Markkinat
Metso-konsernin pääasiakasteollisuudet ovat sellu- ja paperiteollisuus, rakennus- ja maanrakennusteollisuus, kaivosteollisuus sekä muu prosessi- ja energiateollisuus.
Sellu- ja paperiteollisuuden uusien investointihankkeiden vähäisyys rajoitti paperiteknologian sekä automaatio- ja säätöteknologian tuotteiden kysyntää kaikilla päämarkkinoilla vuoden loppupuolelle asti, jolloin tilanne alkoi lievästi kohentua erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Korvausinvestointien, prosessinosien uusintojen sekä varaosa- ja huoltopalveluiden kysyntä säilyi hyvänä koko vuoden.
Energia- ja kemianteollisuuden heikko kannattavuus vähensi alan investointihalukkuutta ja rajoitti automaatio- ja säätöteknologian tuotteiden kysynnän kasvua.
Maanrakennusteollisuudelle toimitettavien kivenmurskainten kysyntä Euroopassa oli hyvä, mutta Pohjois-Amerikassa maanrakennusteollisuuden koneinvestoinnit eivät vastanneet odotuksia. Kaivosmurskainten kysyntä oli heikkoa kaikilla markkinoilla.
Metsäkoneiden kysyntä jatkui hyvänä Euroopassa. Sen sijaan Pohjois-Amerikassa metsäkoneiden markkinatilanne oli heikko kertomusvuoden loppupuolelle saakka.
Saadut tilaukset ja tilauskanta
Vuonna 1999 saatiin uusia tilauksia 3 528 miljoonan euron arvosta (3 399 milj. e vuonna 1998). Kuitu- ja paperiteknologian liiketoiminta-alueen, kiven ja mineraalien käsittelyryhmän sekä vaihteet ja komponentit -ryhmän saamien tilausten määrät kasvoivat vuoteen 1998 verrattuna. Sen sijaan automaatio- ja säätöteknologian liiketoiminta-alueen sekä metsäkoneiden tilausmäärät laskivat. Konsernin tilauskanta oli kertomusvuoden lopussa
1 586 miljoonaa euroa (31.12.1998: 1 342 milj. e), mikä oli 18 prosenttia edellisvuotta enemmän. Kertomusvuoden viimeisellä neljänneksellä tilauskantaan kirjattiin muun muassa 250 miljoonan euron paperikonetilaus Italiaan.
Liikevaihto
Metso-konsernin liikevaihto oli 3 387 miljoonaa euroa vuonna 1999 (3 695 milj. e), mikä oli 8 prosenttia pienempi kuin edellisvuonna. Kiven ja mineraalien käsittelyryhmän sekä vaihteet ja komponentit -ryhmän liikevaihto kasvoi. Automaatio- ja säätöteknologian liiketoiminta-alueen liikevaihto pysyi lähes viime vuoden tasolla. Kuitu- ja paperiteknologian sekä metsäkoneiden liikevaihto laski edellisvuodesta suurten toimitusten puuttuessa ja metsäkoneiden toimitusmäärien pienennyttyä.
Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus konsernin liikevaihdosta oli 90 prosenttia (87 %) eli
3 042 miljoonaa euroa (3 219 milj. e). Liikevaihdosta 56 prosenttia tuli Euroopasta, 28 Pohjois-Amerikasta, 8 Aasian ja Tyynenmeren alueelta, 5 Etelä-Amerikasta ja loput 3 prosenttia muualta maailmasta.
Kannattavuus
Konsernin kannattavuus oli heikko vuonna 1999. Kertomusvuoden liiketappio oli 10 miljoonaa euroa (liikevoitto 246 milj. e), johon sisältyy sulautumisesta ja saneerauksesta johtuvia kertaluonteisia kuluja 67 miljoonaa euroa. Kannattavuus oli kaikilla liiketoiminta-alueilla vuotta 1998 heikompi ja tappiollinen kuitu- ja paperiteknologian liiketoiminta-alueella.
Tulos ennen satunnaiseriä ja veroja oli 28 miljoonaa euroa negatiivinen (251 milj. e positiivinen). Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät saatuja osinkoja 9 miljoonaa euroa ja valuuttakurssivoittoja 8 miljoonaa euroa. Katsauskauden nettotulos ilman satunnaiseriä oli 29 miljoonaa euroa negatiivinen (186 milj. e positiivinen). Tulos osaketta kohti oli 0,22 euroa negatiivinen (1,37 e positiivinen). Sitoutuneen pääoman tuotto oli 1,6 prosenttia (16,5 %). Oman pääoman tuotto oli negatiivinen (16,1 % positiivinen).
Rauman ja Valmetin laskentaperiaatteiden yhdenmukaistamisesta aiheutuneista tulosvaikutteisista eristä satunnaisiin tuottoihin kirjattiin 22 miljoonaa euroa ja satunnaisiin kuluihin 27 miljoonaa euroa. Satunnaisiin kuluihin on lisäksi kirjattu jatkojalostuskoneliiketoimintaan liittyvän goodwillin kertapoistona 54 miljoonaa euroa.
Indonesialaiselle APRIL-ryhmälle viivästyneisiin toimituksiin liittynyt vaihto-omaisuuden tappion uhka on poistunut.
Liiketoiminta-alueet
Kuitu- ja paperiteknologian liikevaihto laski 12 prosenttia edellisvuodesta ja oli 1 711 miljoonaa euroa (1 949 milj. e). Liiketoiminta-alueen osuus konsernin liikevaihdosta oli 50 prosenttia (52 %). Kannattavuus heikkeni rajusti edellisvuoteen verrattuna ja liiketappio oli 75 miljoonaa euroa (liikevoitto 112 milj. e) eli -4,4 prosenttia liikevaihdosta (5,7 %). Liiketappioon sisältyy kertaluonteisia kuluja 45 miljoonaa euroa. Kannattavuutta heikensi ensisijaisesti toimitusmäärien merkittävä lasku ja kireä hintakilpailu. Paperiteknologiassa jatkojalostus-koneet -liiketoiminta oli yhä selvästi tappiollinen, ja kartonkikoneiden kannattavuus jatkui heikkona. Myös paperikoneliiketoiminnan kannattavuus laski selvästi.
Automaatio- ja säätöteknologian liikevaihto oli lähes sama kuin edellisvuonna eli 599 miljoonaa euroa (597 milj. e). Liiketoiminta-alueen osuus konsernin liikevaihdosta oli 17 prosenttia (16 %). Kannattavuus heikkeni edellisvuoteen verrattuna. Liiketoiminta-alueen liikevoitto oli 6 miljoonaa euroa (38 milj. e) eli 1 prosentti liikevaihdosta (6,3 %). Liikevoittoon sisältyy kertaluonteisia kuluja 11 miljoonaa euroa. Kannattavuutta heikensi matala kapasiteetin käyttöaste ja kireä hintakilpailu.
Metsäkoneiden liikevaihto laski 11 prosenttia edellisvuodesta ja oli 471 miljoonaa euroa
(530 milj. e). Liiketoiminta-ryhmän osuus konsernin liikevaihdosta oli 14 prosenttia (14 %). Kannattavuus heikkeni edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto oli 28 miljoonaa euroa
(42 milj. e) eli 6 prosenttia liikevaihdosta (7,9 %). Kannattavuuden heikkeneminen johtui toimitusmäärien huomattavasta laskusta tärkeillä Pohjois-Amerikan markkinoilla.
Kiven ja mineraalien käsittelyryhmän liikevaihto oli lähes sama kuin edellisvuonna eli 469 miljoonaa euroa (465 milj. e). Liiketoiminta-ryhmän osuus konsernin liikevaihdosta oli 13 prosenttia (12 %). Kannattavuus heikkeni edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto oli 22 miljoonaa euroa (34 milj. e) eli 4,7 prosenttia liikevaihdosta (7,3 %). Kannattavuuden heikkenemiseen vaikutti ensisijaisesti kaivostoimitusten vähäinen määrä.
Vaihteet ja komponentit -ryhmän liikevaihto kasvoi 7 prosenttia edellisvuodesta ja oli 103 miljoonaa euroa (96 milj. e). Liiketoiminta-ryhmän osuus konsernin liikevaihdosta oli 3 prosenttia (3 %). Kannattavuus heikkeni edellisvuoteen verrattuna. Liikevoitto jäi 1 miljoonaan euroon (7 milj. e) eli 1 prosenttiin liikevaihdosta (7,3 %).
Erikoisautojen valmistuksen liikevaihto laski 5 prosenttia edellisvuodesta ja oli 114 miljoonaa euroa (120 milj. e). Liiketoimintaryhmän osuus konsernin liikevaihdosta oli 3 prosenttia (3 %). Kannattavuus parani hieman edellisvuodesta. Liikevoitto oli 27 miljoonaa euroa (25 milj. e) eli 24 prosenttia liikevaihdosta (21 %).
Konsernin liikevaihdosta on eliminoitu 78 miljoonaa euroa (62 milj. e) liiketoiminta-alueiden välistä liikevaihtoa.
Investoinnit sekä yritysostot ja -myynnit
Konsernin bruttoinvestoinnit yritysostot mukaan lukien olivat 237 miljoonaa euroa (157 milj. e) eli 7,0 prosenttia konsernin liikevaihdosta (4,3 %). Kertomusvuonna tehtiin päätös uuden huoltoteknologiakeskuksen perustamisesta Kiinaan. Investoinnin arvo on 11 miljoonaa euroa. Metso perusti myös kunnossapitopalveluita tarjoavan yhteisyrityksen, Scandinavian Mill Service Oy:n yhdessä YIT-yhtymän kanssa.
Kuitu- ja paperiteknologian liiketoiminta-aluetta täydennettiin ostamalla saksalaiset Eduard Küsters Maschinenfabrik GmbH & Co. KG:n kuitulevyjen puristindivisioona ja levyteollisuuden laitteita valmistava Kvaerner Panel Systems GmbH. Metsäkoneryhmään hankittiin uusiseelantilainen raskaiden harvesteripäiden valmistaja Waratah Group ja yhdysvaltalainen katkaisukonevalmistaja Siiro Equipment. Kiven ja mineraalien käsittelyryhmään ostettiin pohjoisirlantilainen liikuteltavien seulojen valmistaja, Masterskreen International, yhdysvaltalainen seuloja ja murskaimia valmistavan W.S. Tylerin liiketoiminta sekä varaosiin ja huoltopalveluihin erikoistuneen yhdysvaltalaisen ANI Minerals Processing Incin Helser-divisioona. Vaihteet ja komponentit -ryhmään hankittiin pääosa Componenta Oy:n (ent. Santasalo-JOT -konserni) vaihdeliiketoiminnasta.
Metso myi kertomusvuonna Oy Scan-Auto Ab:n. Metso allekirjoitti sopimuksen metsäkoneita valmistavan Timberjack-ryhmän myynnistä amerikkalaiselle Deere & Companylle 600 miljoonalla eurolla. Kauppa vaatii vielä kilpailuviranomaisten hyväksynnän, minkä odotetaan tapahtuvan kevään 2000 aikana.
Tutkimus ja kehitys
Konsernin tutkimus- ja kehityskustannukset olivat kertomusvuonna 127 miljoonaa euroa
(119 milj. e) eli 3,7 prosenttia liikevaihdosta (3,2 %).
Henkilöstö
Vuoden 1999 lopussa Metso-konsernin palveluksessa oli 23 274 henkilöä (23 064). Ostettujen yritysten henkilöstömäärä oli 1 310 henkilöä. Suomessa konsernin palveluksessa työskenteli 11 186 henkilöä eli 48 prosenttia koko henkilöstöstä, muissa Pohjoismaissa 2 361 henkilöä eli 10 prosenttia, muualla Euroopassa 2 840 henkilöä eli 12 prosenttia, Pohjois-Amerikassa 4 678 henkilöä eli 20 prosenttia, Aasian ja Tyynenmeren alueella 585 henkilöä eli 3 prosenttia, Etelä-Amerikassa 587 henkilöä eli 3 prosenttia ja muualla maailmassa 1 037 henkilöä eli 4 prosenttia. Palkkojen kokonaissumma oli 758 miljoonaa euroa (745 milj. e).
Hallitus, tilintarkastajat ja johto
Valmetin 30.3.1999 ja Rauman 31.3.1999 pidetyissä varsinaisissa yhtiökokouksissa valittu hallitus jatkoi Metso Oyj:n hallituksena. Hallituksen puheenjohtajana toimii Pertti Voutilainen ja varapuheenjohtajana Mikko Kivimäki. Hallituksen muut jäsenet ovat Felix Björklund, Jaakko Rauramo, Matti Sundberg, Markku Tapio ja henkilöstön edustajana Pertti Turtiainen. Tilintarkastusyhteisönä toimii SVH Pricewaterhouse Coopers Oy.
Kertomusvuoden aikana Metson ylimmässä johdossa tapahtui muutoksia. Metso Oyj:n hallitus päätti 23.9.1999, että sulautumisen yhteydessä pääjohtajaksi valittu Matti Sundberg jättää johtamiseen liittyvät tehtävät yhtiössä 1.10.1999, minkä jälkeen toimitusjohtaja Heikki Hakala toimii konsernin johtoryhmän puheenjohtajana. Heikki Hakala jää eläkkeelle vuoden 2001 alussa.
Rahoitus
Metson liiketoiminnan kassavirta oli 2 miljoonaa euroa negatiivinen (129 milj. e positiivinen). Metson korolliset nettovelat olivat vuoden 1999 lopussa yhteensä 465 miljoonaa euroa (178 milj. e). Nettovelkojen suhde omaan pääomaan eli nettovelkaisuusaste oli 42,8 prosenttia (14,6 %). Konsernin omavaraisuusaste oli 37,3 prosenttia (45,4 %).
Moody's Investors Service vahvisti Metson pitkäaikaisten lainojen luokitukseksi Baa2. Standard & Poors' antoi pitkien lainojen luokitukseksi BBB+ ja lyhytaikaisten lainojen A-2.
Osakkeet
Metso Oyj:n osakkeiden määrä 31.12.1999 oli 135 817 275 kappaletta ja osakepääoma 228 miljoonaa euroa.
Metso Oyj:n osakkeiden noteeraus alkoi 1.7.1999 Helsingin ja New Yorkin pörsseissä. Metso Oyj:n osakkeita vaihdettiin Helsingin Pörssissä heinä-joulukuussa 198 miljoonan euron arvosta. Tämän kauden korkein noteeraus oli 13,70 euroa ja alin 9,65 euroa. Osakkeen hinta 31.12.1999 oli 12,90 euroa ja yhtiön markkina-arvo oli 1 752 miljoonaa euroa. New Yorkin pörssissä vaihto oli heinä-joulukuussa 5,4 miljoonaa dollaria. ADS-todistuksen hinta 31.12.1999 oli 13,50 dollaria. Ylin kurssi oli 13,75 ja alin 10,13 dollaria. Vuoden alkupuoliskolla erillisinä noteerattujen Rauma Oyj:n ja Valmet Oyj:n sekä Metso Oyj:n osakevaihto yhteensä Helsingin Pörssissä oli 496 miljoonaa euroa (972 milj. e).
Metso Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous 18.8.1999 valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta voitonjakokelpoisilla varoilla enintään se määrä, joka vastaa 5 prosenttia yhtiön osakepääomasta käytettäväksi vastikkeena yrityskaupoissa tai investointien rahoittamisessa. Vuoden 1999 aikana omia osakkeita hankittiin 18,2 miljoonalla eurolla yhteensä 1 697 100 kappaletta. Osakkeista käytettiin 1 136 259 kappaletta yhdysvaltalaisen W.S.Tylerin liiketoiminnan hankintaan. Yhtiön hallussa 31.12.1999 oli 560 841 omaa osaketta hankintahinnaltaan 6,1 miljoonaa euroa (10,86 euroa/osake).
Hallituksella ei ole voimassa olevaa osakeantivaltuutusta.
Vuosi 2000 -projekti
Vuosituhannen vaihtuminen ei vaikuttanut haitallisesti Metson liiketoimintaan tai toiminnan tulokseen. Vuosi 2000 -työryhmät jatkavat työtään kuluvan vuoden maaliskuulle varmistaakseen, ettei karkauspäivän käsittely aiheuta häiriöitä. Vuosi 2000 -projektin kokonaiskustannukset olivat noin 11,5 miljoonaa euroa, josta noin 5,5 miljoonaa euroa kirjattiin edellisvuonna ja loput 6 miljoonaa euroa vuonna 1999.
Metso-konsernin synty
Rauman ja Valmetin ylimääräiset yhtiökokoukset hyväksyivät yhtiöiden sulautumisen 31.1.1999. Euroopan komissio ilmoitti 8.2.1999, että se ei vastusta Rauman ja Valmetin suunniteltua sulautumista. Yhdysvaltain liittovaltion kilpailuvirasto ja Kanadan kilpailu-viranomainen olivat jo aiemmin antaneet vastaavat päätökset. Patentti- ja rekisterihallitus antoi 18.6.1999 luvan yhtiöiden sulautumisen täytäntöönpanoon. Sulautuminen tuli voimaan 1.7.1999. Yhtiö toimi 1.7.1999 - 24.8.1999 nimellä Valmet-Rauma Oyj. Ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi 18.8.1999 konsernin uudeksi nimeksi Metso Oyj:n, ruotsiksi Metso Abp ja englanniksi Metso Corporation. Uusi nimi rekisteröitiin 24.8.1999.
Saneeraustoimet
Kertomusvuonna toteutettiin sopeuttamistoimia markkinatilanteen, heikon tuloskehityksen ja liiketoimintojen rakenteen vaatimien muutosten vuoksi. Näiden sekä sulautumisesta johtuvien toimenpiteiden seurauksena konserni vähentää henkilöstöään yhteensä arviolta 2 000 henkilöllä vuoden 2000 loppuun mennessä. Vähennyksiä koskevat yksikkökohtaiset yhteistoimintaneuvottelut saatiin päätökseen vuoden 1999 loppuun mennessä.
Arvioidut sulautumisen synergiaedut, markkinatilanteeseen sopeutumisen ja rakennemuutosten tuomat hyödyt ovat vuositasolla yli 100 miljoonaa euroa. Valtaosa synergiaeduista muodostuu kustannussäästöistä ja realisoituu kuitu- ja paperiteknologian liiketoiminta-alueella. Synergiaedut ja kustannussäästöt arvioidaan saavutettavan täysimääräisinä vuonna 2001. Sulautumisesta ja rakennemuutoksista aiheutuvat kertakustannukset olivat 67 miljoonaa euroa.
Tilikauden jälkeiset tapahtumat
Tammikuussa tehtiin tarjous amerikkalaisen paperikonevalmistaja Beloitin huoltotoimintojen ostamisesta 160 miljoonalla dollarilla. Kaupan odotetaan vahvistuvan kevään aikana. Tarjoukseen sisältyvien toimintojen liikevaihto oli Beloitissa noin 200 miljoonaa dollaria.
Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä
Konsernin jakokelpoinen oma pääoma 31.12.1999 oli 581 miljoonaa euroa. Emoyhtiön jakokelpoinen oma pääoma oli 461 miljoonaa euroa. Yhtiön ulkona olevien osakkeiden määrä 31.12.1999 oli 135 256 434 kappaletta, jotka oikeuttavat täyteen osinkoon vuodelta 1999.
Metso Oyj:n hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,40 euroa osakkeelta.
Lähiajan näkymät
Markkinasellun hinta on jatkanut nousuaan ja paperilajien hinnat ovat edelleen vahvistuneet. Sellu- ja paperiteollisuuden investointien arvioidaan kasvavan ja lisäävän kuitu- ja paperiteknologian sekä automaatio- ja säätöteknologian tuotteiden kysyntää. Prosessinosien uusintojen sekä varaosa- ja huoltopalveluiden kysynnän arvioidaan jatkuvan hyvänä.
Maanrakennusteollisuuden investointien arvioidaan jatkuvan hyvänä Euroopassa ja vilkastuvan myös Pohjois-Amerikan markkinoilla. Perusmetallien hintojen vahvistumisen arvioidaan luovan paremmat edellytykset myös kaivosteollisuuden investoinneille kuluvana vuonna.
Kaakkois-Aasian ja Etelä-Amerikan markkinoilla investointitoiminnan edellytysten arvioidaan kehittyvän varovaisen myönteisesti.
Metsäkoneiden kysynnän arvioidaan pysyvän hyvänä sekä Euroopassa että Pohjois-Amerikassa.
Konsernin kannattavuuden odotetaan parantuvan selvästi kuluvana vuonna sekä saneeraustoimien vaikutusten että paremman markkinatilanteen ansiosta.
Helsingissä helmikuun 16. päivänä 2000
Pertti Voutilainen
Mikko Kivimäki
Felix Björklund
Jaakko Rauramo
Matti Sundberg
Markku Tapio
Pertti Turtiainen
Täydellinen raportti taulukkoineen on ladattavissa alla olevasta linkistä.
