NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2011

Helsinki, Suomi, 2011-07-21 15:15 CEST (GLOBE NEWSWIRE) -- Norvestia Oyj             Osavuosikatsaus 21.7.2011               klo 16.15

NORVESTIAN OSAVUOSIKATSAUS 1.1.–30.6.2011

Konsernin tulos oli -3,7 miljoonaa euroa tammi-kesäkuussa 2011 (5,1 milj. euroa vastaavana kautena edellisenä vuonna).

Osakekohtainen tulos oli -0,24 euroa (0,34).

Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot olivat -5,3 miljoonaa euroa (5,9).

Osinko-oikaistu substanssi laski katsauskauden aikana 2,5 % (+3,4 %).

Maaliskuussa 2011 jaettiin osinkoa 0,50 euroa per osake (0,50).

OSAKEMARKKINAT

Vuoden toinen neljännes osakemarkkinoilla oli selvästi vuoden ensimmäistä neljännestä rauhattomampi. Osakkeiden hinnat heilahtelivat edestakaisin ja kääntyivät laskuun touko-kesäkuussa. Indeksikehitys Helsingin pörssissä oli toisella neljänneksellä heikompaa kuin monessa muussa eurooppalaisessa pörssissä. Tärkeimpänä syynä tähän oli Nokian osakkeen heikko kurssikehitys. Helsingin pörssin osakkeiden vaihtomäärältään suurin ja tärkein yhtiö on ollut vaikeuksissa tänä vuonna etenkin sen toukokuussa julkaiseman yllättävän tulosvaroituksen jälkeen. Nokian osakkeen kurssi laski 26 % vuoden toisella neljänneksellä, mikä vastasi noin kolmasosaa OMX Helsinki -indeksin toisen neljänneksen kokonaislaskusta. Vuoden alusta Nokian osakkeen arvo on laskenut 42 %.

Kreikan velkaantuminen ja maksuvaikeudet hallitsivat eurooppalaisia talousuutisia vuoden toisella neljänneksellä. Kreikka on yksi euroalueen pienistä talouksista ja sen BKT on Suomen luokkaa, vain runsaat 2 % koko alueen BKT:stä. Väkiluvultaan Kreikka vastaa noin 3 % euroalueen kokonaisväestöstä. Tätä taustaa vasten on erikoista, kuinka paljon Kreikan talousvaikeudet ovat heijastuneet koko euroalueen pääomamarkkinoille. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään Kreikan taloudesta, vaan koko euroalueen tulevaisuudesta ja uskottavuudesta.

Euroopan keskuspankki EKP on laittanut koko arvovaltansa peliin kriisin ratkaisemiseksi. Lisäksi poliittiset päättäjät ovat pyrkineet ratkaisemaan ongelmaa eri tavoin. Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että pienen ylivelkaantuneen euromaan auttamiseksi ei ole tarjolla kuin huonoja vaihtoehtoja. Ylikireä finanssipolitiikka ja säästäminen tukahduttavat helposti vaikeuksissa olevan maan talouden ja kasvun eväät, mutta toisaalta ylivelkaantuminenkin on saatava aisoihin.

Jos kriisiä ei saada ratkaistua Kreikassa, pahimpana pelkona on, että se leviää nopeasti myös muihin velkaantuneisiin euromaihin. Tämä voisi johtaa täysin hallitsemattomaan kehitykseen pääomamarkkinoilla, minkä lopputulosta olisi vaikea ennakoida. Mahdollisesti koko euroalue ja yhteinen valuuttajärjestelmä hajoaisi. Pieni jatkoaika Kreikan ongelman ratkaisemiseksi saatiin kesäkuun lopussa, kun muut euromaat ja kansainvälinen valuuttarahasto IMF päättivät myöntää Kreikalle sen seuraavan lainaerän. Kokonaisongelmaa ei ole kuitenkaan vielä ratkaistu, vaan eri ratkaisuvaihtoehtoihin joudutaan palaamaan viimeistään syksyllä.

EKP on joutunut vaikean ongelman eteen. Sen tulee samanaikaisesti sekä tukea Euroopan vaikeuksissa olevia talouksia että pitää inflaatio kurissa. Euroalueen inflaatio on jo useiden kuukausien ajan selvästi ylittänyt 2 %:in hintavakaustavoitteen. EKP nostikin ohjauskorkoaan 0,25 % toisen kerran tänä vuonna heinäkuun alun kokouksessaan. Ohjauskorko on nyt 1,5 %. Aika näyttää, riittääkö tämä inflaation taltuttamiseksi vai joudutaanko ohjauskorkoa nostamaan lisää vielä kuluvan vuoden aikana.

Seuraavassa taulukossa esitetään indeksikehitys eri pörsseissä vuoden 2011 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana:

SUBSTANSSIARVO JA PÖRSSIKURSSI

Norvestian osakekohtainen substanssiarvo 30.6.2011 oli 9,39 euroa (9,57 euroa per osake vuotta aikaisemmin) ja vuoden 2010 lopussa 10,13 euroa. Kun maaliskuussa 2011 jaettu 0,50 euron osinko otetaan huomioon, laski yhtiön osakekohtainen substanssiarvo katsauskaudella 0,24 euroa (+0,34), mikä vastaa 2,5 %:in laskua (+3,4 %). Toisella neljänneksellä substanssi per osake laski 0,31 euroa (-0,18).

Norvestian noteeratun B-osakkeen päätöskurssi 30.6.2011 oli 7,30 euroa per osake (7,45), mikä vastasi 22 %:in substanssialennusta (22 %). Norvestian B-osakkeiden pörssiarvo 30.6.2011 oli 105,2 milj. euroa (107,4). Vuodenvaihteessa 31.12.2010 B-osakkeen kurssi oli 8,37 euroa osakkeelta.

Vuoden 2011 toisella neljänneksellä B-osakkeiden vaihto pörssissä oli yhteensä 1,2 miljoonaa euroa (4,7). Keskimääräinen päivävaihto oli 19 723 euroa (78 800). Vaihdettujen osakkeiden lukumäärä oli 159 304 (621 821), mikä vastaa 1,1 % (4,3 %) B-osakkeiden määrästä ja 1,0 % (4,1 %) osakkeiden kokonaismäärästä.

Norvestia Oyj:n osakepääoma jakautuu 900 000 A-osakkeeseen ja 14 416 560 B-osakkeeseen, yhteensä 15 316 560 osakkeeseen. A-osakkeet ovat noteeraamattomia.

KONSERNIN TULOS

Tämä osavuosikatsaus on laadittu IFRS:n mukaisesti. Osavuosikatsauksessa sovelletaan samoja laatimisperiaatteita kuin tilinpäätöksessä 2010. Tunnuslukujen laskennassa on sovellettu samoja laskentaperiaatteita kuin tilinpäätöksessä ja vuosikertomuksessa 2010. Laimennettua tulosta per osake ei ole esitetty erikseen, koska yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen instrumentteja, joilla olisi laimentava vaikutus.

Konsernin tulos oli vuoden 2011 tammi-kesäkuussa -3,7 miljoonaa euroa (5,1) ja liiketoiminnan kulut olivat 0,9 miljoonaa euroa (0,9). Oman pääoman tuotto oli -2,4 % (3,5 %) ja sijoitetun pääoman tuotto -4,1 % (3,4 %). Vuoden toisen neljänneksen tulos oli -4,8 miljoonaa euroa (-2,8).

EMOYHTIÖN SIJOITUKSET

Norvestia-konsernin sijoitusaste, lukuun ottamatta rahamarkkinasijoituksia ja kassavaroja, oli kesäkuun lopussa 66 % (74 %). Norvestia on ajoittain myynyt Euro Stoxx -indeksitermiinejä suojaamaan osakesijoituksiaan yleistä osakemarkkinariskiä vastaan. Vuoden toisella neljänneksellä tämä suojaus ei toiminut kovin tehokkaasti, koska osakekurssit laskivat Helsingin pörssissä selvästi enemmän kuin Euro Stoxx -indeksissä. Nokian osakkeen heikko kurssikehitys vuoden toisella neljänneksellä aiheutti suurimman yksittäisen arvonlaskun Norvestian sijoitussalkussa.

Eri sijoituskohteiden painot emoyhtiössä olivat seuraavat: suorat osakesijoitukset 38 % (42 %), osakerahastot 5 % (5 %), hedgerahastot 18 % (18 %), korkorahastot 9 % (8 %), joukkovelkakirjalainat 8 % (8 %), rahamarkkinasijoitukset 8 % (8 %) sekä kassa ja pankkisaatavat 14 % (11 %).

Kesäkuun lopussa Norvestia Oyj:n sijoituksista 83 % oli euromääräisiä, 14 % Ruotsin kruunuissa ja 3 % muussa valuutassa.

Norvestian substanssituotto on eri kuukausien välillä vaihdellut yleistä osakemarkkinakehitystä vähemmän. Valtaosa sijoituksista on tehty Helsingin pörssissä noteerattuihin osakkeisiin. Norvestia pyrkii sijoitustoiminnassaan jatkuvasti hyödyntämään myös nopeita kurssimuutoksia ja ylireagointeja osakemarkkinoilla.

TEOLLISUUSSIJOITUKSET

Norvestian teollisuussijoitustoiminannassa ei vuoden toisella neljänneksellä tapahtunut merkittäviä muutoksia. Heinäkuun 2011 alussa Norvestia sijoitti viestintätoimisto Milttoniin. Järjestelyn kautta Norvestian omistusosuus yhtiöstä on 50 %.

Kesäkuun lopussa Norvestian omistusosuus Coronaria Hoitoketju Oy:ssä oli 20,2 % ja GSP Group Oy:ssä 25,0 %. Osakkuusyhtiö-omistusten arvo oli yhteensä 3,4 miljoonaa euroa. Kesäkuun 2011 lopussa Norvestia omisti 8,0 % Honkarakenne Oyj:stä vastaten 1,7 miljoonaa euroa.

Norvestian teollisuussijoitustoiminnan tavoitteena on tehdä pitkäaikaisia sijoituksia palveluyrityksiin, joilla on hyvät kilpailuedellytykset kotimarkkinoillaan sekä mahdollisuus hyödyntää palvelukehitysinnovaatioitaan myös kansainvälisesti. Yhtiön päämääränä on olla aktiivinen sijoittaja, joka yhteistyössä muiden pääomistajien kanssa kehittää kohdeyrityksen toimintaa. Tämä tapahtuu erityisesti strategisen hallitustyöskentelyn kautta. Teollisuussijoitustoiminnan painopistettä laajennettiin vuonna 2010 listaamattomista yhtiöistä listattuihin pohjoismaisiin yhtiöihin.

Teollisuussijoituksiin on tämänhetkisen kehyksen mukaan käytettävissä noin 20–30 % sijoitusvarallisuudesta, mutta määrä voidaan myös ylittää. Teollisuussijoituksilla ei ole ennalta määrättyä aikarajaa, vaan niitä tehdään sopivien tilaisuuksien tullen.

NORVESTIA-KONSERNI

Norvestia Oyj on Norvestia Industries Oy:n ja Norventures Oy:n emoyhtiö. Koko konsernin emoyhtiö on Kaupthing Bank hf., jonka kotipaikka on Reykjavik, Islanti.

Norvestia sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin, osakerahastoihin, hedgerahastoihin sekä rahamarkkinoille ja muihin arvopapereihin. Norvestia Oyj:n B-osake on noteerattu Nasdaq OMX Helsinki Oy:ssä.

HENKILÖSTÖ

Vuoden 2011 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Norvestia-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 6 henkeä (6).

OSAKKEENOMISTAJAT

Norvestialla oli 5 972 osakkeenomistajaa kesäkuun 2011 lopussa (5 928). Osakkeista 34,3 % oli ulkomaisessa omistuksessa (33,0 %).

Yhtiön suurin osakkeenomistaja on Kaupthing Bank, joka omisti 32,7 % (32,7 %) osakkeista vastaten 56,0 % (56,0 %) äänistä. Norvestian toiseksi suurin omistaja Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö omisti 11,9 % (11,9 %) osakkeista ja 7,8 % (7,8 %) äänistä. Kymmenellä suurimmalla osakkeenomistajalla oli hallussaan yhteensä 54,6 % (54,1 %) osakkeista ja 70,3 % (70,0 %) osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

SIJOITUSTOIMINNAN RISKIT

Yksi Norvestian sijoitustoiminnan periaatteista on hajauttaa sijoitukset ja siten rajoittaa kokonaisriskitasoa, sekä samalla tavoitella tasaista omaisuuden kasvua. Merkittävä osa sijoituksista voidaan ajoittain kuitenkin keskittää tiettyihin sijoitustyyppeihin ja arvopapereihin, joiden mahdollinen epäedullinen kehitys voi heikentää merkittävästi Norvestian tulosta. Norvestia pyrkii ajoittain suojamaan sijoituksiaan optioilla ja termiineillä. Tilanteita saattaa kuitenkin syntyä, joissa suojaus ei ole täysin tehokas.

Norvestia-konsernin viisi suurinta sijoitusta 30.6.2011 muodostui seuraavanlaisesti: rahastot Futuris, Nektar, Zenit ja Seligsonin Rahamarkkinarahasto AAA sekä Pohjolan joukkovelkakirjalaina.

Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti- ja ulkomailla vaikuttavat olennaisesti Norvestian tulokseen. Tämän lisäksi myös valuuttakurssimuutokset vaikuttavat yhtiön tulokseen. Yleinen epävarmuus pääomamarkkinoilla lisää Norvestian sijoitusten volatiliteettia ja kasvattaa siten myös riskiä.

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Tilanne pääomamarkkinoilla jatkuu poikkeuksellisen vaikeasti arvioitavana. Kreikan velkakriisi on jättänyt viime kuukausina talousuutisissa taustalle maailmantalouden muut ongelmat. Maaliskuun puolivälissä tapahtunut Fukushiman ydinvoimalaonnettomuus ei enää suoranaisesti vaikuta pääomamarkkinoiden toimintaan, mutta sillä tullee olemaan laajoja vaikutuksia esimerkiksi lähivuosina tehtäviin energiaratkaisuihin.

Lähi-idän tilanne jatkuu myös sekavana, eikä Libyan kriisiä ole vielä ratkaistu. Öljyn hinta on noussut noin 20 % tämän vuoden alusta ja nousun vaikutus on asteittain alkanut näkyä monissa muissa kustannuksissa. Tällä on talouskasvua hidastava ja inflaatiota kiihdyttävä vaikutus. Lähi-idän tilanteen jatkuva negatiivinen kehitys voisi aiheuttaa vakavan häiriön öljymarkkinoilla, joka saattaisi levitä nopeasti myös pääomamarkkinoille.

Energiamarkkinoiden kehitys voi vaikuttaa haitallisesti fossiilisia polttoaineita hyödyntäviin teollisuuksiin. Samalla kuitenkin vaihtoehtoisten energiamuotojen markkinoilla avautunee uusia sijoitusmahdollisuuksia.

Euroalueen velkaongelmat ja etenkin Kreikan tilanne jatkuvat vaikeina. Kreikan valtionlainojen riskipreemiot ovat säilyneet korkealla tasolla kesäkuun lopun rahoituspaketista huolimatta. Tämä indikoi sitä, että sijoittajat eivät luota Kreikan selviytyvän veloistaan. Tilanne on hyvin ongelmallinen koko eurojärjestelmän kannalta. Euroalue on suurin yksittäinen talousalue maailmassa BKT:llä mitattuna ja sen vaikeudet näkyvät myös koko maailmantalouden kehityksessä.

Matala korkotaso on viime vuosina ohjannut runsaasti likviditeettiä pääomamarkkinoille, mikä on tukenut muun muassa osakkeiden hintoja. Riskitön korkotaso on viime kuukausina noussut hieman, mutta sen taso on edelleen absoluuttisesti niin alhainen, että se ei todennäköisesti tyydytä suurta osaa sijoittajista, vaan he joutuvat etsimään sijoituksilleen muita kohteita. Tämä voi ajan mittaan johtaa siihen, että raha hakeutuu korkeampiriskisiin sijoituskohteisiin mahdollisesti synnyttäen hintakuplia.

Norvestia on pienentänyt osakemarkkinariskiä viime kuukausina, mutta on varautunut osakepainon kasvattamiseen mikäli laskevat osakehinnat antavat siihen hyviä mahdollisuuksia.

Norvestia pyrkii parhaansa mukaan ottamaan toiminnassaan huomioon erilaiset osakemarkkinoiden kehitysvaihtoehdot perustuen viimeisimpään saatavilla olevaan taloudelliseen informaatioon. Sijoitusaste osakkeiden, rahastojen ja korkoa tuottavien sijoitusten välillä arvioidaan kulloisenkin tilanteen mukaan.

TUNNUSLUVUT

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

KONSERNIN TASE

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT

SIJOITUKSET 30. KESÄKUUTA 2011

Taulukossa ei ole mukana konsernin rahavaroja.
* Noteeraamattomien osakkuusyhtiöiden käypänä arvona esitetään konsernin tasearvo.

Osavuosikatsaus on tilintarkastettu.

Helsingissä 21.7.2011

NORVESTIA OYJ

Hallitus

psta Juha Kasanen
toimitusjohtaja
puh. +358-9-6226 380

JAKELU
Nasdaq OMX Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.norvestia.fi