PÖRSSITIEDOTE 17.2.2011 Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta Loka-joulukuun keskeiset tapahtumat · Kauden aikana tuotettiin 3 831 tonnia nikkeliä, kasvua 19 prosenttia heinä-syyskuuhun 2010 verrattuna · Sinkin tuotanto oli 9 369 tonnia, kasvua 36 prosenttia heinä- syyskuuhun 2010 verrattuna · Ennätyksellinen vuosineljännes: liikevaihto oli 60,2 miljoonaa euroa ja liikevoitto 14,3 miljoonaa euroa · Joulukuussa yhtiö laski liikkeeseen 225 miljoonan euron vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan, joka erääntyy vuonna 2015. · Lokakuussa julkistettiin 54 prosentin lisäys kokonaismineraalivarantoihin, uusi arvio on 1 550 miljoonaa tonnia. Mineraalivarannot sisältävät nyt 3,4 miljoonaa tonnia nikkeliä ja 7,6 miljoonaa tonnia sinkkiä. Yhtiö tutkii mahdollisuuksia laajentaa kaivoksen tuotantoa. Keskeiset tapahtumat 2010 · Liikevaihto 152,2 miljoonaa euroa (2009: 7,6 miljoonaa euroa) · Ensimmäinen liikevoitto kokonaiselta tilikaudelta 25,5 miljoonaa euroa (2009: liiketappio 54,8 miljoonaa euroa) · Tuotannon ylösajo eteni: nikkelin tuotanto 10 382 tonnia (2009: 735 tonnia) ja sinkin tuotanto 25 462 tonnia (2009: 3 133 tonnia). · Yhtiö allekirjoitti kesäkuussa 100 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen; vuoden lopussa lainaa ei ollut nostettuna. · Nyrstar AG:n kanssa solmittiin helmikuussa sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus 1,25 miljoonasta sinkkitonnista. Nyrstarilta saatiin 335 miljoonan dollarin ennakkomaksu sinkkituotevirrasta. · Nettovelat laskivat huomattavasti, kun 320 miljoonan dollarin projektilaina maksettiin takaisin helmikuussa Nyrstarin maksaman ennakkomaksun avulla. · Huhtikuussa jätettiin lupahakemus uraanin talteen ottamisesta sivutuotteena. Uraanin talteenottotoiminnan ympäristövaikutusten arviointi jatkui loppuvuoden ajan. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat · Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat 7.2.1011 uraanin myynti- ja ostosopimuksen. Cameco investoi enintään 60 miljoonaa dollaria uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen. Tunnusluvut -------------------------------------+------+--------+------+-------- milj. Euroa | Q4| Q4| Vuosi| Vuosi | 2010| 2009| 2010| 2009 -------------------------------------+------+--------+------+-------- Liikevaihto | 60,2| 5,0| 152,2| 7,6 -------------------------------------+------+--------+------+-------- Liikevoitto (tappio) | 14,3| -31,6| 25,5| -54,8 -------------------------------------+------+--------+------+-------- % liikevaihdosta |23,8 %|-635,6 %|16,7 %|-723,5 % -------------------------------------+------+--------+------+-------- Kauden voitto (tappio) | -4,7| -33,0| -13,1| -55,0 -------------------------------------+------+--------+------+-------- Osakekohtainen tulos, EUR | -0,02| -0,11| -0,06| -0,19 -------------------------------------+------+--------+------+-------- Omavaraisuusaste |31,3 %| 43,5 %|31,3 %| 43,5 % -------------------------------------+------+--------+------+-------- Korolliset nettovelat | 315,0| 426,2| 315,0| 426,2 -------------------------------------+------+--------+------+-------- Velkaantumisaste |82,8 %| 111,4 %|82,8 %| 111,4 % -------------------------------------+------+--------+------+-------- Investoinnit | 23,5| 36,5| 115,7| 118,5 -------------------------------------+------+--------+------+-------- Rahavarat | 165,6| 11,9| 165,6| 11,9 -------------------------------------+------+--------+------+-------- Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa| 389| 308| 389| 308 -------------------------------------+------+--------+------+-------- Kaikki tässä tiedotteessa ilmoitetut luvut ovat tilintarkastamattomia. Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Vuosi 2010 oli Talvivaaran kehitykselle merkittävä, sillä selvisimme alkuvaiheen haasteista metallien talteenotossa ja tuotimme yli 10 000 tonnia nikkeliä. Ennen vuoden loppua saavutimme ajoittain myös lähes 30 000 nikkelitonnin vuosituotantoa vastaavan tason. Vuonna 2011 keskitymme toiminnassamme edelleen tuotannon ylösajoon, jotta Talvivaaran kehityksen viimeinen vaihe saadaan loppuun ja saavutamme täyden tuotannon. Pidämme vuotta 2011 koskevan nikkelintuotantoennusteemme ennallaan 30 000-35 000 tonnissa. Talvivaaran taloudellinen tilanne vuoden 2011 alkaessa on vahva. Joulukuussa laskimme liikkeeseen vaihtovelkakirjalainan, ja vuoden 2010 alussa allekirjoitimme Nyrstarin kanssa innovatiivisen, sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen. Olemme myös erittäin tyytyväisiä voidessamme kertoa, että Talvivaara saavutti ensimmäistä kertaa voitollisen liiketuloksen kokonaiselta tilikaudelta. Myös osavuosituloksemme liiketulos oli kolmannen perättäisen kerran voitollinen. Viime vuonna ilmoitimme jälleen Talvivaaran mineraalivarantojen lisäyksestä. Kyseessä oli jo kolmas lisäys sen jälkeen, kun Talvivaara listautui vuonna 2007. Näiden varantojen sekä vahvan taloudellisen tilanteemme ansiosta voimme harkita tulevaisuuden kehitysvaihtoehtojamme kasvuyhtiönä ja mahdollisuutemme orgaaniseen kasvuun paranevat. Tavoitteenamme on tuottaa arvoa Talvivaaran esiintymistä lisäämällä edelleen tuotantoa. Uskomme myös, että voimme hyödyntää monimetallimalmiamme entistä paremmin, kun laajennamme tuotevalikoimaamme tuotantokustannuksiltaa edullisten ja kestävän kehityksen periaatteiden mukaisten teknologioidemme avulla. Tätä taustaa vasten olemme erittäin tyytyväisiä uraanin myynti- ja ostosopimukseen, jonka solmimme hiljattain Camecon kanssa. Camecolta saamme myös tukea ja asiantuntija-apua lupaprosessin aikana sekä uraanin talteenottolaitoksen suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Hyödykemarkkinoiden näkymät vuodelle 2011 ovat positiiviset. Volatiliteetin odotetaan jatkuvan viime vuosien kaltaisena, mutta hyödykehintoja tukee Kiinan vahva kysyntä sekä läntisten talouksien kysynnän vähittäinen elpyminen. Lopuksi haluan kiittää Talvivaaran osakkeenomistajia pitkäjänteisestä tuesta. Kiitän myös yhtiön johtoa ja henkilöstöä hyvästä työstä ja sitoutumisesta Talvivaaran mahdollisuuksien täysipainoiseen hyödyntämiseen." Lisätietoja: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 712 9800 Pekka Perä, toimitusjohtaja Saila Miettinen-Lähde, talousjohtaja Tiedotustilaisuus ja suora internetlähetys 17.2.2011 klo 14.00 Tilinpäätöstä koskeva yhdistetty tiedotustilaisuus, puhelinkokous ja suora internetlähetys pidetään 17.2.2011 klo 14.00 osoitteessa Hotel Scandic Simonkenttä, Simonkatu 9, Helsinki. Tilaisuus on englanninkielinen. Internetlähetystä voi seurata osoitteessa: http://qsb.webcast.fi/t/talvivaara/talvivaara_2011_0217_Q4/ Henkilöt, jotka eivät pääse osallistumaan tilaisuuteen, voivat esittää johdolle kysymyksiä puhelimitse esityksen jälkeen. Puhelinkokouksen numero: (09) 2313 9201 Tunnus: 886274 Lisätietoa tapahtumasta on osoitteessa www.talvivaara.com. Internetlähetyksen tallenteen voi katsoa www-osoitteesta pian tilaisuuden jälkeen. Tallenne on saatavilla vuoden 2011 loppuun asti. Vuosikooste Talvivaara on julkaissut arvopaperimarkkinalain 2 luvun 10 c §:n mukaisen vuosikoosteen tilikauden 2010 julkistetuista tiedoista. Vuosikooste on luettavissa osoitteessa www.talvivaara.com. Talvivaara huomauttaa, että osa tiedotteiden tiedoista saattaa olla vanhentuneita. Loka-joulukuu 2010 Perusmetallimarkkinat vahvistuivat vuoden loppua kohti Perusmetallien hinnat nousivat loka-joulukuussa. Tämä johtui osittain sijoittajien tunnelmien kohentumisesta sekä arvopaperimarkkinoiden vahvistumisesta. Markkinoiden kehitykseen vaikutti myös vahvan kasvun jatkuminen Aasiassa ja Saksassa sekä kasvun huomattava parantuminen Pohjois-Amerikassa. Hyödykkeiden kysyntä lisääntyi myös sijoitusten kohteena olevana omaisuusluokkana, koska hyödykesijoituksien kautta tarjoutuu väylä Kiinan talouskasvuun osallistumiseen. Tiettyjen Euroopan valtioiden velkakriisien siirtymävaikutus perusmetallimarkkinoihin näytti jäävän suhteellisen pieneksi ja lyhytaikaiseksi. Nikkelin kysynnän ja tarjonnan tasapainoon liittyi paljon spekulaatioita lähes koko vuoden. Vuoden 2011 tarjontaa koskevat odotukset vähenivät vuoden loppua kohti, kun useiden uusien nikkelikaivosten käynnistymisen viivästyminen alkoi näyttää yhä todennäköisemmältä. Tarjonnan oletettu niukkuus sekä odotukset ruostumattoman teräksen kysynnän elpymisestä vaikuttivat osaltaan siihen, että nikkelin hinta nousi vuosineljänneksen aikana 5,8 prosenttia, yli 24 700 dollariin tonnilta. Sinkin hinta puolestaan nousi 11,8 prosenttia ja oli vuoden lopussa yli 2 400 dollaria tonnilta. Tuotannon ylösajo jatkui Talvivaaran kaivoksen tuotantoprosessin ylösajo jatkui suunnitellusti loka- joulukuussa, ja aiemmat tuotantoennätykset paranivat jälleen. Kauden aikana tuotettiin 3 831 tonnia nikkeliä. Kasvua oli 19 prosenttia heinä-syyskuuhun 2010 verrattuna, jolloin tuotanto oli 3 211 tonnia. Sinkintuotanto kasvoi 36 prosenttia edellisen vuosineljänneksen 7 557 tonnista 9 369 tonniin. Loka- joulukuun 2009 vertailukelpoinen tuotanto oli 410 tonnia nikkeliä ja 2 313 tonnia sinkkiä. Kaivososasto tuotti 3,3 miljoonaa tonnia malmia (Q4 2009: 3,5 milj. tonnia) ja 4,3 miljoonaa tonnia sivukiveä (Q4 2009: 1,5 milj. tonnia). Kaiken kaikkiaan kaivostoiminta sujui tarkastelujaksolla suunnitelmien mukaan, mutta malmintuotantoa haittasivat materiaalinkäsittelyn pullonkaulat. Materiaalinkäsittelyssä saavutettiin merkittävä virstanpylväs, kun primäärikasan purku ja uudelleenkasaus päästiin aloittamaan marraskuussa asianmukaisilla, tuotantovaihetta varten suunnitelluilla laitteilla. Loppuvuonna prosessin käyttöönottoa kuitenkin haittasivat tekniset ongelmat, joiden vuoksi malmin murskaus ja kasaus jäivät alle budjetoidun tason. Loka-joulukuussa malminkäsittely tuotti yhteensä 2,9 miljoonaa tonnia murskattua ja kasattua malmia (Q4 2009: 3,0 miljoonaa tonnia. Biokasaliuotusprosessi eteni loka-joulukuussa tavoitteiden mukaan. Metallien talteenottolaitokseen pumpatun liuoksen keskimääräinen nikkelipitoisuus kasvoi tasaisesti ja oli lokakuussa 1,7 grammaa litrassa, marraskuussa 2,0 g/l ja joulukuussa 2,2 g/l. Vuoden lopulla liuos metallien talteenottoon otettiin pääosin liuotuskasan kolmannesta ja neljännestä lohkosta. Metallien liukeneminen sekundäärikasastaeteni katsauskaudella hyvin. Primäärikasan purkamisessa ilmenneiden ongelmien vuoksi liuosmäärät eivät kuitenkaan olleet metallien talteenoton kannalta riittäviä. Metallien talteenottolaitoksen käyttöönotto saatiin päätökseen joulukuussa, kun toinen vetytehdas otettiin käyttöön. Vetykapasiteetin lisäys on ensiarvoisen tärkeää täyden kapasiteetin tuotannon kannalta. Toinen vetytehdas tuo myös kaivattua lisävarmuutta laitoksen käyttöasteeseen. Laitoksen käyttöaste parani vuoden viimeisellä neljänneksellä, mutta joulukuussa koettiin takaisku muuntajan rikkoutumisen vuoksi. Vaikka vika aiheuttikin vain muutaman tunnin sähkökatkon, se johti huomattavaan tuotannonmenetykseen, koska toinen tuotantolinja oli katkon takia poissa käytöstä lähes kaksi viikkoa. Tuotantolinjan seisokin aiheutti ensi sijassa linjan jäätyminen 20 asteen pakkasessa. Merkittäviä laiterikkoja ei kuitenkaan havaittu. Loka-joulukuun nikkelintuotanto oli keskimäärin 15 200 tonnia vuosittaiseksi tuotannoksi laskettuna. Kauden aikana korkein saavutettu tuotannon taso vastasi lähes 30 000 tonnin vuosituotantoa, mikä osoittaa, että tehtaalla voitiin saavuttaa tämä vuoden lopulle asetettu tavoite tuotantovauhdiksi. Tehtaan prosessien optimoinnin edelleen jatkuessa korkeampien tuotannon tasojen ylläpitäminen ei kuitenkaan vielä ollut mahdollista. Rikkivedyn aiheuttamien hajuhaittojen vähentämisessä saavutettiin läpimurto käyttämällä hajunpoistokemikaalina vetyperoksidia. Vetyperoksidin jatkuvan käytön edellyttämiä teknisiä muutoksia tehtaalla suunniteltiin viimeisen vuosineljänneksen aikana, mutta vetyperoksidi syötettiin järjestelmään tilapäislaitteilla. Tuotannon tunnusluvut -----------------------------+------------+-----+-----+------+----- | | Q4| Q4| Vuosi|Vuosi | | 2010| 2009| 2010| 2009 -----------------------------+------------+-----+-----+------+----- Louhinta | | | | | -----------------------------+------------+-----+-----+------+----- Louhittu malmi |milj. tonnia| 3,3| 3,5| 13,3| 10,8 -----------------------------+------------+-----+-----+------+----- Louhittu sivukivi |milj. tonnia| 4,3| 1,5| 16,7| 4,3 -----------------------------+------------+-----+-----+------+----- Malminkäsittely | | | | | -----------------------------+------------+-----+-----+------+----- Kasattu malmi |milj. tonnia| 2,9| 3,0| 13,3| 8,5 -----------------------------+------------+-----+-----+------+----- Biokasaliuotus | | | | | -----------------------------+------------+-----+-----+------+----- Malmia liuotuskasalla |milj. tonnia| 24,3| 11,0| 24,3| 11,0 -----------------------------+------------+-----+-----+------+----- Metallin talteenotto | | | | | -----------------------------+------------+-----+-----+------+----- Nikkeli, metallisisältö|tonnia |3 831| 410|10 382| 735 -----------------------------+------------+-----+-----+------+----- Sinkki, metallisisältö |tonnia |9 369|2 313|25 462|3 133 -----------------------------+------------+-----+-----+------+----- Loka-joulukuun 2010 taloudellinen katsaus Talvivaaran loka-joulukuun liikevaihto nikkeli- ja kobolttitoimituksista Norilsk Nickelille ja sinkkitoimituksista Nyrstarille kasvoi 34 prosenttia kesä- syyskuusta ja oli yhteensä 60,2 miljoonaa euroa (Q4 2009: 5,0 miljoonaa euroa). Nikkeliä toimitettiin yhteensä 3 823 tonnia ja sinkkiä 5 710 tonnia. Konsernin liiketoiminnan muut tuotot, jotka koostuivat lähinnä vetytehtaan helmikuisen vian perusteella saadusta keskeytysvakuutuskorvauksesta, olivat 3,7 miljoonaa euroa (Q4 2009: 6,0 milj. euroa). Materiaali- ja palvelukulut olivat yhteensä 30,7 miljoonaa euroa (Q4 2009: 24,9 miljoonaa euroa). Kulut nousivat 14 prosenttia edellisen vuosineljänneksen 26,9 miljoonasta eurosta. Syynä oli tuotantomäärien kasvu sekä siihen liittyvä tuotantokemikaalien, erityisesti poltetun kalkin ja propaanin, käytön lisääntyminen. Liiketoiminnan muut kulut nousivat toiseen vuosineljännekseen verrattuna 24 prosenttia ja olivat 13,6 miljoonaa euroa (Q4 2009: 28,6 milj. euroa). Kulut kasvoivat suhteessa hieman enemmän kuin tuotanto. Tämä johtui pääasiassa kunnossapitokustannusten lisääntymisestä, talvikauden korkeamman sähkönkulutuksen ja -hinnan aiheuttamista lisäkuluista sekä kuljetuskustannuksista. Loka-joulukuun liikevoitto oli 14,3 miljoonaa euroa (Q4 2009: liiketappio 31,6 miljoonaa euroa). Käyttökateprosentti säilyi käytännössä muuttumattomana kesä- syyskuun tasosta ja oli 24 prosenttia. Nettorahoituskulut, joista on vähennetty 81 000 euron rahoitustuotot, olivat 13.2 miljoonaa euroa (Q4 2009: 13,5 milj. euroa). Nämä koostuivat lähinnä lainojen koroista (noin 7,2 miljoonaa euroa) sekä Nyrstarin 335 miljoonan dollarin ennakkomaksuun liittyvistä valuuttakurssitappioista (noin 5,2 miljoonaa euroa), joilla ei ole kassavaikutusta. Katsauskauden tappio oli 4,7 miljoonaa euroa (Q4 2009: 33,0 miljoonaa euroa). Vuosineljänneksen investoinnit olivat 23,5 miljoonaa euroa (Q4 2009: 36,5 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä sekundäärikasan pohjarakenteiden maarakennustöihin sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja kuljetushihnojen hankintaan. Talvivaaran toimintakatsaus 2010 Markkinaympäristö parani vuonna 2010 Rahoituskriisiä seurannut maailmantalouden elpyminen vaikutti hyödykkeiden kysyntään ja hintoihin myönteisesti vuonna 2010. Perusmetallien kysyntä kasvoi erityisesti Kiinassa, ja vuoden loppua kohti kysyntä piristyi myös Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Kysynnän kasvun lisäksi myös sijoitustoiminta elpyi, ja arvopaperimarkkinoilla sijoittajien aktiivisuus parani vuoden jälkipuoliskolla. Vuonna 2010 nikkelin käteishinta Lontoon metallipörssissä (London Metals Exchange, LME) oli keskimäärin 21 804 dollaria tonnia kohden. Tämä oli huomattavasti enemmän kuin vuonna 2009, jolloin nikkelin hinta oli keskimäärin 14 711 dollaria tonnilta. Tammi-huhtikuussa 2010 nikkelin hinta oli alimmillaan noin 17 000 dollaria ja nousi enimmillään yli 27 000 dollariin tonnilta. Tämä johtui sekä varastojen kasvattamisesta että Kiinan metallituonnista. Kun varastojen kartuttamisvaihe keväällä päättyi, erityisesti ruostumattoman teräksen tuotantoon liittyvä kysyntä heikkeni useaksi kuukaudeksi, mutta alkoi piristyä uudelleen varsinkin loka-joulukuussa. Ruostumattoman terässulan kokonaistuotannon arvioidaan kasvaneen vuonna 2010 noin 23 prosenttia, yhteensä 30,8 miljoonaan tonniin. Valtaosa tästä kasvusta oli peräisin Kiinasta. Jalostetun nikkelin tarjonnan arvioidaan kasvaneen 6,5 prosenttia vuodesta 2009 ja olleen 1,42 miljoonaa tonnia vuonna 2010. Maailmantalouden elpymisen myötä kysyntä kasvoi 13,5 prosenttia ja oli 1,50 miljoonaa tonnia. Tämä merkitsi yli 80 000 tonnin tarjontavajetta (lähde: Brook Hunt). Vuoden 2010 lopulla nikkelimarkkinoiden näkymät vuodelle 2011 kääntyivät myönteisemmiksi. Kysynnän kasvun jatkuminen alkoi näyttää entistä todennäköisemmältä, kun taas useista uusista greenfield-hankkeista peräisin olevan tarjonnan arvioitiin viivästyvän. Nikkelimarkkinoiden tavoin myös sinkkimarkkinat osoittivat elpymisen merkkejä. Sinkin hintakehitys noudatteli nikkelin hintakehitystä vuoden aikana, ja LME:ssä noteerattu sinkin käteishinta vaihteli hieman alle 1 600 dollarista lähes 2 700 dollariin tonnilta. Sinkin keskihinta vuonna 2010 oli 2 157 dollaria tonnilta. Euron ja dollarin välisen kurssin volatiliteetti oli edelleen suuri. Kurssi reagoi voimakkaasti useisiin taloudellisiin indikaattoreihin ja valuuttakurssien volatiliteetti heijastui myös hyödykehintoihin. Dollarin suhteellinen heikkeneminen tyypillisesti korreloi korkeampien hyödykehintojen kanssa, mikä osittain suojasi Talvivaaraa EUR/USD-kurssin volatiliteetilta. Koska Talvivaaran liikevaihto on peräisin dollarimääräisestä metallinmyynnistä mutta yhtiön kustannuspohja on pääasiassa euromääräinen, yhtiö on hyvin altis markkinoiden muutoksille sekä hyödykehintojen että valuuttakurssien osalta. Globaalin kysynnän muutokset eivät sen sijaan suoraan kohdistu Talvivaaraan, sillä se myy päätuotteensa eli nikkeli- ja sinkkisulfidit asiakkailleen pitkäaikaisten sopimusten perusteella. Painopiste tuotannon ylösajossa Talvivaaran toiminnan painopiste pysyi vuonna 2010 tuotannon ylösajossa. Jo käytössä olevien tuotantolaitteistojen ja -prosessien optimointi jatkui läpi vuoden, ja täyden tuotantotason edellytykset täyttyivät metallitehtaan toisen tuotantolinjan, sekundääriliuotuskasan pohjien, primäärikasan purku- ja sekundäärikasan kasauslaitteistojen sekä toisten vety- ja rikkivetytehtaiden käyttöönoton myötä. Vuoden 2010 tuotantomäärät olivat vahva osoitus Talvivaaran tuotantoprosessien skaalautuvuudesta ja tuotannon ylösajon etenemisestä: nikkeliä tuotettiin 10 382 tonnia (2009: 735 tonnia) ja sinkkiä 25 462 tonnia (2009: 3 133 tonnia). Vaikka vuodelle asetettuja alkuperäisiä tuotantotavoitteita ei saavutettu, tuotannon ylösajo eteni lupaavasti vuoden toisesta neljänneksestä alkaen. Nikkelintuotanto kasvoi suhteellisen tasaisesti, lähes 20 prosentin vauhdilla jokaisella kvartaalilla, ja vastaavan kehityksen jatkumiselle on kaikki edellytykset myös vuonna 2011. Sotkamon kaivoksen toiminnassa oli useita teknisiä haasteita vuonna 2010. Näitä olivat esimerkiksi vetytehtaan rikkoutuminen sekä rikkivetygeneraattorin asennusvirheistä johtunut riittämätön rikkivetykapasiteetti. Lisäksi tuotantomääriä jouduttiin rajoittamaan useiden kuukausien ajan rikkivetypäästöjen aiheuttamien hajuhaittojen vuoksi. Näistä haasteista sekä muista tuotannon käynnistämiseen liittyvistä seikoista aiheutui väistämättömiä tuotannonmenetyksiä, jotka olivat ajoittain merkittäviä. Ongelmat kuitenkin ratkaistiin tehokkaasti, ja tuotannon luotettavuus parani huomattavasti vuoden loppua kohden. Talvivaaran organisaatio osoitti, että se pystyy ratkaisemaan teknisiä ongelmia ja oppimaan virheistään. Tämä on ensiarvoisen tärkeää vielä jäljellä olevien tuotannon ylösajovaiheiden kannalta sekä suunnitellun kapasiteetin mukaisen toiminnan kannalta. Tuotantoprosessien perinpohjaisen ymmärtämisen, riskienhallinnan ja ennakoivan kunnossapidon parantamiseksi Talvivaara otti elokuussa 2010 käyttöön tuotantovarmuusohjelman. Ohjelma koskee koko tuotanto-organisaatiota sen kaikilla tasoilla. Kaivososasto suoriutui vuodesta hyvin ja louhi 13,3 miljoonaa tonnia malmia (2009: 10,8 miljoonaa tonnia) sekä 16,7 miljoonaa tonnia sivukiveä (2009: 4,3 miljoonaa tonnia). Edelliseen vuoteen verrattuna kaivososasto lisäsi kokonaistuotantoaan 99 prosenttia. Sivukiven louhintaa lisättiin huomattavasti, sillä sivukiveä tarvittiin sekundäärikasan perustusten tasoittamiseen. Malminkäsittely tuotti vuonna 2010 yhteensä 13,3 miljoonaa tonnia murskattua ja kasattua malmia (2009: 8,5 miljoonaa tonnia). Vaikka tuotantomäärän kasvu olikin edellisvuoteen verrattuna huomattava ja tuotantotaso korkeimmillaan yli nimelliskapasiteetin, jäi murskauspiirin suorituskyky kokonaisuudessaan edelleen tavoitteistaan. Tämä ei sinänsä aiheuta ongelmia vuoden 2011 metallintuotantotavoitteita ajatellen, kun otetaan huomioon jo biokasaliuotuksessa olevan malmin suuri määrä. Pidemmän aikavälin tuotantotavoitteita silmällä pitäen asia edellyttää kuitenkin vielä toimenpiteitä. Primääriliuotuskasan purkujärjestelmän ja sekundääriliuotuskasan kasausjärjestelmän asentaminen ja käyttöönotto olivat erityinen haaste ja samalla merkittävä virstanpylväs malminkäsittelyosastolle. Kumpikin järjestelmä käynnistettiin syksyllä, ja sekundäärikasan kasausjärjestelmä on ollut siitä lähtien tuotantokäytössä hyvin tuloksin. Sen sijaan primääriliuotuskasan purkujärjestelmän käyttöönotto on sujunut odotettua hitaammin, minkä vuoksi murskaus- ja kasausmäärät vähenivät vuoden viimeisellä neljänneksellä. Biokasaliuotusprosessi eteni tavoitteiden mukaan vuoden aikana. Primääriliuotuskasa saatiin ensimmäisen kerran täyteen marraskuussa, ja sekundääriliuotuksen käynnistämisestä saatiin hyviä tuloksia aiemmin syksyllä. Prosessien kehittämisessä kiinnitettiin erityistä huomiota ilmastuksen parantamiseen. Tämän tuloksena liuoksen nikkelipitoisuudet lisääntyivät erityisesti kasan uudemmissa lohkoissa ja olivat joissakin lohkoissa selvästi yli kolme grammaa litralta. Kaiken kaikkiaan metallien talteenottolaitokseen siirretyn liuoksen nikkelipitoisuus nousi vuoden lopulla noin 2,2 grammaan litraa kohden. Toisen tuotantolinjan onnistunut ja aikataulun mukainen käyttöönotto kesällä sekä toisen vetytehtaan ja rikkivetygeneraattorin käynnistys syksyllä olivat metallien talteenotossa merkittäviä saavutuksia vuonna 2010. Metallien talteenottolaitos kuitenkin kärsi ensimmäisenä jatkuvan toiminnan vuotenaan myös useista teknisistä käynnistysvaikeuksista sekä niiden aiheuttamista seisokeista. Prosessien optimointi ja pullonkaulojen poistaminen jatkuivat koko vuoden, ja niitä jatketaan myös vuonna 2011. Vuoden 2010 lopulla laitoksen käytettävyys ja tuotanto oli jo parantunut, erityisesti ensimmäisen tuotantolinjan osalta. Laitoksen jatkuvan, täyden kapasiteetin tuotannon varmistaminen edellyttää kuitenkin vielä toimenpiteitä. Taloudellinen katsaus Taloudellinen tulos Talvivaaran vuoden 2010 liikevaihto oli 152,2 miljoonaa euroa (2009: 7,6 miljoonaa euroa). Katsauskaudella myytiin 9 438 tonnia nikkeliä, 20 320 tonnia sinkkiä ja 94 tonnia kobolttia. Konsernin liiketoiminnan muut tuotot, jotka koostuivat lähinnä nikkeli- ja sinkkitermiinien realisoituneista myyntivoitoista sekä vetytehtaan helmikuisen vian perusteella saadusta keskeytysvakuutuskorvauksesta, olivat 20,9 miljoonaa euroa (2009: 43,1 miljoonaa euroa). Henkilöstökulut, joihin sisältyvät vuoden 2007 henkilöstön optio-ohjelman henkilöstökulut, olivat 19,9 miljoonaa euroa (2009: 17,7 miljoonaa euroa). Kulujen nousu johtui työntekijöiden määrän kasvusta. Liiketoiminnan muut kulut olivat 43,8 miljoonaa euroa (2009: 61,1 miljoonaa euroa). Näihin sisältyi realisoituneita tappioita sekä käyvän arvon vähennyksiä koronvaihtosopimuksista, USD-termiineistä ja -optioista. Loput kulut olivat lähinnä kunnossapitokuluja (13,0 miljoonaa euroa) sekä energiakuluja (11,2 miljoonaa euroa). Liikevoitto oli 25,5 miljoonaa euroa (2009: liiketappio 54,8 miljoonaa euroa). Vuoden 2010 rahoitustuotot olivat 3,5 miljoonaa euroa (2009: 11,5 miljoonaa euroa). Ne koostuivat pääasiassa talletusten valuuttakurssivoitoista. Rahoituskulut olivat 38,8 miljoonaa euroa (2009: 31,8 miljoonaa euroa). Ne koostuivat pääasiassa 18,7 miljoonan euron suuruisista valuuttakurssitappioista, jotka aiheutuivat 320 miljoonan dollarin projektilainasta ja Nyrstarin 335 miljoonan dollarin ennakkomaksusta. Lainojen korot olivat 18,5 miljoonaa euroa. Tilikauden tappio ennen veroja oli 9,9 miljoonaa euroa. 3,1 miljoonan euron tuloverot aiheutuivat laskennallisten verosaamisten vähennyksestä, mikä puolestaan johtui johdannaisten myyntiin liittyvästä laskennallisten verovelkojen purusta. Tuotannon ylösajon etenemisen myötä yhtiön tilikauden tappio pieneni 13,1 miljoonaan euroon, kun se vuonna 2009 oli 55,0 miljoonaa euroa. Yhtiön laaja tulos vuodelta 2010 oli -24,4 miljoonaa euroa (2009: -124,7 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy suojausrahaston arvon pienentyminen suojattujen myyntien toteuduttua. Tase Tilivuoden investoinnit olivat 115,7 miljoonaa euroa (2009: 118,5 miljoonaa euroa). Investoinnit liittyivät lähinnä liuotuskasojen perustusten rakentamiseen, metallien talteenottolaitoksen toisen tuotantolinjan asennukseen sekä sekundäärikasan kasauslaitteiston ja kuljetushihnojen hankintaan. Konsernin taseessa aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo oli 31.12.2010 yhteensä 728,2 miljoonaa euroa (31.12.2009: 644,4 miljoonaa euroa). Tähän sisältyvät 77,8 miljoonan euron rahoitusleasingsopimukset, josta vuonna 2010 solmittujen rahoitusleasingsopimusten osuus oli 59,9 miljoonaa euroa (2009: 16,0 miljoonaa euroa). Vuosina 2008-2009 Talvivaara Infrastructure Oy rakensi uuden pistoraiteen, joka yhdistää kaivosalueen valtiolliseen rautatieverkostoon. 30.6.2010 lähtien pistoraide on luokiteltu myytävänä oleviin omaisuuseriin. Ensimmäinen sovittu vähimmäiskuljetusvaatimus saavutettiin toukokuussa 2010, ja Suomen valtio maksoi osan radan lunastushinnasta kesäkuussa. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määrä väheni 39,4 miljoonaa euroa luokittelumuutoksen vuoksi. Konsernin vaihto-omaisuus oli vuoden 2010 lopussa 175,4 miljoonaa euroa (31.12.2009: 109,5 miljoonaa euroa). Vaihto-omaisuuden kasvu johtui tuotannon ylösajosta ja sen aiheuttamasta lisäyksestä kasatun malmin määrässä. Vaihto- omaisuus arvostetaan hankintamenoon. Nikkeli-, sinkki- ja USD-termiinit suljettiin vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, joten johdannaisinstrumentit koostuivat 31.12.2010 koronvaihtosopimuksista ja USD-määräisistä optioista, joiden arvo oli -1,2 miljoonaa euroa, ja jotka kirjattiin velkoihin (johdannaisinstrumentit 31.12.2009: varat 33,1 miljoonaa). Vuoden 2010 lopussa rahavarat olivat 165,6 miljoonaa euroa (31.12.2009: 11,9 miljoonaa euroa). Oman pääoman osuus omassa pääomassa ja veloissa oli 380,3 miljoonaa euroa 31.12.2010 (31.12.2009: 382,6 miljoonaa euroa). Tähän sisältyy noin 25 miljoonan euron hybridilaina. Vuoden 2010 aikana merkittiin ja maksettiin yhteensä 174 378 uutta osaketta yhtiön 2007A optio-oikeuksien perusteella. Osakkeiden merkintähinta, yhteensä 0,5 miljoonaa euroa, on kirjattu omaan pääomaan. Lainat kasvoivat 438,1 miljoonasta eurosta (31.12.2009) 480,6 miljoonaan euroon (31.12.2010). Lainojen muutoksissa näkyvät helmikuussa 2010 takaisin maksettu 320 miljoonan dollarin projektilaina sekä liikkeeseen laskettu 225,0 miljoonan euron vakuudeton vaihtovelkakirjalaina, joka erääntyy joulukuussa 2015. Talvivaara sai tilivuonna ennakkomaksuja yhteensä 263,0 miljoonaa euroa. Niihin sisältyvät 335,0 miljoonan dollarin ennakkomaksu Nyrstar NV:n kanssa solmitusta sinkin tuotevirtasopimuksesta sekä Suomen valtion maksama 20 miljoonan euron ennakkomaksu Talvivaara-Murtomäki-radan lunastuksesta. Oma pääoma ja velat olivat vuoden lopussa yhteensä 1 216,3 miljoonaa euroa (31.12.2009: 879,0 miljoonaa euroa). Valuutta- ja hyödykesuojaukset ja suojauslaskenta Konserni sulki kaikki hyödyke- ja valuuttasuojauspositionsa 320 miljoonan dollarin projektilainan takaisinmaksun yhteydessä helmikuussa 2010. Suojien sulkemisesta saatu nettotuotto oli 46 miljoonaa euroa. Rahoitus Joulukuussa yhtiö laski liikkeeseen 225 miljoonan euron vakuudettoman senioristatuksisen vaihtovelkakirjalainan, joka erääntyy vuonna 2015. Arvopaperit ovat vaihdettavissa 27,0 miljoonaan Talvivaaran uuteen osakkeeseen. Vaihtovelkakirjan korko on 4,00 prosenttia ja kokonaistuotto 6,50 prosenttia, mikä johtuu 114,5 prosentin lunastushinnasta maturiteetissa. Kesäkuussa Talvivaara allekirjoitti 100 miljoonan euron kolmevuotisen luottolimiittisopimuksen pääjärjestäjinä ja lainanantajina toimivien Nordean, Handelsbankenin ja Sampo Pankin kanssa. Luoton marginaali oli 3,00 prosenttia vuoden 2010 loppuun asti ja sen jälkeen 1,75-3,00 prosenttia yhtiön velkaantuneisuusasteen mukaan. Luotto on tarkoitettu Talvivaara-konsernin yleisiin tarpeisiin. 31.12.2010 luottoa ei ollut nostettuna. Kesäkuussa Talvivaara allekirjoitti myös Finnveran myöntämän 10 miljoonan euron investointi- ja käyttöpääomalainn, jonka laina-aika on kahdeksan vuotta ja marginaali 4,1 prosenttia. Laina on nostettu kokonaisuudessaan. Kesäkuussa Suomen valtio maksoi ensimmäisen, 50 prosentin, erän Talvivaara- Murtomäki-radan yhteensä 40 miljoonan euron (ALV 0 %) korvauksesta. Koko kesäkuisella suorituksella lyhennettiin 41 miljoonan euron lainaa, jolla Talvivaara Infrastructure Oy rahoitti rautatien rakentamisen. Helmikuussa Talvivaara teki sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa. Nyrstar maksoi sopimukseen liittyen 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun, josta suurin osa käytettiin 320 miljoonan dollarin projektilainan takaisinmaksuun. Helmikuussa Talvivaara nosti 25 miljoonan euron suuruisen hybridilainan, joka on kirjattu omaksi pääomaksi IFRS-standardien mukaisesti. Liiketoiminnan kehitys ja kaupalliset järjestelyt Sinkkituotantoa koskeva tuotevirtasopimus Nyrstarin kanssa Talvivaara Sotkamo Oy teki sinkkituotantoa koskevan tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa helmikuussa 2010. Sopimusehtojen mukaan Talvivaara toimittaa koko sinkkituotantonsa Nyrstarille siihen asti kunnes 1,25 miljoonaa tonnia sinkkiä on toimitettu. Nyrstar maksoi Talvivaaralle 335 miljoonan dollarin ennakkomaksun sinkkituotevirrasta. Lisäksi Nyrstar maksaa Talvivaaralle 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta toimitetusta sinkkitonnista (maksuun liittyy hinnankorotusmekanismi, joka perustuu rikin ja propaanin hintamuutoksiin). Osapuolet sopivat myös seuraavasta hinnanjakomekanismista: · Vähintään sopimuksen seitsemän ensimmäisen voimassaolovuoden aikana tai kunnes 600 000 tonnia sinkkiä on toimitettu Nyrstar maksaa Talvivaaralle 10 prosenttia Lontoon metallipörssin (LME) sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus ylittää 2 500 dollaria tonnilta (3 000 dollariin tonnilta asti) ja 30 prosenttia LME:n sinkin hintanoteerauksesta siltä osin kuin noteeraus ylittää 3 000 dollaria tonnilta; ja · tämän jälkeen sopimuksen loppuaikana Nyrstar maksaa Talvivaaralle 30% siitä osuudesta, millä LME:n sinkin hintanoteeraus ylittää 350 euron louhinta- ja prosessointimaksun jokaisesta tonnista toimitettua sinkkiä. Nyrstar on myös sopinut, että se toimittaa Talvivaaralle enintään 150 000 tonnia rikkihappoa vuodessa sopimuksen voimassaoloaikana käytettäväksi Talvivaaran bioliuotusprosessissa. Uraanin talteenotto sivutuotteena Talvivaara ilmoitti helmikuussa, että se suunnittelee aloittavansa muiden metallien sivutuotteena saatavan uraanin talteenoton ja hyödyntämisen uraanipuolituotteena (yellow cake). Yhtiö aikoo ottaa uraania talteen päätuotteiden liuotusprosessista teknisesti yksinkertaisella ja turvallisella uuttomenetelmällä, joka on metallien talteenotossa laajalti käytössä oleva menetelmä. Suunnitellun uuttolaitoksen arvioidaan olevan noin 40-50 miljoonan euron investointi. Vuosittaisiksi tuotantokustannuksiksi arvioidaan noin kaksi miljoonaa euroa. Vuosituotannon määräksi arvioidaan noin 350 tonnia uraania eli noin 410 tonnia uraanipuolituotetta. Suunniteltu uraanituotanto edellyttää vielä viranomaishyväksyntöjä sekä Suomen hallituksen hyväksyntää. Talvivaara jätti huhtikuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin talteenottamisesta sivutuotteena. Neuvotteluja uraanin myynti- ja ostosopimuksesta käytiin pääosin vuonna 2010. Sopimus Cameco Corporationin kanssa allekirjoitettiin alkuvuodesta 2011 kuten katsauskauden jäkeisissä tapahtumissa kerrotaan. Nikkelin vuosituotannon kasvattaminen yli 50 000 tonniin Talvivaara ilmoitti lokakuussa, että kaivoksen mineraalivarannot ovat 54 prosenttia aiemmin arvioitua suuremmat. Tämän seurauksena yhtiö käynnisti projektin, jonka tarkoituksena on selvittää mahdollisuuksia lisätä Sotkamon kaivoksen tuotantokapasiteettia. Selvitystyön aikana arvioidaan erilaisia tuote- ja kapasiteettivaihtoehtoja, raaka-aineiden ja materiaalien saatavuutta, logistiikkaa, taloudellista kannattavuutta ja lupaprosesseja. Vuonna 2011 keskitytään erityisesti alustaviin teknisiin selvityksiin ja lupaprosessiin. Arvioiden mukaan laajennettu tuotantovoitaisiin aloittaa aikaisintaan vuonna 2015. Geologia Talvivaara suoritti Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymillä onnistuneita kairauksia vuosina 2009 ja 2010. Kairausten tuloksena yhtiö ilmoitti suuremmista mineraalivarannoista lokakuussa 2010. Varannot on raportoitu JORC-luokittelun mukaisesti. Kokonaismineraalivarantojen määrä, 1 550 miljoonaa tonnia, on 54 prosenttia suurempi kuin joulukuussa 2008 ilmoitettu 1 004 miljoonaa tonnia. Todetut ja todennäköiset mineraalivarannot kasvoivat 75 prosenttia, 1 121 miljoonaan tonniin. Kokonaisvarantojen arvioidaan sisältävän 3,4 miljoonaa tonnia nikkeliä (vuoden 2008 varannoissa 2,2 miljoonaa tonnia) ja 7,6 miljoonaa tonnia sinkkiä (aiemmin 5,0 miljoonaa tonnia). Suurin osa uusista mineraalivarannoista löytyi Kolmisopen esiintymän täydennyskairauksissa. Täydennyskairausten perusteella esiintymän kokonaisvarannot kasvoivat 270 prosenttia, 178 miljoonasta tonnista 660 miljoonaan tonniin. Kuusilammen esiintymän geologisilla kartoituksilla ja timanttikairauksilla keskityttiin ensisijaisesti varantojen luokituksen parantamiseen. Tuloksena oli 56 prosentin lisäys todettuihin ja todennäköisiin mineraalivarantoihin, 505 miljoonasta tonnista 788 miljoonaan tonniin. Kokonaismineraalivaranto on noin 8 prosenttia suurempi, 890 miljoonaa tonnia. Molempien esiintymien metallipitoisuudet säilyivät muuttumattomina (0,22 prosenttia nikkeliä ja 0,49 prosenttia sinkkiä), mikä vahvistaa entisestään malmioiden koostumuksen tasalaatuisuutta. Kuusilammen ja Kolmisopen esiintymien välillä sekä Kolmisopen esiintymän pohjoispuolella on edelleen merkittävä malminetsintäpotentiaali. Tutkimus ja kehitys Talvivaara keskittyi tutkimus- ja kehitystoiminnassaan biokasaliuotuksen ja metallien talteenottoprosessin optimointiin sekä lisämetallien talteenottoon biokasasta saatavasta liuoksesta. Bioliuotusprosessin kehitystyössä pyrittiin ymmärtämään liuotuskasan toimintaa entistä paremmin, parantamaan kasan ilmastustapoja sekä optimoimaan kasan hydrodynamiikkaa. Metallien talteenotossa kehitettiin tuotteiden laatua erityisesti kosteuden ja kemiallisen puhtauden osalta. Lisäksi tehtiin tutkimuksia, joiden tavoitteena on toimintakustannusten, kuten lipeän kulutuksen, vähentäminen. Rikkivetypäästöjen aiheuttamien hajuongelmien tehokas ehkäisy oli yksi tärkeimmistä lyhyen aikavälin kehityskohteista vuoden 2010 alkupuolella. Tuolloin ilmeni, että metallien talteenottolaitoksen kaasunpesukapasiteetti oli riittämätön kaupallisen mittakaavan tuotantoon. Aluksi yhtiö lähti kehittämään nykyistä lipeän käyttöön perustuvaa kaasunpesujärjestelmäänsä ja tutki samalla myös muita käsittelyvaihtoehtoja. Lopulta menetelmäksi valittiin rikkivedyn poistaminen vetyperoksidin avulla. Menetelmä otettiin tuotantokäyttöön vuoden viimeisellä neljänneksellä. Uuttomenetelmän kehittämistä uraanin talteenottamiseksi liuoksesta jatkettiin vuonna 2010. Vuoden jälkipuolella keskityttiin entistä enemmän prosessin kehittämiseen teollisessa mittakaavassa sekä suunnitellun tuotantolaitoksen perus- ja detaljisuunnitteluun. Talvivaara jatkoi liuoksen sisältämän mangaanin rikastamiseen liittyviä teknisiä tutkimuksia. Mangaanimetallin, -oksidin ja -sulfaatin rikastamiseen käytettiin onnistuneesti elektrolyysiteknologiaa. Päätökset mahdollisesta investoinnista kaupallisen mittakaavan mangaanin tuotantoon on lykätty tuonnemmaksi, sillä ne edellyttävät mangaanituotteiden tuotantoon ja markkinointiin liittyvää kumppanuussopimusta. Kestävä kehitys Talvivaara jatkoi toimintansa kehittämistä kestävän kehityksen ohjelmansa mukaisesti. Ohjelmassa korostetaan jatkuvaa parantamista ja toiminnan tehokkuutta. Talvivaaran tavoitteena on luoda turvallinen ja terveellinen työympäristö, ja yhtiö jatkoi turvallisuuskulttuurinsa kehittämistä "nolla tapaturmaa" -periaatteen pohjalta. Aktiivisen turvallisuustyön ansiosta työtapaturmatiheys vuonna 2010 oli 10,7 tapaturmaa miljoonaa työtuntia kohden (2009: 11 tapaturmaa). Talvivaara on sitoutunut ympäristötehokkuuden ja operatiivisen riskienhallinnan jatkuvaan kehittämiseen sekä toimintansa ympäristövaikutusten vähentämiseen. Ilmapäästöjen vähentämiseen liittyvät investoinnit paransivat yhtiön ympäristönsuojelun tasoa vuoden loppua kohden. Vuonna 2011 on toteutettava vielä joitakin parannuksia pöly- ja rikkivetypäästöjen vähentämiseksi, jotta ympäristöluvassa asetetut vaatimukset voidaan saavuttaa säännönmukaisesti. Vuodelle 2010 asetetut tavoitteet kemikaalien hallinnointiin liittyvän REACH- säännöstön sekä aineiden ja seosten luokitusta, merkintää ja pakkaamista koskevan CLP-sääntelykehyksen noudattamiseksi saavutettiin. Yhtiö toimitti rekisteröintiviranomaisille nikkeli- ja sinkkisulfidia koskevat asiakirjat ja keräsi ja koosti CLP-asetuksen mukaiset tiedot kaikista Talvivaaran käyttämistä aineista. Talvivaara ja 25 muuta suomalaisyhtiötä osallistuivat CDP-asetuksen mukaiseen hiilijalanjälkiraportoinnin hankkeeseen. Näiden tietojen kerääminen ja raportointi helpottaa yhtiön kasvihuonekaasupäästöjen optimointia tulevaisuudessa. Vuonna 2010 käynnissä olleet lupaprosessit liittyivät uraanin talteenottoon sivutuotteena sekä Talvivaaran kaivoksen nykyisen ympäristöluvan päivittämiseen. Uraanin rikastamiseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointi suoritettiin vuonna 2010. Yhtiö aikoo jättää prosessiin liittyvän ympäristölupahakemuksen vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä. Nykyisen ympäristöluvan uusimishakemus jätetään niin ikään maaliskuun 2011 loppuun mennessä. Hakemukseen liittyvä päivitystyö tehtiin pääosin vuonna 2010. Alueen tulevaa luonnonmukaistamista ja seurantavelvoitteita varten asetettu vakuus oli vuoden lopussa 27,0 miljoonaa euroa (2009: 15,3 miljoonaa euroa). Joulukuussa 2010 Talvivaara saavutti merkittävän virstanpylvään ympäristöjohtamistyössään, kun sen ympäristöjärjestelmälle myönnettiin ISO 14001 -sertifikaatti. Sertifikaatti kattaa yhtiön kaikki toiminnot. Talvivaaran ISO 14001 -järjestelmän mukaisia tavoitteita ovat jatkuva parantaminen, luonnonvarojen kestävä ja taloudellinen käyttö sekä yhtiön kaikkien prosessien kehittäminen kaivostoiminnan ympäristövaikutusten pitämiseksi mahdollisimman pieninä. Riskienhallinta ja tärkeimmät riskit Riskien hallintaa koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on käynnissä jatkuva, hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden vaikutuksien mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien hallitsemiseen tarvittavin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi. Vuonna 2010 Talvivaara keskittyi riskienhallintatyössään kehittämään osasto- ja toimintotason riskienhallintakäytäntöä. Kehitystyötä tehtiin muun muassa sisäisissä kehitysohjelmissa, jotka liittyivät ympäristöasioihin, työterveyteen ja -turvallisuuteen, sisäiseen kontrolleihin ja tuotantovarmuuteen. Vuoden 2011 tavoitteena on päivittää konsernitason riskienhallintaohjelmat siten, että ne vastaavat Talvivaaran tämänhetkistä kehitysvaihetta, jossa on siirrytty projektiyhtiöstä tuotantoa harjoittavaksi yhtiöksi. Konsernitason riskiarviointi perustuu osastotason arvioinnin tuloksiin sekä käytetyistä riskiarviointityökaluista saatuun kokemukseen. Arvioinnissa huomioidaan tunnistettujen riskien todennäköisyys ja arvioitu vaikutus. Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit, arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen volatiliteetti. Riskejä liittyy myös valuuttojen vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien tappioihin ja epävarmuuksiin Talvivaara-konsernin tulevasta kannattavuudesta, yhteistyökumppaneihin, riippuvuuteen avainhenkilöistä sekä lakien, säännösten ja niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä Talvivaaran kaivospiiriin ja kaivoslupaan. Lyhyen aikavälin toiminnan riskit koskevat Talvivaarassa parhaillaan toteutettavaa toiminnan ylösajoa. Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit toimivat teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä, kuten puutteita tuotantolaitteiden luotettavuudessa ja kestävyydessä, liuotusnopeudessa ja biokasaliuotukseen liittyvässä metallien talteenotossa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon tai tuotannon ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin yhtiö ei voi vaikuttaa. Nikkelin markkinahinta on historiallisesti vaihdellut merkittävästi, ja Talvivaara odottaa volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan tasapainossa tapahtuvat muutokset, makroekonomiset tekijät ja valuuttakurssien vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta on tällä hetkellä peräisin nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on välitön ja merkittävä vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintaan. Helmikuusta 2010 lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihteluja vastaan. Täysi tai lähes täysi alttius nikkelin hinnan muutoksille on Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen mukaan Talvivaaran kaivos voi toimia kannattavasti alhaistenkin raaka- ainehintojen kausina. Talvivaaran liikevaihto syntyy lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareina, kun taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa dollarin heikentymisen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia kulloinkin perustellulla tavalla. Mikäli Talvivaara ei pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita, erityisesti nikkeliä, tai mikäli tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti tai mikäli hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkisti ja merkittävästi, yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Talvivaara pyrkii pienentämään maksuvalmiusriskiä seuraamalla tarkasti maksuvalmiuttaan. Tavoitteena on havaita mahdollisesti uhkaavat epäedulliset muutokset hyvissä ajoin ja saada riittävästi aikaa tarvittavan luoton tai muun rahoituksen hankkimiseen kohtuullisin ehdoin. Talvivaara pyrkii myös pitämään pitkäaikaisten velkojen maturiteettiprofiilin tasapainossa jälleenvakuutusriskien vähentämiseksi. Henkilöstö Talvivaaran henkilöstö kasvoi edelleen voimakkaasti vuonna 2010, ja henkilöstömäärä lisääntyi 308:sta 389:een. Suurin osa henkilöstöstä on rekrytoitu paikallisesti Kainuun alueelta, missä Talvivaara on suurin uusien työpaikkojen luoja. Työntekijöiden keski-ikä oli edelleen 38,5 vuotta, ja henkilöstön ikäjakauma vastaa teollisuuden keskiarvoa Suomessa. Vaikka Talvivaaran rekrytointivauhti onkin poikkeuksellisen kiivas, yhtiö haluaa säilyttää henkilöstön ikärakenteen järkevänä. Kaivosteollisuus on perinteisesti miesvaltainen, mutta Talvivaara pyrkii palkkaamaan myös naisia. Tämä on kuitenkin osoittautunut haasteelliseksi naishakijoiden vähyyden vuoksi. Talvivaaran henkilöstön vaihtuvuus väheni vuonna 2010. Vaihtuvuutta oli lähinnä yhtiön palvelukseen hiljattain tulleiden joukossa, eikä se vaikuttanut yhtiön toimintaan. Talvivaara Sotkamo Oy:n henkilöstön vaihtuvuus oli 5,1 prosenttia (2009: 10,6 prosenttia). Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:ssä ei tapahtunut henkilöstömuutoksia (vuonna 2009 vaihtuvuus oli 10,6 prosenttia). Talvivaaran työntekijöiden palkat perustuvat toimialan työehtosopimuksiin sekä yhtiön omaan, työn vaativuuteen perustuvan luokitteluun. Kokonaispalkka koostuu peruspalkasta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmista. Vuosittaiset lyhyen aikavälin kannustinkriteerit perustuvat sekä työntekijän henkilökohtaisiin että yhtiön tuloksiin. Tuotannon ylösajovaiheessa ensisijaisena kriteerinä on tuotantomäärä. Talvivaaran pitkän aikavälin kannustinohjelmiin kuuluvat vuonna 2007 käynnistetty, koko henkilöstöä koskeva osakeoptio-ohjelma, sekä johdon omistusyhtiö Talvivaara Management Oy. Jälkimmäinen on suunnattu yhtiön ylimmälle johdolle, ja se edellyttää osallistujilta henkilökohtaisia sijoituksia yhtiön osakkeisiin. Henkilöstön kehittäminen perustuu vuosittaisiin koulutus- ja kehityssuunnitelmiin. Kaikki Talvivaaran työntekijät saavat perehdytyskoulutuksen, jossa paneudutaan muun muassa työturvallisuusasioihin. Lisäksi yhtiön tavoitteena on, että koko henkilöstö on suorittanut ensiapukurssin. Muutokset johtoryhmässä Tekniikan lisensiaatti Eeva Ruokonen nimitettiin Talvivaaran kestävän kehityksen johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi helmikuun 2010 alusta alkaen. Diplomi-insinööri Jari Voutilainen nimitettiin Talvivaaran liiketoiminnan kehitysjohtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi joulukuusta 2010 alkaen. Hallinnointiperiaatteet Talvivaara julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta 2010 vuosikertomuksessa sekä erikseen yhtiön www-sivuilla osoitteessa www.talvivaara.com viikolla 13. Selvitys ei ole osa hallituksen toimintakertomusta. Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset Talvivaaran varsinainen yhtiökokous pidettiin 15.4.2010. Kokouksessa päätettiin muun muassa seuraavaa: · Yhtiön hallituksen jäsenten lukumääräksi muutettiin kahdeksan. Gordon Edward Haslam, D. Graham Titcombe, Eileen Carr, Eero Niiva, Saila Miettinen- Lähde ja Pekka Perä valittiin uudelleen hallituksen jäseniksi. Roland Junck ja Tapani Järvinen valittiin uusiksi jäseniksi hallitukseen. · Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 5 muutettiin niin, että kaikkien hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. · Yhtiön yhtiöjärjestyksen määräystä 12 muutettiin niin, että kutsu varsinaiseen tai ylimääräiseen yhtiökokoukseen on toimitettava osakkeenomistajille aikaisintaan kolme (3) kuukautta ja viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta, mutta kuitenkin viimeistään yhdeksän (9) päivää ennen yhtiökokouksen täsmäytyspäivää. Lisäksi osakkeenomistajan on ilmoittauduttava yhtiölle voidakseen osallistua yhtiökokoukseen. Ilmoitus tulee tehdä viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen (10) päivää ennen kokousta. · Hallitus valtuutettiin päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisesta julkisessa kaupankäynnissä sekä päättämään enintään 10 000 000 yhtiön oman osakkeen luovuttamisesta. Kumpikin valtuutus poikkeaa osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta. Osakkeet ja osakkeenomistajat Liikkeelle laskettujen, Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään osakasluetteloon rekisteröityjen osakkeiden määrä oli 31.12.2010 yhteensä 245 316 718 osaketta. Kun otetaan huomioon 14.5.2008 merkittäväksi tarjotun vaihtovelkakirjalainan sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön täysi auktorisoitu osakemäärä oli vuoden lopussa 263 669 291. Erityisiä oikeuksia, jotka liittyvät 16.12.2010 liikkeeseen laskettuun 225 miljoonan euron vaihtovelkakirjalainaan, ei ollut tilivuoden 2010 päättyessä vielä myönnetty. Tästä syystä vaihtovelkakirjalainan vaikutusta yhtiön täyteen auktorisoituun osakemäärään ei ole ilmoitettu. Osakkeiden merkintäaika 2007A-optioilla alkoi 1.4.2010 ja päättyy 31.3.2012. Yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella oli 31.12.2010 mennessä merkitty yhteensä 174 378 Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oy:n uutta osaketta. Yhtiön 2007A- optio-oikeuksista on vielä käyttämättä 2 158 722 kappaletta. 31.12.2010 seuraavat osakkeenomistajat omistivat yli viisi prosenttia Talvivaaran osakkeista ja äänioikeudesta: Pekka Perä (23,0 prosenttia), Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma (8,6 prosenttia) ja BlackRock Investment Management Ltd (6,0 prosenttia). Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät 28.2.2007 pidetyn varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä yhtiö päätti jakaa vastikkeetta osakeoptioita yhtiön ja sen tytäryhtiöiden avaintyöntekijöille. Optiot oikeuttavat merkitsemään enintään 6 999 300 yhtiön uutta osaketta sen jälkeen, kun yhtiön osake jaettiin 1:70-suhteessa (vuoden 2007 optio-ohjelma). Vuoden 2007 optio-ohjelman ehtojen mukaan yhtiön hallitus päättää osakeoptioiden jakamisesta. Vuoden 2010 aikana hallitus jakoi 176 600 kappaletta 2007A-sarjan optioita, 245 100 kappaletta 2007B-sarjan optioita ja 663 000 kappaletta 2007C-sarjan optioita palkitsemiskomitean suosituksen perusteella yhtiön ja sen tytäryhtiöiden henkilöstölle. Optiot oikeuttavat merkitsemään kaikkiaan 1 084 700 uutta osaketta. Vuodesta 2007 lähtien jaetuista optioista yhtiölle palautettiin vuoden 2010 aikana 72 000 kappaletta 2007A-optioita, 48 000 kappaletta 2007B-optioita ja 192 000 kappaletta 2007C-optioita, jotka oikeuttavat merkitsemään 312,000 osaketta. Vuonna 2010 merkittiin yhteensä 174 378 Talvivaaran uutta osaketta yhtiön 2007A-optio-oikeuksien perusteella. Vuoden 2007 optio-ohjelman perusteella jaettavissa olevien optioiden määrä vuoden 2010 päättyessä oli yhteensä 874 100 kappaletta 2007C-optioita. Käyttämättä olevien optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden äänioikeus on 2,4 prosenttia osakkeiden kokonaisäänistä. Joulukuussa 2010 Talvivaaran hallitus päätti uudesta Talvivaara-konsernin johtoryhmän jäsenten (jäljempänä osallistujat) osakeomistusjärjestelmästä, jonka tarkoituksena on mahdollistaa osallistujien merkittävä pitkäaikainen osakeomistus yhtiössä. Järjestelmän kautta osallistujat sijoittavat henkilökohtaisesti huomattavan määrän omia varojaan yhtiön osakkeisiin. Osallistujat rahoittavat sijoituksensa osittain itse ja osittain yhtiön lainoituksen avulla. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö myönsi Talvivaara Management Oy:lle 5,7 miljoonan euron lainan yhtiön osakkeiden hankkimista varten. Lainan korko on 3,0 prosenttia ja se maksetaan kokonaisuudessaan takaisin viimeistään vuonna 2014. Talvivaara Management Oy:n omistamat 1 104 000 osaketta on pantattu Talvivaaralle lainan vakuudeksi. Katsauskauden jälkeiset tapahtumat Uraanin myynti- ja ostosopimus Cameco Corporationin kanssa Talvivaara ja Cameco Corporation allekirjoittivat 7.2.2011 uraanin myynti- ja ostosopimuksen. Sopimusehtojen mukaan Cameco sijoittaa varoja uraanin talteenottolaitoksen rakentamiseen. Talvivaara laskuttaa investointikuluja Camecolta euromääräisinä siten, että investoinnin arvo vastaa enintään 60 miljoonaa dollaria. Camecon investointi maksetaan takaisin uraanipuolituotteen toimituksilla ensimmäisten sopimusvuosien aikana. Sen jälkeen kun investointi on maksettu takaisin, Cameco ostaa Sotkamossa tuotetun uraanin 31.12.2027 saakka voimassa olevan myynti- ja ostosopimuksen mukaisesti hintaan, joka perustuu toimitushetken markkinahintoihin. Talvivaaran uraanin tuotantomääräksi arvioidaan noin 350 tonnia uraania, mikä vastaa noin 410 tonnia uraanirikastetta (UO(4)) vuodessa. Nyt solmittu sopimus edellyttää vielä Euratomin hankintakeskuksen vahvistusta sekä Euroopan komission hyväksyntää Euratomin perustamissopimuksen mukaisesti. Asianmukaiset luvat on saatava myös Suomen viranomaisilta. Talvivaara ja Cameco odottavat saavansa Euratomin hyväksynnän muutaman kuukauden kuluessa. Talvivaara jätti huhtikuussa 2010 työ- ja elinkeinoministeriöön ydinenergialain mukaisen hakemuksen uraanin talteenottamisesta sivutuotteena. Kaivoksella on meneillään myös uraanin talteenottotoimintaan liittyvä ympäristövaikutusten arviointi, ja uraanin tuotantoon liittyvää ympäristölupahakemusta valmistellaan. Ylimääräisen yhtiökokouksen päätös vaihtovelkakirjalainaan liittyvistä erityisistä oikeuksista Talvivaaran 27.1.2011 pidetyssä ylimääräisessä yhtiökokouksessa päätettiin hyväksyä hallituksen ehdotus erityisten oikeuksien antamiseksi liittyen 225 miljoonan euron suuruiseen, vuonna 2015 erääntyvään senioristatuksiseen vakuudettomaan vaihtovelkakirjalainaan, joka laskettiin liikkeeseen 16.12.2010. Erityiset vaihto-oikeudet myönnettiin maksutta velkakirjojen alkuperäisille merkitsijöille ja/tai velkakirjojen myöhemmille ostajille. Erityisten oikeuksien antamisen seurauksena ja olettaen, että vaihtohintaan ei tehdä tarkistuksia, velkakirjat voidaan vaihtaa enintään 26 967 028:ksi yhtiön uudeksi osakkeeksi 7,0043 Englannin punnan (8,3435 euron) alkuperäisellä osakekohtaisella vaihtohinnalla. Näiden osakkeiden määrä vastaa noin 11 prosenttia tällä hetkellä liikkeeseen lasketuista osakkeista. Oikeus vaihtaa velkakirjat osakkeiksi alkaa, kun yhtiö on ilmoittanut velkakirjojen haltijoille erityisten oikeuksien antamista koskevan päätöksen hyväksymisestä, ja päättyy 10.12.2015. Kun otetaan huomioon 16.12.2010 ja 14.5.2008 merkittäväksi tarjottujen vaihtovelkakirjalainojen sekä vuoden 2007 optio-ohjelman vaikutukset, yhtiön täysi auktorisoitu osakemäärä oli vuoden 2010 lopussa 296 756 846 osaketta. Talvivaara-Murtomäki-radan vähimmäiskuljetusvaatimuksen täyttyminen Vuosina 2008-2009 Talvivaara rakensi 25 kilometriä pitkän pistoraiteen, joka yhdistää kaivosalueen valtiolliseen rautatieverkostoon. Jos sopimuksen mukaiset, rautatien vähimmäiskuljetusmääriä koskevat ehdot täyttyvät, Suomen valtio korvaa Talvivaara Infrastructure Oy:lle rakentamiskustannuksia kahdessa erässä 40 miljoonaan euroon asti (ALV 0 %). Tällöin rautatie siirtyy Suomen valtion omaisuudeksi ja siitä tulee osa valtion rautatieverkostoa. Ensimmäinen sovittu kuljetustavoite saavutettiin vuonna 2010, jonka jälkeen Suomen valtio maksoi 20 miljoonan euron osuuden radan lunastushinnasta. Loppuosa vähimmäiskuljetusmäärästä saavutettiin tammikuussa 2011, ja Talvivaara odottaa saavansa loppusuorituksen Suomen valtiolta vuoden 2011 alkupuolella. Lyhyen aikavälin näkymät Talvivaara odottaa, että Sotkamon kaivoksen tuotannon ylösajo jatkuu suunnitelmien mukaisesti vuonna 2011 ja arvioi nikkelin vuosituotannon määräksi 30 000-35 000 tonnia. Tuotannon odotetaan kasvavan aluksi noin 20-30 prosenttia vuosineljännestä kohden. Vuoden jälkipuoliskolla kasvun odotetaan kiihtyvän noin 40 prosenttiin, kun metallien talteenottolaitoksen prosessien optimointi etenee ja metallipitoista liuosta saadaan metallien talteenottolaitokseen entistä enemmän erityisesti sekundääriliuotuskasasta. Nikkelimarkkinoiden lyhyen aikavälin näkymät ovat myönteiset. Lontoon metallipörssin (LME) hintanoteerauksen odotetaan pysyvän edelleen selvästi yli 20 000 dollarissa tonnilta ja mahdollisesti lähentelevän jopa 30 000 dollaria tonnilta. Nikkelihintojen volatiliteetin odotetaan kuitenkin pysyvän korkeana nikkeliin kohdistuvan sijoitustoiminnan, makroekonomisten tekijöiden ja valuuttakurssimarkkinoilla tapahtuvien muutosten vuoksi. Nikkelin kysynnän odotetaan jatkuvan vahvana Kiinassa maan rahapolitiikan tiukentumisesta huolimatta. Kiinan ruostumattoman teräksen valmistukseen liittyvä nikkelin kysynnän kasvu sekä läntisten talouksien elpyminen ovat aiheuttaneet vajauksen nikkelin tarjonnassa. Tilanne saattaa jatkua samanlaisena myös vuonna 2011, sillä tarjonnan ei odoteta lisääntyvän merkittävästi vuoden aikana. Hallituksen esitys voitonjaosta Hallitus esittää 28.4.2011 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa ei jaeta tilivuodelta 2010. Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Hallitus KONSERNIN TULOSLASKELMA Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintar- tamaton tamaton tamaton kastettu 10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/ (kaikki luvut EUR '000) 2010 2009 2010 2009 ------------------------------------------------- Liikevaihto 60 218 4 967 152 163 7 571 Liiketoiminnan muut tuotot 3 661 5 966 20 904 43 118 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 14 003 28 410 67 100 75 587 Materiaalit ja palvelut -30 745 -24 889 -99 029 -65 156 Henkilöstökulut -5 498 -6 064 -19 944 -17 695 Poistot ja arvonalentumiset -13 757 -11 384 -51 948 -37 061 Liiketoiminnan muut kulut -13 556 -28 574 -43 790 -61 140 ------------------------------------------------- Liikevoitto/tappio(-) 14 326 -31 568 25 456 -54 776 Rahoitustuotot 81 82 3 477 11 526 Rahoituskulut -13 293 -13 596 -38 841 -31 835 ------------------------------------------------- Rahoituskulut (netto) -13 212 -13 514 -35 364 -20 309 Voitto/tappio(-) ennen veroja 1 114 -45 082 -9 908 -75 085 Tuloverot -5 823 12 071 -3 144 20 127 ------------------------------------------------- Kauden voitto/tappio(-) -4 709 -33 011 -13 052 -54 958 Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille -3 869 -26 852 -12 953 -45 267 Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta -840 -6 159 -99 -9 691 ------------------------------------------------- -4 709 -33 011 -13 052 -54 958 Emoyrityksen omistajille kuuluva osake- kohtainen voitto/tappio(-) (EUR/osake) Laimentamaton ja laimennusvaikutuksella oikaistu -0,02 -0,11 -0,06 -0,19 KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintar- tamaton tamaton tamaton kastettu 10-12/ 10-12/ 1-12/ 1-12/ (kaikki luvut EUR '000) 2010 2009 2010 2009 ------------------------------------------------- Kauden voitto/tappio(-) -4 709 -33 011 -13 052 -54 958 Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioon otettuna Rahavirtojen suojaukset -2 769 -5 877 -11 341 -69 705 ------------------------------------------------- Muut laajan tuloksen erät, verovaikutus huomioon otettuna -2 769 -5 877 -11 341 -69 705 ------------------------------------------------- Laaja tulos -7 478 -38 888 -24 393 -124 663 Jakautuminen: Emoyrityksen omistajille -6 084 -31 553 -22 026 -101 031 Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta -1 394 -7 335 -2 367 -23 632 ------------------------------------------------- -7 478 -38 888 -24 393 -124 663 KONSERNIN TASE Tilintarkas- Tilintar- tamaton kastettu (kaikki luvut EUR '000) 31.12.2010 31.12.2009 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet 728 226 644 356 Biologiset hyödykkeet 8 464 6 614 Aineettomat hyödykkeet 7 737 7 846 Laskennalliset verosaamiset 22 421 21 548 Muut saamiset 7 626 7 582 Myytävissä olevat rahoitusvarat 464 - 774 938 687 946 Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 175 361 109 512 Myyntisaamiset 52 354 3 913 Muut saamiset 8 702 15 477 Johdannaisinstrumentit 40 50 244 Rahavarat 165 555 11 877 402 012 191 023 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät 39 391 - Varat yhteensä 1 216 341 878 969 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyrityksen omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 80 80 Osakeanti 91 - Ylikurssirahasto 8 086 8 086 Suojausrahasto 7 494 16 567 Muut rahastot 433 012 417 448 Kertyneet voittovarat -84 322 -71 368 364 441 370 813 Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta 15 831 11 784 Oma pääoma yhteensä 380 272 382 597 Pitkäaikaiset velat Lainat 437 623 384 300 Saadut ennakkomaksut 231 812 - Ostovelat 17 - Johdannaisinstrumentit - 3 110 Varaukset 3 935 1 594 673 387 389 004 Lyhytaikaiset velat Lainat 42 934 53 811 Saadut ennakkomaksut 35 243 - Ostovelat 39 408 29 669 Muut velat 43 820 9 875 Johdannaisinstrumentit 1 277 14 013 162 682 107 368 Velat yhteensä 836 069 496 372 Velat ja oma pääoma yhteensä 1 216 341 878 969 LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA A. Osake-pääoma B. Osakeanti C. Ylikurssirahasto D. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto E. Suojausrahasto F. Muut rahastot G. Kertyneet voittovarat H. Yhteensä I. Määräysvallattomien omistajien osuus J. Oma pääoma yhteensä (kaikki luvut EUR A B C D E F G H I J '000) 1.1.2009 -26 423 80 - 8 086 320 607 72 332 13 412 101 388 416 35 470 886 -45 -54 Kauden tulos - - - - - - 267 -45 267 -9 691 958 Laaja tulos - Rahavirtojen -69 suojaukset - - - - -55 765 - - -55 765 -13 941 706 --------------------------------------------------------------- Kauden laaja -45 -124 tulos - - - - -55 765 - 267 -101 032 -23 632 664 Liiketoimet omistajien kanssa Osakeanti 82 - - - 82 691 - - - 82 691 - 691 Uusien osakkeiden liikkeeseen laskemisesta välittömästi johtuvat ulkoiset -2 menot - - - -2 050 - - - -2 050 - 050 Henkilöstön osakeoptio- ohjelma - työsuorituksen 2 arvo - - - - - 2 788 - 2 788 - 788 --------------------------------------------------------------- Omistajien pääoma- sijoitukset ja varojen jakaminen omistajille 83 yhteensä - - - 80 641 - 2 788 - 83 429 - 429 Tytäryhtiö- omistus- osuuksien muutokset Tytäryhtiön hankinta - - - - - - - - -54 -54 --------------------------------------------------------------- Liiketoimet omistajien 83 kanssa yhteensä - - - 80 641 - 2 788 - 83 429 -54 375 --------------------------------------------------------------- 31.12.2009 -71 382 80 - 8 086 401 248 16 567 16 200 368 370 813 11 784 597 1.1.2010 -71 382 80 - 8 086 401 248 16 567 16 200 368 370 813 11 784 597 -12 -13 Kauden tulos - - - - - - 953 -12 953 -99 052 Laaja tulos - Rahavirtojen -11 suojaukset - - - - -9 073 - - -9 073 -2 268 341 --------------------------------------------------------------- Kauden laaja -12 -24 tulos - - - - -9 073 - 953 -22 026 -2 367 393 Liiketoimet omistajien kanssa Toteutetut osakeoptiot - 91 - 364 - - - 455 - 455 Perpetuaali 24 pääomalaina - - - - - 19 926 - 19 926 4 982 908 Johdon kannustin- -5 järjestelmä - - - - - -7 142 - -7 142 1 432 710 Henkilöstön osakeoptio- ohjelma - työsuorituksen 2 arvo - - - - - 2 415 - 2 415 - 415 --------------------------------------------------------------- Omistajien pääoma- sijoitukset ja varojen jakaminen omistajille 22 yhteensä - 91 - 364 - 15 199 - 15 654 6 414 068 Liiketoimet omistajien 22 kanssa yhteensä - 91 - 364 - 15 199 - 15 654 6 414 068 --------------------------------------------------------------- 31.12.2010 -84 380 80 91 8 086 401 612 7 494 31 399 321 364 441 15 831 272 KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintarkas- Tilintar- tamaton tamaton tamaton kastettu 10-12 10-12 1-12/ 1-12/ (kaikki luvut EUR '000) 2010 2009 2010 2009 ------------------------------------------------- Liiketoiminnan rahavirrat Kauden voitto/tappio(-) -4 709 -33 011 -13 052 -54 958 Oikaisut Verot 5 823 -12 071 3 144 -20 127 Poistot 13 758 11 384 51 949 37 061 Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksutapahtumaa -3 976 -2 482 -8 340 845 Korkotuotot -81 -82 -3 477 -11 526 Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahavarojen käyvän arvon lisäykset -4 068 24 701 -24 348 27 507 Korkokulut 13 293 13 596 38 841 31 835 ------------------------------------------------- 20 040 2 035 44 717 10 637 Käyttöpääoman muutos Muiden saamisten vähennys(+)/lisäys(-) -20 607 -7 259 -40 381 2 055 Vaihto-omaisuuden vähennys(+)/lisäys (-) -14 972 -26 699 -65 850 -77 821 Ostovelkojen ja muiden velkojen vähennys(-)/lisäys(+) 32 888 7 651 47 141 -16 421 ------------------------------------------------- Käyttöpääoman muutos -2 691 -26 307 -59 090 -92 187 ------------------------------------------------- 17 349 -24 272 -14 373 -81 550 Maksetut korot ja muut rahoitusmenot -13 345 -6 186 -26 213 -22 318 Korkotuotot 58 391 49 382 3 821 ------------------------------------------------- Liiketoiminnan nettorahavirta 4 062 -30 067 8 796 -100 047 Investointien rahavirrat Tytäryhtiön hankinta, saadut nettovarat - - - -54 Aineellisten käyttöomaisuus- hyödykkeiden hankinta -23 048 -35 896 -114 947 -117 738 Biologisten hyödykkeiden hankinta - - -7 -35 Aineettomien hyödykkeiden hankinta -427 -566 -704 -741 Aineellisten käyttöomaisuus- hyödykkeiden myynti - - - 9 Biologisten hyödykkeiden myynti 13 169 89 273 Aineettomien hyödykkeiden myynti - - - 49 Aineellisiin käyttöomaisuus- hyödykkeisiin liittyvä julkinen avustus - - - 5 000 Aineettomiin käyttöomaisuus- hyödykkeisiin liittyvä julkinen avustus 302 215 302 228 Myytävissä olevien rahoitusvarojen hankinta -463 - -463 - ------------------------------------------------- Investointeihin käytetyt nettorahavarat -23 623 -36 078 -115 730 -113 009 Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut transaktiomenoilla vähennettynä - -3 - 80 641 Toteutetut osakeoptiot 90 - 454 - Lähipiirin nettosijoitus Talvivaaran osakkeisiin -5 713 - -5 713 - Korollisten lainojen nostot 235 973 10 567 292 512 63 924 Perpetuaali pääomalainasta saadut maksut - - 24 875 - Saadut ennakkomaksut - - 263 419 - Korollisten lainojen takaisinmaksut -51 210 -1 166 -314 935 -2 345 ------------------------------------------------- Rahoituksen nettorahavirta 179 140 9 398 260 612 142 220 Käteisvarojen ja luotollisten tilien nettovähennys (-)/lisäys 159 579 -56 747 153 678 -70 836 Käteisvarat ja luotolliset tilit kauden alussa 5 976 68 624 11 877 82 713 ------------------------------------------------- Käteisvarat ja luotolliset tilit kauden lopussa 165 555 11 877 165 555 11 877 LIITETIEDOT 1. Laadintaperiaatteet Tämä tilinpäätöstiedote on laadittu IAS 34-standardin mukaisesti. 2. Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet Koneet Maa-alueet Muut ja Keskeneräiset ja aineelliset (kaikki luvut EUR '000) laitteet omat työt rakennukset hyödykkeet Yhteensä --------------------------------------------------------- Bruttokirjanpitoarvo 1.1.2010 209 907 51 671 223 036 202 791 687 405 Lisäykset 60 542 114 108 169 29 174 848 Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin - - - -40 630 -40 630 Vähennykset - - -149 - -149 Siirrot 66 149 -144 743 34 557 44 037 - --------------------------------------------------------- Bruttokirjanpitoarvo 31.12.2010 336 598 21 036 257 613 206 227 821 474 --------------------------------------------------------- Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot 1.1.2010 16 949 - 10 230 15 870 43 049 Siirto myytävänä olevaksi luokiteltuihin pitkäaikaisiin omaisuuseriin - - - -1 239 -1 239 Tilikauden poistot 22 845 - 10 920 17 673 51 438 --------------------------------------------------------- Kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot --------------------------------------------------------- 31.12.2010 39 794 - 21 150 32 304 93 248 --------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 1.1.2010 192 958 51 671 212 806 186 921 644 356 --------------------------------------------------------- Kirjanpitoarvo 31.12.2010 296 804 21 036 236 463 173 923 728 226 3. Myyntisaamiset (kaikki luvut EUR '000) 31.12.2010 31.12.2009 --------------------------------------------- Nikkeli-kobolttisulfidi 50 437 3 096 Sinkkisulfidi 1 917 817 --------------------------------------------- 52 354 3 913 4. Vaihto-omaisuus (kaikki luvut EUR '000) 31.12.2010 31.12.2009 --------------------------------------------- Raaka-aineet ja tarvikkeet 8 668 9 919 Malmi kasalla 79 593 57 726 Keskeneräiset tuotteet 75 039 39 403 Valmiit tuotteet 12 061 2 464 --------------------------------------------- Vaihto-omaisuus yhteensä 175 361 109 512 5. Lainat ja pääomalainat (kaikki luvut EUR '000) Pitkäaikaiset 31.12.2010 31.12.2009 --------------------------------------------------- Pääomalainat 1 405 1 405 Investointi- ja käyttöpääomalaina 57 324 45 417 Projektilaina(1) - 189 504 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2013 78 086 75 477 Vakuudeton senioristatuksinen vaihtovelkakirjalaina, erääntyy 2015 219 426 - Ratalaina - 19 861 Rahoitusleasingvelat 53 018 15 306 Korkotukilainat - 4 187 Muut lainat 28 364 33 143 --------------------------------------------------- 437 623 384 300 --------------------------------------------------- Lyhytaikaiset Projektilaina(1) - 32 626 Ratalaina 18 527 19 898 Rahoitusleasingvelat 20 211 1 287 Korkotukilainat 4 196 - --------------------------------------------------- 42 934 53 811 --------------------------------------------------- --------------------------------------------------- Lainat yhteensä 480 557 438 111 --------------------------------------------------- 1) Projektilaina on uudelleenluokiteltu pitkäaikaisiin lainoihin vuoden 2009 vertailutiedoissa, koska päätös projektilainan takaisinmaksusta tehtiin tilikauden päättymisen jälkeen. Konsernin tunnusluvut 1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12 2010 2009 2010 2009 ---------------------------------------------- EUR Liikevaihto '000 60 218 4 967 152 163 7 571 EUR Liikevoitto (tappio) '000 14 326 -31 568 25 456 -54 776 Liikevoitto/- tappioprosentti 23,8 % -635,6 % 16,7 % -723,5 % Voitto (tappio) ennen EUR veroja '000 1 114 -45 082 -9 908 -75 085 EUR Kauden voitto (tappio) '000 -4 709 -33 011 -13 052 -54 958 Oman pääoman tuotto -1,2 % -8,2 % -3,4 % -13,6 % Omavaraisuusaste 31,3 % 43,5 % 31,3 % 43,5 % EUR Korolliset nettovelat '000 315 002 426 234 315 002 426 234 Velkaantumisaste 82,8 % 111,4 % 82,8 % 111,4 % Sijoitetun pääoman tuotto 0,7 % -2,8 % 3,1 % -2,9 % EUR Investoinnit '000 23 475 36 462 115 658 118 514 Tutkimus- ja kehitystoiminnan EUR menot '000 365 261 365 261 Aineelliset EUR käyttöomaisuushyödykkeet '000 728 226 644 356 728 226 644 356 EUR Johdannaisinstrumentit '000 -1 237 33 121 -1 237 33 121 EUR Lainat '000 480 557 438 111 480 557 438 111 EUR Rahavarat '000 165 555 11 877 165 555 11 877 Osakekohtaiset tunnusluvut 1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12 2010 2009 2010 2009 ------------------------------------------------ Osakekohtainen tulos EUR -0,02 -0,11 -0,06 -0,19 Oma pääoma/osake EUR 1,55 1,51 1,55 1,51 Osakkeen kurssikehitys Lontoon pörssissä Keskikurssi(1) EUR 6,27 4,21 4,89 3,57 GBP 5,39 3,81 4,20 3,18 Alin kurssi(1) EUR 5,70 3,89 3,99 1,45 GBP 4,90 3,52 3,42 1,29 Ylin kurssi(1) EUR 7,10 4,54 7,11 4,68 GBP 6,10 4,11 6,10 4,17 Kurssi kauden lopussa(2) EUR 6,92 4,35 6,92 4,35 GBP 5,96 3,86 5,96 3,86 Muutos kauden aikana 21,1 % 1,7 % 54,2 % 224,6 % Hinta/voittosuhde - - - - Osakekannan markkina- arvo kauden lopussa(3) EUR '000 1 697 196 1 066 454 1 697 196 1 066 454 GBP '000 1 460 861 947 118 1 460 861 947 118 Osakkeiden vaihdon kehitys 1000 Osakkeiden vaihto osaketta 16 728 34 182 93 802 153 421 Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 6,8 % 14,6 % 38,2 % 65,6 % Osakkeen kurssikehitys Helsingin pörssissä Keskikurssi(1) EUR 6,35 4,24 5,18 4,21 Alin kurssi(1) EUR 5,65 3,95 3,99 3,05 Ylin kurssi(1) EUR 7,18 4,50 7,18 4,86 Kurssi kauden lopussa(2) EUR 7,07 4,33 7,07 4,33 Muutos kauden aikana 24,5 % 3,6 % 63,3 % 38,3 % Hinta/voittosuhde - - - - Osakekannan markkina- arvo kauden lopussa(3) EUR '000 1 734 389 1 061 615 1 734 389 1 061 615 Osakkeiden vaihdon kehitys 1000 Osakkeiden vaihto osaketta 42 665 26 626 140 115 113 077 Osuus osakkeiden painotetusta keskiarvosta 17,4 % 11,4 % 57,1 % 48,4 % Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 245 241 660 233 762 033 245 241 660 233 762 033 Laimennettu osakkeiden keskimääräinen lukumäärä 245 241 660 233 762 033 245 241 660 233 762 033 Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 245 316 718 245 176 718 245 316 718 245 176 718 (1) )Osakekurssi on laskettu käyttämällä keskiarvoa Euroopan keskuspankin julkaisemista EUR/GBP valuuttakursseista. (2) )Osakekurssi on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia (3) )Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa on laskettu käyttämällä Euroopan keskuspankin kauden päättymishetkellä julkaisemaa EUR/GBP valuuttakurssia Henkilöstöä koskevat tunnusluvut 1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12 2010 2009 2010 2009 ---------------------------------------------- Palkat ja palkkiot EUR '000 4 443 4 964 16 652 14 876 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä 381 299 362 278 Henkilöstön lukumäärä kauden lopussa 389 308 389 308 Muut tunnusluvut 1.10.-31.12 1.10.-31.12 1.1.-31.12 1.1.-31.12 2010 2009 2010 2009 ---------------------------------------------- Liikkeelle lasketut optiot kauden lopussa 5 950 822 5 352 500 5 950 822 5 352 500 Osakkeiden määrä, joka voidaan merkitä liikkeelle laskettuja optioita vastaan 5 950 822 5 352 500 5 950 822 5 352 500 Ääniosuus, joka liikkeelle laskettujen optioiden nojalla voidaan saada 2,4 % 2,1 % 2,4 % 2,1 % Konsernin tunnusluvut Oman pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) ------------------------------------------------------- (Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden lopussa)/2 Sijoitetun pääoman tuotto Tilikauden voitto (tappio) + rahoituskulut ------------------------------------------------------- (Oma pääoma kauden alussa + oma pääoma kauden lopussa)/2 + (Lainat kauden alussa + lainat kauden lopussa)/2 Omavaraisuusaste Oma pääoma ------------------------------------------------------- Taseen loppusumma Korollinen nettovelka Korolliset velat - Rahavarat Velkaantumisaste Korollinen nettovelka ------------------------------------------------------- Oma pääoma Osakekohtaiset tunnusluvut Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus kauden voitosta Osakekohtainen tulos (tappiosta) ------------------------------------------------------- Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Emoyrityksen omistajille kuuluva osuus omasta Oma pääoma/osake pääomasta ------------------------------------------------------- Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä Osakekannan markkina-arvo Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa x osakekurssi kauden lopussa kauden lopussa [HUG#1489947]
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön tilinpäätöstiedote 31.12.2010 päättyneeltä tilikaudelta
| Source: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj