Fingrid Oyj:n tilinpäätöstiedote tammi-joulukuu 2014

Helsinki, Suomi, 2015-02-26 10:00 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Fingrid Oyj

Tilinpäätöstiedote 26.2.2015 klo 11.00 EET

 

Vertailuluvut suluissa viittaavat edellisvuoden vastaavaan jaksoon, ellei toisin mainita.

Loka-joulukuu 2014

• Konsernin liikevaihto loka-joulukuussa oli 148 (155) miljoonaa euroa
• Konsernin vuoden viimeisen neljänneksen liikevoitto oli 27 (36) miljoonaa euroa


Tammi-joulukuu 2014

• Liikevaihto tammi-joulukuussa 2014 oli 567 (543) miljoonaa euroa
• Konsernin liikevoitto oli 143 (115) miljoonaa euroa
• Konsernin tilikauden voitto 106 (91) miljoonaa euroa
• Konsernin liiketoimintojen rahavirta investointien jälkeen oli 95 (-68) miljoonaa euroa
• Korolliset nettolainat 1 046 (1 077) miljoonaa euroa
• Investoinnit 129 (225) miljoonaa euroa
• Omavaraisuusaste 31 (29,5) prosenttia
• Osakekohtainen tulos oli 32 028 (27 278) euroa

  

Avainluvut
		1–12/14	1–12/13	muutos %	10–12/14	10–12/13	muutos %
Liikevaihto	M€	567,2	543,1	4,4	148,2	155,1	-4,5
Investoinnit, brutto	M€	129,5	225,3	-42,5	42,4	94,8	-55,3
– investoinnit liikevaihdosta	%	22,8	41,5		28,6	61,1
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot	M€	1,7	1,8	-2,7	0,5	0,6	-14,0
– liikevaihdosta	%	0,3	0,3		0,4	0,4
Henkilöstö keskimäärin		305	277	10,0	314	287	9,4
Henkilöstö tilikauden lopussa		313	287	9,1
Palkat ja palkkiot yhteensä	M€	20,5	19,0	7,7	5,5	5,5	0,3
Liikevoitto	M€	142,8	115,3	23,9	26,5	36,5	-27,2
– liikevaihdosta	%	25,2	21,2		17,9	23,5
Voitto ennen veroja	M€	132,9	87,3	52,4	23,8	30,3	-21,5
– liikevaihdosta	%	23,4	16,1		16,1	19,6
Tilikauden voitto	M€	106,5	90,7	17,4	19,1	47,5	-59,8
Tilikauden laaja tulos	M€	106,1	86,1	23,3	18,5	43,4	-57,4
Sijoitetun pääoman tuotto	%	7,6	6,3
Oman pääoman tuotto	%	16,3	15,0
Omavaraisuusaste	%	31,0	29,5
Korolliset nettolainat	M€	1046,1	1076,7	-2,8
Nettovelkaantuminen		1,6	1,7
Tulos/osake	€	32 027,89	27 277,89	17,4	5 739,47	14 286,39	-59,8
Osinko/A-osake	€	21 655,44*	29 788,26	-27,3
Osinko/B-osake	€	16 038,49*	16 038,50	0,0
Oma pääoma/osake	€	200 568	193 293	3,8
Osinko/tulos A-osake	%	67,6*	109,2
Osinko/tulos B-osake	%	50,1*	58,8
Osakkeiden lukumäärä 31.12
– A-sarjan osakkeet	kpl	2 078	2 078		2 078	2 078
– B-sarjan osakkeet	kpl	1 247	1 247		1 247	1 247
Yhteensä	kpl	3 325	3 325		3 325	3 325

* Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

 

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen Fingridin tilinpäätöksestä:

Katsauskausi 2014 oli Fingridille menestyksekäs. Fingridin talous on vakaalla ja hyvällä pohjalla, vaikka yhtiö on viime vuosina investoinut todella merkittävästi. Tuloskehitys oli vahva ja toiminnallisesti vuosi oli erinomainen. Konsernin liikevaihto oli 567,2 (543,1) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto oli 106,5 (90,7) miljoonaa euroa. Suomen kantaverkon käyttövarmuus oli erinomaisella tasolla.

Yhtiön luottoluokitukset ovat edelleen yhtiöluokitusten kärkipäässä Suomessa. Omistaja-arvon tuottaminen ja asiakasnäkökulma ovat hyvässä tasapainossa. Osingonmaksukyky vastaa omistajien asettamia tavoitteita ja toisaalta kantaverkkomaksut ovat alhaisimpien joukossa Euroopassa. Fingrid on Suomen parhaiden yritysten joukossa yhteisöveronmaksajana. Kantaverkkomaksuja alennettiin lähes 50 prosenttia joulukuussa 2014 ja vuodeksi 2015 kantaverkkomaksuja päätettiin alentaa keskimäärin kaksi prosenttia vuoden 2014 tasosta. Kokonaisuudessaan asiakkaat olivat tyytyväisiä yhtiön toimintaan.

Viime vuosina yhtiössä on investoitu merkittävästi rajasiirtoyhteyksiin. Vuonna 2014 panostettiin vahvasti Pohjanmaan verkon sekä itä-länsi-suuntaisen siirtoyhteyden ajanmukaistamiseen. Uusiutuvan energian lisääntyminen Suomessa näkyy myös Fingridissä. Rakenteilla on ollut paljon tuulivoiman liittämiseen liittyviä sähköasemaprojekteja.

Sähkömarkkinoiden kehittyessä Fingrid on perinteisen tukkumarkkinoiden kehittäjän roolin ohessa ottanut suuremman roolin myös sähkön vähittäismarkkinoiden kehittämisessä. Kehitystyötä on tehty tiedonvaihdon ja tasepalvelun kehittämisessä. Konkreettisena esimerkkinä on esitys Suomen tulevaisuuden Datahub-tiedonvaihdosta, joka toteutuessaan olisi suuri askel sähkön vähittäismarkkinoiden digitalisoinnissa.
 

Laskentaperiaatteet

Tässä katsauksessa julkaistut tiedot perustuvat tiedotteen yhteydessä julkaistuun Fingridin tilintarkastettuun 2014 tilinpäätökseen. 
 

Taloudellinen tulos 

Konsernitilinpäätös on laadittu noudattaen samoja laskentaperiaatteita kuin vuonna 2013, lukuun ottamatta sähköjohdannaisten suojauslaskentaa, joka on lopetettu 1.1.2014 alkaen.

Konsernin liikevaihto oli 567 (543) miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muut tuotot olivat 5 (4) miljoonaa euroa.

Kantaverkkotuotot olivat 326 (321) miljoonaa euroa. Kantaverkkotariffeihin tehtiin kahdeksan prosentin korotus vuoden 2014 alussa. Joulukuulta tariffeja alennettiin noin 45 prosenttia markkinaehtoisten tuottojen ja kulujen toteuduttua ennakoitua paremmin. Sähkön kulutus laski Suomessa 0,8 (1,5) prosenttia edellisvuodesta. Fingrid siirsi verkossaan sähköä 67,1 (64,6) terawattituntia. Tasesähkön myynti laski 151 (159) miljoonaan euroon johtuen tasesähkön hintojen laskusta. Fingridin saamat pullonkaulatuotot Suomen ja Ruotsin väliseltä yhteydeltä kasvoivat merkittävästi markkinatilanteesta johtuneiden suurten aluehintaerojen seurauksena ja olivat 49 (19) miljoonaa euroa. Suomen ja Viron väliset pullonkaulatuotot vastaavasti laskivat 2 (4) miljoonaan euroon.  Rajasiirtotuotot Suomen ja Venäjän välillä laskivat alhaisemman Venäjän tuonnin seurauksena 9 (13) miljoonaan euroon. Läpisiirtotuotot kasvoivat 12 (8) miljoonaan euroon lähinnä Viron viennin seurauksena. 

Tasesähkön kulut alenivat edellisestä vuodesta tasesähkön hinnan laskun seurauksena ja olivat 107 (121) miljoonaa euroa. Häviösähkökulut kasvoivat seitsemällä miljoonalla eurolla siirtovolyymin kasvaessa 66 (58) miljoonaan euroon. Häviösähkön hankinnan keskihinta oli 49,98 (51,03) euroa megawattitunnilta. Poistot kasvoivat 10 miljoonalla eurolla uusien investointihankkeiden valmistuttua ollen 92 (82) miljoonaa euroa. Kantaverkon käyttövarmuuden varmistavien reservien kokonaiskulut 62 (62) miljoonaa euroa pysyivät edellisen vuoden tasolla. Reservikuluista taajuusohjattujen reservien hankinnan kulut olivat edellisvuotta alhaisemmat markkinahintojen laskun ja hyvän markkinatilanteen seurauksena. Vastaavasti taajuuden laadun parantamiseksi hankittujen lisäreservien hankinnan ja Fingridin omistamien varavoimalaitoksien kunnossapidon kulut kasvoivat. Henkilöstökulut olivat 25 (23) miljoonaa euroa, kunnonhallintakulut 19 (20) miljoonaa euroa ja läpisiirtokulut 11 (12) miljoonaa euroa. Muiden kulujen kasvu 15 miljoonalla eurolla johtuu lähinnä kasvaneista vastakauppakuluista.

 

Liikevaihto ja liiketoiminnan muut tuotot, milj. €
	1-12/14	1-12/13	Muutos %	10-12/14	10-12/13	Muutos %
Kantaverkkotuotot	326	321	1,7	83	93	-11,3
Tasesähkön myynti	151	159	-4,9	40	45	-10,6
Rajasiirtotuotot	9	13	-28,9	3	4	-1,8
Suomi-Viro pullonkaulatuotot*	2	4	-35,5	1	1	-44,8
Suomi-Ruotsi pullonkaulatuotot	49	19	162,8	13	6	111,8
Tehoreservituotot**	8	13	-40,1	2	2	17,4
Läpisiirtotuotot	12	8	46,5	4	2	71,5
Muu liikevaihto	9	6	46,4	2	2	6,0
Liiketoiminnan muut tuotot	5	4	13,5	3	1	237,4
Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä	572	547	4,5	151	156	-3,3
Kulut, milj. €
	1-12/14	1-12/13	Muutos %	10-12/14	10-12/13	Muutos %
Tasesähkön osto	107	121	-11,6	31	32	-2,3
Häviösähkökulut	66	58	12,8	17	15	11,3
Poistot	92	82	12,0	23	22	6,2
Reservikulut	62	62	-0,1	17	13	28,2
Henkilöstökulut	25	23	9,4	7	6	14,5
Kunnonhallintakulut	19	20	-4,1	7	5	49,4
Tehoreservikulut**	8	13	-40,7	2	2	21,5
Läpisiirtokulut	11	12	-6,2	3	3	-9,4
Estlink verkkovuokrat*	0	4	-100,0		1	-100,0
Muut kulut	46	31	47,4	11	9	24,7
Kulut yhteensä	435	425	2,3	119	108	10,1
Liikevoitto ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutoksia	137	122	12,2	32	48	-33,4
Konsernin liikevoitto	143	115	23,9	27	36	-27,2

* Suomen ja Viron välisistä pullonkaulatuloista Fingridin saamat tuotot olivat 2,4 miljoonaa euroa. Kuluja (Suomi-Viro verkkovuokrat) ei katsauskaudella syntynyt, koska Estlink yhteys on ollut Fingridin omistuk-sessa 30.12.2013 alkaen. Ennen omistuksen siirtymistä Suomen ja Viron väliset pullonkaulatulot maksettiin verkkovuokrina yhteyden omistajille.

** Tehoreservituotot ja -kulut liittyvät huippukulutustuntien sähkön riittävyyden turvaamiseen tehoreservilain puitteissa.

 

Konsernin liikevoitto oli 143 (115) miljoonaa euroa. Sähköjohdannaisten arvonmuutoksista kirjattiin tulokseen 6 (-6) miljoonaa euroa.

IFRS:n mukaiset nettorahoituskulut olivat 11 (29) miljoonaa euroa, joihin sisältyvä johdannaisten käyvän arvon muutos oli 11 miljoonaa euroa positiivinen (10 negatiivinen).

Konsernin tilikauden voitto oli 106 (91) miljoonaa euroa. Sijoitetun pääoman tuotto oli 7,6 (6,3) prosenttia ja oman pääoman tuotto 16,3 (15,0) prosenttia. Omavaraisuusaste oli tarkastelukauden lopussa 31,0 (29,5) prosenttia.

Emoyhtiön liikevaihto oli 559 (530) miljoonaa euroa, tilikauden voitto 81 (65) miljoonaa euroa ja jakokelpoiset varat 103 miljoonaa euroa.
 

Investoinnit

Fingrid toteutti suunnitellusti kantaverkon investointiohjelmaa, jolla edistetään Suomen energia- ja ilmastostrategian toteutumista, parannetaan käyttövarmuutta, lisätään siirtokapasiteettia sekä edistetään sähkömarkkinoita. Fingridin vuosittaiset investoinnit kantaverkkoon ovat olleet vuosia erittäin mittavat.

Vuonna 2014 kokonaisinvestoinnit olivat 129 (225) miljoonaa euroa. Tästä sähköverkkoon investoitiin yhteensä 118 (209) miljoonaa euroa ja varavoimaan 1 (4) miljoonaa euroa. Vuoden 2014 lopussa Fingridillä oli rakennusvaiheessa seitsemän 400 kilovoltin sähköasemakohdetta ja yli 400 kilometriä 400 kilovoltin voimajohtourakoita sekä huomattava määrä 110 kilovoltin projekteja.

Tietojärjestelmäinvestoinnit olivat 11 (9) miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityshankkeisiin käytettiin toimintavuonna yhteensä 1,7 (1,8) miljoonaa euroa.

Viron ja Suomen välinen korkeajännitteinen tasasähköyhteys, EstLink 2 on ollut markkinoiden käytössä joulukuun alusta 2013 lähtien. Omistajilleen Fingridille ja virolaiselle Eleringille yhteys luovutettiin helmikuussa 2014. Yhteys kolminkertaisti sähkönsiirtokapasiteetin maiden välillä ja poisti yhden Itämeren alueen pahimmista siirtoahtaumista. Haastava suurhanke pysyi asetetussa aikataulussa ja budjetissa. Projektiyhdistys ry palkitsi kunniamaininnalla EstLink 2 projektin Vuoden projekti -kilpailussa, jossa projekti sijoittui toiselle sijalle.

Fingrid vahvistaa länsirannikon ikääntynyttä ja tulevaisuuden tarpeisiin kapasiteetiltaan riittämätöntä siirtoverkkoa korvaamalla 220 kilovoltin yhteydet 400 kilovoltin yhteyksillä. Yhteensä nämä investoinnit ovat kustannuksiltaan noin 220 miljoonaa euroa. Nämä kustannukset jakautuvat useammalle vuodelle. Vuonna 2014 kokonaisuudesta valmistui Ulvila-Kristinestad-siirtoyhteys, jonka kustannus on noin 90 miljoonaa euroa. Urakkakokonaisuudessa rakennettiin lähes 120 kilometriä uutta voimajohtoa, uusittiin Ulvilan sähköasema ja rakennettiin Kristinestadin kokonaan uusi sähköasema. Länsirannikon verkon vahvistaminen jatkuu Hirvisuo-Pyhänselkä-siirtoyhteyden rakentamisella. Kokonaisuudessaan länsirannikon verkon vahvistaminen valmistuu vuoden 2016 loppuun mennessä.

Suurhanke Hikiän ja Forssan välillä eteni vuoden aikana aikataulussaan. Uuden rakentamisen ohella hankkeessa on purettu osa historiallisesta Rautarouva-voimajohdosta. Itä-Suomessa Varkaus-Kontiolahti-voimajohtoprojekti eteni suunnitelman mukaisesti.

Suomen energia- ja ilmastostrategian mukaisesti tuulivoiman tuotanto tulee nostaa yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Fingrid teki useita investointipäätöksiä, jotka palvelevat tuulivoiman liittämistä kantaverkkoon. Vuosina 2015-2016 valmistuvien tuulivoimainvestointien kokonaiskustannus on Fingridille yli 50 miljoonaa euroa.

Fingrid teki vuoden lopussa hankintapäätökset sähköasemien ja voimajohtojen peruskunnossapidosta vuosille 2015-2017. Koko Suomen kattavat kantaverkon peruskunnossapitosopimukset kilpailutettiin sekä sähköasemien että voimajohtojen osalta.

Voimajohtojen käyttövarmuutta parannettiin raivaamalla vuoden aikana johtoaukeita noin 5 000 hehtaaria ja käsittelemällä reunavyöhykepuustoa noin 900 kilometrin matkalta.

Keväällä 2014 julkaistun kantaverkkoyhtiöiden kansainvälisen ITOMS (International Transmission Operations & Maintenance Study) -vertailun mukaan Fingrid on sekä laadulla että kustannuksilla mitaten maailman kärkiluokkaa kunnonhallinnassa. ITOMS-tutkimuksessa mitataan siirtoyhtiöiden kunnonhallinnan tehokkuutta ja verkon luotettavuutta. Vertailuun osallistui 28 järjestelmävastuullista siirtoverkkoyhtiötä ympäri maailman.

Lloyd's Register teki Fingridissä vuotuisen PAS55 (Publicly Available Specification) -sertifioinnin tarkastuskäynnin. Auditointitulosten mukaan Fingridin omaisuuden hallinta on kehittynyt edelleen ja on erinomaisella tasolla.

Vuonna 2014 Fingridissä perustettiin monivuotinen strateginen hanke, jolla tähdätään rajayhteyksien luotettavuuden kehittämiseen. Kantaverkkoyhtiöllä on käytössään neljä tasasahköyhteyttä (HVDC); Fenno-Skan 1 ja 2 Ruotsiin sekä EstLink 1 ja 2 Viroon. Näiden yhteyksien luotettavuutta parannetaan lähivuosina useilla toimenpiteillä.

Verkkotieto- ja toiminnanohjausjärjestelmän ensimmäiset vaiheet otettiin käyttöön vuodenvaihteessa 2013-2014.

Fingrid on kiinnittänyt tapaturmien torjuntaan erityistä huomiota työmailla. Erityskehityskohteena oli työmaiden T3-mobiiliraportoinnin kehittäminen. Tapaturmien vakavuus ja taajuus onnistuttiin kääntämän laskuun. Vuonna 2014 päättyneistä projekteista useat pystyttiin viemään läpi ilman tapaturmia. Kaiken kaikkiaan Fingridin palvelutoimittajille sattui kahdeksan tapaturmaa.
 

Voimajärjestelmä

Suomessa kulutettiin vuonna 2014 sähköä 83,3 (84,0) terawattituntia. Fingridin verkossa siirrettiin sähköä 67,1 (64,6) terawattituntia, joka vastasi 80,5 (77,0) prosenttia Suomen sähkönsiirrosta (kulutus ja läpisiirto).

Sähkön tuonti- ja tuotantokapasiteetti riittivät hyvin kattamaan talven kulutushuipun, joka oli suurimmillaan 14 288 (14 043) megawattia. Sähkön tuotanto Suomessa oli alkuvuoden kulutushuippujen aikaan noin 12 100 megawattia.

Suomen ja Ruotsin välinen sähkönsiirto oli valtaosin runsasta tuontia Ruotsista Suomeen. Sähköä tuotiin Ruotsista Suomeen vuoden 2014 aikana 18,1 (12,8) terawattituntia ja vietiin Suomesta Ruotsiin 0,2 (0,7) terawattituntia. Tuontikapasiteettia rajoittivat aika ajoin Fenno-Skan-tasasähköyhteyksien vikaantumiset. Fenno-Skan 1 -kaapelille tehtyjen teknisten tutkimusten perusteella todettiin, että kaapelilla ei voida enää siirtää täydellä teholla sähköä ja kaapelin maksimisiirtoteho pienennettiin pysyvästi maksimissaan 400 megawattiin.

Suomen ja Viron välisessä sähkönsiirrossa vallitseva siirtosuunta oli vientiä Suomesta Viroon 3,6 (1,6) terawattituntia. Suomeen tuotiin Virosta sähköä 0,05 (0,5) terawattituntia. Uusi EstLink 2 -yhteys antoi siirtokapasiteettia markkinoiden käyttöön 650 megawattia. Vientikapasiteetti Viroon nostettiin 1 000 megawattiin elokuussa 2014.

Sähkön tuonti Venäjältä oli alhaisella tasolla kuten aiempinakin vuosina. Siirtokapasiteettia oli kuitenkin tarjolla lähes täysimääräisesti. Sähkön tuonti Venäjältä oli 3,4 (4,7) terawattituntia. Fingrid ja venäläiset kantaverkko-osapuolet allekirjoittivat 7.11.2014 Suomen ja Venäjän välisen kaksisuuntaisen sähkökaupan sopimukset alkamaan joulukuusta 2014 lähtien.

Kantaverkon toimintavarmuus oli katsausvuonna erinomaisella tasolla ja siirtovarmuus oli 99,99974 prosenttia. Häiriöiden lukumäärä kantaverkossa pysyi keskimääräisellä tasolla. Häiriökeskeytysaika oli hieman tavanomaista korkeampi, koska vuoteen mahtui muutama poikkeuksellinen ja pitkittynyt häiriö.

 

Vastakaupat	1-12/14	1-12/13	10-12/14	10-12/13
Vastakaupat Suomen ja Ruotsin välillä M€	7,6	0,4	1,1	0,0
Vastakaupat Suomen ja Viron välillä M€	0,8	0,1	0,2	0,0
Vastakaupat Suomen sisäisillä yhteyksillä M€	1,7	0,4	0,0	0,3
Vastakaupat yhteensä M€	10,1	0,9	1,3	0,3

 

Kantaverkon toimivuutta koettelivat lähinnä tasasähköyhteyksien viat ja yksi vaihtosähköyhteyden johdinvika Suomen ja Ruotsin välillä. Näiden häiriöiden vuoksi käynnistettiin varavoimalaitoksia ja tehtiin voimajärjestelmän erikoissäätöä sekä ostettiin hätätehoa Venäjältä poikkeuksellisen runsaasti. Lisäksi Pohjanmaan investointien vaatimien keskeytysten aikana varmistettiin alueen käyttövarmuutta ostamalla alueen voimalaitoksia tuotantoon merkittävällä summalla. Häiriöistä aiheutuneet niin sanotut vastakauppakustannukset olivat 10,1 miljoonaa euroa. Vastakauppojen avulla varmistettiin, että asiakkaille ei aiheutunut sähkönjakelun keskeytyksiä.

Fingrid oli voimatalouspoolin jäsenenä mukana järjestämässä sähköyhtiöiden ja viranomaisten VALVE 2014 (Valot verkkoon 2014) -suurhäiriöharjoitusta Rovaniemellä. Häiriöharjoituksessa testattiin kansallista sähkönpalautusta suurhäiriötilanteessa.  

 

Voimajärjestelmän käyttö	1-12/14	1-12/13	10-12/14	10-12/13
Sähkön kulutus Suomessa TWh	83,3	84,0	22,5	22,2
Fingridin siirtovolyymi TWh	67,1	64,6	17,6	16,9
Fingridin häviösähkövolyymi TWh	1,3	1,1	0,3	0,3
Sähkön siirto Suomi-Ruotsi
vienti Ruotsiin TWh	0,15	0,7	0,05	0,04
tuonti Ruotsista TWh	18,1	12,8	4,1	3,7
Sähkön siirto Suomi-Viro
vienti Viroon TWh	3,6	1,6	0,8	0,7
tuonti Virosta TWh	0,05	0,5	0,01	0,1
Sähkön siirto Suomi-Venäjä
tuonti Venäjältä TWh	3,4	4,7	1,5	1,3

 

 

Sähkömarkkinat

Sähkön hintataso Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla on painunut alaspäin viime aikoina. Markkinoiden keskihinta spot-sähkölle (systeemihinta) oli 30 (38) euroa megawattitunnilta.

Syitä kehitykseen ovat taloustilanteesta johtuva sähkön kysynnän aleneminen ja hyvä vesivoimatilanne. Yhä enemmän tilanteeseen vaikuttaa myös tuettu uusiutuva energiantuotanto pohjoisessa Euroopassa.

Suomessa tukkumarkkinoiden hintataso oli viime vuonna muita Pohjoismaita korkeampi, Suomessa spot-hinnan keskiarvo oli noin viisi euroa megawattitunnilta korkeampi kuin Ruotsissa. Syynä tähän on Suomen oman sähköntuotannon merkittävä alijäämä, kun Olkiluoto 3:n valmistuminen on viivästynyt ja muuta tuotantoa on suljettu. Markkinat olisivat ottaneet lännestä sähköä enemmän kuin rajasiirtokapasiteetti mahdollisti.

Siirtokapasiteetti rajoitti kauppaa Ruotsin rajalla puolet vuoden tunneista vuonna 2014, mikä on historiallisen suuri määrä. Sen seurauksena Fingridille kertyi pullonkaulatuloja 49 (19) miljoonaa euroa.

Vienti Baltiaan kasvoi uuden Estlink 2 -yhteyden myötä. Tuonti Venäjältä säilyi alhaisella 3,4 (4,7) terawattitunnin tasolla johtuen sikäläistä, vientiä rasittavista kapasiteettimaksuista. Joulukuussa avautui mahdollisuus viedä sähköä Suomesta Venäjälle, kun siihen liittyvät tekniset ja kaupalliset edellytykset saatiin valmiiksi.

Eurooppalaisten sisämarkkinoiden kehittämisessä otettiin merkittävä askel. Länsi-Euroopan spot-markkinat yhdistettiin kahdessa erässä helmikuussa ja toukokuussa 2014. Uusi markkina-alue kattaa Pohjoismaat, Baltian, läntisen Keski-Euroopan, Ison-Britannian ja Iberian niemimaan. Käytännössä luotiin maailman suurimmat sähkömarkkinat, joissa hinnanlaskenta ja siirtokapasiteettien anto markkinoille on yhdistetty samaan prosessiin. Markkinat kattavat 75 prosenttia EU:n sähkönkulutuksesta. Vastaavaa järjestelyä valmistellaan päivän sisäisten markkinoiden (intraday) yhdistämiseksi.

Euroopan unioni hyväksyi joulukuussa kolmanteen sähkömarkkinasäädöskokonaisuuteensa liittyen ensimmäisen kolmesta keskeisestä verkkosäännöstä.

Fingrid on kehittämässä uusia markkinapalveluita, joilla parannetaan markkinoiden toimivuutta. Lainmuutoksen myötä yhtiön vastuulle tullut sähkön alkuperätakuiden myöntäminen saatiin täyteen vauhtiin vuoden lopulla. Uuteen rekisteriin on liittynyt yli 200 voimalaitosta kapasiteetiltaan yhteensä noin 7 000 megawattia. Uusiutuvan energian tuottajat voivat varmentaa sähkön alkuperän näillä takuilla.

Fingrid on käynnistänyt myös markkinoiden sähköisen tiedonvaihdon kehittämisen, millä pyritään yhtenäistämään ja tehostamaan erityisesti vähittäismyyjien ja verkkoyhtiöiden liiketoimintaprosesseja. Siihen liittyen yhtiö laati yhdessä toimialan kanssa selvityksen tiedonvaihdon keskittämisestä yhteen tietokeskukseen, niin sanottuun datahubiin, minkä perustamista selvitys päätyi suosittelemaan.

Suomen, Norjan ja Ruotsin kantaverkkoyhtiöt jatkoivat yhteisen taseselvityksen toteuttamista Fingridin johdolla. Yhteinen yhtiö eSett Oy, josta Fingrid omistaa kolmasosan, tähtää toiminnan käynnistämiseen vuoden 2015 lopulla.

Sähkön tuotannon muuttuessa monimuotoisemmaksi ja vaikeammin säädettäväksi, voimajärjestelmän joustavuuden säilyminen on turvattava muilla tavoin. Tavoitteena on, että markkinoille tulisi uutta, joustokykyistä kapasiteettia. Yhteistyössä sidosryhmien kanssa Fingrid aloitti vuonna 2014 viisi T&K-pilottiprojektia, joissa kysyntäjoustoa testaavat erilaiset yhteistyökumppanit niin pkt-yrityksissä kuin kotitalouksissakin.

 

Sähkömarkkinat
	1-12/14	1-12/13	10-12/14	10-12/13
Nord Pool systeemihinta €/MWh, keskihinta	30	38	31	36
Suomen aluehinta €/MWh, keskihinta	36	41	36	40
Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin välillä M€*	97,7	37,2	26,3	12,4
Pullonkaulatunnit Suomen ja Ruotsin välillä %*	47,8	19,4	43,8	27,9
Pullonkaulatulot Suomen ja Viron välillä M€*	4,8	7,4	1,0	1,9
Pullonkaulatunnit Suomen ja Viron välillä %*	8,2	27,3	6,4	26,4

* Pullonkaulatulot Suomen ja Ruotsin ja Suomen ja Viron välillä jaetaan kantaverkkoyhtiöiden kesken puoliksi. Yhteyksien tuotot ja kulut on esitetty taloudellinen tulos osion taulukoissa. Pullonkaulatulot käytetään investointeihin, jotka tähtäävät niiden poistamiseen.

 

Rahoitus

Konsernin rahoitusasema säilyi tyydyttävänä.

Yhtiön maksuvalmius säilyi hyvänä. Rahoitus- ja rahavarat olivat 31.12.2014 yhteensä 179 (217) miljoonaa euroa. Lisäksi yhtiöllä on maksuvalmiutta turvaava 250 miljoonan euron suuruinen nostamaton valmiusluotto. Korolliset lainat olivat 1 225 (1 294) miljoonaa euroa, joista pitkäaikaisia oli 962 (975) miljoonaa euroa ja lyhytaikaisia 263 (319) miljoonaa euroa. Valuutta- ja korkojohdannaisten vastapuoliriski (saatava) oli 28 (34) miljoonaa euroa. Yhtiön valuutta- ja hyödykehintariskit olivat pääsääntöisesti täysin suojattu.

Kansainväliset luottoluokituslaitokset päivittivät yhtiön luottoluokitukset:

• Moody's Investors Service (Moody's) vahvisti 9.12.2014 Fingrid Oyj:n pitkäaikaisen velan ja yritysluokituksen 'A1' ja lyhytaikaisen velan ja yritysluokituksen 'P-1', näkymät vakaat
• Fitch Ratings (Fitch) vahvisti 6.11.2014 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen 'A+', pitkäaikaisen yritysluokituksen 'A' ja lyhytaikaisen yritysluokituksen 'F1', näkymät vakaat
• Standard & Poor's Rating Services (S&P) laski 14.10.2014 Fingrid Oyj:n vakuudettoman seniorivelan luokituksen ja pitkäaikaisen yritysluokituksen luokkaan 'A+' (aiemmin 'AA-') ja lyhytaikaisen yritysluokituksen luokkaan 'A-1' (aiemmin 'A-1+'), näkymät vakaat. Luottoluokituksen lasku oli suora seuraus Suomen valtion luottoluokituksen laskusta
   

Osakepääoma ja omistusjärjestelyt

Nykyinen osakepääoma on 55 922 485,55 euroa. Yhtiön osakkeet jakautuvat A-sarjan osakkeisiin ja B-sarjan osakkeisiin.  A-sarjan osakkeita on 2078 kappaletta ja B-sarjan osakkeita 1247 kappaletta. Osakkeisiin liittyvää äänivaltaa ja osingonmaksua on tarkemmin kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa ja yhtiön internet-sivuilla olevassa yhtiöjärjestyksessä.

Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi myi Pohjola Vakuutus Oy:lle omistamansa B-osakkeet (75 kappaletta) Fingridistä 10.10.2014. Suomen valtio lisäsi omistustaan yhtiöstä, kun Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö ja IF Vahinkovakuutusyhtiö Oy myivät Fingridistä omistamansa B-osakkeet (484 kappaletta) Valtion Eläkerahastolle. Osakekauppa toteutui 15.12.2014. Osakekaupan jälkeen Suomen valtion omistus on 67,70 prosenttia osakkeista ja 77,33 prosenttia äänistä.
 

Henkilöstö ja palkitsemisjärjestelmät

Fingrid Oyj:n palveluksessa oli vuoden lopussa, määräaikaiset mukaan lukien 313 (287) henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 282 (268).

Henkilöstöstä oli vuoden lopulla naisia 23,0 (25,4) prosenttia ja miehiä 77,0 (74,6) prosenttia. Työntekijöiden keski-ikä oli 44 (44) vuotta.

Vuoden 2014 aikana käytettiin henkilöstön koulutukseen yhteensä 9 797 (12 837) tuntia, keskimäärin 31,3 (46) tuntia henkilöä kohden. Sairauspoissaolot vuoden aikana olivat 2 (2) prosenttia työajasta. Töiden vaativuuteen perustuvan palkkausjärjestelmän lisäksi käytössä ovat kannustepalkkiojärjestelmät.
 

Hallitus ja ylin johto

Fingrid Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 6.6.2014 Helsingissä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin diplomi-insinööri Helena Walldén ja varapuheenjohtajaksi apulaisbudjettipäällikkö Juha Majanen, valtiovarainministeriö. Hallituksen jäseniksi valittiin johtaja Juhani Järvi, Rautakesko Oy, diplomi-insinööri Sirpa Ojala ja johtaja Esko Torsti, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Hallituksen jäseninä 6.6.2014 saakka toimivat Helena Walldén, Juha Majanen, Sirpa Ojala, Esko Torsti ja Matti Rusanen, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen.

Yhtiön tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy, vastuullisena tilintarkastajana Jouko Malinen.

Hallituksella on kaksi valiokuntaa: tarkastusvaliokunta ja palkitsemisvaliokunta.  Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 6.6.2014 alkaen Juha Majanen (pj), Juhani Järvi ja Helena Walldén. Tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat 6.6.2014 saakka Juha Majanen (pj), Esko Torsti ja Helena Walldén.

Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 6.6.2014 alkaen Helena Walldén (pj), Sirpa Ojala ja Esko Torsti. Palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat 6.6.2014 saakka Helena Walldén (pj), Sirpa Ojala ja Matti Rusanen.

Yhtiön toimitusjohtaja on Jukka Ruusunen. Yhtiöllä on johtoryhmä, joka tukee toimitusjohtajaa yhtiön johtamisessa ja päätöksenteossa.

Hallinnointikoodin mukainen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmistä on annettu erillisenä. Selvitys ja muut hallinnointikoodin edellyttämät tiedot ovat luettavissa myös yhtiön internetsivuilta, www.fingrid.fi.
 

Sisäinen valvonta ja riskien hallinta

Fingridissä sisäinen valvonta on luontainen osa yritystoimintaa. Se käsittää kaikki ne toimintatavat ja menetelmät, joiden tavoitteena on varmistaa, että

• yhtiön toiminta on strategian mukaista, tehokasta ja tuloksellista
• johtamisinformaatio ja muu raportointi on virheetöntä ja luotettavaa
• riskienhallinta on riittävää
• soveltuvia lakeja, määräyksiä ja sääntelyä sekä yhtiön omia toimintaohjeita noudatetaan

Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Kokonaisvaltaisella riskienhallinnalla tarkoitetaan systemaattisia ja yhtenäisiä toimintatapoja, joiden avulla tunnistetaan, arvioidaan, seurataan ja suojaudutaan erilaisten uhkatekijöiden aiheuttamilta riskeiltä, jotka kohdistuvat yhtiön toimintaan, ympäristöön, henkilöstöön ja omaisuuteen. Jatkuvuuden hallinta on riskienhallinnan osa-alue ja menetelmä, jonka tarkoitus on paran-taa organisaation valmiuksia reagoida parhaalla mahdollisella tavalla erilaisten riskien toteutuessa ja siten varmistaa Fingridin toiminnan jatkuvuus näissä tilanteissa. Fingridin perustehtävän mukaisesti riskejä, niiden vaikutuksia ja hallintaa tarkastellaan myös koko yhteiskunnan näkökulmasta.

Toimiva sisäinen valvonta perustuu hyvään johtamiseen, terveeseen yrityskulttuuriin, tarkoituksenmukaisesti toimiviin menettelytapoihin ja prosesseihin, riittäviin valvontatoimenpiteisiin, avoimeen ja läpinäkyvään tiedonvälitykseen, toimintojen ja prosessien jatkuvaan seurantaan ja kehittämiseen sekä riippumattomaan varmennukseen.
 

Hallitus

Yhtiön hallitus on vastuussa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja hyväksyy vuosittain sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteet. Hallitus päättää yhtiön strategiasta ja toimintasuunnitelmasta, ja osana näitä määritellään strategiset riskit ja niiden keskeiset riskienhallintatoimenpiteet, sekä valvoo niiden toteuttamista. Hallitus päättää yhtiön sisäisen tarkastuksen toimintamallista. Hallitus (tarkastusvaliokunta) saa säännöllisesti sisäisen tarkastuksen ja tilintarkastajan raportit sekä vähintään vuosittain tilannekatsauksen yhtiön toimintaan liittyvistä strategisista riskeistä ja niiden hallinnasta sekä toteutuneista riskeistä.
 

Linjajohto ja muu organisaatio

Toimitusjohtaja vastaa johtoryhmän avustamana yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan politiikan määrityksestä, käytännön toteuttamisesta sekä yhtiötason strategisten riskien arvioinnista ja niihin liittyvästä riskienhallinnasta. Näkökulmat ja toiminnot toteuttavat sisäistä valvontaa ja riskienhallintaa oman vastuualueensa osalta. Toimintojen johtajat omistavat vastuualueensa toimintaan liittyvät riskit ja ovat vastuussa riskien tunnistamisesta, arvioinnista ja hallitsemisesta, kontrollien ja tarkemman ohjeistuksen riittävyydestä ja toimivuudesta sekä riskien ja erilaisten poikkeamien raportoimisesta.

Yhtiön tukitoiminnoissa toimivat asiantuntijat koordinoivat, tukevat ja seuraavat sisäinen valvonnan ja riskienhallinnan toteuttamista eri näkökulmissa ja toiminnoissa. Jokainen fingridiläinen on velvollinen tunnistamaan ja raportoimaan havaitsemansa riskit ja kontrollipuutteet ja toteuttamaan sovitut riskienhallinnan toimenpiteet.
 

Sisäinen tarkastaja ja tilintarkastaja

Sisäinen tarkastus on hallituksen perustama, toimii hallituksen (tarkastusvaliokunnan) hyväksymien suunnitelmien pohjalta ja raportoi työnsä tuloksista hallitukselle (tarkastusvaliokunnalle). Hallinnollisesti sisäinen tarkastus toimii yhtiön toimitusjohtajan alaisuudessa. Sisäinen tarkastus tarjoaa järjestelmällisen lähestymistavan yhtiön riskienhallinta-, valvonta-, johtamis- ja hallintoprosessien tehokkuuden arviointiin ja kehittämiseen ja varmentaa riippumattomana osapuolena niiden riittävyyden ja toimivuuden. Sisäisellä tarkastuksella on valtuudet toteuttaa selvityksiä ja saada pääsy kaikkeen tarkastuksen kannalta olennaiseen informaatioon.

Yhtiön tilintarkastaja tarkastaa kunkin tilikauden kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon sekä antaa niistä tilintarkastuslaissa tai muualla lainsäädännössä edellytetyt raportit yhtiökokoukselle. Tilintarkastaja raportoi työstään, havainnoistaan ja suosituksistaan hallitukselle ja voi lisäksi hallituksen tai toimivan johdon toimeksiannosta suorittaa muita varmennusluonteisia tehtäviä.


Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät yhteiskunnalle ja Fingridille

Koska yhtiöllä on merkittävä tehtävä suomalaisessa yhteiskunnassa, merkittävien riskien vaikutus arvioidaan yhtiön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Merkittävimmiksi riskeiksi on tunnistettu:
 

Yhteisiä riskejä	Riskejä yhteiskunnalle	Riskejä Fingridille
·         Suurhäiriö ·         Luottamuspula sähkömarkkinoihin ·         Ympäristöriskit ·         Sähkö- ja työturvallisuusriskit	·         Investointien ajoituksen epäonnistuminen ·         Pitkäaikaiset siirtokapasiteetin rajoitukset	·         Sääntelyn epäsuotuisa kehittyminen ·         Tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit ·         Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen ·         Rahoitusriskit ·         Henkilöstöriskit ·         Tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit ·         Omaisuusriskit ·         Maineriskit

  

Yhtiön suurimpia liiketoimintariskejä ja yhteiskunnan kannalta suurin riski on sähköjärjestelmän toimivuuteen liittyvä suurhäiriö. Sähköjärjestelmän mittavat häiriöt voivat johtua useammasta samanaikaisesta viasta verkossa, yhtiön käytönvalvontajärjestelmän toimimattomuudesta, tuotantokapasiteetin riittämättömyydestä, ulkopuolisista tapahtumista, käytön tukijärjestelmiin tai tietoturvaan liittyvistä ongelmista, jotka estävät verkon käyttötoiminnan kokonaan tai osittain. Fingrid on varautunut laajaan Suomea tai pohjoismaista sähköjärjestelmää koskevaan häiriöön tekemällä investointeja kantaverkkoon ja varavoimaan. Strategiassaan yhtiö panostaa lisäksi käytönvalvontajärjestelmän monipuoliseen hyödyntämiseen, häiriöselvityksen nopeuttamiseen ja tehopulatilanteiden hallintaan. Lisäksi häiriötilanteisiin valmistaudutaan jatkuvuudenhallinnan keinoin erilaisin reservein, toimintaohjein, jatkuvuussuunnitelmin ja harjoituksin.

Fingridin ja yhteiskunnan kannalta sähkömarkkinoiden luottamuksen menettäminen on merkittävä riski. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi riittämätön siirtokapasiteetti, korkeat sähkön hinnat tai tukkusähkömarkkinoiden pitkäaikainen keskeytyminen. Yhtiö pyrkii edistämään eurooppalaisten sähkömarkkinoiden integroitumista ja varmistamaan markkinoiden tehokkuuden rakentamalla tarvittaessa lisää rajasiirtoyhteyksiä ja julkaisemalla markkinoiden läpinäkyvyyden kannalta keskeistä markkinatietoa.

Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta merkittävimmät ympäristöasioihin liittyvät riskit ovat ympäristövahingot ja epäonnistuminen toiminnalle asetettavien ympäristövelvoitteiden ennakoimisessa. Konkreettisimpana riskinä nähdään polttoaine- ja öljyvuodot ja säiliö- tai muuntajapalot. Yhtiön kannalta ympäristöasioihin liittyvänä riskinä voi myös olla investointihankkeen viivästyminen ympäristövaikutusten selvittämisestä johtuen. Keskeistä näihin riskeihin varautumisessa ovat ennakoiva ympäristövaikutusten selvittäminen, lainsäädännön muutosten seuraaminen, ennalta ehkäisevä vahinkojen torjunta teknisin ratkaisuin, ympäristöasioita koskevat sopimusehdot ja auditoinnit.

Yhteiskunnan ja Fingridin kannalta sähkö- ja työturvallisuusriskit liittyvät kantaverkon sähköturvallisuuteen erityisesti rakennus- ja kunnostustöiden yhteydessä. Syynä riskin toteutumiseen voi olla esimerkiksi työvirhe jännitteisten osien lähellä, rakennustyössä tapahtuva virhe tai vahinko, jännitteisten rakenteiden vaurioituminen tai ilkivalta ja piittaamaton toiminta jännitteisten osien lähellä. Riskin toteutumisesta aiheutuvia seurauksia voi olla vakava vaaratilanne tai useisiin henkilöihin kohdistunut vaaratilanne, vakava loukkaantuminen, sairasloma, työkyvyttömyys, invalidisoituminen tai kuolema. Tapahtuma voi myös aiheuttaa keskeytyksiä sähkön jakelussa. Fingrid kehittää jatkuvasti kantaverkon turvallisuutta kehittämällä esimerkiksi teknisiä ratkaisuja, työtapoja, osaamista ja viestintää.

Syynä investointien ajoituksen epäonnistumisiin voivat olla esimerkiksi muutokset taloustilanteessa tai kulutuksessa ja tuotannossa, lupaprosessin lykkääntyminen, resurssipula tai lakko. Ajoituksen epäonnistuminen voi aiheuttaa rajoituksia sähkömarkkinoille, jolloin markkinat eivät kehity tai toimi tehokkaasti. Yhtiö suunnittelee ja rakentaa keskeiset rajasiirto- ja runkoverkon vahvistamishankkeet huolella ja ottaa huomioon markkinavaikutukset pitkäjänteisesti.

Pitkäaikaisten siirtokapasiteetin rajoituksien syynä voivat olla esimerkiksi tekniset viat tai käyttövarmuusongelmat. Rajoitukset tai keskeytykset sähkön jakelussa voivat aiheuttavat asiakkaille ja yhteiskunnalle taloudellista haittaa. Riskiä hallitaan varmentamalla kriittisiä kohteita kantaverkossa ja rajasiirtoyhteyksillä sekä tehokkaalla keskeytyssuunnittelulla. Esimerkiksi keskeytykset suunnitellaan siten, että niistä olisi mahdollisimman vähän taloudellista haittaa yhteiskunnalle.

Fingridin toiminta on säänneltyä toimintaa, jota valvoo Energiavirasto. Sääntelyn epäsuotuisaan kehittymiseen liittyvät riskit, kuten muutokset suomalaisessa tai eurooppalaisessa sääntelyssä tai lainsäädännössä, voivat heikentää yhtiön taloudellista asemaa tai mahdollisuuksia toteuttaa sähkömarkkinoiden kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Yhtiö pyrkii luomaan toimivat yhteistyö- ja vuorovaikutusmallit sidosryhmiin ja osallistumaan aktiivisesti viranomaisten selvitystöihin ja työryhmiin. Fingrid vaikuttaa kantaverkkoyhtiöiden eurooppalaisessa kattojärjestössä ENTSO-E:ssä ja pyrkii sitä kautta varautumaan ja vaikuttamaan sääntelyn muutoksiin.

Tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit voivat johtua esimerkiksi alueellisesta kulutusmuutoksesta, muutoksista tuotannossa, muutoksista kansainvälisessä tilanteessa, muutoksesta sääntelyssä tai teknologian muutoksesta. Tarpeettomiksi muuttuneita investointeja pyritään ehkäisemään jatkuvalla keskusteluyhteydellä ja tiiviillä yhteistyöllä asiakkaiden, muiden kantaverkkoyhtiöiden ja sidosryhmien kanssa. Fingrid laatii läpinäkyvät, laajat ja kestävät perusteet investoinneille sekä päivittää säännöllisesti verkkosuunnitelmia. Yhtiö luo joustoja investointiohjelmaan ja toteuttaa hankkeet oikea-aikaisesti.

Fingridin merkittävä taloudellinen riski on ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen. Muutos voi aiheutua esimerkiksi markkinaehtoisten kulujen yllättävistä muutoksista. Kulujen kasvu voi aiheutua esimerkiksi vastapuoliriskin toteutumisesta, reservikulujen kasvusta, yllättävistä vioista tai sähkön aluehinnan äkillisistä muutoksista. Vastaavasti tulojen pieneneminen voi johtua esimerkiksi sähkön kulutuksen voimakkaasta laskusta, palveluliiketoimintoihin liittyvien vastapuoliriskien toteutumisesta tai siirto- ja pullonkaulatulojen vähenemisestä. Ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen pyritään rajaamaan kehittämällä konsernin talousohjausta, -ennustamista ja taloudellisen liikkumavaran arviointia. Fingrid voi tehdä muutoksia kantaverkkohinnoittelun tasoon ja rakenteeseen tarvittaessa. Sähkön hintaan liittyviltä vaihteluilta suojaudutaan johdannaisilla. Fingridin kanssa sopimussuhteessa olevien osapuolten velvoitteisiin liittyvää vastapuoliriskiä rajataan sopimuksellisesti, erilaisin limiitein ja tekemällä säännöllistä seurantaa vastapuolten taloudellisesta asemasta.

Rahoitusriskejä ovat valuuttariskit, korkoriski, hyödykehintariskit, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit sekä luotto- ja vastapuoliriskit. Rahoitusriskejä voivat aiheuttaa esimerkiksi häiriö pääoma- ja rahamarkkinoilla, vastapuoliriskien realisoituminen johdannaisten tai sijoitusten osalta, liiketoiminnan luottoriskien toteutuminen tai maksuliikenteen keskeytys. Riskejä pyritään rajaamaan korkean luottoluokituksen sekä rahoituksen tasaisen erääntymisprofiilin ja monipuolisen rakenteen avulla. Rahoitusriskeistä kerrotaan tarkemmin Konsernitilinpäätöksen (IFRS) liitteessä 35.

Henkilöstöriskit liittyvät osaamisen varmistamiseen. Henkilöstöön liittyviä riskejä pyritään rajaamaan yhtiön strategisella pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla, kohdennetuilla koulutusohjelmilla henkilöstölle sekä laadukkaalla viestinnällä sidosryhmille. Energiatoimialan osana Fingrid pyrkii toimialan osaamisen kehittämiseen.

Tietotekniikkaan ja tietoliikenteeseen liittyvät riskit voivat aiheutua ICT-laitetiloissa tapahtuneesta onnettomuudesta, tietoliikenteen pitkäkestoisesta toimimattomuudesta tai vakavasta kriittisen ICT-järjestelmän viasta, joka haittaa välittömästi ja merkittävästi yhtiön toimintaa. Aiheuttajana voi olla myös työvirhe tai tietoturvaloukkaus. Näihin riskeihin pyritään varautumaan siten, että yhtiössä on riittävä ja vahva tietotekninen osaaminen ja ICT-toiminta on varmennettu laitetilojen, tietoliikenteen ja järjestelmien osalta. Kriittisille järjestelmille laaditaan varautumissuunnitelmat ja yhtiössä seurataan ja ennakoidaan mahdollisia tietoturva- ja kyberturvallisuusuhkia.

Omaisuusriski kattaa Fingridin omaisuuteen liittyvät merkittävät vahingot, kuten omaisuuden vikaantumisen korjauskelvottomaksi. Lisäksi syitä voivat olla muut merkittävät ja ennakoimattomat tekijät, kuten mielenilmaus, maanjäristys, luonnonmullistus tai sota. Fingridin keinoja omaisuusriskin hallitsemiseksi ovat ennakoiva kunnonhallinta, kattava vakuutus keskeisille verkkokomponenteille, projektien ja kunnonhallinnan yksityiskohtainen määrittely ja tiukka laadunvalvonta ja koetellun teknologian ja osaavien toimittajien käyttäminen.

Maineriski voi aiheutua useista syistä, joita voivat olla esimerkiksi vakavat häiriötilanteet tai tapaturmat, hintamuutokset, maan lunastukset tai verkkoinvestointien myöhästyminen. Näitä riskejä pyritään vähentämään tehokkaan riskien ja muutostenhallinnan sekä vastuullisen, avoimen ja tasapuolisen toiminnan, laadukkaan viestinnän ja aktiivisen sidosryhmätyön avulla.

Fingridin osakkuusyhtiöt ovat luonteeltaan pitkäaikaisia omistuksia ja ne kuuluvat yhtiön kokonaisvaltaisen riskienhallinnan piiriin. Osakkuusyhtiöt lisäävät Fingrid Oyj:n kannalta vain vähän riskejä taloudelliseen asemaan, tulokseen ja rahavirtoihin nähden, sillä ne ovat toiminnaltaan vähäisiä verrattuna emoyhtiön liiketoimintaan. Osakkuusyhtiöihin liittyviä riskejä ovat sääntelyn epäsuotuisa kehittyminen, tarpeettomiksi muuttuneet investoinnit, ennakoimaton kulujen kasvu tai tulojen pieneneminen, sähkömarkkinoiden luottamuksen väheneminen, tietotekniikkaan sekä tietoliikenteeseen liittyvät riskit.
 

Yritysvastuu

Fingridin strategia ja sen näkökulmat muodostavat lähtökohdan myös yritysvastuulle. Yritysvastuuta johdetaan Fingridin normaalin johtamisjärjestelmän avulla kaikkeen johtamiseen integroituna.

Keskeiset tavoitteet on asetettu strategian ja Fingridin toiminnalle olennaisten asioiden tunnistamisen kautta. Tavoitteiden saavuttamista käytetään johtoryhmän ja henkilöstön palkitsemisen perusteena. Vuosittaisessa toiminnansuunnittelussa yritysvastuu on strategiaan pohjautuen mukana, kun arvioidaan kehittämismahdollisuuksia ja riskejä sekä työstetään toimenpiteitä seuraavalle vuodelle. Toimintavuoden aikana tehtiin muutos vastuullisuuden yhtiötason koordinoinnissa, mikä nivoi yritysvastuun paremmin Fingridin perusliiketoimintaan ja sen kehittämiseen.

Toimintatapojen vastuullisuus varmistetaan yhteisellä arvopohjalla ja muun muassa YK:n Global Compact -aloitteeseen perustuvilla toimintaperiaatteilla (Code of Conduct), joita jokaisen fingridiläisen edellytetään työssään noudattavan. Toimintavuoden aikana päivitettiin toimintaperiaatteet, toteutettiin yhtiötason verkkoperehdytyskokonaisuus ja varmistettiin uusien työntekijöiden perehtyminen toimintaperiaatteisiin. Lisäksi aloitettiin päivitettyihin toimintaperiaatteisiin perustuvan, kaikille työntekijöille tarkoitetun verkkoperehdytyksen suunnittelu.

Tavoitteena on edistää vastuullisia toimintatapoja myös koko toimitusketjussa. Fingrid edellyttää palvelu- ja tavarantoimittajilta erillisten yritysvastuuvaatimusten (Supplier Code of Conduct) tai omien vastaavien noudattamista. Vähintään 30 000 euron arvoisissa hankinnoissa sopimuksiin liitetään yritysvastuuvaatimukset, jotka sisältävät vaatimuksia muun muassa liiketoimintatavoista, ihmisoikeuksista, työelämän oikeuksista, työturvallisuudesta ja ympäristöasioista. Toimintavuonna vastuullisuusvaatimukset asetettiin myös Fingridin toimittajarekisterien pääsyvaatimuksiksi. Vastaavalla periaatteella Fingrid on valmis sitoutumaan sen liiketoiminnalle sopimuskumppanien suunnasta asetettaviin yritysvastuuvaatimuksiin.

Raportoitaessa yritysvastuusta siirryttiin soveltamaan kansainvälistä GRI G4 -raportointiohjeistoa (Global Reporting Initiative) siten, että raportoidaan ohjeiston mukaisia vakiotietoja sekä tunnuslukuja energia-alan toimialakohtaisesta liitteestä. Myös vaatimukset valtionyhtiöiden yritysvastuuraportoinnille on otettu huomioon.

Vastuullisuuden kehittäminen jatkuu tasapainoisesti kaikissa Fingridin strategian näkökulmissa ja prosesseissa. Fingridille ominaisesti yritysvastuussakin tavoitteena on koko henkilöstön osallistaminen toimintatapojen jatkuvaan kehittämiseen.

 

Ympäristöasiat

Kantaverkko on osa elinympäristössämme näkyvää välttämätöntä infrastruktuuria. Voimajohdoilla on erityisesti maankäyttö- ja maisemavaikutuksia sekä niin myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia luontoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Sähköasemien ja varavoimalaitosten merkittävimmät ympäristönäkökohdat liittyvät polttoaineiden ja kemikaalien varastointiin ja käsittelyyn. Kantaverkkoa kehittäessään Fingrid pyrkii kustannustehokkaasti mahdollisimman pieniin sähkönsiirron energiahäviöihin ja siten energiatehokkuuden parantamiseen. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen nähdään myös merkittävänä. Kaikessa rakentamisessa puolestaan tärkeätä on rakennus- ja purkujätteen tehokas hyötykäyttö ja kierrätys.

Sitoutuminen ympäristövaikutusten vähentämiseen perustuu Fingridin maankäyttö- ja ympäristöpolitiikkaan. Ympäristövaikutukset arvioidaan huolella ennen hankkeiden toteuttamista ja ympäristöriskien hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Oman henkilöstön lisäksi toimintatapoihin sitoutetaan ympäristöasioita koskevien sopimusehtojen, ympäristökoulutuksen ja auditointien avulla kantaverkon rakentamiseen osallistuvat urakoitsijat ja kunnossapitotöitä tekevät palvelutoimittajat. Ympäristöasioista raportoidaan vuosikertomuksessa sekä internet-sivuilla.

Toimintavuonna jätehuollon uudistetun toimintamallin todettiin tehostavan työmaiden jätehuoltoa ja materiaalien kierrätystä. Ympäristökoulutusta annettiin aiempaa enemmän niin rakennushankkeiden urakoitsijoille kuin uusille voimajohto- ja sähköasemakunnossapidon palvelutoimittajille. Toiminnassa ei tapahtunut merkittäviä ympäristövahinkoja.

Fingridin varavoimalaitokset ovat ympäristölupavelvollisia ja kuuluvat Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän piiriin. Päästöoikeuksia palautettiin yhteensä 10 993 (5 566) yksikköä (tCO2), jotka kaikki olivat saatuja päästöoikeusyksiköitä. Päästöoikeuksia ei ostettu vuonna 2014. Päästökaupan taloudellinen merkitys oli Fingridille vähäinen.

Yhtiöllä on vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavia kreosootti- ja suolakyllästeisiä puupylväitä yhteensä 24 375 (24 872) tonnia. Lisäksi vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavaa kyllästettyä puuta on kaapelikanavien kansissa. Niiden hävityskuluja varten on tilinpäätöksessä kirjattu noin 1,7 (1,7) miljoonan euron varaus, joka on vastaavasti lisätty aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin. Sähköasemien laitteissa on kasvihuonekaasuksi luokiteltua rikkiheksafluoridia (SF₆-kaasu) 33 (32) tonnia.

 

Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt

Energiavirasto päätti 14.3.2014, että Fingrid täyttää sähkömarkkinalain 32§:n vaatimukset kantaverkonhaltijan riippumattomuudesta edellyttäen, että Imatran Seudun Sähkö Oy luopuu määräysvallan ja oikeuksien käytöstä Fingrid Oyj:ssä.

Fingrid valitti markkinaoikeuteen Energiaviraston päätöksestä 23.11.2011: Verkonhaltijan verkkotoiminnan tuoton ja siirtopalvelusta perittävien maksujen määrittämistä koskevien menetelmien vahvistaminen 1.1.2012 alkavalle ja 31.12.2015 päättyvälle valvontajaksolle. Markkinaoikeus hylkäsi Fingridin valituksen 21.12.2012. Fingrid on valittanut 21.1.2013 markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

 

Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat ja arvio tulevasta kehityksestä

Energiavirasto myönsi 19.1.2015 Fingridille luvan harjoittaa sähköverkkotoimintaa kantaverkossa.

Yhtiö laski kantaverkkotariffeja kahdella prosentilla 1.1.2015 alkaen, mistä johtuen Fingrid-konsernin tilikauden 2015 tuloksen, ilman johdannaisten käyvänarvon muutoksia ja veroja, odotetaan laskevan edellisvuodesta. Koko vuoden tilikauden tuloksen ennakoimista vaikeuttaa reservikulujen, pullonkaulatuottojen ja Venäjän rajasiirtotuottojen epävarmuus. Yhtiön velanhoitokyvyn odotetaan säilyvän vakaana.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Fingrid päivitti osinkopolitiikkansa vuonna 2014. Fingridin osinkopolitiikan lähtökohtana on jakaa valtaosa emoyhtiön tuloksesta osinkona. Päätöstä tehtäessä otetaan kuitenkin aina huomioon taloudelliset olosuhteet, yhtiön lähivuosien investointi- ja kehittämistarpeet ja yhtiön kulloinkin voimassa olevat taloudelliset tavoitteet.

Fingrid Oyj:n voitonjakokelpoiset varat tilinpäätöksessä ovat 103 346 061,64 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako myöskään hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.

Yhtiön hallitus esittää yhtiökokoukselle, että

- osinkoa maksetaan A-sarjan osakkeelta 21 655,44 euroa ja B-sarjan osakkeelta 16 038,49 euroa, yhteensä 65 000 001,35 euroa

- vapaaseen omaan pääomaan jätetään 38 346 060,29 euroa

 

Yhtiökokous 2015

Fingrid Oyj:n yhtiökokous on alustavasti suunniteltu pidettäväksi 14. huhtikuuta 2015 Helsingissä.

 

Helsingissä 26.2.2015
Fingrid Oyj
Hallitus

  

 

Tuloslaskelma

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA		1.1.-31.12.2014	1.1.-31.12.2013
	Liitetieto	1 000 €	1 000 €
LIIKEVAIHTO	2	567 155	543 088
Liiketoiminnan muut tuotot	3	4 619	4 071
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	4	-264 304	-269 526
Työsuhde-etuuksista aiheutuvat kulut	5	-24 993	-22 847
Poistot	6	-91 511	-81 704
Muut liiketoiminnan kulut	7, 8, 9	-48 149	-57 802
LIIKEVOITTO		142 817	115 280
Rahoitustuotot	10	1 172	1 249
Rahoituskulut	10	-11 910	-29 986
Rahoitustuotot ja -kulut		-10 738	-28 736
Osuus osakkuusyritysten tuloksesta		854	709
VOITTO ENNEN VEROJA		132 934	87 253
Tuloverot	11	-26 441	3 446
TILIKAUDEN VOITTO		106 493	90 699
MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT
Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset	12		-3 992
Muuntoerot	12	-419	-646
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät	12	16	-2
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ		106 090	86 059
Tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille		106 493	90 699
Laajan tuloksen jakautuminen:
Yhtiön osakkeenomistajille		106 090	86 059
Tulos/osake, €	13	32 028	27 278
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos:
Laimentamaton osakekohtainen tulos, €	13	32 028	27 278
Laimennettu osakekohtainen tulos, €	13	32 028	27 278

Kuhunkin muuhun laajaan tuloksen erään liittyvät tuloverot on esitetty liitetiedoissa 12.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

 

 

KONSERNITASE
VARAT		31.12.2014	31.12.2013
	Liitetieto	1 000 €	1 000 €
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet:
Liikearvo	15	87 920	87 920
Muut aineettomat hyödykkeet	16	95 016	92 751
		182 937	180 671
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet:	17
Maa- ja vesialueet		14 974	14 224
Rakennukset ja rakennelmat		156 541	142 061
Koneet ja kalusto		576 891	582 317
Voimajohdot		798 120	788 389
Muut aineelliset hyödykkeet		7 906	8 525
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat		86 023	87 910
		1 640 454	1 623 426
Sijoitukset:	18
Osuudet osakkuusyrityksissä		10 515	10 416
Myytävissä olevat sijoitukset		262	300
		10 777	10 716
Saamiset:
Johdannaisinstrumentit	30	42 063	42 337
Laskennalliset verosaamiset	27	10 674	13 643
Lainasaamiset osakkuusyrityksiltä	20	1 600
Muut saamiset	20	991	4 313
		55 328	60 293
PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ		1 889 496	1 875 107
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus	19	12 843	11 397
Johdannaisinstrumentit	30	11 208	2 128
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	57 699	76 021
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat	22	116 694	194 973
Rahavarat	23	62 566	22 339
LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ		261 010	306 858
VARAT YHTEENSÄ		2 150 507	2 181 965

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

 

KONSERNITASE
OMA PÄÄOMA JA VELAT		31.12.2014	31.12.2013
	Liitetieto	1 000 €	1 000 €
EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA
Osakepääoma	26	55 922	55 922
Ylikurssirahasto	26	55 922	55 922
Arvonmuutosrahastot	26	-11 543	-11 559
Muuntoerot	26	-422	-3
Kertyneet voittovarat	26	567 009	542 416
OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ		666 889	642 699
PITKÄAIKAISET VELAT
Laskennalliset verovelat	27	123 048	119 775
Lainat	28	962 324	975 295
Varaukset	29	1 685	1 735
Johdannaisinstrumentit	30	44 974	38 757
		1 132 032	1 135 561
LYHYTAIKAISET VELAT
Lainat	28	263 033	318 695
Johdannaisinstrumentit	30	16 968	15 508
Ostovelat ja muut velat	31	71 585	69 500
		351 586	403 704
VELAT YHTEENSÄ		1 483 617	1 539 265
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		2 150 507	2 181 965

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

 

 

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, 1 000 €
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
			Liitetieto		Osake-pääoma	Ylikurssi-rahasto	Arvon-muutos-rahastot	Muunto-erot	Kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
1.1.2013					55 922	55 922	-7 565	643	464 865	569 788
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai tappio				26					90 699	90 699
Muut laajan tuloksen erät
Rahavirran suojaukset				12			-3 992			-3 992
Muuntoerot				12				-646		-646
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät				12			-2			-2
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna							-3 994	-646		- 4 640
Laaja tulos							-3 994	-646	90 699	86 059
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko vuodelta 2012				26					-13 148	-13 148
31.12.2013					55 922	55 922	-11 559	-3	542 416	642 699
1.1.2014					55 922	55 922	-11 559	-3	542 416	642 699
Tilikauden laaja tulos
Tilikauden voitto tai tappio				26					106 493	106 493
Muut laajan tuloksen erät
Muuntoerot				12				-419		-419
Myytävänä oleviin pitkäaikaisiin omaisuuseriin liittyvät erät				12			16			16
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna							16	-419		-403
Laaja tulos							16	-419	106 493	106 090
Liiketoimet omistajien kanssa
Osinko vuodelta 2013				26					-81 900	-81 900
31.12.2014					55 922	55 922	-11 543	-422	567 009	666 889

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

 

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA		1.1.-31.12.2014	1.1.-31.12.2013
	Liitetieto	1 000 €	1 000 €
Liiketoiminnan rahavirrat:
Tilikauden voitto	26	106 493	90 699
Oikaisut:
Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa	36	83 495	85 818
Korkokulut ja muut rahoituskulut		11 910	29 986
Korkotuotot		-1 163	-1 243
Osinkotuotot		-9	-7
Verot		26 441	-3 446
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat		-192	25
Käyttöpääoman muutokset:
Myynti- ja muiden saamisten muutos		19 605	7 116
Vaihto-omaisuuden muutos		-1 446	-954
Osto- ja muiden velkojen muutos		974	-6 572
Varausten muutos	29	-50	-134
Maksetut korot		-21 687	-21 597
Saadut korot		1 225	1 218
Maksetut verot	11	-19 677	-22 071
Liiketoiminnan nettorahavirta		205 919	158 838
Investointien rahavirrat:
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	17	-124 479	-222 272
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	16	-5 377	-4 699
Investoinnit muihin sijoituksiin	18	57	-2 001
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myynti	17	1 389	3 980
Myönnetyt lainat		-1 600
Saadut osingot	10,18	346	306
Saadut avustukset		19 935
Maksetut korot	10	-1 326	- 1 681
Investointien nettorahavirta		-111 055	-226 367
Rahoituksen rahavirrat:
Pitkäaikaisten lainojen nostot		110 000	77 546
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut		-103 003	-119 968
Lyhytaikaisten lainojen muutos		-58 012	126 573
Maksetut osingot	26	-81 900	-13 148
Rahoituksen nettorahavirta		-132 915	71 003
Raha- ja rahoitusvarojen muutos		-38 051	3 474
Raha- ja rahoitusvarat tilikauden alussa		217 311	213 837
Raha- ja rahoitusvarat tilikauden lopussa	22, 23	179 261	217 311

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä.

 

 

KONSERNIN TUNNUSLUVUT		2014 IFRS	2013 IFRS	2012 IFRS	2011 IFRS	2010 IFRS
Toiminnan laajuus
Liikevaihto	milj.€	567,2	543,1	522,1	438,5	456,3
Investoinnit, brutto	milj.€	129,5	225,3	139,0	244,4	144,1
- liikevaihdosta	%	22,8	41,5	26,6	55,7	31,6
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot	milj.€	1,7	1,8	1,5	1,8	1,6
- liikevaihdosta	%	0,3	0,3	0,3	0,4	0,3
Henkilöstö keskimäärin		305	277	269	263	260
Henkilöstö tilikauden lopussa		313	287	275	266	263
Palkat ja palkkiot yhteensä	milj.€	20,5	19,0	18,2	17,2	17,2
Kannattavuus
Liikevoitto	milj.€	142,8	115,3	94,6	56,6	74,4
- liikevaihdosta	%	25,2	21,2	18,1	12,9	16,3
Voitto ennen veroja	milj.€	132,9	87,3	88,3	34,2	56,3
- liikevaihdosta	%	23,4	16,1	16,9	7,8	12,3
Sijoitetun pääoman tuotto	%	7,6	6,3	5,6	3,6	5,1
Oman pääoman tuotto	%	16,3	15,0	12,4	6,5	8,7
Rahoitus ja taloudellinen asema
Omavaraisuusaste	%	31,0	29,5	27,3	25,7	28,6
Korolliset nettolainat	milj.€	1 046,1	1076,7	1 030,3	1 020,2	855,2
Osakekohtaiset tunnusluvut
Tulos/osake	€	32 027,9	27 277,9	20 159,2	9 924,1	12 561,9
Osinko/A-osake	€	21 655,44*	29 788,26	5 115,89	3 962,52	2 018,26
Osinko/B-osake	€	16 038,49*	16 038,50	2 018,26	2 018,26	2 018,26
Osinko/tulos A-osake	%	67,6	109,20	25,4	39,9	16,1
Osinko/tulos B-osake	%	50,1	58,8	10,0	20,3	16,1
Oma pääoma/osake	€	200 568	193 293	171 365	152 573	154 654
Osakkeiden lukumäärä 31.12.
- A-sarjan osakkeet	kpl	2 078	2 078	2 078	2 078	2 078
- B-sarjan osakkeet	kpl	1 247	1 247	1 247	1 247	1 247
Yhteensä	kpl	3 325	3 325	3 325	3 325	3 325

* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

 

 

TUNNUSLUKUJEN LASKENTAPERIAATTEET

Sijoitetun pääoman tuotto, % = (voitto ennen veroja + korko- ja muut rahoituskulut) / (taseen loppusumma - korottomat velat (keskimäärin vuoden aikana) x 100

Oman pääoman tuotto, %= tilikauden voitto / oma pääoma (keskimäärin vuoden aikana) x 100

Omavaraisuusaste, %= oma pääoma / (taseen loppusumma - saadut ennakot) x 100

Tulos / osake, €= tilikauden voitto / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Osinko / osake, €= tilikauden osinko / osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

Osinko / tulos, %= (osinko / osake) / (tulos / osake)

Oma pääoma / osake, € = oma pääoma / osakkeiden lukumäärä tilinpäätöspäivänä

Korolliset nettolainat, €= korolliset lainat - rahavarat

Nettovelkaantuminen = (korolliset lainat - rahavarat) / oma pääoma

 

 

TUNNUSLUKUJA VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN
		Q4/2014	Q3/2014	Q2/2014	Q1/2014
Liikevaihto	Me	148,2	113,6	114,1	191,3
Liikevoitto	Me	26,5	17,3	19,7	79,3
Liikevoitto	%	17,9	15,2	17,2	41,5
		Q4/2013	Q3/2013	Q2/2013	Q1/2013
Liikevaihto	Me	155,1	107,8	109,5	170,6
Liikevoitto	Me	36,5	9,9	-10,2	79,1
Liikevoitto	%	23,5	9,2	-9,3	46,4
		Q4/2012	Q3/2012	Q2/2012	Q1/2012
Liikevaihto	Me	153,7	106	92,7	169,6
Liikevoitto	Me	38,5	7,1	-5,1	54,2
Liikevoitto	%	25	6,7	-5,5	32
		Q4/2011	Q3/2011	Q2/2011	Q1/2011
Liikevaihto	Me	107,9	88	91	151,6
Liikevoitto	Me	17,1	-4,3	2	41,7
Liikevoitto	%	15,8	-4,8	2,2	27,5

 

 

INVESTOINNIT, M€
	1-12/2014	1-12/2013
Verkkoinvestoinnit	117,5	208,5
Asemat	63,0	95,3
Johdot	54,6	113,2
Investoinnit kaasuturbiineihin	0,8	4,2
Nykyiset kaasuturbiinilaitokset	-0,2	0,4
Uudet kaasuturbiinilaitokset	1,0	3,8
Muut investoinnit	11,2	12,6
ICT	11,1	9,4
Muut	0,0	3,2
Investoinnit yhteensä	129,5	225,3

 

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT, M€
	1-12/2014	1-12/2013
Tutkimus- ja kehitysmenot	1,7	1,8

 

 

HENKILÖSTÖ
	1-12/2014	1-12/2013
Keskimäärin	305	277
Kauden lopussa	313	287

 

 

VAKUUDET JA VASTUUSITOUMUKSET, 1 000 €	2014	2013
Annetut pantit
Tilipanttaus, kiinteistövuokraussopimusten vakuudeksi	9	9
Tilipanttaus, tulliluoton vakuudeksi	280	280
Tilipanttaus, sähkön pörssikaupan vakuudeksi	991	4 313
	1 279	4 601
Investointisitoumukset, joita ei kirjattu kirjanpitoon	143 527	137 441
Muut taloudelliset vastuut
Osakkuusyhtiön puolesta annettu vastatakaus	1 700	1 700
Vuokravakuus, takaus	38	38
Luotonvarausprovisio ja sitoutumispalkkio:
Tuleva vuosi	355	565
Myöhemmin	815	1 170
	2 907	3 473

 

 

JOHDANNAISINSTRUMENTIT, 1 000 €
	2014				2013
Korko- ja valuutta-johdannaiset	Käypä arvo Pos. 31.12.14	Käypä arvo Neg. 31.12.14	Käypä nettoarvo   31.12.14	Nimellis-  arvo  31.12.14	Käypä arvo Pos. 31.12.13	Käypä arvo Neg. 31.12.13	Käypä nettoarvo  31.12.13	Nimellis- arvo 31.12.13
Valuutanvaihto-sopimukset	28 599	-19 758	8 841	321 383	39 830	-9 225	30 605	366 033
Valuuttatermiinit	3 308		3 308	55 401		-872	-872	135 347
Koronvaihto-sopimukset	27 480	-11 894	15 585	365 000	11 939	-8 036	3 904	471 000
Ostetut korko- optiot				310 000				350 000
Yhteensä	59 386	-31 652	27 734	1 051 783	51 770	-18 133	33 637	1 322 381
Sähköjohdan- naiset	Käypä arvo Pos. 31.12.14	Käypä arvo Neg. 31.12.14	Käypä nettoarvo 31.12.14	Määrä  TWh  31.12.14	Käypä arvo Pos. 31.12.13	Käypä arvo Neg. 31.12.13	Käypä nettoarvo 31.12.2013	Määrä TWh 31.12.2013
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, suojauslasketut johdannaiset						-18 091	-18 091	1,76
Sähkötermiinit, NASDAQ OMX Commodities, ei suojauslasketut johdannaiset		-32 165	-32 165	4,19		-20 117	-20 117	2,21
Yhteensä		-32 165	-32 165	4,19		-38 208	-38 208	3,97

Korko-optioiden viitekorko on 6kk:n euribor. Optioiden preemio on maksettu vastapuolelle kokonaan sopimuksen tekohetkellä.
Sähköjohdannaiset ovat tehty tulevien häviösähkön hankintojen hintariskin suojaamistarkoituksessa.

 Käypä nettoarvo osoittaa johdannaisten realisointituloksen, jos johdannaiset olisi suljettu vuoden 2014 viimeisenä kaupankäyntipäivänä.

 

Johdannaissopimusten erääntymisaikataulu:
 

Nimellisarvo, 1 000 €	2015	2016	2017	2018	2019	2019+	Yhteensä
Koronvaihtosopimukset	30 000	70 000		105 000	60 000	100 000	365 000
Korko-optiot	220 000	90 000					310 000
Valuutanvaihtosopimukset	87 485	144 809	52 852		23 725	12 512	321 383
Valuuttatermiinit	55 401						55 401
Yhteensä	392 886	304 809	52 852	105 000	83 725	112 512	1 051 783
TWh	2015	2016	2017	2018	2019	2019+	Yhteensä
Sähköjohdannaiset	1,38	1,24	0,79	0,53	0,26		4,19
Yhteensä	1,38	1,24	0,79	0,53			4,19

 

 

Osakkeenomistajat ryhmittäin 31.12.	Osakemäärä  kpl	Osakkeista %	Äänistä %
Julkisyhteisöt	2 251	67,70	77,33
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset	1 074	32,30	22,67
Yhteensä	3 325	100,00	100,00
Osakkeenomistajat vakuudet 31.12.	Osakemäärä kpl	Osakkeista %	Äänistä %
Suomen valtio	1 382	41,56	55,42
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	661	19,88	17,15
Valtion Eläkerahasto	484	14,56	6,47
Huoltovarmuuskeskus	385	11,58	15,44
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	150	4,51	2,01
Pohjola Vakuutus Oy	150	4,51	2,01
LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö	50	1,50	0,67
LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö	47	1,41	0,63
Imatran Seudun Sähkö Oy	10	0,30	0,13
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia	6	0,18	0,08
	3 325	100,00	100,00