Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet kesän aikana. Maailmantalouden vauhti säilyy tänä vuonna käytännössä viime vuoden tasolla. Vuonna 2015 maailman talouskasvu piristyy ainoastaan hieman ja säilyy pitkän ajan keskiarvoa matalammalla.
Maailmantalouden vaisummat näkymät eivät ole seurausta pelkästään Ukrainan kriisin heijastusvaikutuksista. Talouskehitys on tänä ja ensi vuonna jäämässä odotuksista lähes kaikissa suurissa talouksissa.
Ukrainan kriisin ja sitä seuranneiden pakotteiden vaikutusta niin Venäjän, Euroopan kuin koko maailmantalouden kehitykseen joudutaan haarukoimaan lavealla pensselillä. Venäjän talous kasvoi hieman vielä vuoden alkupuolella, mutta kehityksen arvioidaan notkahtavan selvästi syksyn aikana ja säilyvän heikkona ensi vuonna. OP-Pohjolan ekonomistien ennusteessa oletuksena on, että pakotteet ovat voimassa vuoden ja Venäjän talous supistuu 2 % ensi vuonna.
Euroalueella viime vuonna lupaavasti alkanut elpyminen kangerteli kuluvan vuoden alkupuolella. Globaalit vientimarkkinat eivät juuri tarjoa lisätukea elpymiselle ja myös Ukrainan kriisin seuraukset painavat taloutta. Euroalueen talous pysyy kasvussa, mutta talouden vauhti ei juuri kohene ensi vuonnakaan.
- Euroalueen kehitys jää selvästi EKP:n arvioimaa heikommaksi. Odotamme ensi vuodelle vain noin prosentin kasvua, kun EKP:n viimeisin arvio on 1,7 %. Myös inflaatio on jäämässä aiemmista arvioista. EKP joutuu tukemaan taloutta uusin toimin, mikä tulee heikentämään euroa, arvioi OP-Pohjolan pääekonomisti Reijo Heiskanen.
Suomessa vähäistä elpymistä vuonna 2015
Suomen BKT on osapuilleen polkenut paikallaan vuoden 2012 viimeisestä neljänneksestä. Vientimarkkinoiden vastoinkäymiset taittavat orastaneen nousun ja talous polkee paikallaan loppuvuoden. Ensi vuonna talous kasvaa hieman. OP-Pohjolan ekonomistit arvioivat Suomen BKT:n kasvavan 0,6 % vuonna 2015. Aiempi maaliskuussa laadittu ennuste oli 2,0 %.
- Ennusteen lasku on seurausta ennen kaikkea vientimarkkinoiden näkymien heikentymisestä. Maaliskuun suhdanne-ennusteeseen verrattuna vientimarkkinoiden heikentyneet näkymät vievät Suomen tämän ja ensi vuoden talouskasvusta yhteensä runsaat 2 %-yksikköä, toteaa pääekonomisti Heiskanen.
Vähäisen talouskasvun heijastusvaikutukset jäävät kuitenkin maltillisiksi. Työttömyys nousee edelleen, mutta olosuhteisiin nähden verrattain vähän. Inflaatio hidastuu yhä hieman, minkä seurauksena reaalipalkat hieman nousevat ja mahdollistavat pienen kulutuksen kasvun. Asuntomarkkinoiden tilanne säilyy vakaana. Heikon vientikehityksen vuoksi vaihtotaseen vaje ei kuitenkaan juuri pienene.
Julkisen talouden vaje ei pienene alkuperäisten kaavailujen mukaisesti. Valtiovarainministeriön kesäkuussa arvioimaa kehitystä hitaampi talouskasvu lisää vajetta 1-2 miljardilla eurolla vuonna 2015. Suomen julkinen talous ei riko EU-kriteereitä ensi vuonna heikentyneestä tilanteesta huolimatta. Julkinen velka ylittää 60 %:n rajan, mutta vähemmän kuin mitä Suomen osuus on ERVV:n lainoista. Lisäksi tilannetta on pakotteiden vuoksi pidettävä poikkeuksellisena, joten kriteerejä ei voida tulkita tavanomaiseen tapaan.
Pääekonomisti Heiskasen mukaan nykytilanteessa ei kuitenkaan kannata lähteä tekemään lisäsäästöjä, eikä varsinkaan veron korotuksia, ensi vuodelle.
- Mahdolliset elvytystoimet eivät saa johtaa kestävyysvajeen kasvuun. Ensi vuonna suureneva vaje on kompensoitava rakenteellisina toimina sekä myöhempiin vuosiin suuntautuvina menosäästöinä. Tämä on tärkeää myös siksi, että vaihtotaseen vaje alkaa vaikuttaa enenevässä määrin rakenteelliselta ongelmalta.
Talousnäkymien riskit ovat poikkeukselliset. Geopoliittinen tilanne voi myös kohentua nopeasti, jolloin riskit eivät realisoidu odotetusti. Vastaavasti riskejä saatetaan aliarvioida. Euroalueen talous on edelleen hauraassa tilassa, jonka tasapaino voi järkkyä, jos talouskehitys heikkenee uudestaan. Suomessa pitkään jatkunut stagnaatio lisää riskiä heikon jakson pitkittymisestä ja pitkän ajan kasvunäkymien heikkenemisestä.
LISÄTIETOJA: Pääekonomisti Reijo Heiskanen, puh. 050 568 6623