Aktia Pankki Oyj
Lehdistötiedote
30.3. 2021 klo 8.00
Ruotsalaiset ovat suomalaisia aktiivisempia ja monipuolisempia säästäjiä ja sijoittajia, kertoo Aktian teettämä kyselytutkimus. Vain harvalla suomalaisella on vaurastumissuunnitelma ja vielä harvemmalla välineitä vaurastumiseen, kuten sijoituksia tai muuta omaisuutta.
Aktian teettämän kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset ovat säästäjinä vielä kaukana länsinaapurin tasosta: suomalaisten keskimääräiset säästöt ja sijoitukset ovat kautta linjan ruotsalaisia pienemmät, ja kyselyyn vastanneista suomalaisista 46 ja ruotsalaisista jopa 62 prosentilla on osake- tai rahasto-omistuksia. Puolella suomalaisista säästöt ovat edelleen pankkitilillä, ja noin kolmanneksella kyselyyn vastanneista suomalaisista ei ole lainkaan säästöjä tai sijoituksia.
Myönteistä kehitystä on kuitenkin näkyvissä: Aktian vuoden 2019 tutkimukseen verrattuna suomalaisten rahat ovat siirtyneet enenevissä määrin pankkitililtä osakkeisiin sekä erityisesti erilaisiin rahasto-osuuksiin, joiden osuus oli kasvanut 5 prosenttiyksikköä. Aiempaa useampi suomalainen myös säästää tai sijoittaa säännöllisesti. Vähintään useita kertoja vuodessa sijoittavien suomalaisten osuus on vuoden 2019 tutkimukseen verrattuna kasvanut etenkin naisten, nuorten ja pienituloisten keskuudessa. Kuukausittain säästävien suomalaisten osuus (41 %) on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin ruotsalaisten (51 %).
”Tutkimuksen tulosten perusteella suomalaisilla pankeilla on varmasti tekemistä siinä, miten sijoittamisesta saadaan entistä tunnetumpi säästämisen muoto, ennen kaikkea vähemmän ansaitsevien kotitalouksien keskuudessa. Haluamme toimia suomalaisten apuna epävarmoina aikoina henkilökohtaisen talouden suunnittelussa ja auttaa suomalaista säästäjää vaurastumaan suunnitelmallisesti. Mielestämme nyt on hyvä aika aloittaa”, sanoo Aktian henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja Carola Nilsson.
Suomessa rakennetaan pilvilinnoja vaurastumisesta
Vain 37 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista kertoi, että heillä on vaurastumissuunnitelma seuraavan 10–20 vuoden ajalle – 55 prosentilla ei ole minkäänlaista suunnitelmaa. Vaurastumissuunnitelmat olivat yleisimpiä nuorimpien ja hyvätuloisimpien vastaajien keskuudessa. Naisista suunnitelma oli vain 33 prosentilla.
Suomalaisten vaurastumissuunnitelmat olivat lisäksi varsin suurpiirteisiä: jopa 40 prosenttia niistä suomalaisista, jotka sanoivat suunnittelevansa vaurastumista eivät sijoita lainkaan esimerkiksi osakkeisiin, rahastoihin, asuntoihin tai metsään. Sen sijaan vaurastumistaan suunnittelevista ruotsalaisista lähes 80 prosenttia sanoo sijoittavansa.
Kyselystä käy ilmi, että ainoastaan joka kuudennella suomalaisista, joilla on vaurastumissuunnitelma, on myös monipuoliset työkalut vaurastumiseen, kun Ruotsissa osuus on lähes kaksinkertainen. Monipuoliset työkalut vaurastumiseen tarkoittavat yhdistelmää omistusasunnosta, sijoituksia (osakkeet, rahastot, kiinteistöt tai metsä) sekä henki- ja työkyvyttömyysvakuutusta.
Sijoittaminen asuntolainan rinnalla kiinnostaa molemmissa maissa
Suhtautuminen asuntolainan takaisinmaksuun ja sijoittamiseen sen ohessa on Suomessa ja Ruotsissa yllättävän samankaltainen: useampaa kuin joka neljättä kiinnostaa sijoittaminen lainaerää pienentämällä ja noin kolmannes kokee, että asuntolaina on syytä maksaa mahdollisimman nopeasti pois. Suomessa korkeatuloiset kotitaloudet suhtautuvat huomattavasti pienituloisia myönteisemmin laina-ajan pidentämiseen, jotta varoja jäisi enemmän sijoittamiseen. Ruotsissa sijoittaminen oli yleistä myös alemmissa tuloluokissa.
Kaikkein voimakkaimmin asenteita selittää sekä Suomessa että Ruotsissa se, kuinka hyväksi vastaaja kokee pörssiosakkeisiin liittyvän osaamisensa – oman osaamiseksi erinomaiseksi arvioineista yli 60 prosenttia uskoi, että on järkevämpi maksaa asuntolainaa hitaammin ja sijoittaa esimerkiksi osakkeisiin ja rahasto-osuuksiin lainan maksun ohessa, kun heikoksi osaamisensa arvioineista samaa mieltä oli alle kolmannes.
Sijoittajina ruotsalaiset ovat tottuneempia hajauttamaan sijoituksensa maantieteellisesti sekä useamman yhtiön ja rahaston välillä, siinä missä suomalaisten sijoittajien enemmistö sijoittaa muutamiin pörssiyhtiöihin yhdessä maassa – yli kuuden yhtiön osakkeita omistavien osuus oli Suomessa 41 ja Ruotsissa 59 prosenttia vastaajista. Vastaavasti suomalaisista pörssisijoittajista 42 prosenttia on keskittänyt sijoituksensa vain yhteen maahan, kun Ruotsissa keskittäjien osuus on 31 prosenttia. ”Digitalisaation myötä sijoittamisesta on tullut aikaisempaa helpompaa ja on nyt aidosti kaikkien ulottuvilla. Jokainen meistä voi vaurastua, mutta se vaatii toimenpiteitä tänään. ”], toteaa Carola Nilsson.
Aktian joulukuussa 2020 ja tammikuussa 2021 teettämään tutkimukseen osallistui 1729 suomalaista ja 1000 ruotsalaista iältään 18–75-vuotiasta vastaajaa. Tuloksia laskettaessa data korjattiin vastaamaan suomalaisia ja ruotsalaisia iän, sukupuolen, asuinpaikan ja tulojen mukaan. Tutkimuksen toteutti Prior Konsultointi Oy.
Lisätietoja:
Carola Nilsson, Henkilöasiakasliiketoiminnasta vastaava johtaja, carola.nilsson@aktia.fi
Katja Korsinkin, Viestintäpäällikkö, puh. 010 247 6294, katja.korsinkin@aktia.fi
Aktia on suomalainen varainhoitaja, pankki ja henkivakuuttaja, joka on luonut vaurautta ja hyvinvointia sukupolvelta toiselle jo 200 vuoden ajan. Palvelemme asiakkaitamme digitaalisten kanavien kautta kaikkialla ja kasvokkain toimipisteissämme pääkaupunkiseudulla sekä Turun, Tampereen, Vaasan ja Oulun seuduilla. Palkitun varainhoitomme rahastoja myydään myös kansainvälisesti. Työllistämme noin 930 henkilöä eri puolella Suomea. Aktian hallinnoitavat asiakasvarat (AuM) 31.12.2020 olivat 10,4 miljardia euroa ja taseen arvo 10,6 miljardia euroa. Aktian osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä (AKTIA). aktia.com.