Nordkalk Oyj Abp PÖRSSITIEDOTE 26.1.2007 klo 14.00
NORDKALKIN LIIKEVAIHTO KASVOI VOIMAKKAASTI
TILINPÄÄTÖSTIEDOTE 2006
. liikevaihto kasvoi 303,8 (2005: 269,6) miljoonaan euroon (+13 %)
. voitto ennen veroja ja vähemmistöosuuksia ja kasvoi 24,5 (13,9) miljoonaan
euroon (+75 %)
. kalkkiuunin rakentaminen Norjaan aloitettiin
. myönteistä kehitystä Puolassa ja Baltiassa
. paperikoneita suljettiin Suomessa
. korkeat energia- ja rahtikustannukset
Vuoden 2006 kokonaismyynti kasvoi voimakkaasti verrattuna vuoteen 2005. Tämä on
osin seurausta siitä, että vuoden 2005 tulosta rasitti Suomen paperiteollisuuden
työmarkkinakiista. Vuoden 2006 myönteinen kehitys, etenkin kannattavuuden
paraneminen, johtuu kuitenkin myös kustannustehokkuudesta ja kapasiteetin
korkeasta käyttöasteesta. Teollisuuden korkeasuhdanne johti kalkkikivipohjaisten
tuotteiden kysynnän voimakkaaseen nousuun etenkin rakennusaine- ja
terästeollisuudessa.
TEOLLISUUS
Joidenkin paperikoneiden sulkeminen Suomessa vähensi sekä paperipigmentti GCC:n
myyntiä että paperipigmentti PCC:n valmistuksessa käytettävän poltetun kalkin
myyntiä. Toteutumatta jäänyt myynti voitiin kuitenkin osin kompensoida
kasvaneella myynnillä Ruotsin paperiteollisuudelle. Myynti selluloosatehtaille
Suomessa oli hyvä.
Terästehtaiden tuotantotahti jatkui kiivaana vuonna 2006. Toimitukset
terästehtaille Puolassa ja Saksassa ovat kasvaneet voimakkaasti ja myös Suomessa
ja Ruotsissa myynti on kasvanut. Kuluneena vuonna rakentamisessa on vallinnut
korkeasuhdanne, mikä merkitsi voimakasta kysynnän kasvua
rakennusaineteollisuudessa kaikilla markkina-alueillamme. Loppuvuoden leuto sää
pidensi sesonkia, mikä vaikutti myönteisesti myyntiin. Sama päti myös tien- ja
maanrakennukseen tarkoitettujen tuotteiden myyntiin. Etenkin Puolassa näiden
tuotteiden myynti on kasvanut voimakkaasti. Myynti kemianteollisuudelle kasvoi
vuoteen 2005 verrattuna.
MAATALOUS
Maatalouden kokonaismyynti oli jonkin verran vuoden 2005 myyntiä parempi. Vuoden
alussa levitysolosuhteet olivat hyvät, kun taas sateinen syksy esti kalkituksen
kauden lopussa. Maanviljelijöiden kalkitushalukkuuteen vaikuttaa etenkin Suomessa
ja Ruotsissa myös julkinen keskustelu EU:n maataloustuista. Myynti
rehuteollisuudelle laski hieman.
YMPÄRISTÖNHOITO
Ympäristönhoitotuotteiden kokonaismyynti kasvoi vuoteen 2005 verrattuna.
Savukaasujen puhdistukseen käytettävien tuotteiden käyttö kasvoi voimakkaasti
Suomessa ja Ruotsissa, sillä pitkään jatkunut kuiva kausi lisäsi hiilivoimaloiden
käyttöastetta. Vedenpuhdistustuotteiden myynti väheni jonkin verran.
NELJÄS VUOSINELJÄNNES JONKIN VERRAN VUODEN 2005 VASTAAVAA PAREMPI
Liikevaihto kasvoi jonkin verran neljännellä vuosineljänneksellä ja oli 80,7
(73,0) miljoonaa euroa. Liikevoitto kohosi 8,8 (6,6) miljoonaan euroon.
Teollisuuden korkeasuhdanteella oli myönteinen vaikutus neljännen
vuosineljänneksen tulokseen, samoin kuin leudolla myöhäissyksyllä joka pidensi
rakennussesonkia. Vuosineljännestä rasitti kuitenkin maatalouden toteutumatta
jääneet kalkitukset.
VUODEN 2006 TALOUDELLINEN TULOS
Liikevaihto kohosi 303,8 (269,6) miljoonaan euroon ja myynti kasvoi lähes
kaikissa asiakassegmenteissä.
Liikevoitto kasvoi 34 prosenttia ja oli 36,8 (27,5) miljoonaa euroa, joka on 12,1
(10,2) prosenttia liikevaihdosta. Vuosineljännestä rasittivat korkeat
energiakustannukset sekä tuotannon ongelmat Ruotsissa, mikä johti siihen, että
Nordkalk kykeni myymään päästöoikeuksia 2,4 (1,0) miljoonan euron edestä.
Suunnitelman mukaiset poistot olivat 25,8 (26,9) miljoonaa euroa.
Nettorahoituskulut laskivat 1,2 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2005 ja olivat
12,3 miljoonaa euroa. Voitto ennen satunnaisia eriä oli 24,5 (13,9) miljoonaa
euroa, mikä vastaa 8,1 (5,2) prosenttia liikevaihdosta.
Toiminnan kassavirta oli edelleen hyvä.
Sijoitetun pääoman tuotto oli 13,8 (10,2) prosenttia.
Taseen loppusumma kohosi 345,8 (31.12.2005: 330,9) miljoonaan euroon.
Omavaraisuusaste laski 15,2 (26,1) prosenttiin.
INVESTOINNIT
Vuoden kokonaisinvestoinnit kohosivat 22,0 (14,1) miljoonaan euroon ja
rahoitettiin omalla kassavirralla.
Huhtikuussa tehtiin päätös, että norjalainen yhtiö NorFraKalk AS, jonka Nordkalk
Oyj Abp ja Franzefoss Minerals AS omistavat puoliksi, rakentaa kalkkiuunin
Norjaan. Uuden uunin kapasiteetti tulee olemaan 200 000 tonnia poltettua kalkkia
vuodessa ja se arvioidaan otettavan käyttöön syksyllä 2007.
Puolan S?awnossa peruskorjattiin jauhatuslaitos, johon asennettiin uusi
tuotantolinja.
Alekseevkan kalkkitehtaan investointiohjelma Venäjälle eteni suunnitelmien
mukaisesti, mikä tarjoaa mahdollisuuksia kapasiteetin lisäämiseen ja
tuotevalikoiman laajentamiseen.
Kolmannella vuosineljänneksellä Luulajan uunin korjaustyö Ruotsissa valmistui ja
uuni otettiin käyttöön syyskuussa. Myös Köpingin uunin korjaustyö Ruotsissa
saatiin päätökseen.
RAHOITUS
Nordkalk järjesteli rahoituksensa uudelleen vuoden 2006 aikana. Nordkalk maksoi
takaisin kaikki pääomalainansa, yhteensä 49,1 miljoonaa euroa. Nordkalk pyrkii
alhaisempiin rahoituskustannuksiin korvaamalla korkeakorkoisen lainan
pankkilainalla. Rahoitus erääntyy vuosina 2010-2013 nykyisin luottosopimuksin.
Rahoitus on sidottu joihinkin tunnuslukuihin, joiden kehitys vaikuttaa
rahoituskustannuksiin.
OSAKKEENOMISTAJAT
Nordkalkin omistaa suomalainen sijoittajaryhmä, joka koostuu seuraavista
sijoittajista: Ahlström Capital Oy (30,5 %), Rettig Group Oy Ab (21,0 %), ryhmä
pääosin institutionaalisia sijoittajia (45,0 %) sekä yhtiön johto (3,5 %).
Omistusrakenne muuttui kun CapManin hallinnoimat rahastot myivät 28.12.2006
kaikki osakkeensa Nordkalkissa. Ahlström Capitalin omistusosuus nousi 25,7 %:sta
30.5 %:iin ja Rettigin 1,9 %:sta 21,0 %:iin. Åbo Akademin säätiön omistus nousi
8,7 %:iin, Svenska litteratursällskapet i Finlandin omistus 7,0 %:iin ja Furuvik
Investin omistus 7,3 %:iin.
HENKILÖKUNTA
Vuoden lopussa henkilökunnan kokonaismäärä oli 1304 (1347). Henkilöstön määrä oli
vuonna 2006 keskimäärin 1353 (1316). Henkilöstön määrän kasvu johtuu venäläisen
kalkkiyhtiö Alekseevkan hankinnasta syksyllä 2005.
Nordkalk on osallistunut Suomessa uuden ammattitutkinnon luomiseen kaivosalalle
ja ensimmäiset kuusi kaivosmiestä suorittivat tutkintonsa syyskuussa 2006.
Samanaikaisesti käynnistettiin kaksivuotinen työnjohdon koulutus.
Kolmevuotinen 0-tapaturmaa-projekti Lappeenrannassa saatiin päätökseen erittäin
hyvin tuloksin. Vuonna 2003 sattui 17 tapaturmaa ja vuonna 2006 ne olivat
vähentyneet 3:een. Sairauspäivien lukumäärä väheni 254:stä 11:sta. Tämän pohjalta
tullaan tapaturmien vähentämiseen tähtäävää työtä tehostamaan koko Nordkalkissa.
TUTKIMUS JA KEHITYS
Kehityskustannukset olivat 3,3 (3,2) miljoonaa euroa, mikä on 1,1 (1,2)
prosenttia liikevaihdosta.
Kehitystoiminta suuntautuu sekä louhitun raaka-aineen käyttöasteen lisäämiseen
että uusien tuoteratkaisujen ja markkinasovellusten luomiseen
kalkkikivipohjaisille tuotteille.
Geologinen toiminta tähtää raaka-aineen saatavuuden turvaamiseen pitkällä
aikavälillä sekä mahdollisimman tehokkaaseen louhintaan nykyisissä
kalkkikiviesiintymissä. Tehokas louhinta pohjautuu täsmälliseen tietoon
yksittäisten esiintymien geologisista ominaisuuksista.
YMPÄRISTÖ JA LAATU
Kaikki Suomen ja Puolan tuotantolaitokset sekä koko toiminta Ruotsissa on
ympäristösertifioitu ISO 14001 -standardin mukaisesti. Virossa ja Puolassa
suoritetaan säännöllisesti ympäristökatselmuksia. Kaikilla paikkakunnilla tehdään
jatkuvaa työtä ympäristöön kohdistuvien vaikutusten kuten melun, tärinän ja
pölyämisen minimoimiseksi.
Vuonna 2006 käytettiin ympäristöinvestointeihin yhteensä 1,2 (1,1) miljoonaa
euroa.
Koko toiminta Ruotsissa on sertifioitu ISO 9001:2000 -standardin mukaisesti,
samoin kuin osa tuotannosta Suomessa. Puolassa sertifioitiin vuonna 2006 kaikki
tuotantolaitokset ja myynti. Laatu- ja ympäristöjärjestelmäkoulutusta
järjestetään säännöllisesti.
RISKIT
Nordkalkissa suoritettiin vuonna 2006 riskien kartoitus ja todettiin, että
merkittävimmät riskit, joilla voi olla negatiivinen vaikutus yhtiön toimintaan ja
taloudelliseen kehitykseen, ovat raaka-aineen saatavuus, energian hinta,
ympäristövaatimukset, taloudelliset riskit, tuotantolaitosten vauriot sekä
ammattitaitoisen työvoiman saatavuus.
HALLITUS, TOIMITUSJOHTAJA JA TILINTARKASTAJAT
Hallituksen kokoonpano oli seuraava:
Björn Mattsson puheenjohtaja
Morten Ahlström jäsen
Jan Inborr jäsen
Jukka Järvelä jäsen 28.12.2006 saakka
Bjarne Mitts jäsen 18.1.2007 alkaen
Orvo Siimestö jäsen 28.12.2006 saakka
Christoffer Taxell jäsen
Hallituksen jäsenet Jukka Järvelä ja Orvo Siimestö jättivät hallitustehtävänsä
kun CapManin hallinnoimat rahastot myivät osakeomistuksensa Nordkalkissa 28.
joulukuuta 2006. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin 18.1.2007 Bjarne Mitts,
Rettig Groupin toimitusjohtaja.
Toimitusjohtaja on Bertel Karlstedt.
Tilintarkastajana on toiminut KPMG Oy Ab, KHT-yhteisö päävastuullisena
tilintarkastajanaan Sixten Nyman, KHT.
HALLITUKSEN EHDOTUS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ
Emoyhtiön jakokelpoinen pääoma on 31,9 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa, että
osinkoa ei jaeta, ja että tilikauden voitto siirretään käyttämättömiin
voittovaroihin.
NÄKYMÄT VUODELLE 2007
Nordkalkin liikevaihdon ja tuloksen arvioidaan kasvavan jonkin verran vuonna
2007. Kasvua odotetaan etenkin Puolasta ja Baltiasta.
Paraisilla 26. tammikuuta 2007
Nordkalk Oyj Abp
Björn Mattsson
Morten Ahlström
Jan Inborr
Bjarne Mitts
Christoffer Taxell
Bertel Karlstedt, toimitusjohtaja
Tilintarkastettu
LISÄTIETOJA:
Bertel Karlstedt, toimitusjohtaja, +358 204 55 6406 tai +358 40 553 3859
Kim Nordell, talousjohtaja, +358 204 55 6337 tai +358 400 823 392
Nordkalk on Pohjois-Euroopan johtava korkealaatuisten kalkkikivipohjaisten
tuotteiden valmistaja, jonka tuotteita käytetään mm. paperi-, teräs- ja
rakennusaineteollisuudessa sekä ympäristönhoidossa ja maataloudessa. Tuotemerkki
on Nordkalk.
www.nordkalk.com
TULOSLASKELMA
MEUR 10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/
2006 2005 2006 2005
Liikevaihto 80,7 73,0 303,8 269,6
Tuotanto-, myynti- ja -71,9 -66,3 -267,0 -242,1
hallintokulut
Liikevoitto 8,8 6,6 36,8 27,5
% 10,9 % 9,1 % 12,1 % 10,2 %
Rahoitustuotot ja -kulut -3,2 -3,0 -12,3 -13,5
Voitto ennen satunnaisia eriä 5,6 3,6 24,5 13,9
% 7,0 % 4,9 % 8,1 % 5,2 %
Voitto ennen veroja ja 5,6 3,6 24,5 13,9
vähemmistöosuuksia
Verot -1,6 -1,7 -7,6 -4,6
Vähemmistöosuus -0,7 -0,9 -3,1 -2,7
Tilikauden voitto 3,3 1,0 13,7 6,7
TASE
MEUR 31.12.2006 31.12.2005
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet 9,4 8,9
Aineelliset hyödykkeet 248,2 237,4
Sijoitukset 1,4 1,9
Pysyvät vastaavat yhteensä 259,0 248,3
Vaihtuvat vastaavat
Vaihto-omaisuus 34,0 34,5
Saamiset 42,4 38,7
Rahat ja pankkisaamiset 10,4 9,4
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 86,8 82,6
Vastaavaa yhteensä 345,8 330,9
Oma pääoma
Oma pääoma 39,1 24,5
Pääomalaina 0,0 49,1
Oma pääoma yhteensä 39,1 73,6
Vähemmistöosuus 13,5 12,8
Pakolliset varaukset 1,1 1,0
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma 237,0 190,6
Lyhytaikainen vieras pääoma 55,1 52,8
Vieras pääoma yhteensä 292,1 243,4
Vastattavaa yhteensä 345,8 330,9
RAHOITUSLASKELMA
MEUR 1-12/2006 1-12/2005
Liiketoiminnan rahavirta 43,9 32,4
Investointien rahavirta -20,8 -14,6
Korollisten velkojen muutos 26,8 -12,3
Pääomalainan muutos -49,1 -5,7
Muuntoerot ja muut muutokset 0,2 -0,1
Rahavarojen muutos 1,1 -0,2
Rahavarat kauden alussa 9,4 9,6
Rahavarat kauden lopussa 10,4 9,4
TUNNUSLUVUT
31.12.2006 31.12.2005
Sijoitettu pääoma Meur 266,5 271,4
Korollinen vieras pääoma Meur 213,9 185,0
Korollinen nettovelka Meur 203,5 175,6
Oman pääoman tuotto % 24,3 10,9
Sijoitetun pääoman tuotto % 13,8 10,2
Omavaraisuusaste % 15,2 26,1
Velkaantumisaste % 386,9 203,2 *
Bruttoinvestoinnit Meur 22,0 14,1
Bruttoinvestoinnit % liikevaihdosta % 7,2 5,2
Suunnitelman mukaiset poistot Meur 25,8 26,9
Henkilöstö keskimäärin 1 353 1 316
Henkilöstö kauden lopussa 1 304 1 347
* Pääomalaina käsitelty omana pääomana
ANNETUT PANTIT JA
VASTUUSITOUMUKSET
MEUR 31.12.2006 31.12.2005
Kiinnitykset ja muut pantit
omien velkojen vakuudeksi 412,0 322,6
Vastuusitoumukset
takuusitoumukset 9,6 1,2
eläkevastuut 0,0 0,0
muut vastuusitoumukset 0,0 0,0
Yhteensä 421,6 323,9
JOHDANNAISSOPIMUSTEN NIMELLISARVOT
MEUR 31.12.2006 31.12.2005
Nimellisarvot
Valuuttatermiinisopimukset 77,7 64,6
josta suljettu 1,7 0,5
Sähkötermiinisopimukset 13,4 13,0
josta suljettu 0,0 0,0
Koronvaihtosopimukset 125,0 76,5
josta suljettu 0,0 0,0
Markkina-arvo
Valuuttatermiinisopimukset -0,5 -1,4
Sähkötermiinisopimukset 0,8 2,4
Koronvaihtosopimukset 1,3 -0,5
Markkina-arvon laskennassa noudatettu periaate:
Valuuttatermiinisopimukset, sähkötermiinisopimukset ja
koronvaihtosopimukset on arvostettu tilinpäätöspäivän markkina-arvoihin.
Johdannaissopimuksia käytetään konsernin valuuttariskien, ostosriskien ja
korkoriskien vähentämiseksi.
VALUUTTAKURSSIT
Tilinpäätöspäivän kurssit Keskikurssit
31.12.2006 31.12.2005 1-12/2006 1-12/2005
Euro 1,00000 1,00000 1,00000 1,00000
SEK (Ruotsi) 9,04040 9,38850 9,25332 9,27964
EEK (Viro) 15,64660 15,64660 15,64660 15,64660
PLN (Puola) 3,83100 3,86000 3,89513 4,02259
NOK (Norja) 8,23800 7,98500 8,04628 8,01287
RUR (Venäjä) 34,68000 33,92000 34,11158 35,20359