Fingrid Oyj:n katsaus tammi-joulukuulta 2013: tulos parani, investoinnit edelleen korkealla tasolla


Helsinki. Suomi, 2014-02-14 12:00 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj

Pörssitiedote 14.2.2014 klo 13.00 EET


 

Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.
 

Loka-joulukuu 2013

  • Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa oli 155 (154) miljoonaa euroa
  • Konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 36 (38) miljoonaa euroa
     

Tammi-joulukuu 2013

  • Liikevaihto tammi-joulukuussa 2013 oli 543 (522) miljoonaa euroa
  • Konsernin liikevoitto oli 115 (95) miljoonaa euroa
  • Konsernin tilikauden voitto 91 (67) miljoonaa euroa
  • Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli -68 (-1) miljoonaa euroa
  • Korolliset nettolainat 1077 (1 030) miljoonaa euroa
  • Investoinnit 225 (139) miljoonaa euroa
  • Omavaraisuusaste 29,5 (27,3) prosenttia
  • Osakekohtainen tulos oli 27 278 (20 159) euroa

 


Avainluvut
    1–12/13 1–12/12 muutos % 10–12/13 10–12/12 muutos %
Liikevaihto M€ 543,1 522,1 4,0 155,1 153,7 0,9
Investoinnit, brutto M€ 225,3 139,0 62,2 94,8 56,4 68,2
– investoinnit liikevaihdosta % 41,5 26,6   61,1 36,7  
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot M€ 1,8 1,5 15,9 0,6 0,6 8,8
– liikevaihdosta % 0,3 0,3   0,4 0,4  
Henkilöstö keskimäärin   277 269 3,0      
Henkilöstö tilikauden lopussa   287 275 4,4      
Palkat ja palkkiot yhteensä M€ 19,0 18,2 4,3 5,5 5,3 3,8
Liikevoitto M€ 115,3 94,6 21,8 36,5 38,5 -5,2
– liikevaihdosta % 21,2 18,1   23,5 25,0  
Voitto ennen veroja M€ 87,3 88,3 -1,2 30,3 35,0 -13,3
– liikevaihdosta % 16,1 16,9   19,6 22,8  
Tilikauden voitto M€ 90,7 67,0 35,3 47,5 26,7 77,9
Tilikauden laaja tulos M€ 86,1 73,2 17,5 43,4 27,5 58,0
Sijoitetun pääoman tuotto % 6,3 5,6        
Oman pääoman tuotto % 15,0 12,4        
Omavaraisuusaste % 29,5 27,3        
Korolliset nettolainat M€ 1 076,7 1 030,3 4,5      
Nettovelkaantumisaste % 167,5 180,8        
Tulos/osake 27 278 20 159 35,3 14 286 8 032 77,9
Osinko/A-osake 2 018,26* 5 115,89        
Osinko/B-osake 2 018,26* 2 018,26        
Oma pääoma/osake 193 293 171 365 12,8      
Osinko/tulos A-osake % 7,4* 25,4        
Osinko/tulos B-osake % 7,4* 10,0        
Osakkeiden lukumäärä 31.12              
– A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 - 2 078 2 078 -
– B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 - 1 247 1 247 -
Yhteensä kpl 3 325 3 325 - 3 325 3 325 -

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

 

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä:

Katsauskausi 2013 oli Fingridille monien onnistumisten vuosi. Tuloskehitys oli vahva ja toiminnallisesti vuosi oli erinomainen. Konsernin liikevaihto oli 543 miljoonaa euroa ja tilikauden voitto oli 91 miljoonaa euroa. Vuoden 2013 tulosta paransivat kantaverkkotariffien nosto: kantaverkkotuotot kasvoivat 321 miljoonaan euroon. Toisaalta pohjoismaiset pullonkaulatulot alenivat merkittävästi.


Kantaverkkoinvestoinnit olivat jälleen korkealla tasolla: kantaverkkoon investoitiin noin 209 miljoonaa euroa. Investointisalkun hallinta vaati paljon venymistä organisaation eri osissa. Omien työntekijöiden lisäksi myös Fingridin palvelutoimittajaorganisaatioissa onnistuttiin hyvin.
 

Kantaverkon käyttövarmuus oli erinomainen vuonna 2013 huolimatta siitä, että suuri investointiohjelma toi työhön merkittäviä haasteita. Uusi kantaverkkokeskus osoitti ensimmäisenä toimintavuotenaan toimivuutensa. Lisäksi Itämeren alueen sähkömarkkinat etenivät EstLink 2 -yhteyden myötä. EstLink 2 on jo nyt tehostanut markkinoiden toimintaa ja parantanut sähkön toimitusvarmuutta alueella. Hyödyt yhteiskunnalle ovat merkittävät. Hanke sopii malliksi koko Euroopalle siitä, miten maiden rajat ylittävällä hyvällä yhteistyöllä saadaan paljon aikaan.
 

Suomessa tuli voimaan uusi sähkömarkkinalaki syyskuussa 2013. Laissa määritellään kantaverkon omistuksen eriyttäminen EU:n vaatimusten mukaisesti. Lain vaikutusten myötä kantaverkon määrittelyä on täsmennetty ja lisäksi Fingridille tulee uusia vastuita liittyen muun muassa tasepalveluun ja markkinoiden tiedonvaihtoon. Tämä tulee näkymään asiakaskunnan moninkertaistumisena sekä siinä, että joidenkin vuosien päästä kantaverkko tulee ulottumaan myös Helsinkiin.
 

Vuoden 2013 kehitysteemoja olivat asiakastoiminta ja vastuullisuus.  Asiakastoiminnassa on uudistettu toimintamalli, jota on kehitetty hyvässä yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Fingridin neuvottelukunnan panos tässä työssä on ollut merkittävä. Vastuullisuuden osalta on kehitetty vastuullista johtamista ja konkretisoitu Fingridin vastuullisuustavoitteita. Vastuullisuus kuuluu olennaisena osana kantaverkkoyhtiön toimintaan, ja se on keskeinen osa yhtiön strategiaa. Viime kädessä tärkeintä on se, millaisena toimijana asiakkaat ja ympäröivä yhteiskunta Fingridin näkee.

 

Laskentaperiaatteet:

 

Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2013 tilinpäätökseen.

 

Taloudellinen tulos 

 

Konsernin liikevaihto oli 543 (522) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 4 (4) miljoonaa euroa.
 

Kantaverkkotuotot kasvoivat 321 (276) miljoonaan euroon vuoden alusta toteutetun 15 prosentin tariffikorotuksen seurauksena. Sähkön kulutus Suomessa laski 1,5 prosenttia verrattuna vuoteen 2012. Fingrid siirsi verkossaan sähköä saman verran kuin edellisenä vuonna eli 64,6 (64,2) terawattituntia. Tasesähkön myynti kasvoi 159 (151) miljoonaan euroon. Kasvuun vaikutti vuonna 2013 tehdyt tasepalvelumaksujen korotukset kasvaneiden reservienhankintakustannusten kattamiseksi. Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän välillä sekä Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot olivat edellisen vuoden tasolla. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä puolestaan laskivat merkittävästi markkinatilanteen ja aluehintojen pienentyneiden erojen seurauksena ja olivat 19 (44) miljoonaa euroa. Läpisiirtotuotot alenivat hieman.
 

Tasesähkön kulut alenivat edellisestä vuodesta säätösähkön määrän vähennyttyä ja olivat 121 (126) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut alenivat 6 miljoonalla eurolla. Häviösähkön hankinnan keskihinta oli 51,10 (52,86) euroa megawattitunnilta. Poistot kasvoivat 6 miljoonalla eurolla merkittävien uusien investointihankkeiden valmistuttua. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kulut kasvoivat 23 miljoonalla eurolla, koska taajuusohjattujen reservien tilapäishankinta tuntimarkkinoilta Suomesta ja muilta pohjoismaisilta kantaverkkoyhtiöiltä oli aikaisempaa kalliimpaa. Lisäksi taajuuden laadun parantamiseksi hankittiin lisäreservejä. Henkilöstö-, kunnonhallinta- ja läpisiirtokulut olivat suunnilleen edellisen vuoden tasolla.
 

 

Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, milj. €
  1-12/13 1-12/12 muutos % 10-12/13 10-12/12 muutos %
Kantaverkkotuotot 321 276 16,2 93 85 9,3
Tasesähkön myynti 159 151 4,9 45 48 -6,0
Rajasiirtotuotot 13 11 24,6 4 3 5,2
Suomi-Viro pullonkaulatuotot* 4 6 -42,8 1 1 30,3
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot 19 44 -58,0 6 8 -22,4
Tehoreservituotot** 13 19 -28,5 2 5 -64,1
Läpisiirtotuotot 8 10 -16,6 2 2 -10,5
Turpeen syöttötariffi     -      
Muu liikevaihto 6 5 34,5 2 1 110,1
Liiketoiminnan muut tuotot 4 4 6,2 1 2 -59,6
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä 547 526 4,0 156 156 0,2
             

 

 
Kulut, milj. €
  1-12/13 1-12/12 muutos % 10-12/13 10-12/12 muutos %
Tasesähkön osto 121 126 -3,8 32 39 -17,8
Häviösähkökulut 58 65 -9,8 15 17 -11,2
Poistot 82 76 8,0 22 20 10,3
Reservikulut 62 39 59,0 13 10 32,7
Henkilöstökulut 23 22 3,2 6 7 -4,2
Kunnonhallintakulut 20 21 -6,2 5 6 -20,8
Tehoreservikulut** 13 18 -28,6 2 5 -65,1
Läpisiirtokulut 12 14 -16,9 3 3 -8,1
Estlink verkkovuokrat* 4 6 -44,5 1 1 6,6
Muut kulut 31 32 -1,3 9 9 0,6
Kulut yhteensä 425 419 1,6 108 116 -7,2
             
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia 122 107 13,6 48 39 21,9
Konsernin liikevoitto 115 95 21,8 36 38 -5,2

* Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 3,7 miljoonaa euroa. Kulut (Suomi-Viro verkkovuokrat) olivat 3,5 miljoonaa euroa, jotka maksettiin Estlink 1 - yhteyden omistajille. Fingridin saama erotus 0,2 miljoonaa euroa syntyi Estlink 2 -yhteyden koekäyttöjaksolta joulukuussa 2013.

** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.

 

Konsernin liikevoitto oli 115 (95) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen -6 (-13) miljoonaa euroa. Konsernin tilikauden voitto oli 91 (67) miljoonaa euroa. Konsernin laaja tulos oli 86 (73) miljoonaa euroa.
 

Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä. Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia olivat 19 (21) miljoonaa euroa. IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 29 (7) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli -10 (14) miljoonaa euroa. Suomen yhtiöverokannan laskusta aiheutunut laskennallinen vaikutus tilikauden voittoon on 24,5 miljoonaa euroa. Rahavarat olivat 31.12.2013 yhteensä 217 (214) ja korolliset lainat 1 294 (1 244) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 6,3 (5,6) prosenttia ja oman pääoman tuotto 15,0 (12,4) prosenttia. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 29,5 (27,3) prosenttia.
 

Emoyhtiön liikevaihto oli 530 (504) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 65 (41) miljoonaa euroa.
 

Investoinnit

 

Fingrid toteutti suunnitellusti kantaverkon investointiohjelmaa, jolla varmistetaan Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista, parannetaan käyttövarmuutta, lisätään siirtokapasiteettia sekä edistetään sähkömarkkinoita. Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat olleet vuosia erittäin mittavat. Vuonna 2013 kokonaisinvestoinnit olivat 225 (139) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 209 (94) miljoonaa euroa ja varavoimaan 4 (26) miljoonaa euroa.
 

Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat noin 9 (11) miljoonaa euroa. Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytettiin yhteensä noin 1,8 (1,5) miljoonaa euroa. Käynnissä oli noin 50 tutkimus- ja kehityshanketta. Tutkimustoiminta pysyi määrällisesti samalla tasolla verrattuna aiempiin vuosiin. Tutkimuksen painopisteitä toimintavuonna oli muun muassa uusiutuvan tuotannon tuomat haasteet voimajärjestelmälle, johon liittyvän tutkimuksen tuloksena otettiin käyttöön uusi reservilaji. Toimintavuonna selvitettiin myös miten kysyntäjoustoa voisi edistää niin, että pienkuluttajia ja muita kuluttajaryhmiä saataisiin aktivoitua mukaan kysyntäjouston piiriin.
 

Vuonna 2013 Fingridissä oli käynnissä useita investointihankkeita, joilla varmistetaan käyttövarmuutta ja siirtokapasiteetin riittävyyttä tulevaisuudessa. Fingridin ja Viron kantaverkkoyhtiö Eleringin yhteishanke EstLink 2 läheni valmistumistaan. Linkki otettiin koekäyttöön ja sen kapasiteetti annettiin onnistuneesti markkinoiden käyttöön 6.12.2013. Yhteys tuo noin 650 megawattia lisää siirtokapasiteettia Suomen ja Viron välille. Hankekokonaisuus vastaanotettiin 7.1.2014. Joulukuussa 2013 Fingrid ja Elering hankkivat yhteisomistukseensa Estlink 1 tasasähköyhteyden Nordic Energy Linkiltä (NEL). Estlink 1:n kapasiteetti on 350 megawattia, joten kokonaisuudessaan siirtokapasiteetti Suomen ja Viron välillä on nyt 1 000 megawattia.
 

Suurimpia valmistuneita hankkeita oli Yllikkälä - Huutokoski 400 kilovoltin siirtoyhteys Itä-Suomessa, joka valmistui vuoden 2013 aikana. Myös Etelä-Suomen suurjänniteverkkoa vahvistava Nurmijärvi - Hyvinkää - Hikiä -hanke valmistui loppuvuodesta 2013 suunnitelman mukaisesti.
 

Länsi-Suomen siirtokykyä vahvistaa Ulvila-Kristinestad 400 kilovoltin siirtoyhteys, joka valmistuu vuoden 2014 loppuun mennessä. Vuoden 2012 lopulla Fingrid teki merkittävän investointipäätöksen, jonka tuloksena Pohjanmaalla siirrytään 220 kilovoltin jännitteestä 400 kilovoltin jännitteeseen vuoteen 2016 mennessä. Hankekokonaisuus käsittää muun muassa 212 kilometriä pitkän Kokkolasta Oulujoelle ulottuvan Hirvisuo-Pyhänselkä 400 kilovoltin johdon sekä useita kytkinlaitoksia. Nämä mahdollistavat muun muassa tuulivoiman laajamittaisen liittämisen suoraan 400 kilovoltin kantaverkkoon, mutta samalla luopumisen ikääntyvästä 220 kilovoltin verkosta. Uusiutuvan energian tavoitteiden toteuttamiseksi Suomessa on vireillä paljon tuulivoimahankkeita, joista monet sijoittuvat nimenomaan länsirannikolle.
 

Fingrid teki marraskuussa 2013 hankintapäätökset Hikiä-Forssa 400 kilovoltin voimansiirtoyhteyden urakoista. Yhtiö teki myös hankintapäätöksen kolmen uuden muuntajan tilaamisesta eteläkorealaiselta Hyundai Heavy Industries Co., Ltd:ltä, minkä yhteydessä tehtiin Hyundain Etelä-Korean tehtaalla auditointeja, joissa tarkasteltiin Fingridin vastuullisuustavoitteiden toteutumista tilaus- ja toimitusketjussa.
 

Voimajärjestelmä
 

Suomessa kulutettiin vuonna 2013 sähköä 83,9 (85,2) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 64,6 (64,2) terawattituntia, joka vastasi 77,0 (75,4) prosenttia Suomen kulutuksesta.

 

Kantaverkon käyttövarmuus oli erinomainen eikä laajoja häiriöitä sattunut. Häi-riöiden lukumäärä kantaverkossa oli keskimääräisellä tasolla.

 

Suomen ja Ruotsin välinen sähkön siirto oli valtaosin tuontia Ruotsista Suomeen. Tuontikapasiteettia rajoitti Ruotsissa tehdyt verkonkunnostustyöt se-kä alkuvuonna Fenno-Skan 1 -tasasähköyhteyden kaapelivika , jonka seurauk-sena maksimikapasiteettia on jouduttu laskemaan kaapelin tutkimusten ajaksi. Tutkimusten tulokset voivat johtaa siihen, että rajoituksesta muodostuu pysyvä. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2013 aikana 12,8 (14,8) terawatti-tuntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,7 (0,4) terawattituntia.

 

Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa siirtosuunta oli vientiä Suomesta Vi-roon. Siirtokapasiteetti oli markkinoiden käytössä normaaliin tapaan. Suomeen tuotiin Virosta Estlink 1 -yhteyden kautta sähköä 0,5 (0,4) terawattituntia ja Suomesta vietiin sähköä Viroon 1,6 (1,5) terawattituntia. Loppuvuodesta 2013 aloitetut uuden Suomen ja Viron välisen tasasähköyhteyden, EstLink 2:n, käyt-töönottotestit lisäsivät siirtokapasiteettia 650 megawattia, kokonaissiirtokapasi-teetin kasvaessa Suomen ja Viron välillä yhteensä 1 000 megawattiin.

 

Sähkön tuonti Venäjältä oli alhaisella tasolla. Siirtokapasiteettia oli tarjolla lähes täysimääräisesti. Sähkön tuonti Venäjältä oli 4,7 (4,4) terawattituntia. Kak-sisuuntaisen sähkökaupan avaamiseen Suomen ja Venäjän välillä valmistau-duttiin teknisin testein.

 

Voimajärjestelmän käyttö 1-12/13 1-12/12 10-12/13 10-12/12
Sähkön kulutus Suomessa TWh 83,9 85,2 22,2 23,3
Fingridin siirtovolyymi TWh 64,6 64,2 16,9 17,2
Fingridin häviösähkövolyymi TWh 1,1 1,2 0,3 0,3
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi        
vienti Ruotsiin TWh 0,7 0,4 0,0 0,2
tuonti Ruotsista TWh 12,8 14,8 3,7 3,2
Sähkön siirto Suomi-Viro        
vienti Viroon TWh 1,6 1,5 0,7 0,3
tuonti Virosta TWh 0,5 0,4 0,1 0,1
Sähkön siirto Suomi-Venäjä        
tuonti Venäjältä TWh 4,7 4,4 1,3 1,4

 

 

Sähkömarkkinat
 

Suomen sähkömarkkinat ovat tulleet uuteen vaiheeseen. Naapurimaiden markkinoiden vaihtelut vaikuttavat Suomeen aiempaa enemmän. Tähän vaikuttaa muun muassa siirtoyhteyksien lisääntyminen, Baltian liittyminen samaan pörssialueeseen ja Venäjän markkinamuutokset.
 

Latvia ja Liettua tulivat kesäkuussa tarjousalueiksi Nord Pool Spot -sähköpörssiin. Vallitseva kauppasuunta oli Suomesta Viroon. Koekäyttöön otettu EstLink 2 kolminkertaisti maiden välisen siirtokapasiteetin ja vahvistaa merkittävästi Pohjoismaiden ja Baltian markkinoiden integraatiota.
 

Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittämisessä edettiin, kun Luoteis-Euroopan spot-markkinat yhdistettiin (toteutui helmikuussa 2014). Se luo maailman suurimmat yhtenäiset sähkömarkkinat kattaen Pohjoismaat, Baltian, läntisen Keski-Euroopan ja Iso-Britannian. Euroopan Unionin kolmanteen sähkömarkkinasäädöspakettiin liittyen ENTSO-E sai valmiiksi ehdotukset kolmesta keskeisestä markkinasäännöstä.
 

Fingrid kehittää uusia markkinapalveluita, joilla parannetaan markkinoiden toimivuutta. Alkuperätakuita koskeva laki muuttui 2013 siten, että kaikki uusiutuvaa energiaa myyvät joutuvat hankkimaan alkuperätakuun. Aikaisemmin järjestelmä perustui vapaaehtoisuuteen. Fingridin vastuulle tuli alkuperätakuun sähköisen rekisterin ylläpito 1.3.2014 alkaen. Fingrid on käynnistämässä myös markkinoiden sähköisen tiedonvaihdon kehittämistä.

 

Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt jatkoivat yhteisen taseselvityksen toteuttamista. Vuonna 2015 käynnistyvää palvelua varten perustettiin yhteinen yhtiö eSett Oy.
 

Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vesivoiman tarjonta oli jonkin verran vähäisempää kuin edellisvuonna, mikä korotti tukkumarkkinoiden hintatasoa. Sähköpörssissä keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 38 (31) euroa megawattitunnilta. Vesivoimaa oli kuitenkin runsaasti tarjolla ja Suomeen tuotiin sähköä Ruotsin ja Norjan suunnasta12,8 (14,9) terawattituntia. Rajansiirtoyhteyksien pullonkaulat, verkonkunnostustyöt Ruotsissa ja Fenno-Skan 1 -kaapelin vika nosti Suomen aluehinnan noin kaksi euroa Ruotsin hintaa korkeammaksi. Suomen aluehinnan keskiarvo oli 41 (37) euroa megawattitunnilta. Hintaerosta kertyi yhtiölle 19 (44) miljoonaa euroa niin sanottuja pullonkaulatuloja.
 

Tuonti Venäjältä Suomeen vaihteli suuresti kokonaismäärän jäädessä 4,7 (4,4) terawattituntiin.

 

Sähkömarkkinat        
  1-12/13 1-12/12 10-12/13 10-12/12
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta 38 31 36 37
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta 41 37 40 41
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€* 37,2 88,5 12,4 16,0
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %* 19,4 35,1 27,9 32,0
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€* 7,4 12,9 1,9 1,5
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %* 27,3 34,7 26,4 22,4

 

* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa.

  

Rahoitus

 

Konsernin rahoitustilanne säilyi tyydyttävänä.

 

Nettorahoituskulut ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia olivat 19 (21) miljoonaa euroa. Korkotuotot olivat 1 (3) miljoonaa euroa. IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 29 (7) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 10 negatiivinen (14 positiivinen) miljoonaa euroa.

 

Rahavarat olivat 31.12.2013 yhteensä 217 (214) miljoonaa euroa. Korolliset lainat olivat 1 294 (1 244) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia oli 975 (1 032) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 319 (212) miljoonaa euroa. Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliin liittyvää riskiä oli 34 (77) miljoonaa euroa.

 

Kansainväliset luottoluokituslaitokset päivittivät yhtiön luottoluokitukset:

 

Standard & Poor's Rating Services (S&P) muutti 16.1.2013 Fingrid Oyj:n näkymän negatiivisesta vakaaksi. S&P vahvisti Fingridin pitkäaikaisen luokituksen tasolle AA-, lyhytaikaisen luokituksen tasolle A-1+ ja pitkäaikaisen velan luokituksen tasolle AA-. Fitch Ratings vahvisti 8.11.2013 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen luottoluokituksen A ja lyhytaikaisen luottoluokituksen F1 sekä Fingridin pitkäaikaisen velan luokituksen A+. Fingridin tulevaisuuden näkymän Fitch Ratings arvioi vakaaksi. Moody's Investors Service vahvisti 19.12.2013 Fingrid Oyj:n luottoluokituksen A1, pitkäaikaisen velan luokituksen A 1 ja lyhytaikaisen velan luokituksen P-1. Moody's arvioi tulevaisuuden näkymän vakaaksi.

 

Osakepääoma

 

Yhtiön osakepääoma on vähintään 55 900 000 euroa ja enintään 223 600 000 euroa, joissa rajoissa osakepääomaa voidaan korottaa tai alentaa yhtiöjärjestystä muuttamatta. Nykyinen osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin.

 

A-sarjan osakkeita on 2 078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1 247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivaltaa ja osingonmaksua on tarkemmin kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä.

 

Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät

 

Konsernin ja Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien 287 (275) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 268 (261).

 

Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 25,4 (23,8) prosenttia ja miehiä 74,6 (76,2) prosenttia. Henkilöstön keski-ikä oli 44 (44) vuotta.

 

Vuoden 2013 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 12 837
(9 528) tuntia, keskimäärin 46 (37) tuntia henkilöä kohden. Henkilöstön sairauspoissaolot vuoden aikana olivat 2 (2) prosenttia työajasta. Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat kannustepalkkiojärjestelmät.

 

Hallitus ja ylin johto

 

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.5.2013 Helsingissä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja varapuheenjohtajaksi budjettineuvos Juha Majanen, valtiovarainministeriö. Hallituksen jäseniksi valittiin toimitusjohtaja Sirpa Ojala, Digita Networks Oy, arvopaperisijoitusjohtaja Matti Rusanen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja johtaja Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

 

Hallituksen jäseninä 27.5.2013 saakka toimivat Helena Walldén, Juha Majanen, Sirpa Ojala, Esko Torsti ja Esko Raunio, LähiTapiola Eläkevakuutusyhtiö, (nykyisin Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo).

 

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy.

 

Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta.  Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 27.5.2013 alkaen Juha Majanen (pj.), Esko Torsti ja Helena Walldén. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 27.5.2013 saakka Juha Majanen (pj), Esko Torsti ja Helena Walldén.

 

Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 27.5.2013 alkaen Helena Walldén (pj.), Sirpa Ojala ja Matti Rusanen. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 27.5.2013 saakka Helena Walldén (pj) ja Sirpa Ojala.

 

Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen.

 

Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot ovat luettavissa myös yhtiön internetsivuilta, www.fingrid.fi.

 

Sisäinen valvonta, riskien hallinta ja sisäinen tarkastus

 

Fingrid Oyj:n sisäisen valvonnan, riskien hallinnan ja sisäisen tarkastuksen tarkoituksena on varmistaa yhtiön strategian toteutuminen sekä hallinto- ja ohjausjärjestelmän, periaatteiden ja ohjeiden mukainen toiminta. Fingridin sisäinen valvonta perustuu hallituksen hyväksymiin periaatteisiin, johtoryhmän hyväksymiin politiikkoihin sekä toiminto- ja yksikkötason ohjeisiin, riskienhallintaan, taloudelliseen raportointiin, prosessien ja menettelytapojen läpinäkyvyyteen sekä objektiiviseen ja riippumattomaan sisäiseen tarkastukseen.
 

Fingridin riskienhallinta perustuu yhtiön tavoitteisiin, strategiaan ja toimintaympäristön muutoksiin liittyvien riskien tunnistamiseen ja arviointiin. Merkittävien riskien vaikutus arvioidaan sekä yhtiön että yhteiskunnan näkökulmasta, koska yhtiöllä on merkittävä asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Riskien hallitsemiseksi laaditaan tarvittaessa suojaustoimenpiteitä ja riskienhallinnasta raportoidaan säännöllisesti.

 

Yhtiön hallitus on vastuussa sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen järjestämisestä ja hyväksyy niihin liittyvät toimenpiteet. Hallitus päättää yhtiön strategiasta ja toimintasuunnitelmasta ja valvoo niiden toteutumista. Yhtiön johto määrittelee toimintaa säätelevät periaatteet hallituksen hyväksyntää varten ja toimeenpanee ne. Hallitus saa vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä riskeistä ja niiden hallinnasta.

 

Yhtiön sisäisen valvonnan järjestelmä sekä riskienhallinnan organisointi ja vastuut on määritelty niin, että sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa toteutetaan ja varmennetaan yhtiössä kattavasti, tehokkaasti ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti. Yhtiön sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan liittyvät tavoitteet, menetelmät sekä roolit ja vastuut on kuvattu yhtiön hallituksen hyväksymissä periaatedokumenteissa.

 

Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän avustamana yhtiön riskienhallinnan käytännön toteuttamisesta. Strategiset riskit tunnistetaan osana yhtiön vuosittaista strategiatyötä. Yhtiön strategiassa on esitetty yhtiötason keskeiset riskit ja niihin liittyvä riskienhallinta. Riskien seuranta, koordinointi ja hallinta toteutuvat johtoryhmässä. Toimintojen johtajat omistavat vastuualueensa toimintaan liittyvät riskit ja ovat vastuussa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallitsemisesta, kontrollien toimivuudesta sekä riskien ja poikkeamien raportoimisesta. Operatiivinen riskien hallinta perustuu vuosittain toimintasuunnitelmien laatimisen yhteydessä tapahtuvaan riskianalyysiin sekä riskien jatkuvaan seurantaan. Operatiivisten riskien tunnistamisesta, raportoinnista ja riskienhallinnan toimenpiteistä vastaavat yksiköiden päälliköt omalla vastuualueellaan. Yhtiöllä on käytössään kokonaisvaltainen riskienhallintajärjestelmä, jota kehitetään jatkuvasti.
 

Fingridin hallitus käsittelee ja hyväksyy vuosittain konsernin budjetin, mikä antaa asiakirjojen allekirjoittajille oikeuden toimia budjetin ja päätösten rajoissa sopimusten tekemiseksi. Kaikki liiketoiminnan kannalta periaatteelliset tai kustannusvaikutuksiltaan yli 10 miljoonan euron yksittäiset investointipäätökset tai yli 10 miljoonan euron vuotuiset investointiohjelmat hyväksytään yhtiön hallituksessa. Mahdolliset budjetin ulkopuoliset yli 2 miljoonan euron investoinnit hyväksyy yhtiön hallitus. Hallitus- ja hyväksymiskäsittelyn jälkeen hankinnat voidaan hyväksyä yhtiön hyväksymisvaltuuksien mukaisesti, mikäli hanke on Fingridin hankintaohjeen mukaisesti kilpailutettu.
 

Yhtiön sisäinen tarkastus tarkastaa riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa toiminnoista ja prosesseista riippumattomana toimijana. Sisäinen tarkastaja valvoo muun muassa yhtiön ohjeiden, lakien ja viranomaismääräysten noudattamista ja raportoi havainnoistaan tarkastusvaliokunnalle. Hallituksen tarkastusvaliokunta tarkastelee sisäisen valvonnan toimivuutta ja raportoi hallitukselle. Yhtiön sisäinen tarkastus on toteutettu hankkimalla palvelu riippumattomalta ulkoiselta toimijalta. Osana sisäistä valvontaa sisäinen tarkastus tarkasti toimintavuonna Fingridin tasepalveluihin, rahoitustoimintaan, työturvallisuuteen ja kokonaisvaltaiseen riskienhallintaan liittyviä prosesseja. Sisäiselle tarkastukselle on hyväksytty vuoden 2014 kattava tarkastussuunnitelma.

 

Hallitukselle ja tarkastusvaliokunnalle raportoidaan strategisista riskeistä, rahoitukseen liittyvistä riskeistä ja liiketoiminnan vastapuoliriskeistä säännöllisesti. Päivitetty strategia esitetään hallitukselle vuosittain elokuussa. Johtoryhmälle raportoidaan säännöllisesti operatiivisista riskeistä, rahoitukseen liittyvistä riskeistä ja vastapuoliriskeistä. Liiketoimintayksiköille raportoidaan säännöllisesti oman yksikön vastapuoliriskeistä ja operatiivisista riskeistä. 

 

Mikäli merkittävä riski tai muu merkittävä epäsuotuisa tapahtuma toteutuu, arvioidaan tarvittaessa erikseen tapahtuman vaikutukset ja todennäköisyys

  

Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Fingridille ja yhteiskunnalle

 

Osana yhteiskuntavastuuta Fingrid on tunnistanut riskit, joilla on suuri vaikutus yhteiskunnalle. Fingrid on valitsemissaan strategisissa tavoitteissa ottanut huomioon sekä yhteiskuntaan että yhtiöön vaikuttavien riskien hallinnan.

 

Yhteisiä merkittävimpiä riskejä Fingridille ja yhteiskunnalle ovat suurhäiriö, luottamuspula sähkömarkkinoihin, ympäristöriski ja sähkö- ja työturvallisuusriskit.

 

Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä, ulkopuolisista tapahtumista, käytön tukijärjestelmiin tai tietoturvaan liittyvistä ongelmista, jotka estävät verkon käyttötoiminnan kokonaan tai osittain. Fingrid on varautunut laajaan Suomea tai pohjoismaista sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön tekemällä investointeja kantaverkkoon ja varavoimaan. Strategiassaan yhtiö panostaa lisäksi käytönvalvontajärjestelmän monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja tehopulatilanteiden hallintaan. Lisäksi häiriötilanteisiin valmistaudutaan erilaisin reservein, toimintaohjein, valmiussuunnitelmin ja harjoituksin.

 

Fingridin ja yhteiskunnan kannalta sähkömarkkinoiden luottamuksen menettäminen on merkittävä riski. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi riittämätön siirtokapasiteetti tai korkeat sähkön hinnat. Yhtiö pyrkii edistämään eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumista ja varmistamaan markkinoiden tehokkuuden rakentamalla tarvittaessa lisää rajasiirtoyhteyksiä ja julkaisemalla markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta keskeistä markkinatietoa.

 

Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta merkittävimmät ympäristöasioihin liittyvät riskit ovat ympäristövahingot ja epäonnistuminen toiminnalle asetettavien ympäristövelvoitteiden ennakoimisessa. Konkreettisimpana riskinä nähdään polttoaine- ja öljyvuotojen vaikutukset maaperään ja veteen. Yhtiön kannalta ympäristöasioihin liittyvänä riskinä voi myös olla investointihankkeen viivästyminen ympäristövaikutusten selvittämisestä johtuen. Keskeistä näihin riskeihin varautumisessa ovat ennakoiva ympäristövaikutusten selvittäminen, lainsäädännön muutosten seuraaminen, ennalta ehkäisevä vahinkojen torjunta teknisin ratkaisuin, ympäristöasioita koskevat sopimusehdot ja auditoinnit.

 

Ilmastonmuutokseen liittyvät sään vaihtelut ja ääri-ilmiöt voivat synnyttää tarvetta uusille teknisille ratkaisuille sekä vaikuttaa kantaverkon käytön ja kunnossapidon käytäntöihin. Lisäksi voimajohtorakentaminen voi vaikeutua leutojen talvien takia. Edellä mainituista vaikutuksista voi aiheutua lisäkustannuksia yhtiölle.

 

Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta sähkö- ja työturvallisuusriskit liittyvät kantaverkon sähköturvallisuuteen erityisesti rakennus- ja kunnostustöiden yhteydessä. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi työvirhe jännitteisten osien lähellä, rakennustyössä tapahtuva virhe tai vahinko, jännitteisten rakenteiden vaurioituminen tai ilkivalta ja piittaamaton toiminta jännitteisten osien lähellä. Riskin toteutumisesta aiheutuvia seurauksia voi olla vakava vaaratilanne tai useisiin henkilöihin kohdistunut vaaratilanne, vakava loukkaantuminen, sairasloma, työkyvyttömyys, invalidisoituminen tai kuolema. Tapahtuma voi myös aiheuttaa keskeytyksiä sähkön jakelussa. Fingrid kehittää jatkuvasti kantaverkon turvallisuutta kehittämällä esimerkiksi teknisiä ratkaisuja, työtapoja, osaamista ja viestintää.
 

 

Merkittävimmät riskit Fingridille

 

Merkittävimmät riskit Fingridille ovat sääntelyn epäsuotuisa kehittyminen, tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit, ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen, rahoitusriskit, henkilöstöriskit, maineriskit, tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit sekä omaisuusriski.

 

Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiavirasto. Sääntelyn epäsuotuisaan kehittymiseen liittyvät riskit, kuten muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa sääntelyssä tai lainsäädännössä, voivat heikentää yhtiön taloudellista asemaa tai mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Yhtiö pyrkii luomaan toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit sidosryhmiin ja osallistumaan aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja työryhmiin. Fingrid vaikuttaa kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa kattojärjestössä ENTSO-E:ssä ja pyrkii sitä kautta varautumaan ja vaikuttamaan sääntelyn muutoksiin.

 

Tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit voivat johtua esimerkiksi alueellisesta kulutusmuutoksesta, muutoksista tuotannossa, muutoksista kansainvälisessä tilanteessa, muutoksesta sääntelyssä tai teknologian muutoksesta. Tarpeettomiksi muuttuneita investointeja pyritään ehkäisemään jatkuvalla vuoropuhelulla ja tiiviillä yhteistyöllä asiakkaiden, muiden kantaverkkoyhtiöiden ja sidosryhmien kanssa. Fingrid laatii läpinäkyvät, laajat ja kestävät perusteet investoinneille sekä päivittää säännöllisesti verkkosuunnitelmia. Yhtiö luo joustoja investointiohjelmaan ja toteuttaa hankkeet oikea-aikaisesti.

 

Fingridin merkittävä taloudellinen riski on ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen. Muutos voi aiheutua esimerkiksi markkinaehtoisten kulujen yllättävistä muutoksista. Kulujen kasvu voi aiheutua esimerkiksi vastapuoliriskin toteutumisesta, reservikulujen kasvusta, yllättävistä vioista tai sähkön aluehinnan äkillisistä muutoksista. Vastaavasti tulojen pieneneminen voi johtua esimerkiksi sähkön kulutuksen voimakkaasta laskusta, palveluliiketoimintoihin liittyvien vastapuoliriskien toteutumisesta tai siirto- ja pullonkaulatulojen vähenemisestä. Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen pyritään rajaamaan kehittämällä konsernin talousohjausta ja taloudellisen liikkumavaran arviointia. Fingrid voi tehdä muutoksia kantaverkkotariffiin vuosittain. Sähkön hintaan liittyviltä vaihteluilta suojaudutaan johdannaisilla. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan sopimuksellisesti, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa vastapuolten taloudellisesta asemasta.

 

Rahoitusriskejä ovat valuuttariskit, transaktioriskit, korkoriskit, hyödykeriskit, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit ja luottoriskit. Rahoitusriskejä voivat aiheuttaa esimerkiksi häiriö pääoma- ja rahamarkkinoilla, vastapuoliriskien realisoituminen johdannaisten tai sijoitusten osalta, liiketoiminnan luottoriskien toteutuminen tai maksuliikenteen keskeytys. Riskejä pyritään rajaamaan korkean ja vakaan luottoluokituksen sekä rahoituksen tasaisen erääntymisprofiilin ja monipuolisen rakenteen avulla. Rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin Konsernitilinpäätöksen (IFRS) liitteessä 35.

 

Henkilöstöriskit liittyvät osaamisen ylläpitämiseen. Henkilöstöön liittyviä riskejä pyritään rajaamaan yhtiön strategisella pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla, kohdennetuilla koulutusohjelmilla henkilöstölle sekä laadukkaalla viestinnällä sidosryhmille.

 

Maineriski voi aiheutua useista syistä, joita voivat olla esimerkiksi vakavat häiriötilanteet tai tapaturmat, hintamuutokset, maan lunastukset tai verkkoinvestointien myöhästyminen. Näitä riskejä pyritään vähentämään tehokkaan riskien ja muutosten hallinnan sekä vastuullisen, avoimen ja tasapuolisen toiminnan ja aktiivisen sidosryhmätyön avulla.

 

Tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit voivat aiheutua ICT-laitetiloissa tapahtuneesta onnettomuudesta, tietoliikenteen pitkäkestoisesta toimimattomuudesta tai vakavasta kriittisen ICT-järjestelmän viasta, joka haittaa välittömästi ja merkittävästi yhtiön toimintaa. Aiheuttajana voi olla myös työvirhe tai vakava tietoturvaloukkaus. Näihin riskeihin pyritään varautumaan siten, että yhtiössä on riittävä ja vahva tietotekninen osaaminen ja ICT-toiminta on varmennettu laitetilojen, tietoliikenteen ja järjestelmien osalta. Kriittisille järjestelmille laaditaan varautumissuunnitelmat ja yhtiössä seurataan ja ennakoidaan mahdollisia tietoturva- ja kyberturvallisuusuhkia.

 

Omaisuusriski kattaa Fingridin omaisuuteen liittyvät merkittävät vahingot kuten laajalle levinneet tai merkittävän omaisuuden vikaantumisen korjauskelvottomaksi. Lisäksi syitä voivat olla muut merkittävät ja ennakoimattomat tekijät, kuten mielenilmaus, maanjäristys, luonnonmullistus tai sota. Fingridin keinoja omaisuusriskin hallitsemiseksi ovat ennakoiva kunnonhallinta, kattava vakuutus keskeisille verkkokomponenteille, projektien ja kunnonhallinnan yksityiskohtainen määrittely ja tiukka laadunvalvonta ja koetellun teknologian ja osaavien toimittajien käyttäminen.

 

Merkittävimmät riskit yhteiskunnalle

 

Fingridin toiminnasta aiheutuvia riskejä yhteiskunnalle ovat investointien ajoituksen epäonnistuminen ja pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset.

 

Syynä investointien ajoituksen epäonnistumisiin voivat olla esimerkiksi muutokset taloustilanteessa tai kulutuksessa ja tuotannossa, lupaprosessin lykkääntyminen, resurssipula tai lakko. Ajoituksen epäonnistuminen voi aiheuttaa rajoituksia sähkömarkkinoille, jolloin markkinat eivät kehity tai toimi tehokkaasti. Yhtiö suunnittelee ja rakentaa keskeiset rajasiirto- ja runkoverkon vahvistamishankkeet huolella ja ottaa huomioon markkinavaikutukset pitkäjänteisesti.

 

Pitkäaikaisten siirtokapasiteetin rajoituksien syynä voivat olla esimerkiksi tekniset viat tai käyttövarmuusongelmat. Rajoitukset tai keskeytykset sähkön jakelussa voivat aiheuttavat asiakkaille ja yhteiskunnalle taloudellista haittaa. Riskiä hallitaan varmentamalla kriittisiä kohteita kantaverkossa ja rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla keskeytyssuunnittelulla. Esimerkiksi keskeytykset suunnitellaan siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän taloudellista haittaa yhteiskunnalle.

 

Vastuullisuus

 

Fingridin vastuullisen toiminnan johtamisessa lähtökohtana on yhtiön strategia. Vastuullisuutta ohjaavat yhtiön vastuullisen toiminnan periaatteet. Olennaisuusarvioinnin kautta on asetettu keskeiset vastuullisuustavoitteet. Vastuullisuusnäkökohdat ja -tavoitteet ovat mukana strategiatyössä ja toiminnansuunnittelussa. Vastuullisuustavoitteita on myös johtoryhmän ja henkilöstön palkitsemisen perusteena.

 

Toimintavuonna vastuullisuusnäkökohtia on liitetty entistä paremmin yhtiön prosesseihin, vastuullisuus on viety osaksi toiminnansuunnittelua ja raportointiohjeita on kehitetty edelleen. Onnistumista mitataan säännöllisesti. Vuonna 2013 Fingridissä onnistuttiin muun muassa käyttövarman kantaverkon, hankintaketjun vastuullisen toimintamallin ja sen toteuttamisen seurannan osalta. Lisäksi onnistuttiin maankäyttö- ja maisemavaikutusten haittavaikutusten lieventämisessä sekä palvelutoimittajien ja urakoitsijoiden sitouttamisessa ympäristön kannalta vastuullisiin toimintatapoihin.

 

Vastuullisuuden johtamisessa ja raportoinnissa otetaan huomioon valtion omistajaohjauksen ja muut yhtiön hyvää hallintotapaa varmistavat suositukset. Raportoinnissa sovelletaan kansainvälistä GRI G3.0 -raportointiohjeistoa.

 

Tulevaisuudessa tavoitteena on kehittää vastuullisuusvaatimuksia koko toimitusketjussa ja seurata niiden toteutumista sekä vaikuttaa mahdollisiin epäkohtiin.

 

Ympäristöasiat

 

Kantaverkko on osa elinympäristössämme näkyvää välttämätöntä nykyaikaisen yhteiskunnan perusrakennetta. Voimajohdoilla on erityisesti maankäyttö- ja maisemavaikutuksia sekä niin myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Sähköasemien ja varavoimalaitosten keskeisimmät ympäristönäkökohdat liittyvät polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn. Kantaverkkoa kehittäessään Fingrid pyrkii kustannustehokkaasti mahdollisimman pieniin sähkönsiirron häviöihin mikä parantaa energiatehokkuutta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nähdään myös merkittävänä. Kaikessa rakentamisessa puolestaan tärkeätä on rakennus- ja purkujätteen tehokas hyötykäyttö ja kierrätys.

 

Fingridin ympäristövastuuta ohjaa yhtiön maankäyttö- ja ympäristöpolitiikka. Ympäristötavoitteet liittyvät maankäyttö- ja maisemavaikutusten lieventämiseen ja palvelutoimittajien sitouttamiseen ympäristön kannalta vastuullisiin toimintatapoihin. Toimintatavat varmistetaan sopimusehtojen, koulutuksen ja seurannan avulla. Ympäristöasioista raportoidaan vuosikertomuksessa sekä internet-sivuilla.

 

Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat Euroopan Unionin päästökauppajärjestelmän piiriin. Päästöoikeuksia palautettiin yhteensä 5 566 (21 317) yksikköä (tCO2). Päästökaupan taloudellinen merkitys oli Fingridille vähäinen.

 

Toimintavuonna uudistettiin jätehuollon toimintamalli, jolla varmistetaan jätteiden mahdollisimman tehokas hyötykäyttö- ja kierrätysaste. Yhtiöllä on vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kreosootti- ja suolakyllästeisiä puupylväitä yhteensä 24 872 (26 214) tonnia. Lisäksi vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa kyllästettyä puuta on kaapelikanavien kansissa. Niiden hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 1,7 (1,9) miljoonan euron varaus, joka on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF₆-kaasu) 32 (29) tonnia. Kaasun hävityskuluista ei ole kirjattu varausta, koska kaasu voidaan käyttää uudelleen puhdistuksen jälkeen.

 

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
 

Vireillä on sähkökauppa-asetuksen (714/2009) ja uuden sähkömarkkinalain (588/2013) mukaiset menettelyt. Sähkökauppa-asetus edellyttää, että kansallisen sääntelyviranomaisen on tehtävä päätös siirtoverkonhaltijan riippumattomuuden varmentamisesta. Tämän lisäksi uusi sähkömarkkinalaki edellyttää, että Fingrid hakee uutta sähköverkkolupaa Energiavirastolta kuukauden kuluessa siitä, kun Energiaviraston päätös kantaverkonhaltijan riippumattomuuden varmentamisesta on saanut lainvoiman.

 

Fingrid valitti markkinaoikeuteen Energiaviraston päätöksestä 23.11.2011: Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen 1.1.2012 alkavalle ja 31.12.2015 päättyvälle valvontajaksolle. Markkinaoikeus hylkäsi Fingridin valituksen 21.12.2012. Fingrid on valittanut 21.1.2013 markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

 

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

 

Loppuvuodesta 2013 aloitettiin uuden Suomen ja Viron välisen tasasähköyhteyden, EstLink 2:n, käyttöönottotestit. Yhteys otettiin kaupalliseen käyttöön 7.2.2014, jolloin se luovutettiin tilaajille. Yhteyden omistavat yhdessä Suomen ja Viron kantaverkkoyhtiöt Fingrid ja Elering.

 

Yhtiö korotti kantaverkkotariffeja kahdeksalla prosentilla 1.1.2014 alkaen, mistä johtuen Fingrid-konsernin vuoden 2014 tilikauden tuloksen ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja odotetaan kasvavan edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa reservikulujen, pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus. Fingrid jatkaa pitkäjänteisen puolentoista miljardin investointiohjelmansa toteuttamista. Yhtiö lisää tarvittaessa ulkoisen rahoituksen määrää investointien rahoittamiseksi. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

 

Fingrid on päättänyt yhtenäistää johdannaisten laskentaperiaatteet ja on vuoden 2014 alusta lopettanut sähköjohdannaisten IFRS:n mukaisen suojauslaskennan.

 

Hallituksen voitonjakoehdotus

 

Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 104 202 141,17 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia eikä myöskään ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

 

Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että

- osinkoa maksetaan 2018,26 euroa osakkeelta, yhteensä 6 710 714,50 euroa

- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 97 491 426,67 euroa.

  

Yhtiökokous 2014

Fingrid Oyj:n yhtiökokous on alustavasti suunniteltu pidettäväksi 6. toukokuuta 2014 Helsingissä.

 

Helsingissä 14. helmikuuta 2014

Fingrid Oyj

Hallitus

 

       
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA   1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012
  Liitetieto 1 000 € 1 000 €
       
LIIKEVAIHTO 2 543 088 522 064
Liiketoiminnan muut tuotot 3 4 071 3 835
       
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö 4 -269 526 -267 103
       
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut 5 -22 847 -22 135
       
Poistot 6 -81 704 -75 665
       
Muut liiketoiminnan kulut 7, 8, 9 -57 802 -66 376
       
LIIKEVOITTO   115 280 94 621
       
Rahoitustuotot 10 1249 3 126
Rahoituskulut 10 -29 986 -10 293
Rahoitustuotot ja -kulut   -28 736 -7 167
       
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta   709 845
       
VOITTO ENNEN VEROJA   87 253 88 299
       
Tuloverot 11 3 446 -21 269
       
TILIKAUDEN VOITTO   90 699 67 029
       
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT      
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi      
Rahavirran suojaukset 12 -3 992 6 112
Muuntoerot 12 -646 92
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 12 -2 1
       
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ   86 059 73 235
       
Tuloksen jakautuminen:      
Yhtiön osakkeenomistajille   90 699 67 029
Laajan tuloksen jakautuminen:      
Yhtiön osakkeenomistajille   86 059 73 235
       
Tulos/osake, € 13 27 278 20 159
       
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:      
Laimentamaton osakekohtainen tulos, € 13 27 278 20 159
Laimennettu osakekohtainen tulos, € 13 27 278 20 159

 

Kuhunkin muuhun laajaan tuloksen erään liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedoissa 12.

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.



 

KONSERNITASE      
       
VARAT   31.12.2013 31.12.2012
  Liitetieto 1 000 € 1 000 €
       
PITKÄAIKAISET VARAT      
       
Aineettomat hyödykkeet:      
Liikearvo 15 87 920 87 920
Muut aineettomat hyödykkeet 16 92 751 91 085
    180 671 179 005
       
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet: 17    
Maa- ja vesialueet   14 224 13 933
Rakennukset ja rakennelmat   142 061 126 385
Koneet ja kalusto   582 317 527 112
Voimajohdot   788 389 684 187
Muut aineelliset hyödykkeet   8 525 8 188
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat   87 910 124 870
    1 623 426 1 484 674
       
Sijoitukset: 18    
Osuudet osakkuusyrityksissä   10 416 8 292
Myytävissä olevat sijoitukset   300 302
    10 716 8 594
       
Saamiset:      
Johdannaisinstrumentit 30 42 337 81 678
Laskennalliset verosaamiset 27 13 643 21 683
Muut saamiset 20 4 313  
    60 293 103 361
       
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ   1 875 107 1 775 634
       
LYHYTAIKAISET VARAT      
       
Vaihto-omaisuus 19 11 397 10 443
Johdannaisinstrumentit 30 2 128 3 884
Myyntisaamiset ja muut saamiset 21 76 021 88 251
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavat rahoitusvarat
22 194 973 207 426
Rahavarat 23 22 339 6 411
       
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ   306 858 316 415
       
VARAT YHTEENSÄ   2 181 965 2 092 049

  Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

 

 

KONSERNITASE      
       
OMA PÄÄOMA JA VELAT   31.12.2013 31.12.2012
  Liitetieto 1 000 € 1 000 €
       
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA
OMA PÄÄOMA
     
       
Osakepääoma 26 55 922 55 922
Ylikurssirahasto 26 55 922 55 922
Arvonmuutosrahastot 26 -11 559 -7 565
Muuntoerot 26 -3 643
Kertyneet voittovarat 26 542 416 464 865
       
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ   642 699 569 788
       
PITKÄAIKAISET VELAT      
       
Laskennalliset verovelat 27 119 775 152 579
Lainat 28 975 295 1 032 199
Varaukset 29 1 735 1 869
Johdannaisinstrumentit 30 38 757 30 127
    1 135 561 1 216 773
LYHYTAIKAISET VELAT      
       
Lainat 28 318 695 211 932
Johdannaisinstrumentit 30 15 508 10 770
Ostovelat ja muut velat 31 69 500 82 786
    403 704 305 488
       
VELAT YHTEENSÄ   1 539 265 1 522 261
       
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ   2 181 965 2 092 049

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

 

 

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 €  
           
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma          
      Liitetieto Osake-pääoma Ylikurssi-rahasto Arvon-muutos-rahastot Muunto-erot Kertyneet voittovarat Oma pääoma Yhteensä
1.1.2012   55 922 55 922 -13 679 551 408 586 507 304
Tilikauden laaja tulos              
Tilikauden voitto tai tappio 26         67 029 67 029
Muut laajan tuloksen erät              
Rahavirran suojaukset 12     6 112     6 112
Muuntoerot 12       92   92
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 12     1     1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna       6 113 92   6 205
Laaja tulos       6 113 92 67 029 73 235
             
Osinko vuodelta 2011 26         -10 751 -10 751
31.12.2012   55 922 55 922 -7 565 643 464 865 569 788
               
1.1.2013   55 922 55 922 -7 565 643 464 865 569 788
Tilikauden laaja tulos              
Tilikauden voitto tai tappio 26         90 699 90 699
Muut laajan tuloksen erät              
Rahavirran suojaukset 12     -3 992     -3 992
Muuntoerot 12       -646   -646
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät 12     -2     -2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna       -3 994 -646   - 4 640
Laaja tulos       -3 994 -646 90 699 86 059
Liiketoimet omistajien kanssa              
Osinko vuodelta 2012 26         -13 148 -13 148
31.12.2013   55 922 55 922 -11 559 -3 542 416 642 699

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

 

 

       
       
KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA   1.1.-31.12.2013 1.1.-31.12.2012
  Liitetieto 1 000 € 1 000 €
       
Liiketoiminnan rahavirrat:      
Tilikauden voitto 26 90 699 67 029
Oikaisut:      
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa 36 85 818 86 206
Korkokulut ja muut rahoituskulut   29 986 10 293
Korkotuotot   -1 243 -3 120
Osinkotuotot   -7 -6
Verot   -3 446 21 269
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat   25 -488
Käyttöpääoman muutokset:      
Myynti- ja muiden saamisten muutos   10 597 -22 712
Vaihto-omaisuuden muutos   -954 -3 736
Osto- ja muiden velkojen muutos   -6 572 22 742
Varausten muutos 29 -134 -29
Maksetut korot   -25 078 -21 787
Saadut korot   1 218 3 556
Maksetut verot 11 -22 071 -14 586
Liiketoiminnan nettorahavirta   158 838 144 633
       
Investointien rahavirrat:      
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin 17 -222 272 -139 611
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin 16 -4 699 -5 106
Investoinnit muihin sijoituksiin 18 -2001 0
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti 17 3 980 612
Saadut osingot 10 306 1 335
Maksetut korot 10 - 1 681 -3 136
Investointien nettorahavirta   -226 367 -145 905
       
Rahoituksen rahavirrat:      
Lainojen nostot   528 640 643 535
Lainojen takaisinmaksut   -444 489 -621 516
Maksetut osingot 26 -13 148 -10 751
Rahoituksen nettorahavirta   71 003 11 269
       
Rahavarojen muutos   3 474 9 996
       
Rahavarat tilikauden alussa   213 837 203 841
Rahavarat tilikauden lopussa 22, 23 217 311 213 837

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

 

 

             
KONSERNIN
TUNNUSLUVUT
  2013
IFRS
2012
IFRS
2011
IFRS
2010
IFRS
2009
IFRS
             
Toiminnan laajuus            
Liikevaihto milj.€ 543,1 522,1 438,5 456,3 358,9
             
Investoinnit, brutto milj.€ 225,3 139,0 244,4 144,1 135,6
- liikevaihdosta % 41,5 26,6 55,7 31,6 37,8
             
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot milj.€
1,8
1,5 1,8 1,6 1,3
- liikevaihdosta % 0,3 0,3 0,4 0,3 0,4
             
Henkilöstö keskimäärin   277 269 263 260 251
Henkilöstö tilikauden lopussa   287 275 266 263 260
             
Palkat ja palkkiot yhteensä milj.€ 19,0 18,2 17,2 17,2 16,0
             
Kannattavuus            
Liikevoitto milj.€ 115,3 94,6 56,6 74,4 50,8
- liikevaihdosta % 21,2 18,1 12,9 16,3 14,1
             
Voitto ennen veroja milj.€ 87,3 88,3 34,2 56,3 33,2
- liikevaihdosta % 16,1 16,9 7,8 12,3 9,3
             
Sijoitetun pääoman tuotto % 6,3 5,6 3,6 5,1 3,9
Oman pääoman tuotto % 15,0 12,4 6,5 8,7 5,7
             
Rahoitus ja taloudellinen asema            
Omavaraisuusaste % 29,5 27,3 25,7 28,6 27,2
Korolliset nettolainat milj.€ 1076,7 1 030,3 1 020,2 855,2 797,5
             
Osakekohtaiset tunnusluvut            
Tulos/osake 27 277,9 20 159,2 9 924,1 12 561,9 7 417,4
Osinko/A-osake 2 018,26* 5 115,89 3 962,52 2 018,26 2 022,29
Osinko/B-osake 2 018,26* 2 018,26 2 018,26 2 018,26 2 022,29
             
Osinko/tulos A-osake % 7,4 25,4 39,9 16,1 27,3
Osinko/tulos B-osake % 7,4 10,0 20,3 16,1 27,3
Oma pääoma/osake 193 293 171 365 152 573 154 654 134 676
             
             
Osakkeiden lukumäärä 31.12.            
- A-sarjan osakkeet kpl 2 078 2 078 2 078 2 078 2 078
- B-sarjan osakkeet kpl 1 247 1 247 1 247 1 247 1 247
Yhteensä kpl 3 325 3 325 3 325 3 325 3 325
             

*Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

 

 

 

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

 

Sijoitetun pääoman tuotto, % = (voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) / (taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) x 100

Oman pääoman tuotto, %= tilikauden voitto / oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) x 100

Omavaraisuusaste, %= oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot) x 100

Tulos / osake, €= tilikauden voitto / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Osinko / osake, €= tilikauden osinko / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Osinko / tulos, %= (osinko / osake) / (tulos / osake)

Oma pääoma / osake, € = oma pääoma / osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Korolliset nettolainat, €= korolliset lainat - rahavarat

Nettovelkaantumisaste, %= (korolliset lainat - rahavarat) / oma pääoma x 100

                   

 

TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN        
         
    Q4/2013 Q3/2013 Q2/2013 Q1/2013 Q4/2012 Q3/2012 Q2/2012 Q1/2012
Liikevaihto Me 155,1 107,8 109,5 170,6 153,7 106,0 92,7 169,6
Liikevoitto Me 36,5 9,9 -10,2 79,1 38,5 7,1 -5,1 54,2
Liikevoitto % 23,5 9,2 -9,3 46,4 25,0 6,7 -5,5 32,0
    Q4/2011 Q3/2011 Q2/2011 Q1/2011 Q4/2010 Q3/2010 Q2/2010 Q1/2010
Liikevaihto Me 107,9 88,0 91,0 151,6 138,0 85,6 87,5 145,2
Liikevoitto Me 17,1 -4,3 2,0 41,7 23,1 4,5 5,9 40,9
Liikevoitto % 15,8 -4,8 2,2 27,5 16,7 5,3 6,8 28,1

 

 

 

INVESTOINNIT, M€    
  1-12/2013 1-12/2012
Verkkoinvestoinnit 208,5 94,4
Asemat 95,3 44,0
Johdot 113,2 50,4
     
Investoinnit kaasuturbiineihin 4,2 25,6
Nykyiset kaasuturbiinilaitoikset 0,4 2,3
Uudet kaasuturbiinilaitokset 3,8 23,3
     
Muut investoinnit 12,6 19,0
ICT 9,4 10,7
Muut 3,2 8,3
     
Investoinnit yhteensä 225,3 139,0

 

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, M€    
  1-12/2013 1-12/2012
Tutkimus- ja kehitysmenot 1,8 1,5

 

 

HENKILÖSTÖ    
  1-12/2013 1-12/2012
Keskimäärin 277 269
Kauden lopussa 287 275

 

 

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 € 2013 2012
Annetut pantit    
Tilipanttaus, kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi 9 47
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi 280 280
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi 4 313  
  4 601 327
     
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon 137 441 217 193
     
Muut taloudelliset vastuut    
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus 1 700 1 700
Vuokravakuus, takaus 38  
 
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
   
Tuleva vuosi 565 459
Myöhemmin 1 170 1 218
  3 473 3 378

 

 

JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
  2013
Korko- ja valuutta-johdanneiset Käypä arvo
Pos.
31.12.13
Käypä arvo
Neg.

31.12.13
Käypä nettoarvo
31.12.13
Nimellis-arvo
31.12.13
Valuutanvaihto-sopimukset 39 830 -9 225 30 605 366 033
Valuuttatermiinit   -872 -872 135 347
Koronvaihto-sopimukset 11 939 -8 036 3 904 471 000
Ostetut korko-
optiot
      350 000
Yhteensä 51 770 -18 133 33 637 1 322 381
         
Sähköjoh-dannaiset Käypä arvo
Pos.

31.12.13
Käypä arvo
Neg.

31.12.13
Käypä nettoarvo
31.12.13
Määrä
TWh
31.12.13
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, suojauslasketut johdannaiset   -18 091 -18 091 1,76
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, ei suojauslasketut johdannaiset   -20 117 -20 117 2,21
Yhteensä   -38 208 -38 208 3,97

 

 

JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
  2012
Korko- ja valuutta-johdanneiset Käypä arvo
Pos. 31.12.12
Käypä arvo
Neg. 31.12.12
Käypä nettoarvo
31.12.12
Nimellis-arvo
31.12.12
Valuutanvaihto-sopimukset 78 713 -6 621 72 092 418 578
Valuuttatermiinit   -90 -90 2 837
Koronvaihto-sopimukset 15 032 -9 733 5 299 406 000
Ostetut korko-
optiot
2   2 810 000
Yhteensä 93 747 -16 444 77 303 1 637 415
         
Sähköjoh-dannaiset Käypä arvo
Pos.

31.12.12
Käypä arvo
Neg. 31.12.12
Käypä
nettoarvo
31.12.12
Määrä TWh
31.12.12
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, suojauslasketut johdannaiset   -16 844 -16 844 2,68
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, ei suojauslasketut johdannaiset   -10 450 -10 450 1,20
Yhteensä   -27 294 -27 294 3,88

Korko- ja valuuttajohdannaisiin sisältyvät korko-optiot ovat korkokattosopimuksia, jotka ovat rakenteeltaan samanlaisia. Sopimuksen viitekorko on 6 kk:n euribor, ja korkojaksoja on sopimushetkellä ollut 6 tai 8. Optiopreemio on kokonaan maksettu vastapuolelle sopimuksen tekohetkellä.

Sähköjohdannaiset on tehty tulevien kustannusten suojaamistarkoituksessa.

Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset olisi suljettu vuoden 2013 viimeisenä kaupankäyntipäivänä.

 

Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu

 

Nimellisarvo, 1 000 € 2014 2015 2016 2017 2018 2018+ Yhteensä
Koronvaihtosopimukset 36 000 30 000 70 000 30 000 105 000 200 000 471 000
Korko-optiot 130 000 220 000         350 000
Valuutanvaihtosopimukset 40 081 90 714 148 081 51 285   35 872 366 033
Valuuttatermiinit 134 702 645         135 347
Yhteensä 340 784 341 359 218 081 81 285 105 000 235 872 1 322 381
               
 
 
             
TWh 2014 2015 2016 2017 2018 2018+ Yhteensä
Sähköjohdannaiset 1,25 1,14 0,79 0,53 0,26   3,97
Yhteensä 1,25 1,14 0,79 0,53 0,26   3,97

 

 

 

Osakkeenomistajat ryhmittäin Osakemäärä
 kpl
Osakkeista %  Äänistä            %
       
Julkisyhteisöt 1 767 53,14 70,86
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 1 558 46,86 29,14
Yhteensä 3 325 100,00 100,00

  

 

Osakkeenomistajat Osakemäärä kpl Osakkeista % Äänistä           %
       
Suomen valtio 1 382 41,56 55,42
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 661 19,88 17,15
Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma 405 12,18 5,41
Huoltovarmuuskeskus 385 11,58 15,44
LähiTapiola Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö 150 4,51 2,01
Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi 75 2,26 1,00
Pohjola Vakuutus Oy 75 2,26 1,00
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö 54 1,62 0,72
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö 50 1,50 0,67
LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö 47 1,41 0,63
If Vahinkovakuutusyhtiö Oy 25 0,75 0,33
Imatran Seudun Sähkö Oy 10 0,30 0,13
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia 6 0,18 0,08
  3 325 100,00 100,00

 


Attachments

Tilinpäätös_ja_toimintakertomus2013.pdf Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2013.pdf Tilinpäätöstiedote_2013.pdf