Biohit Oyj 20.6.2013 klo 15:45 paikallista aikaa (EET)
Eviran kemian ja toksilogian tutkimusyksikön johtajan Kimmo Peltosen mukaan (Taloussanomat 13.6.2013) ruoan sisältämän asetaldehydin ja syöpien välillä ei ole todettu syy-seuraussuhdetta. Tosiasiassa asetaldehydi on yksi harvoista ihmiselle karsinogeenisista aineista, jonka syy-seuraussuhde yläruoansulatuskanavan syöpien syntyyn on vakuuttavasti osoitettu. (1,2)
Peltonen toteaa, että kansainvälisen syövän tutkimusyksikön (IARC) näkemys asetaldehydin karsinogeenisyydestä ihmiselle koskee vain alkoholin sisältämää ja siitä elimistössä muodostuvaa asetaldehydiä. Kyseessä ei ole pelkästään näkemys, vaan korkeatasoisen asiantuntijaryhmän laatima perusteellinen tieteelliseen näyttöön pohjautuva selvitys. Selvitys koskee alkoholijuomia (sisältävät yli 2.8 % etanolia), koska niiden kulutusta ja yhteyttä syöpiin on laajalti tutkittu (3). Useat hapattamalla tuotetut ja säilötyt elintarvikkeet sisältävät kuitenkin karsinogeenisia pitoisuuksia asetaldehydiä sekä myös merkittäviä pitoisuuksia etanolia (4). Hapattamalla tuotettujen elintarvikkeiden on osoitettu lisäävän sekä ruokatorven että mahalaukun syöpäriskiä (5,6). Hapattamalla tuotetun ruoan runsaan käytön yhdistettynä mahalaukun helikobakteeri-infektioon osoitettiin äskettäin aiheuttavan 27-kertaisen mahasyöpäriskin (7). Helikobakteeri-infektion aiheuttama mahasyöpäriski oli vain 3-kertainen (7). Tutkijaryhmä toteaa, että mahasyöpää voidaan merkittävästi vähentää ravintotottumuksia muuttamalla. (7)
Elintarvikkeiden tuoteselosteissa pyritään varoittamaan aineista, jotka voivat aiheuttaa käyttäjilleen allergisia reaktioita (sulfiitit, pähkinät) tai vatsavaivoja (laktoosi). Helikobakteeri-infektio ja hapoton maha ovat mahasyövän tärkeimmät riskitekijät (2, 8). Yksinomaan Suomessa yli 30 % väestöstä kärsii jommasta kummasta vaivasta (9). Sekä helikobakteeri-infektioon että hapottomaan mahaan liittyy paikallinen altistuminen asetaldehydille (10,11). Siksi juuri näitä tiloja potevat henkilöt haluavat tietää, miten he voivat välttää asetaldehydille altistumista.
Toisin kuin Peltonen väittää, asetaldehydin syntyminen ruoansulatuskanavan alueella etanolista tunnetaan erittäin hyvin. Jo 0.5 -1.0 promillen etanolipitoisuus riittää tuottamaan karsinogeenisia asetaldehydipitoisuuksia ruoansulatuskanavan alueelle (1, 12,). Elimistön omat bakteerit ja hiivat tuottavat asetaldehydiä ruuansulatuskanavaan. Niiden kyky tuottaa asetaldehydiä paikallisesti on erinomainen, mutta ne eivät pysty hävittämään asetaldehydiä samalla tavalla kuin maksa. (1,12)
Eviran Kimmo Peltosen mukaan asetaldehydipitoisuudelle ei ole missään määritelty turvallisuusrajaa ja että asetaldehydin turvallisuusrajan määrittäminen on käytännössä mahdotonta. Saksalaiset tutkijat ovat kuitenkin jo määrittäneet asetaldehydipitoisuuden turvallisuusrajan käyttäen apunaan Euroopan elintarviketurvallisuusviraston (EFSA) vuonna 2005 antamaa ohjeistusta, joka koskee genotoksisia ja mutageenisia aineita (13,14). Nykyisen tieteellisen näytön avulla karsinogeeninen asetaldehydimäärä on helppo laskea myös ihmistutkimuksista.
Biohit Oyj on valmis toimimaan rakentavassa yhteistyössä asetaldehydimäärien laskemisessa ja arvioimisessa Eviran ja EFSA:n kanssa. On syytä korostaa, että turvarajan tulee olla vain murto-osa riskirajasta, kuten Evirassa tiedetään. Riskiraja on se asetaldehydimäärä, joka varmuudella aiheuttaa syöpää. Turvaraja on puolestaan se asetaldehydimäärä, jolle voi turvallisesti päivittäin altistua.
Suomen Elintarvikevirastossa on jo vuosia tehty tutkimusta elintarvikkeiden asetaldehydipitoisuuksista. Odotamme kiinnostuneina tulosten julkaisemista, jotta voisimme tutustua käytettyihin menetelmiin. Peltosen mukaan lähes kaikissa elintarvikkeissa on asetaldehydiä. Tämä ei onneksi pidä paikkaansa. Suurimmassa osassa elintarvikkeista ei ole lainkaan vapaata asetaldehydiä eikä myöskään etanolia, koska ne syntyvät vasta kun elintarvikkeita hapatetaan. Suomen Elintarvikevirasto suunnittelee antavansa suosituksen siitä kuinka monta omenaa voi päivässä turvallisesti syödä. Tämä ei ehkä ole kaikkein tärkein asia. Saksalaisten ja omien tutkimustemme perusteella useissa omenoissa ja marjoissa ei ole mitattavia pitoisuuksia vapaata asetaldehydiä. Korkein toteamamme omenan asetaldehydipitoisuus on vain 7 % korkeimmasta jogurtissa todetusta asetaldehydipitoisuudesta.
Taloussanomat 13.6.2013 ”Onko rahkassa liikaa syöpäaineita? ’Markkinointiahan tuo on’" www.taloussanomat.fi/ihmiset/2013/06/13/onko-rahkassa-liikaa-syopaaineita-markkinointiahan-tuo-on/20138410/139
Mikko Salaspuro Semi Korpela
emeritus professori, Helsingin yliopisto Biohit Oyj
Asetaldehydin ja Syövän tutkimusyksikkö toimitusjohtaja
Biohit Oyj:n hallituksen jäsen ja
tieteellinen neuvonantaja
Lähteet:
1. Salaspuro M. Acetaldehyde as a common denominator and cumulative carcinogen in digestive tract cancers. Scand J Gastroenterol. 2009;44:912-25.
2. Salaspuro M. Acetaldehyde and gastric cancer. J Dig Dis. 2011;12:51-9.
3. Secretan B, Straif K, Baan R et al. A review of human carcinogens--part E: Tobacco, areca nut, alcohol, coal smoke, and salted fish. Lancet Oncol. 2009;10:1033-34.
4. Hui YH, Meunier-Goddik L, Hansen ÅS et al. Handbook of food and beverage fermentation technology. New York: Marcel Dekker, Inc. 2004.
5. Islami F, Ren JS, Taylor PR et al. Pickled vegetables and the risk of oesophageal cancer: a meta-analysis. Br J Cancer. 2009;101:1641-47.
6. Ren J-S, Kamangar F, Forman D et al. Pickled food and risk of gastric cancer – a systematic review and meta-analysis of English and Chinese literature. Cancer Epidemiol Biomerkers Prev. 2012;21:905-15.
7. Wang X-Q, Yan H, Terry PD et al. Interaction between dietary factors and Helicobacter pylori infection in noncardia gastric cancer: A population-based case-control study in China. J Am Coll Nutr. 2012;31:375-84.
8. Agréus L, Kuipers EJ, Kupcinskas L et al. Rationale in diagnosis and screening of atrophic gastritis with stomach specific plasma biomarkers. Scand J Gastroenterol 2012;47:136-47.
9. Sipponen P, Kekki M, Haapakoski J et al. Gastric cancer risk in chronic atrophic gastritis: statistical calculations of cross-sectional data. Int J Cancer. 1985;35:173–77.
10. Salmela KS, Roine RP, Hook-Nikanne J et al. Acetaldehyde and ethanol production by Helicobacter pylori. Scand J Gastroenterol. 1994;29:309-12.
11. Vakevainen S, Mentula S, Nuutinen H et al. M, et al.Ethanol-derived microbial production of carcinogenic acetaldehyde in achlorhydric atrophic gastritis. Scand J Gastroenterol. 2002;37:648-55.
12. Homann N, Jousimies-Somer H, Jokelainen K et al. High acetaldehyde levels in saliva after ethanol consumption: Methodological aspects and pathogenetic implications. Carcinogenesis. 1997;18:1739-43.
13. Uebelacker M, Lachenmeier DW. Quantitative determination of acetaldehyde in foods using automated digestion with simulated gastric fluid followed by headspace gas chromatography. J Autom Methods Manag Chem. 2011;2011:907317
14. Opinion of the scientific committee on a request from EWFSA related to a harmonised approach for risk assessment of substances which are both genotxic and carcinogenic. EFSA J. 2005;282:1-31.
Lisätietoja:
toimitusjohtaja Semi Korpela, Biohit Oyj
puh. +358 9 773 86 333
investor.relations@biohit.fi
www.biohit.fi
Biohit lyhyesti
Biohit Oyj on vuonna 1988 perustettu globaaleilla markkinoilla toimiva suomalainen bioteknologiayritys. Biohitin missio on " Innovating for Health”. Yhtiö ottaa yhteiskuntavastuuta ja tuottaa lääketieteen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden käyttöön innovaatioita, uusia teknologioita ja analyysijärjestelmiä, joiden avulla voidaan edistää tutkimusta ja diagnostiikkaa sekä parantaa ihmisten elämisen laatua ennaltaehkäisemällä sairauksia, inhimillistä kärsimystä ja taloudellisia menetyksiä. Voimakkaasti yhteiskuntavastuuta ottavana yrityksenä tehtävämme on myös edistää tietoisuutta ryhmän I karsinogeenistä, asetaldehydistä sekä innovoida ja kehittää tuotteidemme ja palvelujemme markkinointia ja saatavuutta suureen tarpeeseen. Biohitin pääkonttori on Helsingissä, ja tytäryhtiöt sijaitsevat Kiinassa, Italiassa ja Iso-Britanniassa. Biohitin B-sarjan osakkeet (BIOBV) on vuodesta 1999 noteerattu NASDAQ OMX Helsinki Oy:n Small cap/Terveydenhuolto-ryhmässä.www.biohit.fi
Asetaldehydi ryhmän I karsinogeeni eli syöpää aiheuttava aine
Maailman terveysjärjestön WHO:n alainen syövän tutkimusyksikkö IARC (International Agency for Research on Cancer) totesi lokakuussa 2009, että alkoholijuomissa oleva ja siitä sisäsyntyisesti muodostuva asetaldehydi on ryhmän I karsinogeeni eli ihmiselle syöpää aiheuttava aine. Asetaldehydi kuuluu samaan vaarallisuusluokkaan kuin esimerkiksi asbesti, formaldehydi ja bentseeni. Kaikkia ryhmän 1 karsinogeeneja koskee yhtenäinen periaate: niille altistumista on pyrittävä kaikin mahdollisin tavoin välttämään.
Lähde: IARC, Secretan et al (2009)