Kesko Oyj:n IFRS-standardien mukaiset vertailutiedot


Kesko Oyj siirtyi 1.1.2005 taloudellisessa raportoinnissaan kansainvälisten IFRS-standardien (International Financial Reporting Standards) mukaisiin laskenta- ja tilinpäätösperiaatteisiin. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Keskon tilinpäätökset ovat perustuneet suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön (FAS). Tässä tiedotteessa ja sen liitteessä esitetään IFRS-standardien mukaiset vertailuluvut vuodelta 2004. Tarkoituksena on kertoa IFRS-standardien käyttöönotosta aiheutuvat olennaiset vaikutukset konsernitilinpäätöksiin. Kesko kertoi osavuosikatsauksessaan 1.1.-31.3.2004 IFRS:n vaikutuksista avaavaan taseeseen 1.1.2004. Kesko laatii osavuosikatsauksensa vuodelta 2005 IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen.
 
Keskon IFRS-standardeihin siirtymispäivä oli 1.1.2004. Siirtymisessä on noudatettu IFRS 1 -siirtymästandardia. Tilinpäätökset on laadittu soveltaen julkistettuja vuoden 2005 lopussa voimassa olevia IAS/IFRS-standardeja eräin poikkeuksin. IFRS 5 -standardia sekä IAS 32 ja 39 -standardeja sovelletaan 1.1.2005 lukien. IAS 32 ja 39 -standardien osalta vuoden 2004 tiedot on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti. Vuoden 2005 aikana tapahtuvat standardimuutokset saattavat vielä aiheuttaa muutoksia vuoden 2004 lukuihin.
 
 
IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtyminen parantaa Keskon tilikauden 2004 voittoa suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön verrattuna yhteensä 58 milj. eurolla. Liikevoitto parani 75 milj. euroa, mihin sisältyy eläkejärjestelyihin liittyvä tulosta parantava 41 milj. euron kertaluonteinen erä, joka on kirjattu vuoden 2004 neljännen vuosineljänneksen tulokseen. IFRS 3 -standardin mukaan liikearvoista ei tehdä poistoja, kun taas suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaan liikearvot poistettiin vaikutusaikanaan. Liikearvopoistojen poisjäänti parantaa vuoden 2004 liikevoittoa 15 milj. euroa.
 
IFRS-laskentaperiaatteiden käyttöönotto kasvattaa konsernin tasetta 342 milj. eurolla. Kasvu aiheutuu lähinnä eläkesaamisista ja vuokrasopimuksin rahoitetun omaisuuden ja niitä vastaavien velkojen sisällyttämisestä taseeseen.
 
IFRS-tilinpäätöksessä ensisijaisina segmentteinä esitetään Kesko-konsernin toimialat Ruokakesko, Rautakesko, Maatalouskesko, Keswell, VV-Auto ja Kaukomarkkinat. Suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaan aikaisemmin raportoiduista luvuista poiketen konsernin sisäisenä palveluyksikkönä toimivan kiinteistötoimintojen liikevoitto on kohdistettu toimialoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Raportointikäytännön muuttaminen tältä osin tukee suunnitteilla olevaa hanketta siirtää tulosvastuu kiinteistöistä koko niiden elinkaaren osalta toimialayhtiöille. Muutoksen jälkeen yhteisissä toiminnoissa raportoidaan konsernijohdon ja tiettyjen tukitoimintojen kustannukset.
 
 
IFRS-tilinpäätöksessä toissijaisina segmentteinä esitetään neljästä taloudellisesti erilaisesta maantieteellisestä alueesta muodostuvat segmentit: Suomi, muut Pohjoismaat, Baltian maat ja muut maat.
 
Tiedotteen tiedot ovat tilintarkastamattomia.
 
Kesko-konsernin vuoden 2005 3 kk:n osavuosikatsaus julkaistaan 28.04.2005.
 
Lisätietoja asiasta antavat talous- ja rahoitusjohtaja Arja Talma, puhelin 01053 22113 ja varatoimitusjohtaja Juhani Järvi, puhelin 01053 22209.
 
KESKO OYJ

 
 
Anne-Leppälä-Nilsson
lakiasiainjohtaja
 
JAKELU
Helsingin Pörssi
Keskeiset tiedotusvälineet
 
LIITTEET
Kesko Oyj:n IFRS-standardien mukainen taloudellinen informaation vuodelta 2004
 
 
 
LIITE
Kesko Oyj:n IFRS-standardien mukainen taloudellinen informaation vuodelta 2004
 
Kesko Oyj siirtyi vuoden 2005 alussa taloudellisessa raportoinnissaan kansainvälisten IFRS-standardien mukaisiin laskenta- ja tilinpäätösperiaatteisiin. IFRS-standardeihin siirtymispäivä oli 1.1.2004. Ennen IFRS-standardien käyttöönottoa Keskon tilinpäätökset ovat perustuneet suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön (FAS).
 
Tilinpäätökset on laadittu soveltaen julkistettuja vuoden 2005 lopussa voimassa olevia IAS/IFRS-standardeja eräin poikkeuksin. Siirtymisessä on noudatettu IFRS 1 -siirtymästandardia. IFRS 5 -standardia sekä IAS 32- ja 39 -standardeja sovelletaan 1.1.2005 lukien. IAS 32 ja 39 -standardien osalta vuoden 2004 tiedot on laadittu suomalaisen tilinpäätöskäytännön (FAS) mukaisesti. Vuoden 2005 aikana tapahtuvat standardimuutokset saattavat vielä aiheuttaa muutoksia vuoden 2004 lukuihin.
 
IFRS-tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen. Liikearvo ennen 1.1.2004 tapahtuneista liiketoimintojen yhdistämisistä vastaa suomalaisen tilinpäätösnormiston mukaista kirjanpitoarvoa 1.1.2004, jota on käytetty oletushankintamenona. Liiketoimintojen yhdistämisten luokittelua ja tilinpäätöskäsittelyä ei ole oikaistu konsernin avaavaa tasetta laadittaessa. Liikearvoista ei ole vuonna 2004 tehty poistoja. Liikearvojen mahdollinen arvonalentuminen on testattu.
 
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhtiöt, joissa konsernilla on määräysvalta. Osakkuusyhtiöt, joissa konserni omistaa 20-50 %, on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. Yhteisyritys Pikoil Oy, jossa konserni käyttää yhteistä määräysvaltaa, on yhdistelty suhteellisesti rivi riviltä. Keskinäiset kiinteistöyhtiöt on IAS 31 -standardin periaatteiden mukaan yhdistelty yhteisessä määräysvallassa olevina omaisuuserinä omistusosuuden mukaan rivi riviltä.
 
IAS 17 -standardin periaatteiden mukaan vuokrasopimukset, joissa konsernille on siirtynyt olennainen osa omistamiselle ominaisista riskeistä ja eduista, on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi. Tällöin vuokrattu hyödyke on merkitty taseeseen varoiksi ja vuokravelvoitteet taseen korollisiin velkoihin. Konsernin rahoitusleasingsopimuksin vuokralle antamat hyödykkeet on kirjattu taseeseen saamisena. Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa syntyneen myyntivoiton tuloutusta on oikaistu IAS 17 -standardin periaatteiden mukaisesti.
 
Konsernilla on useita eläkejärjestelyjä, jotka on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat maksut on kirjattu kuluksi sen tilikauden tuloslaskelmaan, johon ne kohdistuvat. Vakuutusyhtiössä hoidetut TEL-eläkevakuutukset ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia järjestelyjä kuitenkin niin, että TEL-eläkkeiden työkyvyttömyysetuudet on vuoden 2004 aikana käsitelty etuuspohjaisena järjestelynä. Vuoden 2006 alussa voimaantulevan TEL-vakuutuksen työkyvyttömyyseläkkeiden maksuperustemuutoksen seurauksena TEL-vakuutuksen työkyvyttömyysetuudet muuttuvat maksupohjaisiksi. Muutoksen vaikutus on otettu huomioon vuoden 2004 neljännen kvartaalin tuloksessa. Keskon Eläkekassassa hoidetut TEL-eläke-etuudet ja lisäeläke-etuudet on käsitelty etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot on kirjattu avaavaan taseeseen siirtymähetkellä IFRS 1 -standardin mahdollistamalla tavalla.
 
Keskon myöntämät osakeoptio-oikeudet on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä ja ne kirjataan kuluksi tasaerinä optio-oikeuksien sitouttamisajan kuluessa. IFRS 2 -standardin voimaantulosäännösten mukaisesti ennen 7.11.2002 myönnettyjä optio-oikeuksia ei ole käsitelty tulosvaikutteisesti sitouttamisajanjakson aikana.
 
Liiketoiminnan muina tuottoina esitetään muut kuin varsinaiseen suoritemyyntiin liittyvät tuotot, kuten vuokratuotot, erilaiset palvelukorvaukset ja provisiot. Käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä syntyneet voitot ja tappiot on esitetty liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa.
 
Tuloverot on esitetty IAS 12 -standardin mukaisesti, jolloin tilikauden verotettavaan tuloon perustuvien verojen ohella on kirjattu laskennalliset verot kaikista verotuksessa vähennyskelpoisista ja vähennyskelvottomista väliaikaisista eroista.
 
IFRS-tilinpäätöksessä ensisijaisina segmentteinä esitetään Kesko-konsernin toimialat Ruokakesko, Rautakesko, Maatalouskesko, Keswell, VV-Auto ja Kaukomarkkinat. Suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaan raportoiduista luvuista poiketen konsernin sisäisenä palveluyksikkönä toimivan kiinteistötoimintojen liikevoitto on kohdistettu toimialoille aiheuttamisperiaatteen mukaisesti. Raportointikäytännön muuttaminen tältä osin tukee suunnitteilla olevaa hanketta siirtää tulosvastuu kiinteistöistä koko niiden elinkaaren osalta toimialayhtiöille. Muutoksen jälkeen yhteisissä toiminnoissa raportoidaan konsernijohdon ja tiettyjen tukitoimintojen kustannukset. Jäljempänä vuosineljänneksittäin esitettävissä toimialakohtaisissa liikevoittotiedoissa on kiinteistötoiminnot kohdistettu toimialoille sekä FAS-luvuissa että IFRS-luvuissa.
 
IFRS-standardeihin siirtymisellä ei ole merkittäviä vaikutuksia rahavirtalaskelmaan.
 
Jäljempänä esitetään vuosineljänneksittäin IFRS-standardeihin siirtymisen olennaiset vaikutukset vuoden 2004 taloudelliseen raportointiin. Erikseen esitetään oman pääoman ja tilikauden voiton täsmäytyslaskelmat.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
IFRS-standardien aiheuttamat olennaiset muutokset vuoden 2004 raportoituihin lukuihin
 
Tilikauden voiton täsmäytyslaskelma
 
Yhteenveto IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutuksista omaan pääomaan
 
IFRS Q1/2004 vertailutiedot (milj. euroa)
 
TULOSLASKELMA
 
 
 
KONSERNITASE
 
 
 
 
IFRS Q2/2004 vertailutiedot (milj. euroa)
 
TULOSLASKELMA
 
 
KONSERNITASE
 
 
 
 
 
IFRS Q3/2004 vertailutiedot (milj. euroa)
 
TULOSLASKELMA
 
 
KONSERNITASE
 
 
 
IFRS Q4/2004 vertailutiedot (milj. euroa)
 
 
TULOSLASKELMA
 
 
KONSERNITASE
 
 
LISÄTIEDOT
 
1) Työsuhde-etuudet (eläkejärjestelyt)
Konsernin eläkejärjestelyt on luokiteltu joko maksu- tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Maksupohjaisten järjestelyjen maksut kirjataan kertymiskauden kuluiksi. Vakuutusyhtiöstä otetut TEL-eläkevakuutukset ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia järjestelyjä. Avaavan taseen pitkäaikaisiin velkoihin sisältyi eläkevelvoitteita vakuutusyhtiöistä otettujen eläkevakuutusten työkyvyttömyysetuuksista 24 milj. euroa ja muista etuuksista 1 milj. euroa. Suomen työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkevastuiden laskentaperustemuutoksesta aiheutuu, että vakuutusyhtiöistä otettujen vakuutusten työkyvyttömyysetuudet muuttuvat maksuperusteisiksi vuoden 2006 alussa. Muutoksen vaikutus on huomioitu vuoden 2004 viimeisellä vuosineljänneksellä, jonka tulokseen on tuloutettu työkyvyttömyysetuuksista kertaluonteisesti 23 milj. euroa. Vuoden 2004 lopussa TEL-vakuutusten työkyvyttömyysetuuksista aiheutuvia eläkevelvoitteita ja muiden vakuutusten etuuksista aiheutuvia vastuita on jäljellä yhteensä 2 milj. euroa.
 
Keskon Eläkekassassa hoidetut TEL-eläke-etuudet ja lisäeläke-etuudet on käsitelty etuuspohjaisina eläkejärjestelyinä. Kaikki vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjattiin avaavaan taseeseen siirtymähetkellä IFRS 1 -standardin mahdollistamalla tavalla. Avaavassa taseessa eläkesaamisten määrä oli 167 milj. euroa, mikä vastaa määrää, jolla Keskon Eläkekassan varojen käypä arvo ylitti järjestelyistä aiheutuvat velvoitteet. Eläkesaamisen määrä vuoden 2004 lopussa oli 196 milj. euroa ja sen kasvu 29 milj. euroa parantaa vuoden 2004 liikevoittoa. Eläkesaamisen kasvusta 18 milj. euroa selittyy kertaluonteisella eläkelainsäädännön ja eläkekassan sääntöjen muutoksen seurauksena aiheutuneella eläkevastuun vähenemisellä, joka on kirjattu vuoden 2004 viimeiselle vuosineljännekselle.
 
Keskon eri eläkejärjestelyjen käsittely IFRS-periaatteiden mukaisesti on vaikuttanut vuonna 2004 yhteensä 52 milj. euroa liikevoittoa parantavasti, mistä 41 milj. euroa on kertaluonteista.
 
2) Vuokrasopimukset (rahoitusleasing)
IAS 17 -standardin asettamat kriteerit täyttävät vuokrasopimukset on luokiteltu rahoitusleasingsopimuksiksi ja kirjattu taseeseen. Avaavan taseen aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy vuokrasopimuksin rahoitettuja rakennuksia 89 milj. euroa ja muuta aineellista käyttöomaisuutta 38 milj. euroa. Rahoitusleasingsopimusten vuokravelvoitteet on kirjattu taseen korollisiin velkoihin. Vuoden 2004 lopussa aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy rahoitusleasinghyödykkeitä 118 milj. euron arvosta.
 
Maksetut leasingvuokrat on jaettu rahoituskuluhin ja leasingvelan lyhennykseksi. Rahoitusleasinghyödykkeet poistetaan hyödykkeen taloudellisen vaikutusajan tai sitä lyhyemmän vuokra-ajan kuluessa. Vuoden 2004 lopussa taseen korollisiin velkoihin sisältyy rahoitusleasingvelkoja yhteensä 158 milj. euroa. Konsernilla oli saamisia rahoitusleasingsopimuksin vuokralle antamistaan omaisuuseristä 32 milj. euroa.
 
Osana konsernin johdon kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää myönnetyt osakeoptiot on arvostettu käypään arvoon niiden myöntämishetkellä. Optioiden käypä arvo on laskettu Black-Scholes-optiohinnoittelumallilla. Optioiden myöntämishetkellä määritelty arvo kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan tasaerinä oikeuden sitouttamisajan aikana. Osakeperusteisena maksuna on vuoden 2004 kuluksi kirjattu 2 milj. euroa.
 
4) Liikearvot (IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistämiset)
Ennen IFRS-raportointiin siirtymispäivää hankittujen yritysten liikearvo vastaa avaavassa taseessa suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaista kirjanpitoarvoa. IFRS 3 -standardin mukaan liikearvoista ei tehdä poistoja. Liikearvot on testattu mahdollisten arvonalentumisten varalta. Liikearvopoistojen käsittelytavan muutos IFRS-siirtymän myötä parantaa vuoden 2004 tulosta 15 milj. euroa.
 
5) Tuloverot
Laskennalliset verosaamiset ja -velat on kirjattu kaikista väliaikaisista eroista varojen ja velkojen verotuksellisten arvojen ja kirjanpitoarvon välillä. Laskennalliset verot on laskettu tilinpäätöspäivänä voimassa olleilla verokannoilla. Laskennalliset verosaamiset ja verovelat on esitetty nettona IFRS 12 -standardin mukaisesti. Avaavaan IFRS-taseeseen sisältyy IFRS-eroihin liittyvä 41 milj. euron laskennallinen verovelka. Suomen yhteisöverokanta laski kolme prosenttiyksikköä vuoden 2005 alussa, minkä vaikutus laskennallisiin veroihin on otettu huomioon toisella vuosineljänneksellä. Merkittävimmät laskennalliset verovelat syntyvät etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä. Laskennallisten verovelkojen määrä vuoden 2004 lopussa yhteensä oli 102 milj. euroa, mikä on 53 milj. euroa enemmän kuin vastaavan ajankohdan FAS-taseessa.
 
6) Aineettomat hyödykkeet (pitkävaikutteiset menot)
IFRS-taseessa vuokrahuoneistoihin tehdyt aktivoidut perusparannusmenot esitetään aineellisissa hyödykkeissä. Suomalaisen kirjanpitokäytännön mukaan aktivoidut perusparannusmenot on esitetty aineettomien hyödykkeiden ryhmässä pitkävaikutteisina menoina. Vuoden 2004 lopussa aineellisiin hyödykkeisiin sisältyy 57 milj. euroa FAS-taseen aineettomissa hyödykkeissä esitettyjä perusparannusmenoja.
 
7) Arvonalentumiset
Avaavaan IFRS-taseeseen kirjattiin IAS 36 -standardin periaatteiden mukaan 6 milj. euron arvonalennus. Arvonalennus kohdistui konsernin liiketoiminnan käytöstä poistuneeseen käyttöomaisuuteen. Tilikauden 2004 viimeisellä vuosineljänneksellä on tehty 0,5 milj. euron arvonalennus liiketoiminnan käytöstä poistuneeseen käyttöomaisuuteen.
 
8) Osakkuusyhtiötulos
IFRS-tuloslaskelmassa osuudet osakkuusyhtiöiden tuloksista on esitetty kokonaisuudessaan liikevoiton alapuolella. FAS-tuloslaskelmassa on osuudet kiinteistöosakkuusyhtiöiden ja liiketoimintaa harjoittavien osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetty liikevoiton yläpuolella.
 
 

Pièces jointes

KESF2605.pdf
GlobeNewswire