Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
16.1.2013
Talvivaaran toimintapäivitys
Metallientuotanto vakiintunut kipsisakka-altaan vuodon jälkeen
Vesitaseen ongelmia ratkaistaan, mutta tilanne jatkuu haastavana
Keskeiset tapahtumat
* Nikkelin tuotanto 2 317 tonnia neljännellä vuosineljänneksellä ja 12 916
tonnia vuonna 2012
* Tuotantoon vaikuttivat kipsisakka-altaan vuoto ja koko neljännen
vuosineljänneksen haasteellisena jatkunut vesitasetilanne
* Metallitehtaan toiminnot vakiintuneet; kiertoliuoksen syöttövirtaus tällä
hetkellä tasolla
1 500 m(3)/h
* Erityinen työryhmä tarkastelee kestäviä ratkaisuja vesitaseen haasteisiin;
ensimmäisiä toimenpiteitä toteutetaan jo
* Pekka Perän palattua toimitusjohtajaksi marraskuussa 2012 Yhtiön johdossa
tehdään uusia muutoksia 16.1.2013 alkaen
* Yhteistoimintaneuvottelut, jotka voivat johtaa enintään 230 työntekijän
lomauttamiseen korkeintaan 90 päivän ajaksi, alkavat 17.1.2013
Tuotantoennuste
Vuonna 2012 saavutettu nikkelin tuotanto 12 916 tonnia oli Yhtiön viimeisimmän
arvion, noin 13 000 tonnia, mukainen. Tuotantoarvio päivitettiin 28.11.2012
kipsisakka-altaan vuodon jälkeen.
Talvivaara ennakoi julkistavansa vuoden 2013 tuotantoennusteensa 14.2.2013
vuoden 2012 tilinpäätöstiedotteen yhteydessä. Siihen asti Yhtiö arvioi edelleen
tärkeimpien avaintekijöiden vaikutusta tuotannontasoon. Näitä ovat vesitaseen
kehitys lähitulevaisuudessa, malmintuotannon (malmin louhinta ja murskaus)
uudelleen aloittamisen ajankohta ja biokasaliuotuksen tehostuminen liiallisen
veden ja riittämättömän ilmastuksen haittavaikutuksia korjaamalla. Talvivaara
uskoo edelleen, että tällä hetkellä liuotuskasoissa oleva yli 50 000 tonnin
nikkelivarasto on riittävä kohtuulliseen metallientuotannon kasvuun vuonna 2013
tilapäisestä malmintuotannon keskeyttämisestä huolimatta. Malmintuotanto
lopetettiin väliaikaisesti syyskuussa 2012 ja keskeytyksen odotetaan jatkuvan
kesäkuun 2013 loppuun saakka.
Tuotantokatsaus
Metallien talteenotto
Talvivaaran metallien talteenottolaitoksella oli tilapäinen seisakki 4. -
21.11.2012 varotoimenpiteenä kipsisakka-altaan vuodon johdosta. Metallien
talteenottolaitoksen onnistuneesta uudelleenkäynnistyksestä 21.11.2012 lähtien
laitoksen toiminta on ollut yleisesti ottaen tyydyttävällä tasolla. Muutamat
lyhytkestoiset häiriöt laitoksen automaatiojärjestelmissä vaikuttivat kuitenkin
joulukuun tuotantoon. Automaatiojärjestelmien häiriöitä tutkitaan vastaavien
ongelmien välttämiseksi tulevaisuudessa.
Metallipitoisen kiertoliuoksen syöttövirtaus tehtaalle vaihteli joulukuussa
välillä 900 m(3)/h - 1 400 m(3)/h ja 1 500 m(3)/h taso on saavutettu
tammikuussa. Yhtiö ennakoi voivansa nostaa syöttövirtauksen 1 600 m(3)/h tasolle
lähitulevaisuudessa.
Biokasaliuotus
Biokasaliuotuksen tehokkuus on kärsinyt edelleen liian suuresta vesimäärästä
liuoskierrossa, mikä on haitannut prosessia keväästä 2012 lähtien. Vesitaseen
haasteet lisääntyivät marraskuussa entisestään kipsisakka-altaan vuodon
seurauksena, kun Yhtiö joutui pumppaamaan lisää ylimääräistä vettä kasojen
liuoskiertoon estääkseen vuodon ympäristövaikutuksia. Tämän seurauksena
metallitehtaalle johdetun liuoksen nikkelipitoisuus laski edelleen joulukuussa
ja oli vuoden lopussa 1,3 g/l tasolla verrattuna alkuvuoden 2,0 g/l tasoon.
Tammikuussa 2013 kiertoliuoksen metallipitoisuuksissa on havaittu myönteistä
kehitystä, mutta Yhtiö ennakoi kestävän vielä muutamia kuukausia ennen kuin
merkittävää pitoisuuksien nousua voidaan odottaa. Huomattavasti yli 3,0 g/l
nikkelipitoisuus kiertoliuoksessa on saavutettu aikaisemmin, ja Yhtiö arvioi
vastaavan pitoisuustason olevan jälleen saavutettavissa pidemmällä aikavälillä.
Syksyllä 2012 suoritettiin laajoja biokasaliuotustutkimuksia, ja näiden
tutkimustulosten perusteella on käynnistetty liuotustehokkuutta parantavia
toimenpiteitä. Useita muutostöitä on tehty primääriliuotuskasojen jatkuvan ja
tasaisen ilmastuksen varmistamiseksi. Lisäksi sekundäärikasoille on rakennettu
lisäilmastuskapasiteettia. Myös primääriluotuskasojen purku ja uudelleenkasaus
jatkuvat kasoissa olevan nikkelivaraston talteenoton tehostamiseksi.
Malmintuotanto
Kuten aikaisemmin on ilmoitettu, Talvivaaran malmintuotanto on haastavan
vesitilanteen vuoksi ollut keskeytettynä syyskuusta 2012 lähtien. Yhtiö ennakoi
aloittavansa malmin louhinnan uudelleen kesäkuun 2013 loppuun mennessä, kun
pääosa Kuusilammen avolouhoksesta on tyhjennetty vedestä. Sivukiven louhinta
jatkuu edelleen jossain määrin, minkä arvioidaan vähentävän käynnistysongelmien
riskiä malmin louhintaa uudelleen käynnistettäessä. Kaivoskalustoa hyödynnetään
osittain myös primäärikasan purussa.
Kustannussäästöt
Vuoden 2012 loppuun mennessä Talvivaara arvioi saavuttaneensa noin 20 miljoonan
euron käyttökustannussäästöt syyskuussa alkaneen malmintuotannon tilapäisen
keskeytyksen ansiosta. Yhtiö ennakoi saavuttavansa vähintään 30 miljoonaa euroa
lisää säästöjä malmintuotannon keskeytyksen jatkuessa kesäkuun 2013 loppuun.
Kipsisakka-altaan vuodon tukkimisesta ja ympäristövaikutusten minimoimisesta
aiheutuneet kertaluonteiset kustannukset olivat noin 13 miljoonaa euroa
neljännellä vuosineljänneksellä.
Kustannustehokkuus on yksi Talvivaaran lähitulevaisuuden päätavoitteista.
Vesitaseen hallinta
Erityinen työryhmä, Operaatio Saukko, on perustettu kaivosalueen vesien
varastointi- ja pumppausjärjestelyjen sekä poistovesien
neutralointitoimenpiteiden suunnitteluun ja toteutukseen. Työryhmän tavoitteena
on varmistaa kaivoksen kestävä vesitase. Operaatio Saukkoa johtaa Jari
Voutilainen, joka raportoi toimitusjohtaja Pekka Perälle.
Prosessivesien käsittelykapasiteettia metallitehtaan raudan saostuksessa ja
loppuneutraloinnissa parannetaan, jotta vesien kierrätystä pystytään entisestään
lisäämään ja päästövesien riittävä laatutaso pystytään varmistamaan. Lisäksi
käänteisosmoosiin perustuvan vesienkäsittelylaitoksen käyttöä optimoidaan ja
lisäkapasiteettia tullaan asentamaan kevään aikana. Talvivaara myös investoi
kalkin sammutukseen ja kalkkimaidon tuotantoon lisätäkseen kaivos- ja
prosessivesien neutralointikapasiteettia.
Yhtiö jatkaa kipsisakka-altaan vuodon yhteydessä turvapatoihin ja Kuusilammen
avolouhokseen varastoitujen vesien neutralointia ja rakentaa lisää
neutralointialueita kaivosalueen eteläpäähän Kortelammen padon läheisyyteen sekä
avolouhoksen ympäristöön. Kortelammen turvapato rakennettiin alun perin vuodon
aikana vuotovesien hallitsemiseksi, ja se korotettiin täyteen mittaansa
joulukuun ja tammikuun alun aikana. Useita uusia patorakennelmia on suunniteltu
kaivospiirin etelä- ja pohjoispäihin, ja ne tullaan rakentamaan osana Operaatio
Saukkoa. Uusilla patorakennelmilla varaudutaan tulevan kevään sulamisvesiin ja
pienennetään ympäristövaikutusten riskiä mahdollisessa vuototilanteessa
tulevaisuudessa.
Kipsisakka-altaasta vuotaneen veden neutraloinnin seurauksena pilaantunutta maa-
ainesta poistetaan ja saostusaluetta kunnostetaan. Talvivaara on äskettäin
ostanut kaivospiirialueen eteläpäästä noin neljän hehtaarin suuruisen
asumattoman suoalueen, jonne vuotovesistä neutraloituja metalleja on saostunut.
Kestävän vesitaseen saavuttamiseksi Talvivaaran on käsiteltävä ja johdettava
luontoon noin 3,8 miljoonaa kuutiota vettä, josta merkittävä osa on
kaivosalueelle ajan kuluessa kertynyttä sadevettä ja luonnollista valumavettä.
Poistovesien laatu pyritään pitämään Talvivaaran ympäristöluvan
päivityshakemuksessa määriteltyjen raja-arvojen tasolla. Lupapäätöstä odotetaan
kevään aikana. Poistovesien ympäristövaikutusten ennakoidaan aiheutuvan
pääasiassa sulfaatista, sillä Yhtiö arvioi metallikuormituksen luontoon pysyvän
pienenä. Sulfaattipäästön ympäristövaikutuksia alapuolisiin vesistöihin
mallinnetaan lähiviikkojen aikana.
Tällä hetkellä Talvivaara arvioi vesienkäsittelyn
parannusinvestointikustannusten olevan noin 17 miljoonaa euroa, joista pääosa
syntyy vuoden 2013 aikana. Tarvittavien toimenpiteiden arviointi ja suunnittelu
jatkuu kuitenkin edelleen, millä voi olla vaikutusta myös
investointikustannuksiin. Keskipitkällä aikavälillä Talvivaara pyrkii lähes
suljettuun vesienkiertoon, mikä pienentää riskiä sääolosuhteiden vaikutuksesta
Yhtiön toimintaan tai ympäristöturvallisuuteen. Talvivaara arvioi nykyisten
vesienhallintajärjestelyiden, yllä mainittujen investointien sekä kaivosalueella
olevien ylimääräisten vesien poistamisen mahdollistavan tämän tavoitteen
toteutumisen.
Kipsisakka-allasvuodon jälkeinen ympäristöpäivitys
Samoin kuin marraskuussa heti kipsisakka-altaan vuodon jälkeen, vuodon
seurauksena on edelleen havaittu vain paikallisia ympäristövaikutuksia
kaivosalueen välittömässä läheisydessä. Yhtiö ja viranomaiset jatkavat tilanteen
seuraamista ja vuodon lopulliset vaikutukset uskotaan voitavan arvioida ensi
kesän aikana.
Muutokset yhtiön johdossa
Talvivaara tekee seuraavat johdon uudelleenjärjestelyt 16.1.2013 lähtien:
* Pertti Pekkala, tutkimusjohtaja, on nimitetty metallituotannon johtajaksi
* Kari Vyhtinen, investointijohtaja, on nimitetty kaivostoiminnan johtajaksi
* Mikko Korteniemi, metallituotannon johtaja, on nimitetty
kunnossapitojohtajaksi vastuualueinaan kunnossapito, hankintatoimi ja
varasto
* Jari Voutilainen, kaivostoiminnan johtaja, on nimitetty päätoimiseksi
vesienhallinnan johtajaksi
Kaikki nimitetyt henkilöt ovat johtoryhmän jäseniä, joista Pertti Pekkala on
uusi jäsen. Pertti Pekkala, Kari Vyhtinen ja Mikko Korteniemi raportoivat
tuotantojohtaja Harri Natuselle, ja Jari Voutilainen raportoi toimitusjohtaja
Pekka Perälle.
Uudelleenorganisoidun ja keskitetyn kunnossapitoyksikön perustamisella
Talvivaara tähtää kunnossapidon optimoimiseen ja erityisesti ennakoivan
kunnossapidon painottamiseen tuotanto- ja kustannustehokkuuden parantamiseksi.
YT-neuvottelut lomautuksista
Tukeakseen Yhtiön kustannussäästöohjelmaa ja kokonaistehokkuutta sekä
mukauttaakseen henkilöstömäärän väliaikaisesti keskeytettyyn malmintuotantoon
Talvivaara harkitsee lomautuksia. Yhtiö arvioi, että lomautukset koskisivat
enimmillään 230 työntekijää ja lomautusten kesto olisi korkeintaan 90 päivää
18.2.2013 - 30.6.2013 välisenä aikana. Konsernin kaikki yhtiöt, Talvivaaran
Kaivososakeyhtiö Oyj, Talvivaara Sotkamo Oy ja Talvivaara Exploration Oy, ovat
neuvotteluiden piirissä. Talvivaara on kutsunut työntekijöiden edustajat YT-
neuvotteluihin yhteistoimintalain edellyttämällä tavalla.
Rahoitus
Kuten Yhtiön kolmannen vuosineljänneksen osavuosikatsauksessa ilmoitettiin,
Talvivaara arvioi erilaisia rahoitusvaihtoehtoja turvatakseen taloudellisen
liikkumavaransa ja riittävän rahoitusaseman. Mahdollisiin rahoitusvaihtoehtoihin
lukeutuvat vieras pääoma, vaihtovelkakirjalainat, rojaltit sekä oma pääoma.
Talvivaaran toimitusjohtaja Pekka Perä: "Talvivaaran työntekijät ovat tehneet
valtavan työn minimoidakseen kipsisakka-altaan vuodon vaikutukset Yhtiön
toimintaan ja ympäristöön. Tämän kovan työn tulokset alkavat vähitellen näkyä
esimerkiksi metallitehtaan vakiintuneessa toiminnassa, ja tehtaan toiminta onkin
osoittanut rohkaisevia merkkejä viime viikkojen aikana. Erityisen paljon työtä
tehdään vesitaseen kokonaisvaltaisen hallinnan ja biokasaliuotuksen tehostamisen
parissa. Olemme jo saavuttaneet merkittävää edistystä, mutta täysi hyöty
toimenpiteistä toteutuu vasta ajan kuluessa.
Meillä on vielä edessämme haasteita seuraavien kuukausien aikana. Haastavan
vesitasetilanteen seurauksena saatamme joutua väliaikaisesti lomauttamaan osan
henkilöstöstämme malmintuotannon ollessa keskeytettynä kesään saakka. Teemme
kaikkemme tukeaksemme kaikkia työntekijöitämme ja minimoidaksemme näiden
mahdollisten toimenpiteiden negatiiviset vaikutukset. Tämän saavuttamiseksi
työskentelemme läheisesti henkilöstön edustajien kanssa osana laajaa
yhteistoimintaneuvotteluprosessia. Olen vakuuttunut, että toimenpiteet, joilla
turvataan Yhtiön taloudellinen tilanne pitkällä aikavälillä, ovat
lyhytkestoisia, ja että loppuvuonna pystymme taas keskittymään tuotannon
kestävään ylösajoon kohti täyttä kapasiteettia."
Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. 020 7129 800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja ja rahoitus- ja talousjohtaja
Talvivaara
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö on kansainvälisesti merkittävä perusmetallien
tuottaja, joka keskittyy ensisijaisesti nikkelin ja sinkin tuotantoon
biokasaliuotuksena tunnetun tekniikan avulla. Biokasaliuotuksella metalleja
voidaan rikastaa matalapitoisestakin malmista taloudellisesti kannattavasti.
Talvivaaran esiintymät Sotkamossa muodostavat yhden Euroopan suurimmista
tiedossa olevista sulfidisen nikkelin esiintymistä. Esiintymien arvioidaan
riittävän useiden kymmenien vuosien tuotantoon. Yhtiö on tehnyt 10 vuoden
myynti- ja ostosopimuksen koko nikkeli- ja kobolttituotannostaan Norilsk
Nickelin kanssa sekä pitkäaikaisen sinkin tuotevirtasopimuksen Nyrstarin kanssa.
Talvivaaran osakkeet noteerataan Lontoon pörssin päälistalla ja NASDAQ OMX
Helsingissä. Yhtiö kuuluu FTSE 250 indeksiin. Lisätietoja www.talvivaara.com.
[HUG#1670729]
