Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
16.8.2012
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012
Tuotanto kehittynyt tasaisesti metallien talteenoton käynnistyttyä uudelleen
huhtikuussa
Tuotantoseisokki ja nikkelin hinnan lasku heikensivät tulosta
Keskeiset tapahtumat
Huhti-kesäkuu 2012
* Nikkelin tuotanto 3 194 tonnia ja sinkin tuotanto 6 686 tonnia
* Tuotantoon vaikutti kiertoliuoksen laimeneminen äkillisten kevättulvien ja
runsaiden sateiden seurauksena sekä suunniteltu huoltoseisokki ja
kuolemantapaukseen liittynyt seisokki huhtikuussa
* Liikevaihto 33,4 miljoonaa euroa
* Liiketappio -10,9 miljoonaa euroa
* Uusi toimitusjohtaja Harri Natunen on arvioinut yhtiön toimintaa ja aikoo
toteuttaa aiempaa kestävämpää tuotantosuunnitelmaa ylösajon aikana;
tavoitteena tuotannon tehokkuuden ja luotettavuuden parantaminen sekä
ympäristövaikutusten minimoiminen
* Metallien talteenottolaitoksen tuotanto on toiminut tasaisesti ja laitoksen
käyntiaste on ollut lähes 100% huhtikuun lopulta lähtien
Tammi-kesäkuu 2012
* Nikkelin tuotanto 6 568 tonnia ja sinkin tuotanto 14 576 tonnia
* Liikevaihto 72,5 miljoonaa euroa
* Liiketappio -22,3 miljoonaa euroa
* Taloudellista asemaa vahvistettiin merkittävästi 83 miljoonan euron
osakeannilla ja 110 miljoonan euron joukkovelkakirjalainalla
Tuotantoennuste ja toiminnalliset näkymät
Kuten Talvivaaran toimintapäivityksessä 3.7.2012 todettiin, kevättulvien ja
runsaiden sateiden aiheuttama prosessiliuoksen laimeneminen sekä päätös
toteuttaa aiempaa kestävämpää tuotantosuunnitelmaa ylösajon aikana ovat
vaikuttaneet kuluvan vuoden tuotantotavoitteisiin, eikä Yhtiö enää usko
saavuttavansa alkuperäistä 25 000-30 000 tonnin nikkelin tuotantotavoitetta
vuodelle 2012. Talvivaara on jatkanut toimintojensa arviointia
tuotantopäivityksen jälkeen, ja arvioinnin valmistuttua koko vuoden 2012
nikkelin tuotantoennuste päivitetään noin 17 000 tonniin nikkeliä. Päivitetty
tuotantoennuste ottaa huomioon heinäkuussa ja elokuun alussa jatkuneet runsaat
sateet, jotka ovat edelleen vaikuttaneet Sotkamon kaivoksen vesitaseeseen ja
laimentaneet kiertoliuoksen metallipitoisuuksia.
Talvivaara uskoo edelleen, että vuoden viimeisellä neljänneksellä kyetään
vakiinnuttamaan yli 25 000 tonnin vuotuista nikkelituotantoa vastaava taso.
Tuotantotason kasvun arvioidaan olevan saavutettavissa, kun primäärikasan uusi
kolmoslohko valmistuu elokuussa ja kiertoliuoksen keskimääräistä syöttövirtausta
metallien talteenottolaitokselle nostetaan seuraavien viikkojen aikana
asteittain noin 1 500 m(3)/h tasolta 1 800 m(3)/h tasolle.
Kaivoksen haastavan vesitilanteen seurauksena Talvivaara on kesäkuun lopulta
lähtien joutunut louhimaan metallipitoisuudeltaan köyhempää ja etäämpänä
sijaitsevaa malmia kuin alun perin suunniteltiin. Koska tämä on heikommin
kannattavaa ja Talvivaaralla on jo merkittävä nikkelivarasto liuotuskasoissa,
Yhtiö on päättänyt muuttaa lyhyen aikavälin tuotantosuunnitelmaansa. Seuraavien
3-4 kuukauden aikana louhintaa ja murskausta rajoitetaan, ja Yhtiön oma
kaivoskalusto siirretään avustamaan primäärikasan purussa. Suunnitellun
muutoksen odotetaan nopeuttavan nikkelin saantia primäärikasan purun seurauksena
sekä johtavan merkittäviin kustannussäästöihin. Tuotantosuunnitelman
väliaikaisella muutoksella ei odoteta olevan vaikutusta kuluvan vuoden metallien
tuotantoon.
Tunnusluvut
---------------------------------------------------------------------------
Milj. euroa Q2 Q2 Q1-Q2 Q1-Q2 Vuosi
2012 2011 2012 2011 2011
---------------------------------------------------------------------------
Liikevaihto 33,4 37,6 72,5 104,1 231,2
---------------------------------------------------------------------------
Liikevoitto/tappio -10,9 -1,2 -22,3 10,4 30,9
---------------------------------------------------------------------------
% liikevaihdosta -32,5% -3,1% -30,8% 10,0% 13,4%
---------------------------------------------------------------------------
Kauden voitto/tappio -17,5 -7,5 -32,4 -5,5 -5,2
---------------------------------------------------------------------------
Osakekohtainen tulos, EUR -0,06 -0,03 -0,12 -0,03 -0,04
---------------------------------------------------------------------------
Omavaraisuusaste 28,9% 29,0% 28,9% 29,0% 27,9%
---------------------------------------------------------------------------
Korolliset nettovelat 475,6 417,0 475,6 417,0 455,7
---------------------------------------------------------------------------
Velkaantumisaste 125,8% 128,2% 125,8% 128,2% 141,3%
---------------------------------------------------------------------------
Investoinnit 20,7 25,1 35,3 35,5 79,1
---------------------------------------------------------------------------
Rahavarat kauden lopussa 128,7 46,5 128,7 46,5 40,0
---------------------------------------------------------------------------
Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa[1] 505 416 505 416 461
---------------------------------------------------------------------------
Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia.
Toimitusjohtaja Harri Natunen: "Tämä on ensimmäinen osavuosikatsaukseni
Talvivaaran toimitusjohtajana. Voin ilokseni todeta, että keväällä toteutetut
muutokset Yhtiön organisaatiossa ja tuotannossa ovat alkaneet näkyä
tuotantoprosessien vakaudessa. Metallipitoisen kiertoliuoksen keskimääräinen
syöttövirtaus metallien talteenottoon saavutti kesäkuussa uuden
kuukausiennätyksen, ja uuden malmin kasaus on edistynyt jatkuvasti. Tärkeää
myönteistä kehitystä on tapahtunut myös työilmapiirin ja toimintamme
ympäristövaikutusten osalta. Työskenneltyäni merkittävän osan urastani
Talvivaaran kaltaisten laitosten parissa ja opittuani viime kuukausien aikana
tuntemaan Talvivaaran henkilöstön, prosessit ja malmivarat olenkin vakuuttunut,
että pystymme ratkaisemaan jäljellä olevat haasteet ja jatkamaan tuotannon
ylösajoa kestävällä pohjalla.
Myönteinen kehityssuunta luo hyvän perustan tulevaisuudelle, mutta samaan aikaan
on muistettava, että vuoden toisella neljänneksellä toiminnassamme oli edelleen
lukuisia haasteita. Maaliskuussa tapahtui erittäin valitettava onnettomuus,
jonka seurauksena yksi Talvivaaran työntekijä menehtyi. Onnettomuuden jälkeen
metallien talteenottolaitoksen toiminta keskeytettiin ennaltaehkäisevien ja
työturvallisuutta parantavien toimenpiteiden suorittamiseksi, minkä jälkeen
toteutettiin vielä toukokuulta huhtikuulle aikaistettu suunniteltu
huoltoseisokki. Kokonaisseisokkiaika ja metallitehtaan pitkittynyt
käynnistysaika vaikuttivat merkittävästi tuotantoon toisella neljänneksellä.
Lisäksi metallien tuotantoon vaikuttivat runsaat kevättulvat ja sateisin kevät
Kainuussa sitten vuoden 1983. Ylimääräinen vesi liuoskierrossa on laimentanut
liuoksen metallipitoisuuksia noin 25-30% prosessin pitkän ajan keskimääräiseen
vesitaseeseen verrattuna. Kesän aikana olemme pyrkineet tasapainottamaan
vesitasetta, mutta heinä- ja elokuussa jatkuneet tavallista runsaammat sateet
ovat valitettavasti pitkittäneet ongelmaa. Olemme ottaneet tämän huomioon
päivitetyssä tuotantoennusteessamme vuodelle 2012.
Huhti-kesäkuun heikkoon taloudelliseen tulokseen vaikuttivat sekä tuotannon
rajoitteet että nikkelin hinnan lasku. Nikkelin hinta oli vuoden 2012 alussa
21 000-22 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta, mutta laski kesän aikana noin
16 000 dollariin tonnilta lähinnä vallitsevan epävarman taloustilanteen ja
ruostumattoman teräksen heikon markkinatilanteen vuoksi. Nikkelin ja muiden
perusmetallien hintoihin kohdistunee lyhyellä aikavälillä edelleen paineita,
mutta hyödykkeiden käyttöaste Kiinassa ja varastojen täyttämistarve kesän
jälkeen saattavat tukea hintakehitystä tulevina kuukausina.
Vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla ilmenneiden haasteiden sekä toteuttamamme
aiempaa kestävämmän tuotantosuunnitelman vuoksi joudumme tarkistamaan kuluvan
vuoden nikkelin tuotantoennustetta noin 17 000 tonniin. Metallien
talteenottolaitos on kuitenkin toiminut vakaasti huhtikuun lopusta lähtien,
joten uskomme edelleen, että viimeisellä vuosineljänneksellä pääsemme yli
25 000 tonnin vuotuista nikkelituotantoa vastaavalle tasolle.
Kuluvan vuoden tuotantoennusteen lisäksi ylimääräinen vesi kaivosalueella on
vaikuttanut myös avolouhoksen toimintaan. Olemme joutuneet louhimaan köyhempää
malmia kauempana primäärimurskauksesta kuin alun perin suunnittelimme.
Välttääksemme tästä aiheutuvan tehottomuuden ja nopeuttaaksemme jo valmiiksi
liuotuskasoissa olevan nikkelivaraston hyödyntämistä olemme päättäneet siirtää
malmintuotannon painopisteen louhimisesta ja murskauksesta primäärikasan purkuun
seuraavaksi 3-4 kuukaudeksi. Tällä välin siirrämme avolouhokseen kertyneen
ylimääräisen veden kipsisakka-altaaseen, jota laajennetaan parhaillaan. Odotamme
väliaikaisen muutoksen tuotantosuunnitelmassa johtavan merkittäviin
kustannussäästöihin, mutta emme odota sen vaikuttavan kuluvan vuoden metallien
tuotantoomme."
(1) Lisäksi Yhtiö työllisti 90 kesäharjoittelijaa 30.6.2012 ja 65
kesäharjoittelijaa 30.6.2011.
Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800
Harri Natunen, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja talous- ja rahoitusjohtaja
Suora internetlähetys ja puhelinkokous pidetään 16.8.2012 alkaen klo 14.00
Suomen aikaa
Tammi-kesäkuun 2012 osavuosikatsausta koskeva yhdistetty internetlähetys ja
puhelinkokous pidetään 16.8.2012 alkaen klo 14.00 Suomen aikaa. Tilaisuus on
englanninkielinen.
Internetlähetystä voi seurata osoitteessa:
http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2012_0816_q2/
Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle
kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen.
Puhelinkokouksen numero Suomessa: 09 2313 9201
Puhelinkokouksen numero Isossa-Britanniassa: +44 (0)20 7162 0025
Puhelinkokouksen numero Yhdysvalloissa: +1 334 323 6201
Tunnus: 914119
Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa www-osoitteesta pian tilaisuuden
jälkeen.
Taloudellinen katsaus
Huhti-kesäkuu 2012
Liikevaihto ja taloudellinen tulos
Talvivaaran huhti-kesäkuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk
Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 33,4 miljoonaa euroa
(Q2 2011: 37,6 miljoonaa euroa). Liikevaihto pieneni 14,3% tammi-maaliskuusta
2012 pääasiassa nikkelin hinnan laskun vuoksi, mutta myös toimitusmäärien lievän
laskun vuoksi. Nikkeliä toimitettiin huhti-kesäkuussa yhteensä 2 958 tonnia,
kobolttia 92 tonnia ja sinkkiä 7 107 tonnia.
Katsauskauden liiketappio oli -10,9 miljoonaa euroa (Q2 2011: -1,2 milj. euroa).
Materiaali- ja palvelukulut katsauskaudella olivat yhteensä 33,6 miljoonaa euroa
(Q2 2011: 31,9 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat 15,0 miljoonaa
euroa (Q2 2011: 16,7 milj. euroa). Tammi-maaliskuuhun verrattuna materiaali- ja
palvelukulut sekä liiketoiminnan muut kulut laskivat 9,7%, mikä vastaa muutosta
toimitusmäärissä.
Katsauskauden tappio oli -17,5 miljoonaa euroa (Q2 2011: -7,5 milj. euroa).
Tase ja rahoitus
Huhti-kesäkuun investoinnit olivat 20,7 miljoonaa euroa (Q2 2011: 25,1 milj.
euroa). Investoinnit liittyivät pääsiassa käänteisosmoosiin perustuvaan
vesienpuhdistuslaitokseen, sekundäärikasan pohjarakenteisiin,
sekundääriliuotukseen, kipsisakka-altaaseen ja uraanin talteenottolaitokseen.
Talvivaara sai katsauskaudella Cameco Corporationilta 6,5 miljoonaa euroa
ennakkomaksuja uraanin talteenottolaitoksen rakentamisesta aiheutuvien
kustannusten kattamiseen.
Maaliskuussa 2012 Talvivaara laski liikkeeseen 110 miljoonan euron vakuudettoman
joukkovelkakirjalainan. Lainan tuotot maksettiin ja velkakirjat listattiin
NASDAQ OMX Helsingissä huhtikuussa.
Huhti- ja toukokuussa Talvivaara osti takaisin Yhtiön toukokuussa 2013
erääntyvää senioristatuksista vakuudetonta vaihtovelkakirjalainaa 8 miljoonan
euron nimellisarvosta. Jäljelle jäävien vaihtovelkakirjalainojen yhteenlaskettu
nimellisarvo on 76,9 miljoonaa euroa.
Talvivaaran 130 miljoonan euron luottolimiittisopimusta muutettiin kesäkuussa,
ja luottolimiitin uusi korkomarginaali on 4,00% kesäkuuhun 2013 asti. Sen
jälkeen korkomarginaali on 1,75-3,00% Yhtiön velkaantuneisuusasteen mukaan.
Luotosta oli 30.6.2012 nostettu 70 miljoonaa euroa.
Tammi-kesäkuu 2012
Liikevaihto ja taloudellinen tulos
Talvivaaran tammi-kesäkuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk
Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille oli yhteensä 72,5 miljoonaa euroa
(tammi-kesäkuu 2011: 104,1 miljoonaa euroa). Liikevaihto pieneni 30,4% vuoden
2011 vertailukaudesta pääasiassa nikkelin alhaisemman hinnan vuoksi. Nikkeliä
toimitettiin 6 480 tonnia, kobolttia 188 tonnia ja sinkkiä 15 440 tonnia (tammi-
kesäkuu 2011: 6 551 tonnia nikkeliä, 15 418 tonnia sinkkiä ja 140 tonnia
kobolttia).
Konsernin liiketoiminnan muut tuotot, 1,5 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu
2011: 1,4 milj. euroa), olivat pääasiassa vakuutuskorvauksia.
Materiaali- ja palvelukulut tammi-kesäkuussa olivat yhteensä 68,5 miljoonaa
euroa (tammi-kesäkuu 2011: 68,2 milj. euroa) ja liiketoiminnan muut kulut olivat
33,9 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2011: 30,3 milj. euroa). Suurimmat kuluerät
olivat tuotantokemikaalit, ulkoiset palvelut, sähkö ja huolto.
Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelmaan
liittyvät, työsuorituksen arvon perusteella kirjatut kulut, olivat 14,8
miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2011: 13,4 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui
työntekijöiden määrän kasvusta.
Katsauskauden liiketappio oli -22,3 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2011: voitto
10,4 miljoonaa), ja liikevoittomarginaali oli -30,8% (tammi-kesäkuu
2011: 10,0%). Liikevoittomarginaalin muutokseen vaikutti pääasiassa nikkelin
hinnan epäsuotuisa kehitys, mutta myös metallien talteenottolaitokseen ja
materiaalinkäsittelylaitteisiin liittyvät tavallista korkeammat
huoltokustannukset olivat merkittäviä tekijöitä.
Katsauskauden rahoitustuotot olivat 1,6 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu
2011: 1,5 milj. euroa) ja koostuivat pääasiassa valuuttakurssivoitoista.
Rahoituskulut olivat 21,7 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2011: 18,5 miljoonaa
euroa) ja koostuivat pääasiassa lainojen koroista ja muista
rahoituskustannuksista.
Katsauskauden tappio oli -32,4 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2011: -5,5 milj.
euroa). Tappioon vaikuttivat edellä mainitut tekijät mukaan lukien nikkelin
hinnan epäsuotuisa kehitys, korkeat huoltokustannukset sekä ennakoitua pienemmät
tuotetoimitukset. Osakekohtainen tulos oli -0,12 euroa (tammi-kesäkuu 2011:
-0,03 euroa).
Yhtiön laaja tulos tammi-kesäkuussa 2012 oli yhteensä -32,4 miljoonaa euroa
tappiollinen (tammi-kesäkuu 2011: -10,4 miljoonaa euroa). Laajan tuloksen muutos
vertailukaudesta johtui pääasiassa suojausrahaston voimassaolon päättymisestä.
Suojausrahaston arvon pienentyminen suojattujen myyntien toteuduttua näkyi vielä
vuoden 2011 luvuissa.
Tase
Tammi-kesäkuun investoinnit olivat 35,3 miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu
2011: 35,5 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät pääsiassa käänteisosmoosiin
perustuvaan vesienpuhdistuslaitokseen ja muutoksiin metallien
talteenottolaitoksella prosessivesien kierrätyksen tehostamiseksi,
sekundääriliuotuksen maanrakennustöihin, kipsisakka-altaaseen ja uraanin
talteenottolaitokseen. Konsernin taseessa aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli 30.06.2012 yhteensä 773,6 miljoonaa euroa
(31.12.2011: 762,0 miljoonaa euroa).
Konsernin vaihto-omaisuus oli kesäkuun lopussa 290,6 miljoonaa euroa
(31.12.2011: 240,4 milj. euroa). Vaihto-omaisuuden kasvu johtuu tuotannon
ylösajosta ja sen aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto-
omaisuus arvostetaan hankintamenoon.
Myyntisaamiset olivat katsauskauden lopussa yhteensä 51,1 miljoonaa euroa (31.12
2011: 64,0 milj. euroa). Myyntisaamiset olivat lähes samalla tasolla kuin
maaliskuun lopussa 2012, mutta laskivat joulukuun 2011 loppuun verrattuna
nikkeli- ja sinkkitoimitusten pienenemisen sekä nikkelin hinnan laskun vuoksi.
Kauden lopussa rahavarat olivat 128,7 miljoonaa euroa (31.12.2011: 40,0 milj.
euroa).
Oman pääoman osuus taseen omassa pääomassa ja veloissa oli kesäkuun lopussa
378,2 miljoonaa euroa (31.12.2011: 322,6 miljoonaa euroa). Vuoden 2012
ensimmäisellä neljänneksellä järjestetyssä osakeannissa liikkeeseen laskettiin
24 589 050 uutta osaketta. Annin tuotto transaktiomenojen jälkeen oli 81,5
miljoonaa euroa. Lisäksi omaan pääomaan kirjattiin 2,8 miljoonaa euroa
hybridilainan korkomenoja. Tammi-kesäkuussa yhtiön 2007A-optio-oikeuksilla
merkittiin ja maksettiin yhteensä 1 830 087 uutta osaketta. Merkintöjen
kokonaistuotot, yhteensä 4,9 miljoonaa euroa, kirjattiin omaan pääomaan.
Lainojen määrä kasvoi 495,7 miljoonasta eurosta 31.12.2011 604,4 miljoonaan
euroon 30.6.2012. Lainojen määrään tammi-kesäkuussa 2012 vaikuttivat 110
miljoonan euron vakuudettoman joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlasku, 20
miljoonan euron nosto luottolimiitistä, 8,5 miljoonan euron yritystodistusten
takaisinmaksu ja vuonna 2013 erääntyvän vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan
osittainen takaisinosto 8 miljoonan euron nimellisarvosta.
Ennakkomaksut kasvoivat 5,3 miljoonalla eurolla joulukuun 2011 lopun 247,3
miljoonasta eurosta kesäkuun 2012 lopun 252,6 miljoonaan euroon. Talvivaaralle
maksettiin tammi-kesäkuussa yhteensä 8,3 miljoonaa euroa ennakkomaksuja Camecon
kanssa solmitun uraanin myynti- ja ostosopimuksen perusteella, ja ennakkomaksu
Nyrstarilta pieneni 3,0 miljoonalla eurolla sinkkitoimitusten seurauksena.
Oma pääoma ja velat olivat kesäkuun lopussa yhteensä 1 307,2 miljoonaa euroa
(31.12.2011: 1 156,7 miljoonaa euroa).
Rahoitus
Talvivaaran 130 miljoonan euron luottolimiittisopimusta muutettiin kesäkuussa,
ja luottolimiitin uusi korkomarginaali on 4,00% kesäkuuhun 2013 asti. Sen
jälkeen korkomarginaali on 1,75-3,00% Yhtiön velkaantuneisuusasteen mukaan.
Luotosta oli 30.6.2012 nostettu 70 miljoonaa euroa.
Huhti- ja toukokuussa Talvivaara osti takaisin Yhtiön toukokuussa 2013
erääntyvää senioristatuksista vakuudetonta vaihtovelkakirjalainaa 8 miljoonan
euron nimellisarvosta. Jäljelle jäävien velkakirjalainojen yhteenlaskettu
nimellisarvo on 76,9 miljoonaa euroa.
Maaliskuussa Talvivaara laski liikkeeseen 110 miljoonan euron vakuudettoman
joukkovelkakirjalainan. Viiden vuoden lainan emissiokurssi on 100%, lainasta
maksetaan 9,75% kuponkikorkoa ja se on maksettavissa takaisin kolmen vuoden
kuluttua. Laina myytiin suomalaisille ja ulkomaalaisille institutionaalisille
sekä yksityisille sijoittajille. Lainan tuotot maksettiin ja velkakirjat
listattiin NASDAQ OMX Helsingissä huhtikuussa.
Helmikuussa Talvivaara laski liikkeeseen 24 589 050 uutta osaketta, jotka
edustavat noin 10% Yhtiön osakekannasta. Osakeannin tuotot olivat 82,6 miljoonaa
euroa ennen palkkioita ja kuluja ja 81,5 miljoonaa euroa kulujen jälkeen.
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi osakeannin
maaliskuussa, ja uudet osakkeet rekisteröitiin Kaupparekisteriin.
Valuuttaoptio-ohjelma
Talvivaaralla on valuuttaoptio-ohjelma, johon sisältyy dollarimääräisiä optioita
kahden kuukauden aikavälillä heinäkuusta elokuuhun 2012. Kuukausittainen
velvoite on 2,5 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria ja suojaus 2,5 miljoonaa
Yhdysvaltain dollaria. Ohjelmalla suojattu euro/dollari-suhteen vaihteluväli on
1,1460-1,4500.
Going concern
Kun otetaan huomioon Talvivaara-konsernin nykyinen likviditeettiasema sekä
tuotannon, metallien hintojen ja valuuttakurssien jokseenkin mahdolliset
muutokset, konsernin ennusteet ja arviot viittaavat siihen, että konserni voi
jatkaa toimintaansa riittävillä taloudellisilla voimavaroilla nähtävissä
olevassa tulevaisuudessa. Näin ollen konsernin taloudelliset raportit tehdään
edelleen "going concern" -periaatetta noudattaen.
Tuotantokatsaus
Talvivaaran toisen vuosineljänneksen tuotantoon vaikuttivat kiertoliuoksen
laimeneminen kevättulvien ja runsaiden sateiden seurauksena, sekä suunniteltu
huoltoseisokki ja valitettavaan kuolemantapaukseen liittynyt seisokki
huhtikuussa. Toisella neljänneksellä nikkelin tuotanto oli 3 194 tonnia (Q2
2011: 3 951 tonnia) ja sinkin tuotanto 6 686 tonnia (Q2 2011: 7 662 tonnia).
Tammi-kesäkuussa nikkelin tuotanto oli 6 568 tonnia (tammi-kesäkuu 2011: 8 166
tonnia) ja sinkin tuotanto 14 576 tonnia (tammi-kesäkuu 2011: 14 005 tonnia).
Metallien talteenotossa seisokki ja sitä seuranneet toimintatapojen muutokset
rajoittivat tuotantoa lähes koko huhtikuun ajan. Uusien toimintatapojen
käyttöönotto myös hidasti tuotannon ylösajoa heti seisakin jälkeen. Pian
maaliskuun kuolemantapauksen jälkeen laitoksella aloitettiin seisokki, joka
jatkui huhtikuun alkupuolelle ja jonka aikana toteutettiin Turvallisuus- ja
kemikaaliviraston (Tukes) vaatimat työturvallisuuteen liittyvät selvitykset ja
parannukset. Samassa yhteydessä pidettiin suunniteltu huoltoseisokki, joka
aikaistettiin toukokuulta huhtikuulle laitoksen kokonaisseisonta-ajan
minimoimiseksi. Nikkelin tuotanto huhtikuussa oli vain 198 tonnia. Huhtikuun
lopulle ajoittuneen uudelleen käynnistyksen jälkeen metallien talteenottolaitos
on toiminut tasaisesti ja tuottanut nikkeliä 1 477 tonnia toukokuussa ja 1 519
tonnia kesäkuussa. Metallipitoisen kiertoliuoksen keskimääräinen syöttövirtaus
metallien talteenottoon saavutti kesäkuussa uuden kuukausiennätyksen 1 318
m(3)/h ja laitoksen käytettävyys oli käytännössä täydet 100%.
Koko toisen vuosineljänneksen ajan tuotantoon vaikuttivat myös kevättulvat ja
epätavallisen runsaat sateet. Alueen kokonaissademäärä kevään aikana on ollut
yli 190 mm, kun pitkän aikavälin keskiarvo on noin 100 mm. Ylimääräinen vesi
liuoskierrossa on laimentanut kiertoliuosta, minkä seurauksena keskimääräinen
nikkelipitoisuus metallien talteenottoon johdetussa liuoksessa oli 1,8 g/l
toisella vuosineljänneksellä. Yhtiö arvioi, että viimeaikaisten sateiden
vaikutuksesta liuos on laimentunut noin 25-30% prosessin pitkän ajan
keskimääräiseen vesitaseeseen verrattuna. Yhtiö on ryhtynyt toimiin estääkseen
sateisten kausien vaikutukset tuotantoon tulevaisuudessa. Näitä ovat muun muassa
käänteisosmoosikapasiteetin lisääminen yli aiemmin ilmoitetun tason, mikä
mahdollistaa puhdistettujen prosessivesien kierrätyksen lisäämisen entisestään
ja vastaavasti raakaveden oton vähentämisen.
Kaivososasto tuotti toisella vuosineljänneksellä 3,0 miljoonaa tonnia malmia (Q2
2011: 2,8 milj. tonnia) ja 1,1 miljoonaa tonnia sivukiveä (Q2 2011: 5,3 milj.
tonnia). Pääasiallinen painopiste on edelleen malmintuotannossa, ja
kaivososaston tuotanto vastasi malmin tarvetta murskauksessa. Ylimääräinen vesi
kaivosalueella vaikutti myös kaivososaston toimintaan vuosineljänneksen lopulla,
kun osaston piti louhia jonkin verran köyhempää malmia louhoksen etäisemmästä
osasta kuin alun perin oli suunniteltu.
Materiaalinkäsittelyssä murskattiin ja kasattiin huhti-kesäkuussa 3,0 miljoonaa
tonnia malmia. Liuotuksessa olevan malmin määrä kauden lopussa oli 41,8
miljoonaa tonnia. Materiaalinkäsittely on todistanut pystyvänsä toimimaan
vaaditulla tuotantotasolla, ja primäärikasan purku on jatkuvasti parantunut
poistaen pullonkaulan materiaalinkäsittelystä. Koska uuden malmin tuotanto on
edennyt kohtuullisen hyvin ensimmäisen vuosipuoliskon aikana kun taas metallien
talteenoton käytettävyys on ollut alemmalla tasolla, kasoissa liuotettavana
olevan nikkelin määrä on jatkanut kasvuaan. Tämä parantaa mahdollisuuksia
metallien tuotannon lisäämiseen tulevien kuukausien aikana.
Tuotannon tunnusluvut
----------------------------------------------------------------------
Q2 Q2 Q1-Q2 Q1-Q2 Vuosi
2012 2011 2012 2011 2011
----------------------------------------------------------------------
Louhinta
----------------------------------------------------------------------
Malmintuotanto milj. tonnia 3,0 2,8 6,1 4,9 11,1
----------------------------------------------------------------------
Sivukivituotanto milj. tonnia 1,1 5,3 2,6 10,4 17,0
----------------------------------------------------------------------
Malminkäsittely
----------------------------------------------------------------------
Kasattu malmi milj. tonnia 3,0 2,8 6,1 4,9 11,1
----------------------------------------------------------------------
Biokasaliuotus
----------------------------------------------------------------------
Malmia liuotuskasalla milj. tonnia 41,8 29,2 41,8 29,2 35,6
----------------------------------------------------------------------
Metallien talteenotto
----------------------------------------------------------------------
Nikkeli, metallisisältö tonnia 3 194 3 951 6 568 8 166 16 087
----------------------------------------------------------------------
Sinkki, metallisisältö tonnia 6 686 7 662 14 576 14 005 31 815
----------------------------------------------------------------------
Operatiivinen katsaus
Toimitusjohtaja Harri Natunen aloitti Talvivaaran palveluksessa maaliskuun
puolivälissä ja on sen jälkeen arvioinut Yhtiön toimintoja. Jatkossa Talvivaara
soveltaa aiempaa kestävämpää tuotantosuunnitelmaa ylösajon aikana tavoitteenaan
tuotannon tehokkuuden ja luotettavuuden parantaminen. Käytännössä tämä
tarkoittaa verrattain maltillista tuotannontason nostoa, jotta kaikkien
osaprosessien toiminta saadaan pidetyksi vakaana ja tuotteiden laatu hyvänä,
vaikutukset ympäristöön voidaan minimoida ja työturvallisuutta jatkuvasti
parantaa.
Kestävä kehitys, turvallisuus ja lupaprosessit
Turvallisuus
Turvallinen työympäristö ja turvalliset työmenetelmät ovat Talvivaaran
toiminnassa etusijalla. Maaliskuun lopulla työntekijän menehtymiseen johtaneen
valitettavan onnettomuuden jälkeen aloitettiin ennakoimaton seisokki
ennaltaehkäisevien työturvallisuusparannusten toteuttamiseksi.
Työturvallisuusohjeita on entisestään tarkennettu ja kehitetty, liikkumista
metallien talteenottolaitoksen alueella on rajoitettu ja alueelle on asennettu
lisää kiinteitä kaasuhaistelijoita. Metallien talteenottoprosessiin tehtyjä
muutoksia työturvallisuuden parantamiseksi ovat muun muassa rikkivetykaasujen
pesun tehostaminen sekä rikkivedyn syöttövaiheen tehostettu valvonta.
Toisen vuosineljänneksen lopulla Talvivaaran henkilökunnan työtapaturmatiheys
oli 13,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden laskettuna viimeiseltä 12
kuukaudelta (30.6.2011: 13,1 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden).
Ympäristö
Kaivostoiminnan ympäristövaikutusten jatkuva vähentäminen on yksi Talvivaaran
toiminnan keskeisistä painopisteistä. Toisella neljänneksellä Yhtiö julkisti yli
13 miljoonan euron investoinnit ympäristötekniikkaan. Uusilla tekniikoilla
kaivoksen poistoveden laatu paranee, hajut ympäristöön vähenevät ja
kaivostoiminnan aiheuttama pölyäminen vähenee.
Hajuhaittoja aiheuttavat rikkivetypäästöt ja lähiseudun asukkaiden ilmoitukset
hajuista ovat jo vähentyneet huomattavasti, ja toukokuu oli ensimmäinen kuukausi
tuotannon aloittamisen jälkeen ilman yhtään hajuilmoitusta lähiseudun
asukkailta. Lisäksi Talvivaara aikoo ottaa käyttöön katalyyttisen
polttolaitoksen rikkivetykaasujen käsittelyyn hajuhaittojen pienentämiseksi
entisestään. Pölypäästöjen vähentämiseksi otettiin seulahallissa heinäkuussa
käyttöön uusi pölynpuhdistusjärjestelmä.
Prosessiparannusten ja prosessiveden tehostetun kierrätyksen ansiosta sulfaatti-
ja natriumpäästöt läheisiin järviin ovat edelleen pienentyneet. Vähentääkseen
edelleen päästöjä vesistöihin Talvivaara investoi käänteisosmoositeknologiaan
perustuvaan vesienpuhdistuslaitokseen, joka suunnitelmien mukaan otetaan
käyttöön vuoden 2012 loppuun mennessä. Uuden vesienpuhdistuslaitoksen ansiosta
Yhtiö uskoo voivansa saavuttaa vuodelle 2015 esittämänsä uudet
ympäristöluparajat jo vuonna 2013.
Talvivaara avasi tammikuussa 2012 uuden blogisivuston parantaakseen
ympäristöviestintänsä ajantasaisuutta ja avoimmuutta erityisesti lähiseudun
asukkaiden ja muiden sidosryhmien suuntaan. Suomenkielisellä blogisivustolla
www.paikanpäällä.fi voi tutustua ympäristötietoihin ja uutisiin
blogikirjoitusten muodossa. Sivuston tarkoitus on antaa paikallisesti tärkeää
tietoa helppolukuisessa ja tiivistetyssä muodossa.
Lupaprosessit
Tammikuussa Talvivaara sai Euroopan komissiolta uraanin talteenottoprosessia
koskevan Euratomin perustamissopimuksen mukaisen myönteisen lausunnon.
Lausunnossaan komissio katsoo, että uraanin talteenotto Talvivaaran kaivoksella
vastaa Euratomin perustamissopimuksen tavoitteita ja saattaa lisätä
ydinpolttoaineen toimitusvarmuutta EU:ssa. Maaliskuussa Talvivaara sai myös
Suomen hallitukselta ydinenergialain mukaisen luvan uraanin talteenottoon
nykyisen toimintansa sivutuotteena. Lupa on voimassa kaivoksen koko toiminta-
ajan mutta enintään vuoden 2054 loppuun asti.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ilmoitti Talvivaaralle huhtikuussa, että
yhtiön uraanin talteenoton ympäristöluvan käsittely ja Talvivaaran kaivoksen
ympäristöluvan tarkistus tehdään samanaikaisesti. Tämän seurauksena yhtiö arvioi
uraanin talteenoton lupaprosessin viivästyvän hieman. Viranomaiset ovat
ilmoittaneet Talvivaaralle, että Yhtiön hakema uraanin talteenoton ympäristölupa
ja koko kaivoksen nykyisen ympäristöluvan uusiminen päätetään yhdessä vuoden
2012 aikana. Talvivaaran tavoitteena on aloittaa uraanin talteenotto heti kun
kaikki tarvittavat luvat on saatu.
Talvivaaran kaivoksen mahdolliseen laajentumiseen liittyvä ympäristövaikutusten
arviointimenettely käynnistettiin ympäristövaikutusten arviointiohjelman
valmistuttua alkuvuoden aikana. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on huomioitu
suunniteltu tuotannon laajentaminen 100 000 tonniin nikkeliä vuodessa sekä
nikkelisulfidin jalostaminen LME-laatuiseksi nikkelimetalliksi. Talvivaara
arvioi jättävänsä ympäristölupahakemuksen tuotannon laajentamiseksi vuoden 2013
alkupuolella.
Liiketoiminnan kehittäminen
Uraanin tuotanto
Talvivaara valmistelee uraanin talteenottoa yhtiön nykyisen toiminnan
sivutuotteena. Uraania esiintyy luonnostaan pieninä pitoisuuksina Talvivaaran
kaivosalueella, ja sitä liukenee päätuotteiden ohella prosessiliuokseen. Uraanin
tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia (770 000 paunaa) uraania vuodessa,
mikä vastaa noin 410 tonnia (900 000 paunaa) uraanirikastetta ("yellow cake",
UO(4)). Kaikki Talvivaaran tuottama uraani myydään pitkäaikaisen sopimuksen
mukaisesti Cameco Corporationille.
Saatuaan elokuussa 2011 rakennusluvan Talvivaara aloitti uraanin
talteenottolaitoksen rakennustyöt, joiden odotetaan valmistuvan kuluvan vuoden
loppuun mennessä. Uraanin tuotantoon liittyvä lupaprosessi on parhaillaan
käynnissä. Uraanin tuotantoon tarvitaan vielä ympäristölupa ja
kemikaaliviranomaisten hyväksyntä. Ympäristölupapäätös saataneen vuoden 2012
aikana kaivoksen pääluvan päivityksen yhteydessä.
Tuotannon laajentaminen - Operation Overlord
Talvivaara jatkoi katsauskaudella tuotantokapasiteetin lisäämiseen liittyviä
tutkimuksia, joissa suunnitellaan nikkelin vuosituotannon kasvattamista yli
50 000 tonniin. Tutkimuksissa keskityttiin erityisesti ympäristövaikutusten
arviointiprosessiin. Alustavat tekniset selvitykset perustuvat nikkelin
vuosituotannon kaksinkertaistamiseen noin 100 000 tonniin. Eri
prosessivaihtoehtojen kartoittaminen jatkuu edelleen, mutta tässä vaiheessa
näyttää jokseenkin todennäköiseltä, että merkittävä osa laajennetusta
tuotannosta olisi LME-laatuista nikkelimetallia, eli nykyisen nikkelituotteen
jatkojalostus tulisi osaksi Talvivaaran tuotantoprosessia.
Tuotannon laajentamiseen liittyviä investointipäätöksiä ei ole vielä tehty.
Mikäli investointipäätös tehdään, investoinnit on tarkoitus toteuttaa osissa,
jolloin investoinnit voidaan jakaa noin 5-6 vuoden ajalle vuoden 2014 tienoilta
alkaen. Tämä toteutustapa mahdollistaa myös laitteiden ja prosessien perättäisen
käyttöönoton prosessin vaiheiden mukaan, minkä odotetaan vähentävän vakavien
käynnistysongelmien riskiä.
Energiastrategia
Talvivaaran energiastrategian tavoitteena on varmistaa kustannustehokkaan ja
ympäristöystävällisen energian saanti ja energiaomavaraisuus pitkällä
aikavälillä. Talvivaaran sähköntarve on tällä hetkellä noin 45 megawattia, ja
tarve moninkertaistuu, jos yhtiö toteuttaa suunnitellun tuotannon laajentamisen
ja alkaa jalostaa nikkeliä LME-laatuiseksi metalliksi.
Tammi-maaliskuussa Talvivaara kasvatti teho-osuuttaan Fennovoima Oy:n
ydinvoimalahankkeessa 10 megawatista noin 60 megawattiin. Lisäksi yhtiö tutkii
tuulivoiman, bioenergian ja tuotantoprosessissa syntyvän energian hyödyntämistä
kaivosalueella.
Varsinainen yhtiökokous
Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 26.04.2012 Sotkamossa. Kokouksessa
päätettiin muun muassa seuraavaa:
* Osinkoa ei makseta tilivuodelta 2011.
* Hallituksen jäsenten vuosipalkkiot vuoden 2013 varsinaiseen yhtiökokoukseen
päättyvälle toimikaudelle ovat: hallituksen päätoiminen puheenjohtaja
280 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtaja 69 000 euroa, hallituksen
valiokuntien ja komiteoiden puheenjohtajat 69 000 euroa ja muut ei-
työsuhteiset hallituksen jäsenet 48 000 euroa.
* Hallituksen jäsenmäärä on kahdeksan ja hallituksen jäseniksi uudelle
toimikaudelle valittiin Edward Haslam, Eileen Carr, D. Graham Titcombe,
Tapani Järvinen ja Pekka Perä, ja uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin
Stuart Murray, Michael Rawlinson ja Kirsi Sormunen.
* Tilintarkastajan palkkio maksetaan laskun mukaan ja tilintarkastajaksi
tilikaudelle 2012 valittiin KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.
* Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen
hankkimisesta yhdessä tai useammassa erässä. Valtuutus on voimassa
25.10.2013 saakka ja korvaa varsinaisen yhtiökokouksen 28.04.2011 antaman
10 000 000 osakkeen hankkimista koskevan valtuutuksen.
* Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen
luovuttamisesta yhdessä tai useammassa erässä.Osakkeet voidaan luovuttaa
Yhtiön osakkeenomistajille omistuksen suhteessa tai osakkeenomistajien
merkintäetuoikeudesta poiketen, ja valtuutus on voimassa 25.04.2014 saakka.
Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit
Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on
käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi,
niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien
hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.
Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalalla yleiset riskit, kuten
Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit,
arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen
volatiliteetti. Riskejä liittyy myös vastapuoliin, valuuttojen vaihtokursseihin,
johtamis- ja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien tappioihin ja
epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, riippuvuuteen
avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten
vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan
vaatimiin lupiin.
Lyhyen aikavälin riskit koskevat Talvivaarassa parhaillaan toteutettavaa
toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit
toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä
riskitekijöitä, kuten puutteita tuotantolaitteiden luotettavuudessa ja
kestävyydessä sekä epävarmuus metallien liukenemisnopeudesta ja lopullisista
saanneista biokasaliuotuksessa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon
tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä hetkellä
tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa.
Nikkelin markkinahinta on historiallisesti vaihdellut merkittävästi, ja
Talvivaara odottaa volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän
ja tarjonnan tasapainossa tapahtuvat muutokset, makroekonomiset tekijät ja
valuuttakurssien vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta
on tällä hetkellä peräisin nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on
välitön ja merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja
liiketoimintaan. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia
metallien hintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin
hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen
mukaan Talvivaaran kaivos voi täydessä mittakaavassa toimiessaan toimia
kannattavasti alhaistenkin raaka-ainehintojen kausina.
Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun
taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen
dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen
taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin
kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa dollarin
heikentymisen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kulloinkin perustellulla
tavalla.
Mikäli Talvivaara ei pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita,
erityisesti nikkeliä, tai mikäli tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti
tai mikäli hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkillisesti ja
merkittävästi, yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja
jälleenrahoitusriskejä. Talvivaara pyrkii pienentämään likviditeettiriskiä
seuraamalla tarkasti maksuvalmiuttaan. Tavoitteena on havaita mahdollisesti
uhkaavat epäedulliset muutokset hyvissä ajoin ja saada riittävästi aikaa
tarvittavan luoton tai muun rahoituksen hankkimiseen kohtuullisin ehdoin.
Talvivaara pyrkii myös pitämään pitkäaikaisten velkojen maturiteettiprofiilin
tasapainossa jälleenvakuutusriskien vähentämiseksi.
Henkilöstö ja johto
Konsernin henkilöstömäärä 30.6.2012 oli 595 työntekijää (Q2 2011: 481), mukaan
lukien 90 kesäharjoittelijaa.
Toisen vuosineljänneksen henkilöstökulut olivat yhteensä 5,7 miljoonaa euroa (Q2
2011: 5,4 miljoonaa euroa). Tammi-kesäkuun henkilöstökulut olivat yhteensä 12,3
miljoonaa euroa (tammi-kesäkuu 2011: 11,3 miljoonaa euroa).
Talvivaaran henkilöstö on osana konsernin pitkäaikaista kannustinohjelmaa
perustanut henkilöstörahaston yhtiön maksamien tulospalkkioiden hallintaa
varten. Rahaston sääntöjen mukaisesti huomattava osa rahaston varoista
sijoitetaan Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osakkeisiin. Rahaston hallinnasta
vastaavat henkilöstön keskuudestaan valitsemat edustajat.
Harri Natunen, 56, valittiin Talvivaaran toimitusjohtajaksi 26.4.2012 alkaen.
Natunen on toiminut menestyksekkäästi kansainvälisellä kaivos- ja metallialalla
jo yli 30 vuoden ajan. Natusen viimeisin tehtävä ennen Talvivaaran palvelukseen
astumista oli Boliden AB:n sinkintuotannon johtajana ja liiketoiminnan
kehitysjohtajana Ruotsissa vuosina 2008-2012. Natunen oli vastuussa Kokkolan ja
Norjan Oddan sinkkitehtaista.
Maija Kaski, 44, nimitettiin henkilöstöjohtajaksi, Mikko Korteniemi, 53,
metallituotannon johtajaksi (biokasaliuotus ja metallien talteenotto), ja Jari
Voutilainen, 46, kaivostoiminnan johtajaksi (kaivostoiminta ja
materiaalinkäsittely) 1.6.2012 alkaen. Voutilainen on aiemmin toiminut
Talvivaaran liiketoiminnan kehitysjohtajana.
Talvivaaran kaivoksen johtaja Lassi Lammassaari siirtyi johtajaksi strategisiin
hankkeisiin 1.6.2012 alkaen. Hän keskittyy uudessa tehtävässään Yhtiön
strategisesti tärkeiden hankkeiden kehittämiseen ja Yhtiön
laajennusprojekteihin.
Nimittämisensä jälkeen toimitusjohtaja Harri Natunen muodosti uuden, yhdistetyn
johtoryhmän, johon kuuluvat seuraavat jäsenet:
Harri Natunen, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja / rahoitus- ja talousjohtaja
Pekka Erkinheimo, kaupallinen johtaja
Kari Vyhtinen, investointijohtaja
Eeva Ruokonen, kestävän kehityksen johtaja
Maija Kaski, henkilöstöjohtaja
Mikko Korteniemi, metallituotannon johtaja (biokasaliuotus ja metallien
talteenotto)
Jari Voutilainen, kaivostoiminnan johtaja (kaivostoiminta ja
materiaalinkäsittely).
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon
rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 30.6.2012 yhteensä 272 309 640. Kun otetaan
huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun 85 miljoonan euron
vaihtovelkakirjalainan, 16.12.2010 merkittäväksi tarjotun 225 miljoonan euron
vaihtovelkakirjalainan, vuoden 2007 optio-ohjelman sekä 23.4.2012
rekisteröityjen osakemerkintöjen vaikutukset, yhtiön koko valtuutettu osakemäärä
oli 315 785 376.
Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja päättyi 31.3.2012.
Määräaikaan mennessä Talvivaaran Kaivososakeyhtiön Oyj:n uusia osakkeita oli
2007A-optio-oikeuksilla merkitty yhteensä 2 279 373 kappaletta. Merkintäajan
umpeuduttua 2007A-optio-oikeuksista oli käyttämättä 53 727 kappaletta.
Osakkeiden merkintäaika 2007B-optioilla alkoi 1.4.2011 ja päättyy
31.3.2013. 2007B-optio-oikeuksien perusteella ei merkitty uusia Talvivaaran
osakkeita vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana, ja optio-oikeuksista on
vielä käyttämättä 2 284 337 kappaletta. Yhteensä 250 avaintyöntekijälle on
myönnetty 2 333 000 kappaletta 2007C-optio-oikeuksia, joiden merkintäaika alkoi
1.4.2012 ja päättyy 31.3.2014. 2007C-optio-oikeuksista on käyttämättä 2 333 000
kappaletta.
Helmikuussa 2012 Talvivaara laski liikkeeseen 24 589 050 uutta osaketta, jotka
edustavat noin 10% Yhtiön osakekannasta. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:n
ylimääräinen yhtiökokous päätti 12.3.2012 hyväksyä hallituksen ehdotuksen
koskien osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poikkeavaa osakeantia. Uudet
osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 13.3.2012.
Lisäksi hallitus on 12.3.2012 pidetyn ylimääräisen yhtiökokouksen valtuuttamana
päättänyt myöntää enintään 184 428 uuden osakkeen merkitsemiseen oikeuttavia
erityisiä oikeuksia, jotta osakeannista aiheutuva vuonna 2013 erääntyvän
vaihtovelkakirjalainan ehtojen mukainen vaihtohinnan oikaisu voidaan toteuttaa.
Vaihdon yhteydessä liikkeeseen laskettavien osakkeiden enimmäismäärä on
11 677 591 kappaletta. Lisäksi osakeannista aiheutuvasta oikaisusta vuonna 2015
erääntyvän vaihtovelkakirjalainan vaihtohintaan johtuen vaihdon yhteydessä
liikkeelle laskettavien osakkeiden enimmäismäärä on 27 180 708 kappaletta.
Seuraavat osakkaat omistivat 30.6.2012 yli viisi prosenttia Talvivaaran
osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (20,8%), Solidium (8,9%), Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,7%) ja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen (6,2%).
Lyhyen aikavälin näkymät
Toiminnalliset näkymät
Sotkamon kaivoksen haastavan vesitilanteen seurauksena Talvivaara joutuu
väliaikaisesti louhimaan malmia, joka on pitoisuudeltaan köyhempää ja sijaitsee
etäämmällä kuin alun perin suunniteltiin. Koska tämä on heikommin kannattavaa ja
Talvivaaralla on jo liuotuskasoissa merkittävä nikkelivarasto, Talvivaara on
muuttanut lyhyen aikavälin tuotantosuunnitelmaansa siten, että painopiste
siirretään kaivostoiminnasta primäärikasan purkuun. Käytännössä louhintaa ja
murskausta rajoitetaan seuraavien 3-4 kuukauden aikana, ja Yhtiön oma
kaivoskalusto siirretään avustamaan primäärikasan purussa.
Yhtiö rakentaa tällä hetkellä laajennusta kaivoksen kipsisakka-altaaseen.
Laajennuksen valmistuttua syyskuun puolivälissä avolouhokseen kertynyt
ylimääräinen vesi pumpataan kipsisakka-altaaseen, mikä mahdollistaa paluun
alkuperäiseen kaivossuunnitelmaan takaisin normaaliin tuotantosuunnitelmaan
siirryttäessä.
Väliaikaisen tuotantosuunnitelman muutoksen odotetaan nopeuttavan nikkelin
saantia bioliuotuksessa primäärikasan purun seurauksena sekä johtavan
merkittäviin lyhyen aikavälin säästöihin louhimisen ja murskauksen rajoittamisen
ansiosta. Liuotuksessa jo olevan merkittävän nikkelivaraston takia
tuotantosuunnitelman muutoksella ei odoteta olevan vaikutusta kuluvan vuoden
metallien tuotantoon.
Talvivaaran koko vuoden 2012 nikkelin tuotantoennuste päivitetään noin 17 000
tonniin. Päivitetty tuotantoennuste ottaa huomioon päätöksen toteuttaa aiempaa
kestävämpää tuotantosuunnitelmaa ylösajon aikana sekä liuoskierrossa olevan
ylimääräisen veden aiheuttaman laimentumisen liuoksen metallipitoisuuteen, mihin
ovat osaltaan vaikuttaneet heinäkuussa ja elokuun alussa edelleen jatkuneet
runsaat sateet. Kuten edellä on todettu, väliaikaisen tuotantosuunnitelman
muutoksen ei odoteta vaikuttavan kuluvan vuoden metallien tuotantoon.
Markkinanäkymät
Nikkelin ja muiden perusmetallien hintoihin kohdistui edelleen paineita vuoden
2012 toisella neljänneksellä, kun maailmantalouden kasvunäkymiin liittyvät
epävarmuudet kasvoivat ja Euroopan velkakriisi syveni uudelleen. Nikkelin hinta
oli vuoden alussa 21 000-22 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta ja laski kesän
aikana noin 16 000 dollariin tonnilta. Maailmantalouden epävarmuus ja
ruostumattoman teräksen heikko markkinatilanne saattavat rajoittaa nikkelin
hinnan toipumista lyhyellä aikavälillä, mutta toisaalta hyödykkeiden käyttöaste
Kiinassa ja varastojen täyttämistarve kesän jälkeen saattavat tukea
hintakehitystä tulevina kuukausina.
Talvivaara uskoo nikkelin kysyntä- ja tarjontatekijöiden tukevan nikkelin hinnan
myönteistä kehitystä pidemmällä aikavälillä. Tähän vaikuttavat muun muassa koko
nikkeliteollisuuden tuotannon kasvavat rajakustannukset sekä investointien puute
uusiin merkittäviin nikkelihankkeisiin, jotka voisivat seuraavien muutaman
vuoden jälkeen korvata tuotannosta poistuvaa kapasiteettia. Talvivaara uskoo
edelleen, että pidemmällä aikavälillä nikkelin hinnan kestävä tukitaso on noin
20 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta.
16.8.2012
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Hallitus
KONSERNIN TULOSLASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tamaton tamaton tamaton
(kaikki luvut EUR '000) 4-6/12 4-6/11 1-6/12 1-6/11
----------------------------------------------------
Liikevaihto 33 440 37 647 72 467 104 114
Liiketoiminnan muut tuotot 142 1 085 1 499 1 421
Valmiiden ja keskeneräisten
tuotteiden
varaston muutos 23 844 26 893 46 322 39 674
Materiaalit ja palvelut -33 553 -31 894 -68 474 -68 204
Henkilöstökulut -6 980 -6 626 -14 799 -13 421
Poistot ja arvonalentumiset -12 747 -11 618 -25 411 -22 816
Liiketoiminnan muut kulut -15 016 -16 671 -33 905 -30 335
----------------------------------------------------
Liikevoitto/tappio(-) -10 870 -1 184 -22 301 10 433
Rahoitustuotot 125 455 1 568 1 547
Rahoituskulut -12 373 -9 125 -21 745 -18 512
----------------------------------------------------
Rahoitustuotot/kulut (-)
(netto) -12 248 -8 670 -20 177 -16 965
Voitto/tappio(-) ennen
veroja -23 118 -9 854 -42 478 -6 532
Tuloverot 5 642 2 360 10 093 988
----------------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -17 476 -7 494 -32 385 -5 544
----------------------------------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -15 999 -6 772 -29 560 -6 601
Määräysvallattomille
omistajille -1 477 -722 -2 825 1 057
----------------------------------------------------
-17 476 -7 494 -32 385 -5 544
----------------------------------------------------
Emoyrityksen omistajille kuuluva osakekohtainen voitto/tappio(-) (
€ /osake)
Laimentamaton ja
laimennusvaikutuksella
oikaistu -0,06 -0,03 -0,12 -0,03
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tamaton tamaton tamaton
(kaikki luvut EUR '000) 4-6/12 4-6/11 1-6/12 1-6/11
----------------------------------------------------
Kauden voitto/tappio(-) -17 476 -7 494 -32 385 -5 544
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutuksella oikaistuna
Rahavirran suojaukset - -2 335 - -4 879
Muut laajan tuloksen erät
verovaikutuksella oikaistuna - -2 335 - -4 879
----------------------------------------------------
Laaja tulos yhteensä -17 476 -9 829 -32 385 -10 423
----------------------------------------------------
Jakautuminen:
Emoyrityksen omistajille -15 999 -8 835 -29 560 -10 699
Määräysvallattomille
omistajille -1 477 -994 -2 825 276
----------------------------------------------------
-17 476 -9 829 -32 385 -10 423
----------------------------------------------------
KONSERNIN TASE
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tettu tamaton
(kaikki luvut EUR '000) 30.6.12 31.12.11 30.6.11
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 773 623 761 985 741 006
Biologiset hyödykkeet 7 691 7 688 8 317
Aineettomat hyödykkeet 7 245 7 371 7 559
Laskennalliset verosaamiset 37 292 26 398 24 047
Muut saamiset 2 919 2 902 2 970
Myytävissä olevat rahoitusvarat 4 578 630 590
833 348 806 974 784 489
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus 290 567 240 436 219 105
Myyntisaamiset 51 114 64 027 25 352
Muut saamiset 3 409 5 249 6 094
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat - - 11 898
Johdannaisinstrumentit - 10 703
Rahavarat 128 735 40 019 34 628
473 825 349 741 297 780
Myytävänä olevat omaisuuserät - - 39 395
Varat yhteensä 1 307 173 1 156 715 1 121 664
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyrityksen omistajille kuuluva
oma pääoma
Osakepääoma 80 80 80
Osakeanti - 278 0
Ylikurssirahasto 8 086 8 086 8 086
Suojausrahasto - - 3 770
Muut rahastot 539 489 449 532 447 928
Kertyneet voittovarat -182 466 -151 129 -149 068
365 189 306 847 310 796
Määräysvallattomien omistajien osuus 13 017 15 733 14 462
Oma pääoma yhteensä 378 206 322 580 325 258
Pitkäaikaiset velat
Lainat 513 788 467 161 423 903
Saadut ennakkomaksut 240 895 235 568 229 067
Varaukset 5 438 6 036 5 278
760 121 708 765 658 248
Lyhytaikaiset velat
Lainat 90 577 28 515 39 622
Saadut ennakkomaksut 11 684 11 684 34 800
Ostovelat 31 154 33 678 40 035
Muut velat 35 430 51 478 22 644
Johdannaisinstrumentit 1 15 1 057
168 846 125 370 138 158
Velat yhteensä 928 967 834 135 796 406
Velat ja oma pääoma yhteensä 1 307 173 1 156 715 1 121 664
LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA
A. Osake-pääoma
B. Osakeanti
C. Ylikurssirahasto
D. Suojausrahasto
E. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
F. Muut rahastot
G. Kertyneet voittovarat
H. Yht
I. Määräysvallattomien omistajien osuus
J. Omapääoma yht
(kaikki luvut EUR '000)
A B C D E F G H I J
--------------------------------------------------------------------------------
-80 368 16 385
1.1.11 80 91 8 086 7 494 401 612 31 399 067 695 895 590
-6 1 -5
Kauden tulos - - - - - - -6 601 601 057 544
Muut laajan
tuloksen erät
- Rahavirtojen -4 -4 -4
suojaukset - - - 098 - - - 098 -781 879
---------------------------------------------------------
Kauden -4 -10 -10
laaja tulos - - - 098 - - -6 601 699 276 423
Liiketoimet omistajien
kanssa
Toteutetut
osakeoptiot - -91 - - 502 - - 411 - 411
Vakuudeton
senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina, 1 1
erääntyy 2015 - - - - 1 800 - - 800 - 800
Tytäryhtiön
osakkeiden -60 -59 -2 -61
hankinta - - - 374 - 996 509 139 349 488
Perpetuaali -1 -2
pääomalaina - - - - - - -1 891 891 -360 251
Johdon
kannustinjärjestelmä - - - - - 47 - 47 - 47
Vakuudeton
senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2015, oman 9 9
pääoman komponentti - - - - - 9 018 - 018 - 018
Henkilöstön osakeoptio-
ohjelma
2 2
- työsuorituksen arvo - - - - - 2 554 - 554 - 554
---------------------------------------------------------
Omistajien
pääomasijoitukset ja
varojen jakaminen -62 -47 -2 -49
omistajille yhteensä - -91 - 374 2 302 12 615 400 200 709 909
Liiketoimet omistajien -62 -47 -2 -49
kanssa yhteensä - -91 - 374 2 302 12 615 400 200 709 909
---------------------------------------------------------
-149 310 14 325
30.6.11 80 - 8 086 3 770 403 914 44 014 068 796 462 258
---------------------------------------------------------
-151 306 15 322
31.12.11 80 278 8 086 - 404 070 45 462 129 847 733 580
-151 306 15 322
1.1.12 80 278 8 086 - 404 070 45 462 129 847 733 580
-29 -29 -2 -32
Kauden tulos - - - - - - 560 560 825 385
Muut laajan tuloksen
erät
- Rahavirtojen
suojaukset - - - - - - - - - -
---------------------------------------------------------
-29 -29 -2 -32
Kauden laaja tulos - - - - - - 560 560 825 385
Liiketoimet omistajien
kanssa
4 4
Toteutetut osakeoptiot - -278 - - 5 198 - - 920 - 920
Vakuudeton
senioristatuksinen
vaihtovelkakirjalaina,
erääntyy 2013 - - - - - -251 - -251 - -251
Perpetuaali pääomalaina - - - - - 2 353 -1 777 576 109 685
81 81
Osakeanti - - - - 81 504 - - 504 - 504
Johdon
kannustinjärjestelmä - - - - - 47 - 47 - 47
Henkilöstön osakeoptio-
ohjelma
1 1
- työsuorituksen arvo - - - - - 1 106 - 106 - 106
---------------------------------------------------------
Omistajien
pääomasijoitukset ja
varojen jakaminen 87 88
omistajille yhteensä - -278 - - 86 702 3 255 -1 777 902 109 011
Liiketoimet omistajien 87 88
kanssa yhteensä - -278 - - 86 702 3 255 -1 777 902 109 011
---------------------------------------------------------
-182 365 13 378
30.6.2012 80 - 8 086 - 490 772 48 717 466 189 017 206
---------------------------------------------------------
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA
Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas-
tamaton tamaton tamaton tettu
(kaikki luvut EUR '000) 4-6/12 4-6/11 1-6/12 1-6/11
----------------------------------------------------
Liiketoiminnan rahavirrat
Kauden voitto/tappio(-) -17 476 -7 494 -32 385 -5 544
Oikaisut
Verot -5 642 -2 360 -10 093 -988
Poistot 12 747 11 618 25 411 22 816
Muut tuotot ja kulut, joihin
ei liity maksutapahtumaa -6 252 -12 012 -12 037 -17 992
Korkotuotot -125 -455 -1 568 -1 547
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavien
rahavarojen käyvän arvon
lisäykset/vähennykset (-) - -240 -5 -385
Korkokulut 12 373 9 124 21 745 18 511
----------------------------------------------------
-4 375 -1 819 -8 932 14 871
Käyttöpääoman muutos
Muiden saamisten
vähennys(+)/lisäys(-) 1 242 36 364 15 949 37 707
Vaihto-omaisuuden
vähennys(+)/lisäys (-) -22 305 -28 221 -50 130 -43 743
Ostovelkojen ja muiden
velkojen
vähennys(-)/lisäys(+) -8 738 -8 254 -21 296 -22 647
----------------------------------------------------
Käyttöpääoman muutos -29 801 -111 -55 477 -28 683
----------------------------------------------------
-34 176 -1 930 -64 409 -13 812
Maksetut korot ja muut
rahoitusmenot -11 690 -9 704 -12 531 -11 514
Korko- ja muut
rahoitustuotot 132 70 357 339
----------------------------------------------------
Liiketoiminnan
nettorahavirrat -45 734 -11 564 -76 583 -24 987
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiön hankinta, saadut
nettovarat - -61 487 - -61 487
Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
hankinta -20 556 -25 013 -35 127 -35 384
Biologisten hyödykkeiden
hankinta - -35 - -35
Aineettomien hyödykkeiden
hankinta -101 -81 -194 -104
Aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden
myynti - - 18 -
Biologisten hyödykkeiden
myynti 91 48 91 232
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
kirjattavien rahoitusvarojen
hankinta - -12 010 - -12 010
Myytävissä olevien
rahoitusvarojen hankinta -8 545 -90 -12 116 -128
----------------------------------------------------
Investointien
nettorahavirrat -29 111 -98 668 -47 328 -108 916
Rahoituksen rahavirrat
Osakeannista saadut maksut
transaktiomenoilla
vähennettynä -39 - 81 138 -
Toteutetut osakeoptiot 4 619 377 4 920 411
Korollisten lainojen nostot 110 000 1 067 130 000 1 067
Perpetuaali pääomalaina - - - -3 042
Saadut ennakkomaksut 6 546 - 8 333 7 000
Korollisten lainojen
takaisinmaksut -3 495 -1 234 -11 764 -2 460
----------------------------------------------------
Rahoituksen nettorahavirrat 117 631 210 212 627 2 976
Rahavarojen
nettolisäys/vähennys(-) 42 786 -110 022 88 716 -130 927
Rahavarat kauden alussa 85 949 144 650 40 019 165 555
----------------------------------------------------
Rahavarat kauden lopussa 128 735 34 628 128 735 34 628
----------------------------------------------------
LIITETIEDOT
1. Laadintaperiaatteet
Tämä osavuosikatsaus on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti.
Osavuosikatsauksen laatimisessa on sovellettu samoja laatimisperiaatteita kuin
vuositilinpäätöksessä 31.12.2011.
2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
Koneet Maa-alueet Muut
ja Keskeneräiset ja aineelliset
(kaikki luvut EUR '000) laitteet omat työt rakennukset hyödykkeet Yht.
-------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
1.1.12 361 245 41 344 273 921 224 796 901 306
Lisäykset 1 863 34 883 - - 36 746
Vähennykset -34 - - - -34
Siirrot 1 729 -6 200 2 602 1 869 -
--------------------------------------------------------------------------------
Bruttokirjanpitoarvo
30.6.12 364 803 70 027 276 523 226 665 938 018
-------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
1.1.12 66 791 - 32 644 39 886 139 321
Vähennykset -17 - - - -17
Kauden poistot 14 855 - 6 096 4 140 25 091
--------------------------------------------------------------------------------
Kertyneet poistot ja
arvonalentumistappiot
30.6.12 81 629 - 38 740 44 026 164 395
-------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 1.1.12 294 454 41 344 241 277 184 910 761 985
-------------------------------------------------------
Kirjanpitoarvo 30.6.12 283 174 70 027 237 783 182 639 773 623
-------------------------------------------------------
3. Myyntisaamiset
(kaikki luvut EUR '000)
30.6.12 31.12.11
-----------------
Nikkeli-kobolttisulfidi 44 974 55 258
Sinkkisulfidi 6 140 8 769
-----------------
Myyntisaamiset yhteensä 51 114 64 027
-----------------
4. Vaihto-omaisuus
(kaikki luvut EUR '000)
30.6.12 31.12.11
-----------------
Raaka-aineet ja tarvikkeet 17 824 14 016
Keskeneräiset tuotteet 258 213 213 629
Valmiit tuotteet 14 530 12 791
-----------------
Vaihto-omaisuus yhteensä 290 567 240 436
-----------------
5. Lainat ja pääomalainat
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 30.6.12 31.12.11
------------------
Pääomalainat 1 405 1 405
Investointi- ja käyttöpääomalaina 57 230 57 863
Joukkovelkakirjalaina er. 2017 108 484
Luottolimiitti 69 278 49 110
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy
2015 221 587 217 138
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy
2013 - 80 796
Rahoitusleasingvelat 34 946 37 444
Muut lainat 20 858 23 405
------------------
513 788 467 161
------------------
Lyhytaikaiset
Investointi- ja käyttöpääomalaina 1 430 1 430
Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy
2013 74 482 -
Yritystodistukset - 8 481
Rahoitusleasingvelat 14 665 18 604
------------------
90 577 28 515
------------------
Lainat yhteensä 604 365 495 676
------------------
6. Ennakkomaksut
(kaikki luvut EUR '000)
Pitkäaikaiset 30.6.12 31.12.11
-----------------
Ennakkomaksu sinkkituotteesta 218 181 221 187
Ennakkomaksu uraanituotteesta 22 714 14 381
-----------------
240 895 235 568
-----------------
Lyhytaikaiset
Ennakkomaksu sinkkituotteesta 11 684 11 684
-----------------
11 684 11 684
-----------------
Ennakkomaksut yhteensä 252 579 247 252
-----------------
7. Muutokset osakkeiden lukumäärässä
Osakkeiden
lukumäärä
------------
31.12.11 245 781 803
Osakkeiden merkintä optio-oikeuksilla 2007A 1 938 787
Suunnattu anti 24 589 050
------------
30.6.12 272 309 640
------------
8. Ehdolliset velat ja sitoumukset
(kaikki luvut EUR '000)
Ei purettavissa oleviin vuokrasopimuksiin
perustuvat vähimmäisvuokrat ovat seuraavat:
30.6.12 31.12.11
-----------------
Yhden vuoden kuluessa 1 388 1 919
Yhtä vuotta pidemmän ajan ja enintään
viiden vuoden kuluessa 967 929
Yli 5 vuoden kuluttua 38 37
-----------------
2 393 2 885
Investointisitoumukset
Konsernilla oli 30.6.2012 investointisitoumuksia yhteensä EUR 27,0 miljoonaa
(31.12.2011: EUR 14,5 miljoonaa), jotka liittyivät pääasiallisesti Talvivaaran
ja toimintavarmuuden parantamiseen sekä tuotantokapasiteetin laajentamiseen.
Sitoumukset koskevat uusien käyttöomaisuushyödykkeiden hankintaa.
Konsernin tunnusluvut
1.4.- 1.4.- 1.1.- 1.1.- 1.1.-
30.6.12 30.6.11 30.6.12 30.6.11 31.12.11
-----------------------------------------
Liikevaihto EUR '000 33 440 37 647 72 467 104 114 231 226
Liikevoitto (tappio) EUR '000 -10 870 -1 184 -22 301 10 433 30 899
Liikevoitto/-tappioprosentti -32,5 % -3,1 % -30,8 % 10,0 % 13,4 %
Voitto (tappio) ennen veroja EUR '000 -23 118 -9 854 -42 478 -6 532 -6 964
Kauden voitto (tappio) EUR '000 -17 476 -7 494 -32 385 -5 544 -5 216
Oman pääoman tuotto -4,5 % -2,1 % -9,2 % -1,6 % -1,5 %
Omavaraisuusaste 28,9 % 29,0 % 28,9 % 29,0 % 27,9 %
Korolliset nettovelat EUR '000 475 630 416 999 475 630 416 999 455 657
Velkaantumisaste 125,8 % 128,2 % 125,8 % 128,2 % 141,3 %
Sijoitetun pääoman tuotto -0,5 % 0,2 % -1,2 % 1,6 % 4,0 %
Investoinnit EUR '000 20 657 25 129 35 321 35 523 79 144
Aineelliset
käyttöomaisuushyödykkeet EUR '000 773 623 741 006 773 623 741 006 761 985
Johdannaisinstrumentit EUR '000 -1 -354 -1 -354 -5
Lainat EUR '000 604 365 463 525 604 365 463 525 495 676
Rahavarat(1) EUR '000 128 735 46 526 128 735 46 526 40 019
( )
(1)) Sisältää käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat
Osakekohtaiset tunnusluvut 1.4.- 1.4.- 1.1.- 1.1.- 1.1.-
30.6.12 30.6.11 30.6.12 30.6.11 31.12.11
----------------------------------------------------
Osakekohtainen
tulos EUR -0,06 -0,03 -0,12 -0,03 -0,04
Oma pääoma/osake EUR 1,40 1,27 1,40 1,27 1,25
Osakkeen
kurssikehitys
Lontoon pörssissä
Keskikurssi(1) EUR 2,21 5,50 2,99 6,12 4,22
GBP 1,82 4,86 2,46 5,31 3,66
Alin kurssi(1) EUR 1,57 4,56 1,57 4,64 2,25
GBP 1,29 4,03 1,29 4,03 1,95
Ylin kurssi(1) EUR 2,95 6,59 4,37 7,16 7,17
GBP 2,43 5,82 3,59 6,22 6,22
Kurssi kauden
lopussa(2) EUR 2,13 5,15 2,13 5,15 2,39
GBP 1,72 4,65 1,72 4,65 2,00
Muutos kauden
aikana -28,8 % -20,0 % -14,3 % -21,9 % -66,4 %
Hinta/voittosuhde neg. neg. neg. neg. neg.
Osakekannan
markkina-arvo EUR 1 265 588
kauden lopussa(3) '000 578 844 1 265 975 578 844 975 487
GBP 1 142 491
'000 467 011 1 142 605 467 011 605 564
Osakkeiden vaihdon
kehitys
1000 26 67
Osakkeiden vaihto osaketta 29 445 14 927 66 716 347 799
Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 11,3 % 6,1 % 25,6 % 10,8 % 27,6 %
Osakkeen
kurssikehitys
Helsingin pörssissä
Keskikurssi EUR 2,13 5,55 2,99 6,16 4,33
Alin kurssi EUR 1,57 4,53 1,57 4,53 2,27
Ylin kurssi EUR 2,92 6,63 4,35 7,34 7,34
Kurssi kauden
lopussa EUR 2,12 5,16 2,12 5,16 2,49
Muutos kauden
aikana -27,1 % -21,8 % -14,9 % -27,0 % -64,8 %
Hinta/voittosuhde neg. neg. neg. neg. neg.
Osakekannan
markkina-arvo EUR 1 267 612
kauden lopussa '000 577 296 1 267 923 577 296 923 488
Osakkeiden vaihdon
kehitys
1000 82 190
Osakkeiden vaihto osaketta 46 221 44 708 114 894 728 901
Osuus osakkeiden
painotetusta
keskiarvosta 17,8 % 18,3 % 44,2 % 33,9 % 77,7 %
Osakkeiden
keskimääräinen 244 339 245 601
lukumäärä 260 218 489 244 339 128 260 218 489 128 204
Laimennettu
osakkeiden
keskimääräinen 244 339 244 497
lukumäärä 260 218 489 244 339 128 260 218 489 128 204
Osakkeiden
lukumäärä 245 721 245 781
kauden lopussa 272 309 640 245 721 603 272 309 640 603 803
(1)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin kauden
aikana julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista.
(2)) Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden
päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
(3)) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan
keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia.
Henkilöstöä koskevat 1.4.- 1.4.- 1.1.- 1.1.- 1.1.-
tunnusluvut 30.6.12 30.6.11 30.6.12 30.6.11 31.12.11
-----------------------------------------
Palkat ja palkkiot EUR '000 5 693 5 405 12 274 11 262 21 574
Henkilöstön keskimääräinen
lukumäärä 548 451 548 429 445
Henkilöstön lukumäärä kauden
lopussa 595 481 595 481 461
Muut tunnusluvut 1.4.- 1.4.- 1.1.- 1.1.- 1.1.-
30.6.12 30.6.11 30.6.12 30.6.11 31.12.11
--------------------------------------------------
Liikkeelle lasketut optiot
kauden lopussa 4 611 337 5 796 111 4 611 337 5 796 111 6 501 151
Osakkeiden määrä, joka voidaan
merkitä
liikkeelle laskettuja optioita
vastaan 4 611 337 5 796 111 4 611 337 5 796 111 6 501 151
Ääniosuus, joka liikkeelle
laskettujen
optioiden nojalla voidaan
saada 1,7 % 2,4 % 1,7 % 2,4 % 2,6 %
Konsernin tunnusluvut
Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio)
------------------------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden
lopussa)/2
Omavaraisuusaste Oma pääoma
------------------------------------------------------
Taseen loppusumma
Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat
Velkaantumisaste Korollinen nettovelka
------------------------------------------------------
Oma pääoma
Sijoitetun pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) + Rahoituskulut
------------------------------------------------------
(Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden
lopussa)/2 + (lainat kauden alussa + Lainat kauden
lopussa)/2
Osakekohtaiset tunnusluvut
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden
Osakekohtainen tulos voitosta (tappiosta)
------------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta
Oma pääoma/osake pääomasta
------------------------------------------------------
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä
Hinta/voittosuhde Kurssi kauden lopussa
------------------------------------------------------
Osakekohtainen tulos
Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi
kauden lopussa kauden lopussa
[HUG#1633524]
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2012
| Source: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Attachments
