurimmista riskeistä ja niiden hallinnasta.

RAHOITUSRISKIEN HALLINTA
Fingrid Oyj altistuu yhtiön rahoitusasemaa hallitessaan markkina-, likviditeetti- ja luottoriskeille. Rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää riskejä niin, että heilahtelut Fingrid Oyj:n rahavirtaan jäävät mahdollisimman pieniksi.

Rahoitustoiminnan keskeiset periaatteet
Fingrid Oyj:n hallitus hyväksyy rahoitustoiminnan keskeiset periaatteet, jotka määrittelevät toimintalinjat emoyhtiön ulkoiselle rahoitukselle, sijoitustoiminnalle sekä markkina-, likviditeetti-, jälleenrahoitus- ja luottoriskeille.

Riskienhallinnan toteutus ja raportointi
Rahoitustoiminto vastaa käytännön tasolla yhtiön ulkoisesta rahoituksesta, sijoitustoiminnasta sekä hallinnoi yhtiöön kohdistuvat markkinariskit. Rahoitustoiminto raportoi yhtiön hallitukselle säännöllisesti, neljä kertaa vuodessa. Rahoitustoiminnon tehtävänä on tunnistaa, mitata ja raportoida rahoitusriskit, joille yhtiö voi altistua.

Riskienhallintaprosessit
Rahoitustoiminto vastaa riskien seurannasta, järjestelmistä sekä malleista että menetelmistä, joilla lasketaan ja arvioidaan riskejä. Lisäksi yhtiön sisäinen tarkastus varmistaa, että noudatetaan rahoitustoiminnan keskeisiä periaatteita ja yhtiön sisäisiä ohjeita.

Markkinariskit
Fingrid Oyj käyttää johdannaissopimuksia suojautuakseen markkinariskeiltä eli valuutta-, korko- ja hyödykeriskeiltä. Johdannaissopimuksia tehdään vain suojautumistarkoituksessa ja siksi yhtiö ei tee johdannaiskauppoja spekulatiivisessa mielessä. Suojausinstrumentit on määritelty rahoitustoiminnan ja häviösähköhankinnan keskeisissä periaatteissa ja valittu siten, että ne suojaavat mahdollisimman tehokkaasti kyseisiltä riskeiltä.

Valuuttariski
Yhtiön operatiivinen valuutta on euro. Yhtiö suojautuu pääsääntöisesti valuuttariskeiltä, mutta voi rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden mukaisesti jättää suojaamatta osuuden, joka on enintään 10 % rahavaroista.

Transaktioriski
Yhtiö laskee liikkeeseen arvopapereita kansainvälisillä ja kotimaisilla raha- ja pääomamarkkinoilla. Yhtiön lainat jakautuvat eri vaihdettaviin valuuttoihin ja kaikki valuuttamääräiset velat ja niihin liittyvät korkovirrat suojataan valuuttariskeiltä.
Valuuttasuojaus tehdään aina kunkin velkakirjan liikkeeseenlaskun yhteydessä. Yhtiön liiketoimintoihin liittyvät valuuttariskit ovat vähäiset ja ne on suojattu. Siksi niistä ei ole esitetty herkkyysanalyysiä.
Transaktioriskien suojaamiseksi yhtiö on tilikauden aikana käyttänyt valuuttatermiinejä ja valuutanvaihtosopimuksia. Alla olevissa taulukoissa on ensin esitetty yhtiön lainojen valuuttajakauma ja suojausaste ja sitten rahoitusinstrumenttien herkkyysanalyysi euron ja kyseisen valuutan välillä, joka myös todentaa että yhtiöllä ei ole avointa valuuttapositiota.

Lainojen valuuttajakauma ja suojausaste, 1 000 €
Valuuttajakauma 31.12.2011	Tasearvo	Osuus %	Suojaus- aste	Valuuttajakauma 31.12.2010	Tasearvo	Osuus %	Suojaus- aste

EUR	678 734	55		EUR	647 936	60
CHF	56 737	5	100	CHF	31 190	3	100
JPY	64 870	5	100	JPY	87 437	8	100
NOK	125 097	10	100	NOK	124 359	12	100
SEK	298 556	24	100	SEK	185 936	17	100
Yhteensä	1 223 995	100	100	Yhteensä	1 076 858	100	100

Valuuttakurssimuutosten herkkyyttä mitataan 10 %:n muutoksena euron ja kyseisen valuutan välillä. Yhtiöllä ei toteudu valuuttakurssieroja, koska kaikki valuuttamääräiset velat on suojattu valuuttakurssimuutoksilta. Taulukoissa esitetyissä luvuissa negatiivinen luku lisäisi valuuttakurssitappiota ja positiivinen luku vastaavasti lisäisi valuuttakurssivoittoa.

Valuuttakurssimuutos, 1 000 €

31.12.2011		Joukko-velka-lainat	Yritys-todistukset	Yhteensä	Valuutan-vaihto-sopimukset	Valuutta-termiinit	Yhteensä	Nettoasema Yhteensä
CHF	+10 %	-3 651	-2 742	-6 392	3 651	2 742	6 392	0
	- 10 %	2 987	2 243	5 230	-2 987	-2 243	-5 230	0
JPY	+10 %	-7 375		-7 375	7 375		7 375	0
	- 10 %	6 033		6 033	-6 033		-6 033	0
NOK	+10 %	-14 594		-14 594	14 594		14 594	0
	- 10 %	11 941		11 941	-11 941		-11 941	0
SEK	+10 %	-33 251		-33 251	33 251		33 251	0
	- 10 %	27 206		27 206	-27 206		-27 206	0

Valuuttakurssimuutos, 1 000 €

31.12.2010		Joukko-velka-lainat	Yritys-todistukset	Yhteensä	Valuutan-vaihto-sopimukset	Valuutta-termiinit	Yhteensä	Nettoasema Yhteensä
CHF	+10 %	-3 608		-3 608	3 608		3 608	0
	- 10 %	2 952		2 952	-2 952		-2 952	0
JPY	+10 %	-9 442		-9 442	9 442		9 442	0
	- 10 %	8 135		8 135	-8 135		-8 135	0
NOK	+10 %	-14 280		-14 280	14 280		14 280	0
	- 10 %	11 684		11 684	-11 684		-11 684	0
SEK	+10 %	-20 583		-20 583	20 583		20 583	0
	- 10 %	16 841		16 841	-16 841		-16 841	0

Translaatioriski
Yhtiöllä on ulkomaan rahan määräinen osakesijoitus osakkuusyhtiöön. Tämä translaatioriski ei ole suojattu. Herkkyysanalyysi (10 %:n muutoksilla) esitetään seuraavassa taulukossa. Taulukko esittää Norjan kruunun kurssin 10 % muutoksen vaikutusta yhtiön omaan pääomaan.

Translaatioriski, 1 000 €		2011	2010
		Oma pääoma 31.12.2011	Oma pääoma 31.12.2010
NOK	+10 %	505	481
	- 10 %	-413	-393

Yhtiöllä on vain euromääräistä korkoriskiä, koska yhtiön lainat ovat pääomien ja korkomaksujen osalta valuuttasuojatut ja rahavarat ovat euromääräiset. Korolliset lainat ovat pääosin vaihtuvakorkoisia.
Korkoriskiä hallitaan rahoitustoiminnan keskeisten periaatteiden mukaisesti siten, että 30 - 70 % korkokuluista on suojattuna seuraavan viiden vuoden aikana. Korkotason ollessa korkealla suojaustaso pidetään vaihteluvälin alarajan tuntumassa ja korkotason ollessa matalalla suojaustaso pidetään vaihteluvälin ylärajan tuntumassa. Korkotason katsotaan olevan matala, kun 6 kuukauden Euribor-korko on 3 % tai vähemmän. Korkotason katsotaan olevan korkea kun 6 kuukauden Euribor-korko on 5 % tai enemmän. Vuoden 2011 lopussa oli suojattuna 65 % seuraavan viiden vuoden korkokuluista ja vastaavasti vuoden 2010 lopussa oli suojattuna 70 %.

Korkoriskin herkkyyttä mitataan 1 prosenttiyksikön koronmuutoksena ja CfaR -menetelmän (Cashflow at Risk) avulla. Korkotason muutoksena oletetaan 1 prosenttiyksikön muutoksen vaikutusta seuraavan 12 kuukauden aikana tilinpäätöshetkestä. Korkoherkkyystarkastelu tehdään valuuttasuojatuille lainoille, korkopositiota suojaavalle johdannaissalkulle sekä rahavaroille, joista syntyy korkomuutoksille altis nettolaina-asema.

Korkoherkkyys, 1 000 €	2011		2010
	-1 % yksikkö	+1 % yksikkö	-1 % yksikkö	+1 % yksikkö
Lainat	7 325	-7 325	6 692	-6 692
Korkojohdannaiset	-1 350	1 350	-1 034	1 034
Lainat yhteensä	5 975	-5 975	5 658	-5 658
Rahavarat	-1 624	1 624	-1 772	1 772
Nettolainat yhteensä	4 351	-4 351	3 887	-3 887

Seuraava taulukko esittää kuinka CfaR -menetelmällä mitataan miten valitulla luottamustasolla ja seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla, yhtiön korolliset velat, johdannaiset ja rahavarat vaikuttavat yhtiön rahavirtaan. Yhtiön muut rahoituskulut eivät sisälly laskelmaan.

Cashflow at Risk, 1 000 €	2011			2010
	31.12.2011			31.12.2010
Luottamustaso	Nettorahoituskulut		Luottamustaso	Nettorahoituskulut
96 %	min.	19 747	96 %	min.	16 511
	max.	26 898		max.	22 339
98 %	min.	19 200	98 %	min.	16 264
	max.	27 058		max.	22 642

Hyödykeriski
Yhtiö altistuu sähkön hinta- ja volyymiriskille siirtohäviöiden kautta. Häviösähköhankinta suojataan hallituksen hyväksymän häviösähköhankinnan periaatteiden mukaisesti. Hintasuojauksen ajanjakso on viisi vuotta ja se jakaantuu kolmeen osaan; perus-, budjetti-, ja operatiiviseen suojaukseen. Lisäksi yhtiöllä on suojaukseen ja sähkön fyysiseen hankintaan liittyvä häviösähkön hankintapolitiikka sekä operatiiviset ohjeet, hintasuojausohje ja valvomo-ohje. Hintasuojauksessa yhtiö käyttää pääosin NASDAQ OMX Commodities:in noteeraamia tuotteita. Yhtiö voi myöskin käyttää NASDAQ OMX Commodities:in vastaavia OTC -tuotteita, jotka selvitetään sähköpörssissä.

Mikäli sähköjohdannaisten markkinahinnat olisivat olleet 20 % korkeammat tai matalammat tilinpäätöspäivänä, sähköjohdannaisten arvonmuutos olisi ollut 31,2 miljoonaa euroa suurempi tai pienempi (39,9 milj. euroa vuonna 2010).

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski
Fingrid altistuu maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskille, erääntyvien lainojen, maksujen ja liiketoiminnan kassavirran vaihteluista johtuen.

Yhtiön maksuvalmius tulee järjestää siten, että tulevan 12 kuukauden periodin jälleenrahoitustarve pystytään kattamaan 100 %:sti likvideillä varoilla ja käytettävissä olevilla pitkäaikaisilla luottolupauksilla kuitenkin siten, että kyseinen jälleenrahoitustarve ei saa olla enempää kuin 45 % yhtiön koko velkarahoituksen määrästä. Yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 250 miljoonan euron suuruinen valmiusluotto. Valmiusluotto erääntyy 18. huhtikuuta 2016. Valmiusluotto on nostamaton.

Yhtiön varainhankinta hoidetaan velkaohjelmien kautta. Yhtiö toimii kansainvälisillä pääomamarkkinoilla laskemalla liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja, Medium Term Note Programmen kautta. Tämä ohjelma on suuruudeltaan 1,5 miljardia euroa. Lyhytaikainen varainhankinta hoidetaan yritystodistusohjelmien kautta; Euro Commercial Paper -ohjelma on 600 miljoonaa euroa ja kotimainen yritystodistusohjelma on 150 miljoonaa euroa. Jälleenrahoitusriskiä pienennetään rakentamalla tasainen erääntymisprofiili siten, että vuotta pidempien 12 kuukauden periodien jälleenrahoitustarve ei saa ylittää 30 % yhtiön velkarahoituksen määrästä. Lainojen lyhennykset ja korkokulut, sopimuksiin perustuen, esitetään seuraavassa taulukossa. Vaihtuvakorkoisten lainojen korkoprosentit on määritetty käyttäen 0-kuponkikäyrää. Lyhennykset ja korkosummat eivät ole diskontattuja arvoja. Valuutanvaihto- ja koronvaihtosopimuksista sekä termiineistä aiheutuvat rahoituskulut suoritetaan usein nettomääräisinä, sopimusten luonteesta riippuen. Seuraavassa taulukossa ne on esitetty bruttomääräisinä.

Fingridin voimassa olevat lainasopimukset, velka- tai yritystodistusohjelmat ovat vakuudettomia. Niissä ei ole taloudellisiin tunnuslukuihin liittyviä kovenantteja.

Lainojen lyhennykset ja korkokulut sekä rahoitusjohdannaisten sopimuksiin perustuvat maksut ja saatavat, joita suoritetaan käteisvaroina, 1 000 €
31.12.2011		2012	2013	2014	2015	2016	2016+	Yhteensä

Joukkovelkakirjalainat	-lyhennykset	162 517	110 571	101 561	101 412	149 085	157 369	782 515
	-korkokulut	24 705	19 751	16 464	14 210	12 072	8 401	95 603

Lainat rahoituslaitoksilta	-lyhennykset	9 156	11 156	4 000	16 424	20 710	172 866	234 312
	-korkokulut	6 502	5 251	5 417	5 918	5 470	27 110	55 668

Yritystodistukset	-lyhennykset	207 168						207 168
	-korkokulut	812						812

Valuutanvaihtosopimukset	-maksut	108 685	36 624	45 296	94 077	151 129	80 512	516 324

Koronvaihtosopimukset	-maksut	6 623	4 810	3 329	2 804	2 375	510	20 451

Valuuttatermiinit	-maksut	25 084						25 084

Takaussopimukset*	-maksut	1 700						1 700
Yhteensä		552 952	188 164	176 067	234 845	340 841	446 768	1 939 637

Valuutanvaihtosopimukset	-saatavat	130 332	47 934	55 110	111 544	158 894	89 208	593 022

Koronvaihtosopimukset	-saatavat	6 086	3 767	3 078	2 769	2 567	921	19 188

Valuuttatermiinit	-saatavat	24 679						24 679
Yhteensä		161 097	51 701	58 188	114 313	161 461	90 129	636 889
Kaikki yhteensä		391 856	136 462	117 879	120 532	179 380	356 639	1 302 748

*Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus. Fingridille ei ole esitetty vaatimuksia maksaa takauksen johdosta.

31.12.2010		2011	2012	2013	2014	2015	2015+	Yhteensä

Joukkovelkakirjalainat	-lyhennykset	97 612	158 994	110 371	101 314	99 220	193 319	760 830
	-korkokulut	19 783	19 224	17 421	14 616	11 095	17 101	99 240

Lainat rahoituslaitoksilta	-lyhennykset	7 156	9 156	11 156	4 000	16 424	173 576	221 469
	-korkokulut	5 543	5 757	6 145	6 256	6 486	31 746	61 933

Yritystodistukset	-lyhennykset	94 559						94 559
	-korkokulut	441						441

Valuutanvaihtosopimukset	-maksut	33 729	105 101	38 878	46 613	93 957	121 436	439 715

Koronvaihtosopimukset	-maksut	4 142	4 353	4 222	2 277	1 829	2 037	18 860

Valuuttatermiinit	-maksut	1 501						1 501

Takaussopimukset*	-maksut	1 700						1 700
Yhteensä		266 166	302 586	188 194	175 076	229 011	539 215	1 700 248

Valuutanvaihtosopimukset	-saatavat	40 966	122 059	44 602	51 635	105 320	130 876	495 457

Koronvaihtosopimukset	-saatavat	3 811	3 941	3 573	2 429	1 941	1 842	17 537

Valuuttatermiinit	-saatavat	1 743						1 743
Yhteensä		46 520	126 000	48 175	54 064	107 261	132 718	514 737
Kaikki yhteensä		219 646	176 586	140 019	121 012	121 750	406 497	1 185 511

*Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus. Fingridille ei ole esitetty vaatimuksia maksaa takauksen johdosta.

Luottoriski
Luottoriski syntyy siitä, että vastapuoli ei täytä sopimuksiin perustuvia velvoitteitaan Fingridiä kohtaan. Näitä velvoitteita syntyy yhtiön liiketoiminnoissa ja rahoitustoiminnossa.

Liiketoiminnan luottoriski
Yhtiö mittaa ja seuraa vastapuoliriskejään osana liiketoiminnan seurantaa ja raportointia. Luottokelpoisuuden ja maksukäyttäytymisen osalta kaikkia asiakkaita, vastapuolia ja toimittajia seurataan säännöllisesti. Yhtiöllä ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä. Tilikauden aikana yhtiö ei kirjannut luottotappioita eikä uudelleenjärjestellyt myyntisaamisten ehtoja.

Rahoituksen luottoriski
Fingrid altistuu rahoitustoiminnassaan luottoriskille sijoitusten ja johdannaissopimusten kautta. Yhtiö solmii johdannaissopimuksia tai sijoittaa varojaan sallittujen riskirajojen puitteissa. Jokaiselle vastapuolelle on olemassa euromääräinen yläraja. Ennen johdannaiskaupan aloittamista yhtiö solmii International Swap Dealers Associationin (ISDA) raamisopimuksen vastapuolen kanssa. Yhtiö ei ole vastaanottanut rahoitusvaroihin tai johdannaissopimuksiin liittyviä luottoriskiä vähentäviä vakuuksia. Tilikauden aikana yhtiölle ei aiheutunut tappiota rahoitusinstrumenttien vastapuoliriskeistä.

35. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT	2011	2010

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot	67 879	66 813
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (-/+)	104	-404
Osuus osakkuusyritysten tuloksista	-193	-384
Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisesta	4 971	-2 349
Yhteensä	72 761	63 677

36. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Suomen valtio osti vuonna 2011 noin 81 % Fortumin ja Pohjolan Voima Oy:n omistamista Fingridin osakkeista. Osakekaupan jälkeen valtion omistusosuus Fingridin osakkeista on 53,1 %. Omistajien lähipiiritapahtumina on käsitelty Suomen valtion yli 50 %:sti omistavien yhteisöjen kanssa tehdyt liiketoimet.
Fingrid -konsernin lähipiiriin kuuluvat lisäksi osakkuusyritykset Porvoon Alueverkko Oy ja Nord Pool Spot AS sekä ylin johto lähipiireineen. Ylin johto koostuu hallituksesta, toimitusjohtajasta ja johtoryhmästä.

Yhtiö ei ole lainannut varoja ylimmälle johdolle, eikä yhtiöllä ole liiketoimia ylimmän johdon kanssa. Fingrid Oyj on antanut Porvoon Alueverkko Oy:n puolesta 1,7 miljoonan euron vastatakauksen.

Liiketoimet lähipiirin kanssa tapahtuvat käyvin markkinahinnoin.

Ylimmän johdon työsuhde-etuudet, 1 000 €	2011	2010
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	1 564	1 376

Liiketoimet osakkuusyritysten kanssa, 1 000 €	2011	2010
Myynnit	4 290	4 155
Ostot	62 510	71 154
Saamiset	708	3 219
Velat	120	324



Liiketoimet omistajien kanssa, 1 000 €	2011	2010
Omistajat: Myynnit	49 911	106 742
Ostot	32 961	72 631
Saamiset		8 341
Velat		1 738

Muu lähipiiri:
Myynnit	36 356
Ostot	34 399
Saamiset	6 125
Velat	4 946

Yleiset hankintaperiaatteet
Konsernissa noudatetaan kolmea vaihtoehtoista hankintatapaa tavaroita tai palveluita hankittaessa. Kun hankinnan kustannukset ja arvo ovat alle 30 000 euroa, tehdään yleensä suullinen tarjouspyyntö sekä kirjallinen tilaus tai hankintasopimus. Kun hankinnan arvioitu arvo ylittää 30 000 euroa, mutta jää alle julkisiin hankintoihin sovellettavien kynnysarvojen, kilpailutetaan hankinta pyytämällä kirjalliset tarjoukset toimittajaehdokkailta. Kun Fingridiä koskevat julkisten hankintojen kynnysarvot ylittyvät (tavarat ja palvelut noin 0,4 milj. euroa ja rakennusurakat noin 5 milj. euroa), yhtiö noudattaa erityisalojen julkisia hankintoja koskevaa hankintamenettelyä.

37. PÄÄSTÖOIKEUDET

Fingridille myönnettiin päästöoikeuksia vuosille 2008 - 2012 yhteensä 126,3 tuhatta tonnia, josta Olkiluodon voimalaitoksen osuus 112,3 tuhatta tonnia. Pääsääntöisesti Fingridillä on 31.12. hallussaan vähintään vuotuisia CO2 -päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia.

	2011	2010
	tCO2	tCO2
Vastikkeetta saadut oikeudet	25 261	25 261
Päästömäärät, Olkiluoto	526	674
Päästömäärät, muut voimalaitokset yhteensä	1 908	2 218
Päästöoikeuksien myynnit		9 000

38. TILINPÄÄTÖSPÄIVÄN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Konsernin johdolla ei ole tiedossa sellaisia olennaisia tilinpäätöspäivän jälkeisiä tapahtumia, jotka olisivat vaikuttaneet tilinpäätöslaskelmiin.

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS (FAS)


EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA	Liitetieto	1.1. - 31.12.2011 €	1.1. - 31.12.2010 €


LIIKEVAIHTO	2	433 829 531,17	455 655 341,59
Liiketoiminnan muut tuotot	3	2 975 592,24	6 977 724,05

Materiaalit ja palvelut	4	-236 927 584,93	-252 934 683,61

Henkilöstökulut	5	-20 333 921,19	-20 385 296,72

Poistot ja arvonalentumiset	6	-77 448 711,28	-76 334 772,29

Liiketoiminnan muut kulut	7, 8	-50 141 675,40	-50 392 640,16

LIIKEVOITTO		51 953 230,61	62 585 672,86

Rahoitustuotot ja -kulut	9	-24 011 192,98	-14 238 443,93

VOITTO ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ		27 942 037,63	48 347 228,93


VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA		27 942 037,63	48 347 228,93

Tilinpäätössiirrot	10	1 817 115,05	-39 918 607,06
Tuloverot	11	-7 715 876,02	-2 206 584,38

TILIKAUDEN VOITTO		22 043 276,66	6 222 037,49

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

EMOYHTIÖN TASE

VASTAAVAA	Liitetieto	31.12.2011 €	31.12.2010 €

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet
Liikearvo	12	36 454 732,95	42 887 921,11
Muut pitkävaikutteiset menot	13	88 331 632,26	73 829 424,65
		124 786 365,21	116 717 345,76

Aineelliset hyödykkeet	14
Maa- ja vesialueet		13 671 030,45	13 508 605,63
Rakennukset ja rakennelmat		98 298 091,08	82 942 332,94
Koneet ja kalusto		448 490 783,67	401 268 462,18
Voimajohdot		671 539 513,14	607 095 469,42
Muut aineelliset hyödykkeet		117 516,35	117 516,35
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		162 317 923,59	142 767 394,87
		1 394 434 858,28	1 247 699 781,39

Sijoitukset	15
Osuudet saman konsernin yrityksissä		504 563,77	504 563,77
Osuudet omistusyhteysyrityksissä		6 641 360,21	6 641 360,21
Muut osakkeet ja osuudet		1 134 892,55	913 125,03
		8 280 816,53	8 059 049,01

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ		1 527 502 040,02	1 372 476 176,16

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus	16	6 706 182,09	6 100 556,12

Saamiset

Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset		44 109 058,75	45 300 257,51
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		104 809,25	276 750,00
Saamiset omistusyhteysyrityksiltä	17	707 752,76	3 218 535,01
Muut saamiset		53 228,12	43 066,26
Siirtosaamiset	18, 19	27 355 285,45	28 514 948,37
		72 330 134,33	77 353 557,15

Rahoitusarvopaperit	20	201 305 951,47	217 467 915,94

Rahat ja pankkisaamiset	20	1 454 207,08	3 779 895,40

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ		281 796 474,97	304 701 924,61

VASTAAVAA YHTEENSÄ		1 809 298 514,99	1 677 178 100,77

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

EMOYHTIÖN TASE


VASTATTAVAA	Liitetieto	31.12.2011 €	31.12.2010 €

OMA PÄÄOMA	21

Osakepääoma		55 922 485,55	55 922 485,55
Ylikurssirahasto		55 922 485,55	55 922 485,55
Edellisten tilikausien voitto		497 917,81	986 578,59
Tilikauden voitto		22 043 276,66	6 222 037,49

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		134 386 165,57	119 053 587,18

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	22	434 541 613,33	436 358 728,38


PAKOLLISET VARAUKSET	29	1 897 446,78	1 898 946,78


VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen
Joukkovelkakirjalainat	23, 24	591 622 542,18	630 558 105,45
Lainat rahoituslaitoksilta		225 156 064,52	214 312 494,90
		816 778 606,70	844 870 600,35

Lyhytaikainen
Joukkovelkakirjalainat	23	148 735 179,54	98 200 000,00
Lainat rahoituslaitoksilta		9 156 429,94	7 156 430,08
Ostovelat		23 340 117,28	30 804 861,93
Velat saman konsernin yrityksille	25	459 652,50	586 368,95
Velat omistusyhteysyrityksille	26	120 118,18	324 440,99
Muut velat	27	211 878 601,87	98 824 331,09
Siirtovelat	28	28 004 583,30	39 099 805,04
		421 694 682,61	274 996 238,08

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ		1 238 473 289,31	1 119 866 838,43

VASTATTAVAA YHTEENSÄ		1 809 298 514,99	1 677 178 100,77

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.


EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA	Liitetieto	1.1.-31.12.2011 €	1.1.-31.12.2010 €

Liiketoiminnan rahavirrat:

Tilikauden voitto	21	22 043 276,66	6 222 037,49
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	31	75 735 593,41	115 810 485,26
Korkokulut ja muut rahoituskulut		31 456 287,80	22 012 788,21
Korkotuotot		-7 233 286,64	-7 713 629,23
Osinkotuotot		-211 808,18	-60 715,05
Verot		7 715 876,02	2 206 584,38
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos		2 630 494,62	-6 984 934,21
Vaihto-omaisuuden muutos		-605 625,97	-685 809,33
Osto- ja muiden velkojen muutos		-14 230 928,03	3 086 305,82
Varausten muutos		-1 500,00	-22 500,00
Maksetut korot		-24 250 843,24	-23 219 684,77
Saadut korot		2 898 710,93	5 835 751,33
Maksetut verot	11	-2 343 505,78	-1 761 915,96
Liiketoiminnan nettorahavirta		93 602 741,60	114 724 763,94

Investointien rahavirrat:

Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	14	-221 489 627,11	-138 106 461,73
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	13	-21 235 186,68	-4 563 487,45
Investoinnit muihin sijoituksiin	15	-221 767,52	-23 685,92
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	14	50 000,00	903 900,00
Saadut osingot	9	211 808,18	60 715,05
Saadut avustukset		142 500,00	15 000 000,00
Investointien nettorahavirta		-242 542 273,13	-126 729 020,05

Rahoituksen rahavirrat:

Lyhytaikaisten lainojen nostot		620 754 894,13	474 878 862,04
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut		-507 247 826,61	-601 994 983,73
Pitkäaikaisten lainojen nostot		129 183 417,22	256 519 369,47
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-105 527 907,73	-92 730 348,73
Maksetut osingot	21	-6 710 698,27	-6 724 119,67
Rahoituksen nettorahavirta		130 451 878,74	29 948 779,38

Rahavarojen muutos		-18 487 652,79	17 944 523,27

Rahavarat tilikauden alussa		221 247 811,34	203 303 288,07
Rahavarat tilikauden lopussa	20	202 760 158,55	221 247 811,34

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

EMOYHTIÖN TILlNPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. TILINPÄÄTÖKSEN LAADINTAPERIAATTEET

Fingrid Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolain mukaisesti (Finnish Accounting Standards, FAS). Tilinpäätöksen erät on arvostettu alkuperäisen hankintamenon perusteella.

Ulkomaan valuutan määräiset erät
Ulkomaan valuutan määräiset kaupalliset tapahtumat ja rahoituserät kirjataan tapahtumapäivänä Euroopan keskuspankin keskikurssiin. Korolliset velat ja saatavat ja niiden suojaukset arvostetaan tilinpäätöksessä Euroopan keskuspankin julkaisemaan tilinpäätöspäivän keskikurssiin. Eräpäivänä korollisista veloista ja saatavista ja niitä vastaavista suojauksista aiheutuvat kurssierot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Kaupallisen valuuttavirran suojaamiseen käytetyistä johdannaisista syntyvät kurssierot kirjataan oikaisemaan vastaavaa erää tuloslaskelmassa.

Korko- ja valuuttajohdannaiset
Koron- ja valuutanvaihtosopimuksia sekä valuuttatermiinejä ja korko-optioita on käytetty rahoituspolitiikan mukaisesti Fingridin tase-erien korko- ja valuuttariskin sekä kaupallisten erien suojaamiseen. Johdannaissopimukset kirjataan samoja kirjanpidon kirjausperiaatteita noudattaen kuin erät, joita johdannaiset suojaavat. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten ja korko-optioiden korkoerät jaksotetaan ja kirjataan tuloslaskelmaan korkotuottoihin ja -kuluihin. Korollista velkaa ja saatavia suojaavien valuuttatermiinien korko-osuus jaksotetaan niiden voimassaoloajalle ja kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Korko-optioista maksetut tai saadut preemiot jaksotetaan niiden suojausajanjaksolle.

Sähköjohdannaiset
Fingrid suojaa häviösähköhankintansa joko kahdenvälisillä sopimuksilla tai pörssijohdannaisilla, joita ovat mm. termiinit, futuurit ja optiot. Näistä aiheutuvilla menoilla ja tuloilla oikaistaan häviösähköhankinnan ostoja tuloslaskelmassa sillä kaudella, johon niiden suojausvaikutus kohdistuu. Optioista maksetut tai saadut preemiot jaksotetaan niiden suojausajanjaksolle.

Tutkimus- ja kehitysmenot
Tutkimus- ja kehitysmenot käsitellään vuosikuluina.

Käyttöomaisuuden arvostus
Käyttöomaisuus aktivoidaan välittömään hankintamenoon. Suunnitelmapoistot lasketaan tasapoistoina käyttöomaisuuden taloudellisen pitoajan perusteella. Tilivuoden aikana käyttöön otetun käyttöomaisuuden poistot lasketaan hyödykekohtaisesti käyttöönottokuukausien mukaan.

Poistoajat ovat seuraavat:

Liikearvo 20 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot:
     Johtoalueiden käyttöoikeudet                                                                                    30-40 vuotta
     Muut käyttöoikeudet taloudellisen käyttöajan mukaan, enintään                                 10 vuotta
     Ohjelmistot                                                                                                                        3 vuotta

Rakennukset ja rakennelmat
     Sähköasemien rakennukset ja erilliset rakennukset                                                         40 vuotta
     Sähköasemien rakennelmat                                                                                             30 vuotta
     Kaasuturbiinivoimalaitosten rakennukset ja rakennelmat                                           20-40 vuotta
     Erilliset rakennelmat                                                                                                         15 vuotta

Voimajohdot
     Voimajohdot 400 kV                                                                                                          40 vuotta
     Tasasähköjohdot                                                                                                              40 vuotta
     Voimajohdot 110-220 kV                                                                                                  30 vuotta
     Kreosoottipylväät ja niiden hävittämiskustannukset*                                                       30 vuotta
     Voimajohtojen (400 kV) alumiinipylväät                                                                           10 vuotta
     Valokuitu-ukkosjohtimet                                                                                              10-20 vuotta

Koneet ja kalusto
     Sähköasemien koneet                                                                                                10-30 vuotta
     Kaasuturbiinivoimalaitokset                                                                                             20 vuotta
     Muut koneet ja kalusto                                                                                                     3-5 vuotta

* Hävittämiskustannukset on diskontattu nykyarvoon, joka on lisätty käyttöomaisuuden arvoon ja kirjattu pakollisena varauksena.

Liikearvon poistoaika on 20 vuotta, koska kantaverkkoliiketoiminta on luonteeltaan pitkäaikaista liiketoimintaa, jonka tuotot kertyvät usean vuosikymmenen ajalta.

Päästöoikeudet
Päästöoikeudet käsitellään kirjanpidossa Kirjanpitolautakunnan lausunnon 1767/2005 nettomenettelyn mukaisesti.

Vaihto-omaisuuden arvostus
Vaihto-omaisuus esitetään FIFO -periaatteen mukaisesti hankintamenon, sitä alemman jälleenhankintahinnan tai todennäköisen myyntihinnan määräisenä.

Rahat, pankkisaamiset ja arvopaperit rahoitusomaisuudessa
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteiset varat ja pankkitilit. Rahoitusarvopaperit ovat sijoitus- ja yritystodistuksia, valtion velkasitoumuksia sekä sijoituksia lyhyen koron rahastoihin. Markkinanoteeratut arvopaperit ja niihin rinnastettavat varat arvostetaan alkuperäiseen hankintahintaan tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan.

Korolliset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat muodostuvat rahoituslaitoslainoista ja sekä kansainvälisen että kotimaisen joukkovelkakirjalainaohjelman alla liikkeeseen lasketuista velkakirjoista. Lyhytaikaiset korolliset velat koostuvat kotimaisen ja kansainvälisen yritystodistusohjelman alla liikkeeseen lasketuista yritystodistuksista sekä pitkäaikaisten lainojen ja joukkovelkakirjalainojen lyhytaikaisesta osuudesta. Velkaohjelmien puitteissa liikkeeseen lasketut velkakirjat ovat sekä euro- että ulkomaan valuutan määräisiä. Fingridillä on sekä kiinteä- että vaihtuvakorkoista velkaa ja velkakirjoja, joissa on korkorakennelmia. Korko jaksotetaan velan laina-ajalle. Velkakirjan mahdollinen yli- tai alihinta jaksotetaan kyseisen velkakirjan laina-ajalle. Valmiusluottojen järjestelypalkkiot kirjataan pääsääntöisesti heti kuluksi ja luotonvarausprovisiot kirjataan kuluksi sopimusajalle.

Rahoitusriskien hallinta
Rahoitusriskien hallinnassa noudatettavat periaatteet on esitetty konsernin liitetiedoissa kohdassa 34.

Tuloverot
Veroihin kirjataan tilikauden tulosta vastaava suoriteperusteinen vero sekä aikaisempien tilikausien verojen oikaisut.

Laskennalliset verot
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei kirjata tuloslaskelmaan tai taseeseen. Niitä koskevat tiedot esitetään liitetiedoissa.

2. LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN

Fingrid Oyj:n liiketoiminta on kokonaisuudessaan järjestelmävastuullista kantaverkkoliiketoimintaa, minkä johdosta liikevaihdon jakoa toimialoittain ei ole.

LIIKEVAIHTO, 1 000 €	2011	2010

Kantaverkkotulot	210 207	211 464
Tasesähkön myynti	145 861	159 812
Rajasiirto	22 399	23 865
Läpisiirtotuotot	22 181	19 298
Tehoreservi	2 510	13 962
Estlink pullonkaulatulot	9 632	9 465
Pohjoismaiset pullonkaulatulot	15 765	9 045
Syöttötariffipalvelutuotot		225
Tehoreservipalvelutuotot	85
Muu liikevaihto	5 188	8 520
Yhteensä	433 830	455 655

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT, 1 000 €	2011	2010

Vuokratuotot	1 740	1 632
Saadut avustukset	205	138
Muut tuotot	1 031	5 207
Yhteensä	2 976	6 978

4. MATERIAALIT JA PALVELUT, 1 000 €	2011	2010

Ostot tilikauden aikana	162 748	177 788
Häviösähköhankinnat	62 590	65 212
Varastojen muutos, lisäys (-) tai vähennys (+)	-606	-686
Aineet ja tarvikkeet	224 732	242 314

Verkkopalvelumaksut	53	49
Muut ulkopuoliset palvelut	12 142	10 571
Palvelut	12 195	10 620
Yhteensä	236 928	252 935

5. HENKILÖSTÖKULUT, 1 000 €	2011	2010

Palkat ja palkkiot	17 213	17 177
Eläkekulut	2 356	2 435
Muut henkilösivukulut	765	773
Yhteensä	20 334	20 385

Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan palkat ja palkkiot	436	385

Helena Walldén, puheenjohtaja (3.5.2011 alkaen)	24
Arto Lepistö, varapuheenjohtaja (3.5.2011 alkaen, hallituksessa 17.3. 2006-)	23	19
Elina Engman, hallituksen jäsen (3.5.2011 alkaen)	11
Timo Kärkkäinen, hallituksen jäsen (3.5.2011 alkaen)	13
Esko Raunio, hallituksen jäsen (3.5.2011 alkaen)	10
Antti Riivari, hallituksen varajäsen (3.5.2011 alkaen)	4
Timo Ritonummi, hallituksen varajäsen (hallituksessa 3.5.2001-)	5	5
Marja Hanski, hallituksen varajäsen (3.5.2011 alkaen)	4
Mikko Räsänen, hallituksen varajäsen (3.5.2011 alkaen)	4
Jari Eklund, hallituksen varajäsen (3.5.2011 alkaen)	4
Jarmo Väisänen, hallituksen jäsen (3.5. - 13.5.2011)	0
Jarmo Kilpelä, hallituksen jäsen (3.5. - 13.5.2011)	0
Ilpo Nuutinen, hallituksen varajäsen (3.5. - 13.5.2011)	0
Petri Vihervuori, hallituksen varajäsen (3.5. - 13.5.2011)	0
Lauri Virkkunen, puheenjohtaja (1.7.2010 - 3.5.2011)	8	11
Timo Karttinen, 1. varapuheenjohtaja (3.5.2011 asti)	7	17
Risto Autio, hallituksen jäsen (3.5.2011 asti)	4	13
Ari Koponen, hallituksen jäsen (3.5.2011 asti)	4	12
Ritva Nirkkonen, hallituksen jäsen (3.5.2011 asti)	4	13
Anja Silvennoinen, hallituksen jäsen (3.5.2011 asti)	4	12
Jorma Tammenaho, hallituksen varajäsen (3.5.2011 asti)	2	5
Jussi Hintikka, hallituksen varajäsen (31.12.2010 asti)		5
Pekka Kettunen, hallituksen varajäsen (3.5.2011 asti)	2	5
Kari Koivuranta, hallituksen varajäsen (3.5.2011 asti)	2	5
Jukka Mikkonen, hallituksen varajäsen (3.5.2011 asti)	2	5
Juha Laaksonen, hallituksen varajäsen (3.5.2011 asti)	2	5
Timo Rajala, entinen puheenjohtaja (30.6.2010 asti)		9
Minna Korkeaoja, hallituksen varajäsen (1.1. - 3.5.2011)	2

Jukka Ruusunen, toimitusjohtaja	293	241

Yhtiön palveluksessa toimihenkilöitä tilikauden aikana:
Henkilöstö keskimäärin	263	260
Henkilöstö vuoden lopussa	266	263

6. SUUNNITELMAN MUKAISET POISTOT, 1 000 €	2011	2010

Liikearvo	6 433	6 433
Muut pitkävaikutteiset menot	6 733	6 409
Rakennukset ja rakennelmat	4 050	3 667
Koneet ja kalusto	32 405	32 537
Voimajohdot	27 827	27 289
Yhteensä*	77 449	76 335

* sähköverkon poistot (liitetiedot 13 ja 14)	63 821	63 275

7. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT, 1 000 €	2011	2010

Vieraat urakat, työsuoritukset ym.	31 808	32 606
Verkkovuokrat	9 603	9 860
Muut vuokrakulut	1 935	1 684
Muut kulut	6 796	6 243
Yhteensä	50 142	50 393

8. TILINTARKASTAJAN PALKKIOT, 1 000 €	2011	2010

Tilintarkastuspalkkiot	32	42
Muut palkkiot	6	46
Yhteensä	38	88

9. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT, 1 000 €	2011	2010

Osinkotuotot saman konsernin yrityksiltä	-1	-56
Osinkotuotot muilta	-212	-4
Korko- ja muut rahoitustuotot saman konsernin yrityksiltä
Korko- ja muut rahoitustuotot muilta	-7 233	-7 714
	-7 446	-7 774

Korko- ja muut rahoituskulut saman konsernin yrityksille	7	2
Korko- ja muut rahoituskulut muille	31 449	22 010
	31 456	22 013

Yhteensä	24 011	14 238

10. TILINPÄÄTÖSSIIRROT, 1 000 €	2011	2010

Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus	-1 817	39 919

11. TULOVEROT, 1 000 €	2011	2010

Tuloverot tilikaudelta	7 716	2 207

Yhteensä	7 716	2 207

Laskennalliset verovelat ja -saamiset, 1 000 €

Laskennalliset verosaamiset
Väliaikaisista eroista	493	494
	493	494
Laskennalliset verovelat
Väliaikaisista eroista	404	422
Tilinpäätössiirroista	106 463	113 453
	106 867	113 875

Yhteensä	106 373	113 382

12. LIIKEARVO, 1 000 €	2011	2010

Hankintameno 1.1.	128 664	128 664
Hankintameno 31.12.	128 664	128 664
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-85 776	-79 343
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-6 433	-6 433
Kirjanpitoarvo 31.12.	36 455	42 888

Kertynyt poistoero 1.1.	-42 888	-49 321
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12.
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12.	6 433	6 433
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.	-36 455	-42 888

13. MUUT PITKÄVAIKUTTEISET MENOT, 1 000 €	2011	2010

Hankintameno 1.1.	141 001	136 473
Lisäykset 1.1. - 31.12.	21 235	4 622
Vähennykset 1.1. - 31.12.		-95
Hankintameno 31.12.	162 236	141 001
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-67 171	-60 798
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.		36
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-6 733	-6 409
Kirjanpitoarvo 31.12.*	88 332	73 829

Kertynyt poistoero 1.1.	-59 326	-61 766
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12.	-5 542	-4 433
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12.	6 733	6 873
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.	-58 135	-59 326

*Sähköverkon nettoinvestoinnit, 1 000 €		2010

Kirjanpitoarvo 31.12.	86 763	72 067
Kirjanpitoarvo 1.1.	-72 067	-73 747
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	5 887	5 811
Vähennykset 1.1. - 31.12.		59

Yhteensä	20 583	4 189

14. AINEELLISET HYÖDYKKEET, 1 000 €	2011	2010

Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	13 509	11 410
Lisäykset 1.1. - 31.12.	162	2 098

Hankintameno 31.12.	13 671	13 509

Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	105 946	96 164
Lisäykset 1.1. - 31.12.	19 432	9 783
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-43
Hankintameno 31.12.	125 336	105 946
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-23 004	-19 337
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	17
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-4 050	-3 667
Kirjanpitoarvo 31.12.	98 298	82 942

Kertynyt poistoero 1.1.	-9 614	-9 577
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12.	-4 373	-3 704
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12.	4 062	3 667
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.	-9 925	-9 614

Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	664 281	640 486
Lisäykset 1.1. - 31.12.	79 755	23 799
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-255	-4
Hankintameno 31.12.	743 781	664 281
Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-263 013	-230 476
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	127	0
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-32 405	-32 537
Kirjanpitoarvo 31.12.	448 491	401 268

Kertynyt poistoero 1.1.	-104 170	-89 485
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12.	-29 028	-47 222
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12.	32 509	32 537
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.	-100 690	-104 170
Voimajohdot
Hankintameno 1.1.	896 062	869 600
Lisäykset 1.1. - 31.12.	92 271	27 130
Vähennykset 1.1. - 31.12.		-668
Hankintameno 31.12.	988 334	896 062

Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot 1.1.	-288 967	-261 908
Vähennysten suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.		230
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	-27 827	27 289
Kirjanpitoarvo 31.12.	671 540	607 095

Kertynyt poistoero 1.1.	-220 360	-186 290
Poistoeron lisäys 1.1. - 31.12.	-36 804	-61 472
Poistoeron vähennys 1.1. - 31.12.	27 827	27 402
Kokonais- ja suunnitelmapoistojen kertynyt erotus 31.12.	-229 337	-220 360

Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	118	118
Hankintameno 31.12.	118	118

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
Hankintameno 1.1.	142 767	69 384
Lisäykset 1.1. - 31.12.	224 097	127 274
Vähennykset 1.1. - 31.12.	-204 546	-53 890
Hankintameno 31.12.	162 318	142 767

Yhteensä*	1 394 435	1 247 700

* Sähköverkon nettoinvestoinnit, 1 000 €	2011	2010
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 228 861	1 144 803
Kirjanpitoarvo 1.1.	-1 144 803	-1 098 811
Suunnitelman mukaiset poistot 1.1. - 31.12.	57 935	57 464
Vähennykset 1.1. - 31.12.	154	442

Yhteensä	142 147	103 898

15. SIJOITUKSET, 1 000 €	2011	2010

Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	505	505
Hankintameno 31.12.	505	505

Osuudet omistusyhteysyrityksissä
Hankintameno 1.1.	6 641	6 641
Hankintameno 31.12.	6 641	6 641

Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	913	850
Lisäykset 1.1. - 31.12.	222	66
Vähennykset 1.1. - 31.12.		-3
Hankintameno 31.12.	1 135	913

Yhteensä	8 281	8 059

16. VAIHTO-OMAISUUS, 1 000 €	2011	2010

Aineet ja tarvikkeet	6 642	5 542
Keskeneräiset työt	65	559
Yhteensä	6 706	6 101

17. SAAMISET OMISTUSYHTEYSYRITYKSISSÄ, 1 000 €	2011	2010

Lyhytaikaiset:
Myyntisaamiset	708	3 219
Yhteensä	708	3 219

18. SIIRTOSAAMISET, 1 000 €	2011	2010

Korot ja muut rahoituserät	21 650	24 043
Myynnin ja ostojen jaksotukset	5 502	4 267
Muut siirtosaamiset	203	205
Yhteensä	27 355	28 515

19. SIIRTOSAAMISIIN SISÄLTYVÄT, KULUKSI KIRJAAMATTOMAT MENOT JA PÄÄOMA-ALENNUKSET LAINOJEN LIIKKEESEEN LASKEMISESTA, 1 000 €	2011	2010

Pääoma-alennukset	2 167	2 588

20. RAHAVARAT, 1 000 €	2011	2010

Sijoitustodistukset	99 206	99 484
Yritystodistukset	102 100	117 984
	201 306	217 468

Rahavarat ja pankkisaamiset	152	1 111
Pantatut tilit	1 302	2 669
	1 454	3 780

Yhteensä	202 760	221 248

21. OMA PÄÄOMA, 1 000 €	2011	2010

Osakepääoma 1.1.	55 922	55 922
Osakepääoma 31.12.	55 922	55 922

Ylikurssirahasto 1.1.	55 922	55 922
Ylikurssirahasto 31.12.	55 922	55 922

Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	7 209	7 711
Osingonjako	-6 711	-6 724
Voitto edellisiltä vuosilta 31.12.	498	987

Tilikauden voitto	22 043	6 222

Oma pääoma 31.12.	134 386	119 054

Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	22 541	7 209

Osakemäärä, kpl	Osake-sarja A	Osake-sarja B	Yhteensä
1.1.2011	2 078	1 247	3 325
31.12.2011	2 078	1 247	3 325

B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada ennen A-sarjan osakkeita voitonjakoon käytettävissä olevista varoista jäljempänä määritelty vuotuinen osinko. Tämän jälkeen jaetaan vastaava osinko A-sarjan osakkeille. Ellei vuotuista osinkoa voida jakaa osakkeille jonakin vuonna, osakkeet tuottavat oikeuden saada jakamatta jäänyt määrä myöhempinä vuosina voitonjakoon käytettävissä olevista varoista kuitenkin siten, että B-sarjan osakkeet tuottavat oikeuden saada vuotuinen osinko ja jakamatta jäänyt määrä ennen A-sarjan osakkeita. B-sarjan osakkeilla ei ole oikeutta saada muuta osinkoa

Yhtiökokous päättää osingon maksusta.

B-sarjan osakkeen osingon määrittely: vuotuinen osingon määrä lasketaan kalenterivuosittain siten, että osakkeen merkintähinta, lisättynä mahdollisissa osakepääoman korotuksissa maksetuilla määrillä ja vähennettynä mahdollisilla oman pääoman palautuksina maksetuilla määrillä, kerrotaan osinkoprosentilla kuitenkin niin, että minimiosinko on 6 %. Osinkoprosentin määrittelyn perusteena käytetään Saksan valtion 30 vuoden obligaation tuottoa.

Vuoden 2011 B-sarjan osakkeen osinkoehdotus on määritelty 6,0 %:n mukaan.

Vähemmistöosuuksia ei ole.

22. TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ, 1 000 €	2011	2010

Kertynyt poistoero suunnitelman mukaisista ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotuksesta	434 542	436 359

23. JOUKKOVELKAKIRJALAINAT, 1 000 €				2011	2010

Kansainväliset:		Eräpäivä	Korko
EUR	10 000	16.03.2011	3,625 %		10 000
EUR	25 000	23.03.2011	vaihtuvakorkoinen		25 000
EUR	15 000	24.03.2011	vaihtuvakorkoinen		15 000
EUR	20 000	07.04.2011	vaihtuvakorkoinen		20 000
EUR	25 000	16.03.2012	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	25 000	12.04.2012	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	10 000	16.04.2013	vaihtuvakorkoinen	10 000	10 000
EUR	20 000	28.04.2013	vaihtuvakorkoinen	20 000	20 000
EUR	20 000	15.10.2013	4,30 %	20 000	20 000
EUR	24 000	02.07.2014	vaihtuvakorkoinen	24 000	24 000
EUR	18 000	11.11.2014	vaihtuvakorkoinen	18 000	18 000
EUR	8 000	11.11.2014	vaihtuvakorkoinen	8 000	8 000
EUR	10 000	20.11.2014	3,26 %	10 000	10 000
EUR	20 000	11.04.2017	vaihtuvakorkoinen	20 000	20 000
EUR	25 000	11.04.2017	vaihtuvakorkoinen	25 000	25 000
EUR	30 000	15.06.2017	3,07 %	30 000	30 000
				235 000	305 000

FIM	160 000	19.08.2013	5,20 %	26 910	26 910
				26 910	26 910

JPY	3 000 000	05.07.2011	1,31 % *		28 200
JPY	3 000 000	25.07.2012	1,3575 % **	25 400	25 400
JPY	3 000 000	20.04.2015	1,45 %	21 563	21 563
JPY	500 000	22.06.2017	1,28 %	4 507	4 507
				51 470	79 670

CHF	39 000	22.05.2012	2,475 %	25 000	25 000
				25 000	25 000


NOK	170 000	19.11.2014	4,68 %	20 166	20 166
NOK	200 000	17.10.2016	5,15 %	24 620	24 620
NOK	200 000	11.04.2017	5,16 %	24 620	24 620
NOK	200 000	10.11.2017	5,12 %	23 725	23 725
NOK	200 000	12.11.2019	5,37 %	23 725	23 725
				116 856	116 856

SEK	225 000	03.04.2012	vaihtuvakorkoinen	24 194	24 194
SEK	225 000	11.04.2012	vaihtuvakorkoinen	24 142	24 142
SEK	100 000	21.03.2013	vaihtuvakorkoinen	10 560	10 560
SEK	200 000	03.04.2013	3,70 %	21 305	21 305
SEK	175 000	04.04.2014	4,30 %	18 811	18 811
SEK	300 000	15.06.2015	3,195 %	31 168	31 168
SEK	100 000	17.06.2015	3,10 %	10 417	10 417
SEK	220 000	01.12.2015	korkorakennelma	24 336	24 336
SEK	100 000	15.01.2016	3,297 %	10 390	10 390
SEK	500 000	18.10.2016	vaihtuvakorkoinen	54 900
SEK	500 000	18.10.2016	3,50 %	54 900
				285 122	175 321

Joukkovelkakirjalainat, pitkäaikaiset yhteensä				591 622	630 557
Joukkovelkakirjalainat, lyhytaikaiset yhteensä				148 736	98 200

Yhteensä				740 358	728 757

* takaisinmaksuoikeus 5.7.2004, ei käytetty
** takaisinmaksuoikeus 25.7.2006, ei käytetty

24. VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI SITÄ PIDEMMÄN AJAN KULUTTUA, 1 000 €	2011	2010

Joukkovelkakirjalainat	151 577	186 586
Lainat rahoituslaitoksilta	172 866	173 576
Yhteensä	324 443	360 162

25. VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE, 1 000 €	2011	2010

Lyhytaikaiset:
Muut velat	460	586
Yhteensä	460	586

26. VELAT OMISTUSYHTEYSYRITYKSILLE, 1 000 €	2011	2010

Lyhytaikaiset:
Ostovelat	120	324
Yhteensä	120	324

27. MUUT VELAT, 1 000 €	2011	2010

Lyhytaikaiset:
Muut lainat / Yritystodistukset (kansainväliset ja kotimaiset)	207 405	94 559
Arvonlisäverovelat	2 481	3 051
Sähköverovelka	1 507	616
Muut velat	485	598
Yhteensä	211 879	98 824

28. SIIRTOVELAT, 1 000 €	2011	2010

Lyhytaikaiset:
Korot ja muut rahoituserät	13 136	12 658
Palkat ja henkilösivukulut	3 351	4 409
Myynnin ja ostojen jaksotukset	11 517	22 032
Yhteensä	28 005	39 100

29. PAKOLLISET VARAUKSET, 1 000 €	2011	2010

Kreosootti- ja suolakyllästeiset puupylväät, hävittämiskustannukset	1 897	1 898
Yhteensä	1 897	1 898

30. VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 €	2011	2010

Vuokravastuut
Tulevan vuoden maksut	1 999	2 038
Myöhemmin	24 096	25 667
	26 095	27 706
Annetut pantit
Tilipanttaus, kiinteistövuokrasopimuksen vakuudeksi	47	46
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi	150	150
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi	127	1 878
	323	2 074
Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus	1700	1 700
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi	401	120
Myöhemmin	1 584	89
	3 685	1 908

31. LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTOJEN OIKAISUT, 1 000 €	2011	2010

Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa
Poistot	77 449	76 335
Poistoeron muutos	-1 817	39 919
Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (-/+)	104	-404
Muut		-39
Yhteensä	75 736	115 810

32. OIKEUDENKÄYNNIT JA VIRANOMAISMENETTELYT

33. SÄHKÖMARKKINALAIN MUKAINEN LIIKETOIMINTOJEN ERIYTTÄMINEN

Tase- ja säätösähkö
Jokainen sähkömarkkinatoimija on velvollinen huolehtimaan sähkötaseensa tasapainottamisesta joko sopimalla siitä Fingridin kanssa tai jonkun muun toimijan kanssa. Fingrid ostaa ja myy tasesähköä tasapainottaakseen sähkömarkkinatoimijan (tasevastaavan) tunnittaisen sähkötaseen. Tasesähkökauppa ja tasesähkön hinnoittelu perustuvat tasepalvelusopimukseen, jonka ehdot ovat yhtäläiset ja julkiset.

Tasevastuun hoito
Energiamarkkinaviraston päätöksen mukaan Fingrid Oyj:n tulee eriyttää valtakunnallisen tasevastuun hoitoon liittyvä toiminta muusta liiketoiminnasta sähkömarkkinalain 7 luvun mukaisesti.

Tasevastuuyksikön tuloslaskelman eriyttäminen on toteutettu sisäisen laskennan avulla seuraavasti:

Tuotot                                                                            suoraan
Erilliskustannukset                                                       suoraan
Tuotannolliset kustannukset                                       aiheuttamisperiaatteella
Hallinnolliset kustannukset                                         aiheuttamisperiaatteella
Poistot                                                                           aiheuttamisperiaatteella Fingrid Oyj:n poistokäytännön mukaan
Rahoitustuotot ja -kulut                                                laskennallisen velan perusteella
Tuloverot                                                                       laskennallisesti tuloksesta

Henkilökunnan lukumäärä keskimäärin vuoden 2011 aikana oli 16 (16). Liikevoitto oli -1,5 % (1,8 %) liikevaihdosta.

TASEVASTUUN HOITO, ERIYTETTY TULOSLASKELMA	1.1.-31.12.2011 1 000 €	1.1.-31.12.2010 1 000 €

LIIKEVAIHTO*	154 927	167 073

Liiketoiminnan muut tuotot	12

Materiaalit ja palvelut*	-153 735	-160 913

Henkilöstökulut	-1 388	-1 202

Poistot ja arvonalentumiset	-733	-943

Liiketoiminnan muut kulut	-1 477	-1 000

LIIKEVOITTO	-2 393	3 015

VOITTO/TAPPIO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA	-2 393	3 015

Tilinpäätössiirrot	43	173

Tuloverot		-829

TILIKAUDEN VOITTO/TAPPIO	-2 350	2 359

* Liikevaihto sisältää tasesähkön myyntiä 8,5 (6,5) miljoonaa euroa sekä materiaalit ja palvelut sisältävät ostoa 8,0 (6,8) miljoonaa euroa tasevastaava Fingrid Oyj:lle.

TASEVASTUUN HOITO, ERIYTETTY TASE
VASTAAVAA	31.12.2011 1 000 €	31.12.2010 1 000 €

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot	232	630

Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto	463	673
	463	673

PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ	695	1 303

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	8 654	4 480
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	4 307
Muut saamiset	770	7 958
	13 731	12 438

Rahat ja pankkisaamiset	1	1

VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ	13 732	12 439

VASTAAVAA YHTEENSÄ	14 427	13 741

VASTATTAVAA	31.12.2011 1 000 €	31.12.2010 1 000 €

OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	32	32
Ylikurssirahasto	286	286
Edellisten tilikausien voitto	13 697	11 338
Tilikauden voitto	-2 350	2 359

OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ	11 665	14 015

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ	-506	-463

VIERAS PÄÄOMA

Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille	3 268
Muut velat		190
	3 268	190

VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ	3 268	190

VASTATTAVAA YHTEENSÄ	14 427	13 741

Kantaverkkotoiminta

Kantaverkkotoimintaan on katsottu kuuluvan Fingrid Oyj:n koko liiketoiminta, mukaan luettuna järjestelmävastuu, joka sisältää tasevastuun.

Edellä mainitulla perusteella Fingrid Oyj:n tilinpäätös vastaa kantaverkkotoiminnan tilinpäätöstä.

34. SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN TUNNUSLUVUT	2011	2010

Sähköverkkotoiminnan sijoitetun pääoman tuotto %	3,8	4,8

Sijoitetun pääoman tuotto, %	=	tulos ennen satunnaisia eriä + korko- ja muut rahoituskulut+sähköverkon leasingmaksujen ja vuokrien korko-osuudet	x 100
		taseen loppusumma - korottomat velat + sähköverkkoon liittyvät leasing- ja vuokravastuut (keskimäärin vuoden aikana)

35. PÄÄSTÖOIKEUDET

	2011	2010
	tCO2	tCO2
Vastikkeetta saadut oikeudet	25 261	25 261
Päästömäärät, Olkiluoto	526	674
Päästömäärät, muut voimalaitokset yhteensä	1 908	2 218
Päästöoikeuksien myynnit		9 000

3. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Helsingissä 16. helmikuuta 2012

Helena Walldén Arto Lepistö

puheenjohtaja varapuheenjohtaja

Elina Engman Timo Kärkkäinen

Esko Raunio Jukka Ruusunen

toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 17. helmikuuta 2012

PricewaterhouseCoopers Oy

KHT-yhteisö

Juha Tuomala, KHT

Fingrid konsernin toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2011: Investoinnit ennätystasolla, tulos aleni

Attachments