NURMINEN LOGISTICS OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1.2011-30.9.2011

Nurminen Logistics Oyj                      Osavuosikatsaus 4.11.2011 klo 9.00

 

KATSAUSKAUSI LYHYESTI                   

Katsauskausi 1.1.–30.9.2011

– Liikevaihto oli 57,2 milj. euroa (2010: 51,1 milj. euroa).
– Raportoitu liiketulos oli 0,9 milj. euroa (0,2 milj. euroa).
– Liiketulosprosentti oli 1,6 % (0,5 %).
– Kertaluonteisista eristä puhdistettu liiketulos oli 0,6 milj. euroa (-1,1 milj. euroa).
– Tulos ennen veroja oli -0,8 milj. euroa (-0,1 milj. euroa).
– Nettotulos oli -1,3 milj. euroa (-1,2 milj. euroa).
– Tulos per osake oli -0,15 euroa (-0,14 euroa).

Kolmas vuosineljännes 1.7.–30.9.2011

– Liikevaihto oli 20,9 milj. euroa (18,7 milj. euroa).                         
– Raportoitu liiketulos oli 1,4 milj. euroa (0,8 milj. euroa).
– Liiketulosprosentti oli 6,6 % (4,4 %).
– Kertaluonteisista eristä puhdistettu liiketulos oli 1,3 milj. euroa (0,4 milj. euroa).                        
– Tulos ennen veroja oli 0,3 milj. euroa (-0,2 milj. euroa).                    
– Nettotulos oli 0,1 milj. euroa (-0,5 milj. euroa). 
– Tulos per osake oli -0,01 (-0,06) euroa.

Yhtiön tilinpäätöstiedotteessaan 25.2.2011 julkaisema tulevaisuuden näkymä on ennallaan.

MARKKINATILANNE KATSAUSKAUDELLA

Suomen ulkomaankauppa ja yhtiön tärkein markkina, Suomen IVY-vienti, kehittyivät suotuisasti. Kilpailutilanne oli kuitenkin haasteellinen erityisesti Venäjän rautatietariffikorotusten johdosta. Korotukset vaikuttivat negatiivisesti rautatiekuljetusten hintakilpailukykyyn. Keväällä Suomen paperiteollisuuden toimihenkilölakko vaikutti negatiivisesti yhtiön kysyntään ja kuljetettuihin volyymeihin. Kolmannella vuosineljänneksellä erityisesti IVY-rautatievienti kehittyi positiivisesti.

Kysyntä ja volyymit paranivat rautatiekuljetuksissa vuoteen 2010 verrattuna huhtikuun notkahdusta lukuun ottamatta. Erikois- ja raskaskuljetuksissa markkina ei kehittynyt odotetun myönteisesti, vaikka kysyntätilanne olikin vuoden 2010 vastaavaa ajanjaksoa parempi. Myös satamalogistiikkamarkkina pysyi haastavana, vaikka kysyntä paranikin toisen vuosineljänneksen lopusta alkaen.

Yhtiön pääasiakasryhmistä metsäteollisuuden kysyntä parani vuoteen 2010 verrattuna. Myös konepajateollisuuden kysyntä parani edelliseen vuoteen verrattuna, mutta hintakilpailu oli edelleen kireää erityisesti projektikuljetuksissa.

KATSAUSKAUDEN LIIKEVAIHTO JA TALOUDELLINEN TULOS

Katsauskauden liikevaihto oli 57,2 miljoonaa euroa (2010: 51,1 miljoonaa), jossa oli kasvua vuoteen 2010 verrattuna 11,9 %. Raportoitu liiketulos oli 938 (233) tuhatta euroa. Se kasvoi näin ollen 301,8 %. Liiketulos sisältää kertaluonteisia eriä 363 (1 301) tuhatta euroa. Näin ollen vertailukelpoinen liiketulos oli 575 tuhatta euroa, jossa on parannusta vuoteen 2010 verrattuna 153,8 %. Vuoden 2010 kertaluontoinen tuotto syntyi, kun yhtiö luopui 18.6.2009 tiedotetun mukaisesti osto-optiostaan ja etuosto-oikeudestaan Vuosaaren-logistiikkakeskukseen, jossa se toimii pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Katsauskauden kertaluontoinen tuotto syntyi, kun yhtiö sai osasuorituksen vuoden 2010 tilinpäätöksessä alaskirjatusta asiakassaamisesta.

Yhtiön liikevaihdon kasvu perustui kysynnän elpymiseen erityisesti Suomi–IVY-rautatieviennissä. Myös konepajateollisuuden asiakkuudet kehittyivät positiivisesti kaikilla markkina-alueilla. Yhtiön satamalogistiikkapalveluissa kehitys oli vaihtelevaa. Kotkassa ja Haminassa IVY-maihin suuntautuvat transitovolyymit ovat edelleen alhaisella tasolla, vaikka tilanne parani katsauskauden loppupuolella. Vuosaaressa volyymit kääntyivät kasvuun katsauskaudella uusien asiakassopimusten myötä.

Operatiivinen liiketulos parani katsauskauden loppua kohti. Tämä johtui pääosin parantuneesta kysyntätilanteesta ja vuoden 2010 lopussa käytyjen yt-neuvotteluiden perusteella saavutetuista henkilöstökulusäästöistä. Vuosaaren-logistiikkakeskuksen tappiot pienenivät kohti katsauskauden loppua, mutta olivat edelleen merkittäviä. Tappiot ovat seurausta logistiikkakeskuksen ennen talouskriisiä tehdyn vuokrasopimuksen kalleudesta ja keskuksen asiakasrakenteesta. Keskuksen vuokra nousi katsauskaudella sopimuksen mukaisesti 0,4 miljoonaa euroa vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna, ja sen liiketappio katsauskaudella oli 2,4 (2,3) miljoonaa euroa. Kireänä jatkuneesta hintakilpailusta johtuen erikois- ja raskaskuljetusten tulos ei kehittynyt odotetusti. Verrattuna vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon yhtiön Baltian-toimintojen liikevoitto heikkeni odotetusti 0,6 miljoonalla eurolla. Baltian-toimintojen tulos kuitenkin parani kohti katsauskauden loppua.

Vuonna 2010 käytyjen yt-neuvottelujen tulosten mukaiset henkilöstökulusäästöt olivat katsauskaudella asetetun tavoitteen mukaisesti 1,0 milj. euroa.

Venäjän ruplan heikentyminen katsauskaudella heikensi yhtiön rahoitustulosta 0,6 miljoonalla eurolla. Tämä kurssitappio ei ole kassavirtavaikutteinen.

KOLMANNEN NELJÄNNEKSEN LIIKEVAIHTO JA TALOUDELLINEN TULOS

Vuoden 2011 kolmannen neljänneksen liikevaihto oli 20,9 miljoonaa euroa (2010: 18,7 miljoonaa), jossa oli kasvua vuoden 2010 vastaavaan jaksoon verrattuna 11,4 %. Raportoitu liiketulos oli 1 377 (816) tuhatta euroa. Liiketulos kasvoi näin ollen 68,8 %. Liiketulos sisältää kertaluonteisia tuottoja 115 tuhatta euroa (2010: 434). Näin ollen vertailukelpoinen operatiivinen liiketulos kasvoi vuoden 2010 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna 230,4 %. Vuoden 2010 kertaluontoinen tuotto syntyi, kun yhtiö luopui 18.6.2009 tiedotetun mukaisesti osto-optiostaan ja etuosto-oikeudestaan Vuosaaren-logistiikkakeskukseen, jossa se toimii pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.  Vuoden 2011 kolmannen vuosineljänneksen kertaluontoinen tuotto syntyi, kun yhtiö sai osasuorituksen vuoden 2010 tilinpäätöksessä alaskirjatusta asiakassaamisesta.

Kysyntätilanne parani rautatiekuljetuksissa sekä terminaali- ja huolintapalveluissa erityisesti paperi- ja konepajaviennin myötä. Myös erikois- ja projektikuljetuksissa kysyntä parani kolmannella vuosineljänneksellä, vaikkakaan ei yhtä voimakkaasti kuin odotettiin.  

Satamien osalta transitovolyymit olivat hienoisessa nousussa Haminassa ja Kotkassa kysynnän lievän kasvun ja saatujen uusien asiakkuuksien myötä. Sen sijaan Vuosaaren-logistiikkakeskuksen volyymien kasvu tasaantui lähinnä paperin vientivolyymien laskiessa vuosineljänneksen loppua kohti. Vuosaaressa kannattavuutta rasittivat edelleen kireänä jatkunut hintakilpailu ja korkea kustannustaso.

Venäjän ruplan heikentyminen kolmannella neljänneksellä heikensi yhtiön rahoitustulosta 0,7 miljoonalla eurolla. Tämä kurssitappio ei ole kassavirtavaikutteinen.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Yhtiön tilinpäätöstiedotteessaan 25.2.2011 julkaisema tulevaisuuden näkymä on ennallaan.

Nurminen Logistics arvioi yhtiön liikevaihdon kasvavan vuonna 2011 vuoteen 2010 verrattuna noin 10 %. Operatiivisen liiketuloksen arvioidaan olevan hieman parempi kuin vuonna 2010.

Yhtiön pitkän aikavälin tavoitteena on edelleen kasvattaa liikevaihtoa vuosittain keskimäärin 20 % mukaan lukien yritysostot ja saavuttaa yli 7 % liikevoittotaso. Yleisen taloudellisen tilanteen arvioidaan hidastavan kasvutavoitteiden saavuttamista lyhyellä aikavälillä.

Yhtiö seuraa aktiivisesti markkinoilla tapahtuvaa rakennemuutosta ja yritysjärjestelymahdollisuuksia.

LÄHIAJAN RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Maailmantalouden edelleen kasvanut epävarmuus saattaa johtaa teollisuuden tuotantovolyymien pienenemiseen ja sitä kautta yhtiön tilausten peruuntumiseen. Erityisesti Venäjän ja muiden IVY-maiden markkinoiden epäsuotuisalla kehityksellä olisi negatiivinen vaikutus yhtiön liikevaihto- ja tuloskehitykseen.

Satamien ylikapasiteetti ylläpitää kireää hintakilpailua. Yhtiöllä on toimintaa Vuosaaren, Kotkan ja Haminan satamissa, joten niiden volyymikehitys on yhtiön kannalta merkityksellinen. Volyymikehitykseen vaikuttaa muun muassa taantuman aikana vähentyneen transitokaupan kehitys, jonka näkymä on tällä hetkellä epäselvä.

Eri maiden rautateiden tariffimuutokset saattavat vaikuttaa olennaisesti rautatiekuljetusten hintakilpailukykyyn. Lisäksi hintakilpailutilanne saattaa rasittaa yhtiön kannattavuutta tulevaisuudessakin. Ulkomaankaupan odotettua heikompi kehitys rasittaisi yhtiön liikevaihdon ja kannattavuuden kehitystä.

RAHOITUS JA TASERAKENNE

Liiketoiminnan rahavirta oli 3 726 tuhatta euroa. Investointien rahavirta oli -429 tuhatta euroa. Rahoituksen rahavirta oli -3 949 tuhatta euroa.

Katsauskauden lopussa yhtiön likvidit rahavarat olivat 1 863 tuhatta euroa. Maksuvalmius parani toisella vuosineljänneksellä tehtyjen uusien rahoitussopimusten myötä ja oli hyvä.

Konsernin korollinen vieras pääoma oli 29,0 miljoonaa euroa ja konsernin korollinen nettovelka oli vastaavasti 27,1 miljoonaa euroa.

Taseen loppusumma oli 70,1 miljoonaa euroa ja omavaraisuusaste 39,0 %.

MUUTOKSET YLIMMÄSSÄ JOHDOSSA

Nurminen Logisticsin hallitus nimitti 6.4.2011 diplomi-insinööri Topi Saarenhovin, s. 1967, yhtiön uudeksi toimitusjohtajaksi. Saarenhovi aloitti uudessa tehtävässään 1.5.2011, jonka jälkeen Nurminen Logisticsin vt. toimitusjohtajana toiminut Antti Sallila jatkoi yhtiön talousjohtajan tehtävissä. Asiasta tiedotettiin pörssitiedotteella 6.4.2011.

INVESTOINNIT

Konsernin bruttoinvestoinnit käyttöomaisuuteen olivat katsauskauden aikana 554 (418) tuhatta euroa eli 1,0 % liikevaihdosta. Poistot olivat 3,2 (3,4) miljoonaa euroa eli 5,5 % liikevaihdosta.

KONSERNIRAKENNE

Konserniin kuuluvat emoyhtiö Nurminen Logistics Oyj sekä sen suoraan tai välillisesti omistamat tytär- ja osakkuusyhtiöt (omistusosuus suluissa): RW Logistics Oy (100 %), JN Ferrovia Oy (100 %), OOO John Nurminen, Pietari (100 %), OOO John Nurminen, Moskova (100 %), Nurminen Maritime Latvia SIA (51 %), Pelkolan Terminaali Oy (20 %), ZAO Irtrans (100 %), OOO Huolintakeskus (100 %), OOO John Nurminen Terminal (100 %), ZAO Terminal Rubesh (100 %), Nurminen Logistics LLC (100 %), UAB Nurminen Maritime (51 %), Nurminen Maritime Eesti AS (51 %), CMA CGM Latvia SIA (23 %), CMA CGM Estonia Oü (23 %), Team Lines Latvia SIA (23 %) sekä Team Lines Estonia Oü (20,3 %).

HENKILÖSTÖ                  

Konsernin oman henkilöstön määrä oli katsauskauden lopussa 343, kun se 31.12.2010 oli 339. Ulkomailla työskenteli 72 henkilöä. Johtoon ja hallintohenkilöstöön kuului 26 henkilöä.

OSAKEPOHJAINEN KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

Nurminen Logisticsin hallitus on päättänyt 7.3.2011 konsernin avainhenkilöiden osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Asiasta on tiedotettu pörssitiedotteella kyseisenä päivänä.

OSAKKEET JA OSAKKEENOMISTAJAT

Nurminen Logisticsin osakkeiden vaihto 1.1.–30.9.2011 oli 385 340 kappaletta, joka on 2,99 % osakkeiden kokonaismäärästä. Vaihdon arvo oli 986 584 euroa. Katsauskauden alin kurssi oli 1,66 euroa osakkeelta ja ylin 3,00 euroa osakkeelta. Kauden päätöskurssi oli 1,84 euroa osakkeelta ja koko osakekannan markkina-arvo oli kauden lopussa 23 744 700 euroa.

Osakkeenomistajia oli katsauskauden lopussa 486.

Yhtiöllä on hallussaan omia osakkeita 705 kpl, joka on 0,005 % äänistä.

VARSINAISEN YHTIÖKOKOUKSEN PÄÄTÖKSET

Nurminen Logistics Oyj:n varsinaisessa yhtiökokouksessa 6.4.2011 tehdyt päätökset on julkistettu pörssitiedotteella kyseisenä päivänä.

OSINGONJAKOPOLITIIKKA

Yhtiön hallitus on 14.5.2008 määrittänyt yhtiön osingonjakopolitiikan, jonka mukaan Nurminen Logistics Oyj pyrkii jakamaan vuosittain osinkona, yhtiön rahoitusaseman niin salliessa, noin kolmanneksen tuloksestaan.

HALLITUKSEN VALTUUTUKSET

Hallituksen valtuuttaminen päättämään omien osakkeiden hankkimisesta

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 6.4.2011 hallituksen päättämään enintään 30 000 oman osakkeen, joita voidaan käyttää hallituspalkkioiden maksamiseen, hankkimisesta. Omia osakkeita voidaan valtuutuksen nojalla hankkia vain vapaalla omalla pääomalla. Osakkeista maksettava hinta määräytyy yhtiön osakkeesta julkisessa kaupankäynnissä maksetun hinnan mukaisesti. Omia osakkeita voidaan hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa (suunnattu hankkiminen). Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista.

Valtuutus on voimassa 30. huhtikuuta 2012 asti.

Hallituksen valtuuttaminen päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

Varsinainen yhtiökokous valtuutti 6.4.2011 hallituksen päättämään osakeanneista ja/tai osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien erityisen oikeuksien antamisesta.

Annetun valtuutuksen nojalla hallitus voi yhdellä tai useammalla päätöksellä antaa tai luovuttaa osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia määrän, joka vastaa enintään 20 000 000 uutta osaketta siten, että sanottuja osakkeita ja/tai erityisiä oikeuksia voidaan käyttää muun muassa yritys- ja liiketoimintakauppojen tai muiden liiketoiminnan järjestelyjen ja investointien rahoittamiseen, omistusrakenteen laajentamiseen, hallituksen palkkioiden maksamiseen ja/tai henkilöstön kannustamiseen tai sitouttamiseen.

Valtuutuksen perusteella hallitus voi päättää sekä maksullisesta että maksuttomasta osakeannista. Valtuutus päättää maksuttomasta osakeannista sisältää oikeuden päättää myös osakeannista yhtiölle itselleen siten, että yhtiölle annettavien osakkeiden lukumäärä on enintään yksi kymmenesosa (1/10) yhtiön kaikista osakkeista.

Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää kaikista muista ehdoista osakeanteja ja osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia koskien. Hallitus on valtuutuksen nojalla oikeutettu päättämään osakeanneista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta joka suhteessa samalla tavoin kuin yhtiökokouskin voisi näistä päättää, mukaan lukien sen, että hallituksella on oikeus päättää myös suunnatuista osakeanneista ja/tai erityisten oikeuksien antamisesta.

Valtuutus on voimassa 30. huhtikuuta 2012 asti. Yhtiö laski 13.7.2011 tämän valtuutuksen perusteella liikkeelle 26 250 uutta osaketta. Uudet osakkeet käytettiin konsernin avainhenkilöiden Osakepalkkiojärjestelmän 2008–2010 ansaintajakson 2010 palkkioiden maksamiseen hallituksen vahvistaman ansaintakriteerien tavoitteiden toteuman perusteella.
 

MUUT KATSAUSKAUDEN AIKAISET TAPAHTUMAT

Suunnitelma vaunukannan kasvattamiseksi merkittävästi

Nurminen Logistics ilmoitti 29.8.2011 suunnittelevansa strategiansa mukaisesti nykyisen noin 1 000 vaunun rautatievaunukantansa kasvattamista arviolta 700–800 vaunulla. Vaunukaluston kasvattamishankkeeseen on haettu rahoitusta EBRD:ltä (European Bank for Reconstruction and Development), jonka kanssa käydään edistyneitä rahoitusneuvotteluja. Alustavan suunnitelman mukaan 57 miljoonan euron arvoinen hanke rahoitettaisiin pääosin EBRD:n yhtiölle myöntämällä lainalla, jonka arvo olisi 45 miljoonaa euroa ja laina-aika kahdeksan vuotta. Hankkeen toteutuminen edellyttää muun muassa lopullista luottopäätöstä, lainaehtojen ja dokumentaation hyväksymistä sekä hankkeen loppurahoituksen järjestymistä. Hankkeen varmistumisaikataulua on toistaiseksi vaikea arvioida, mutta yhtiön tavoitteena on aloittaa suunniteltu vaunuinvestointi vuoden 2012 aikana.

Uudet junanvaunut tulisivat Nurminen Logisticsin venäläisen tytäryhtiön OOO Huolintakeskuksen omistukseen. OOO Huolintakeskus, joka on Nurminen Logisticsin sataprosenttisesti omistama, omistaa myös kaikki Nurmisen Logisticsin nykyiset vaunut. Aiotun vaunuinvestoinnin tavoitteena on vahvistaa Nurminen Logisticsin asemaa Suomen ja IVY-maiden välisessä rautatieliikenteessä, Venäjän ja muiden IVY-maiden sisäisessä rautatieliikenteessä sekä kasvattaa yhtiön kilpailukykyä entistä suuremman ja modernimman rautatiekaluston avulla. Mikäli suunniteltu investointi toteutuu täysimääräisesti, sen arvoidaan parantavan yhtiön kannattavuutta selvästi ja kasvattavan yhtiön liikevaihtoa noin 20 miljoonalla eurolla.

Asiasta tiedotettiin pörssitiedotteella 29.8.2011.

Uusien osakkeiden merkitseminen kaupparekisteriin

Nurminen Logisticsin hallitus päätti 20.6.2011 yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 6.4.2011 antaman valtuutuksen perusteella suunnatusta maksuttomasta osakeannista. Osakeannissa annettiin vastikkeetta yhteensä 26 250 Nurminen Logisticsin uutta osaketta Nurminen Logistics -konsernin Osakepalkkiojärjestelmän 2008–2010 ansaintajaksolta 2010 palkkioon oikeutetuille Nurminen Logistics
-konsernin avainhenkilöille. Uudet osakkeet merkittiin kaupparekisteriin 13.7.2011. Uudet osakkeet tuottivat osakkeenomistajan oikeudet rekisteröintipäivämäärästä lukien.

Nurminen Logistics Oyj:n kaikkien osakkeiden lukumäärä on uusien osakkeiden rekisteröinnin jälkeen 12 904 728 osaketta. Kaupparekisteriin merkityt osakkeet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi 14.7.2011.

Osakepalkkiojärjestelmä 2008–2010, suunnattu maksuton osakeanti

Nurminen Logisticsin hallitus päätti 20.6.2011 yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 6.4.2011 antaman valtuutuksen perusteella suunnatusta maksuttomasta osakeannista. Osakeannissa annetut uudet osakkeet käytettiin Nurminen Logistics
-konsernin avainhenkilöiden Osakepalkkiojärjestelmän 2008–2010 ansaintajakson 2010 palkkioiden maksamiseen hallituksen vahvistaman ansaintakriteerien tavoitteiden toteuman perusteella.

Osakeannissa annettiin vastikkeetta yhteensä 26 250 Nurminen Logisticsin uutta osaketta Nurminen Logistics -konsernin Osakepalkkiojärjestelmän 2008–2010 ansaintajaksolta 2010 palkkioon oikeutetuille Nurminen Logistics -konsernin avainhenkilöille Osakepalkkiojärjestelmän 2008–2010 ehtojen ja hallituksen päätöksen mukaisesti.

Uusien osakkeiden kaupparekisteriin merkitsemisen jälkeen yhtiön osakkeiden lukumäärä on 12 904 728 osaketta. Osakeannissa annetut osakkeet edustavat 0,2 % osakeannin jälkeisestä osakemäärästä ja äänimäärästä.

Hakkilan-terminaalista luopuminen

Yhtiö päätti terminaalikapasiteetin ja kulurakenteen sopeuttamiseksi luopua Hakkilan-terminaalistaan irtisanomalla sen vuokrasopimuksen ja siirtämällä toiminnot Vuosaaren-logistiikkakeskukseen. Toimenpiteellä tavoitellaan 0,3 miljoonan euron vuotuista tulosparannusta vuodesta 2012 alkaen.

KATSAUSKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

Muutokset ylimmässä johdossa ja organisaatiossa

Yhtiö tiedotti 4.10.2011 muuttavansa organisaatiotaan siten, että se tukee paremmin yhtiön strategian toteuttamista. Yhtiön liiketoiminnan johtamista terävöitettiin ja kehitettiin jakamalla liiketoiminta yksiköihin. Muutos mahdollisti myös vastuiden selkeyttämisen. Organisaatiomuutokseen ei liity henkilöstökulujen sopeuttamistarpeita.

Osana organisaatiomuutosta yhtiöön muodostettiin uusi johtoryhmä, johon kuuluvat President and CEO Topi Saarenhovi, Senior Vice President Janne Lehtimäki (vastuualue: huolinta ja lisäarvopalvelut), Senior Vice President Artur Poltavtsev (rautatielogistiikka), CFO Antti Sallila (talous, rahoitus ja yritysjärjestelyt), Senior Vice President Harri Vainikka (transitologistiikka ja yhteistyökumppanit) ja Senior Vice President Hannu Vuorinen (erikoiskuljetukset ja projektipalvelut). Uusi johtoryhmä aloitti toimintansa välittömästi sillä poikkeuksella, että Janne Lehtimäki aloitti työnsä Nurminen Logisticsilla vasta 1.11.2011. Johtoryhmään aiemmin kuulunut Senior Vice President Jorma Kervinen päätti jättää yhtiön uudistuksen yhteydessä.

Yleislauseke

Tietyt lausunnot tässä tiedotteessa ovat tulevaisuuteen kohdistuvia ja perustuvat yhtiön tämänhetkisiin näkemyksiin. Luonteensa vuoksi ne sisältävät riskejä ja epävarmuustekijöitä ja ovat alttiita yleisen taloudellisen tai toimialan tilanteen muutoksille.


NURMINEN LOGISTICS OYJ
Hallitus

Lisätietoja: toimitusjohtaja Topi Saarenhovi, p. 010 545 2431.

JAKELU
                      NASDAQ OMX Helsinki
                      Keskeiset tiedotusvälineet
                      www.nurminenlogistics.com

Nurminen Logistics tuottaa korkealaatuisia logistiikkapalveluja, kuten rautatiekuljetuksia, terminaalipalveluja, huolintaa, erikois- ja raskaskuljetuksia sekä logistiikan lisäarvopalveluita. Yhtiöllä on logistiikka-alan osaamista kolmelta vuosisadalta, vuodesta 1886 saakka.

Nurminen Logisticsin päämarkkina-alueet ovat Suomi, Itämeren alue ja Venäjä sekä muu Itä-Eurooppa. Yhtiön osake on listattu NASDAQ OMX Helsingissä.

TAULUKKO-OSA

A= Osakepääoma
B= Ylikurssirahasto
C= Vararahasto
D= SVOP rahasto
E= Muuntoerot
F= Edellisten tilikausien voitto
G= Määräysvallattomien omistajien osuudet
H= Yhteensä

Segmenttitiedot

Toimintasegmentin luvut ovat yhteneväiset koko konsernin lukujen kanssa.

Lähipiiritapahtumat

Yhtiön lähipiiriin kuuluvat hallituksen ja johtoryhmän jäsenet sekä edellä mainittujen määräysvaltayhtiöt. Lähipiiriin luetaan myös osakkeenomistajat, joilla on välitön tai välillinen määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.
 

Tunnusluvut

Muut vastuut ja ehdolliset velat

Laatimisperiaatteet

Osavuosikatsaus on laadittu IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardin mukaisesti. Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin vuoden 2010 tilinpäätöksessä noudattamien periaatteiden kanssa lukuun ottamatta alla listattuja muutoksia. Muilla käyttöön otetuilla uusilla tai uudistetuilla IFRS-standardeilla tai
-tulkinnoilla ei ole ollut olennaista vaikutusta tilinpäätökseen.

Konserni on 1.1.2011 lukien soveltanut mm. seuraavia uudistettuja tai muutettuja
standardeja:

Muutos IAS 32:een Rahoitusinstrumentit: esittämistapa - Liikkeeseen laskettujen oikeuksien luokittelu. Muutos koskee muussa kuin liikkeenlaskijan toimintavaluutassa olevien osakkeiden, optioiden tai merkintäoikeuksien liikkeeseenlaskun kirjanpitokäsittelyä (luokittelua).

IFRIC 19 Rahoitusvelkojen kuolettaminen oman pääoman ehtoisilla instrumenteillä. Tulkinta selventää kirjanpitokäsittelyä tapauksessa, jossa yritys neuvottelee rahoitusvelan ehdot uudelleen ja neuvottelun tuloksena laskee liikkeelle oman pääoman ehtoisia instrumentteja velkojalleen kuolettaakseen rahoitusvelan joko osittain tai kokonaan.

Uudistettu IAS 24 Lähipiiriä koskevat tiedot tilinpäätöksessä. Lähipiirin määritelmää täsmennetään, ja tietyt julkiseen valtaan sidoksissa olevia yhteisöjä koskevat liitetietovaatimukset muuttuvat.

Kaikki luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa
saattaa poiketa esitetystä summaluvusta. Tunnusluvut on laskettu käyttäen
tarkkoja arvoja. Osavuosikatsauksen tiedot ovat tilintarkastamattomia.


Tunnuslukujen laskentakaavat

Omavaraisuusaste (%) =

Oma pääoma yhteensä 

____________________________________________________ X 100

Taseen loppusumma – saadut ennakot 

Osakekohtainen tulos (EUR) =

Emoyrityksen omistajille kuuluva tilikauden voitto 

___________________________________________________ X 100

Osakkeiden lukumäärä (keskimäärin tilikauden aikana) 

Osakekohtainen oma pääoma (EUR) =

Oma pääoma

__________________________________________________

Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa