Pörssitiedote
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
28.2.2014
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön selvitys toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta
asemasta 31.12.2013 päättyneeltä neljännekseltä ja tilikaudelta
Talvivaaran yrityssaneerausmenettely käynnistyi
Loka-joulukuun keskeiset tapahtumat
* Nikkelin tuotanto 1 559 tonnia ja sinkin tuotanto 4 179 tonnia
* Tuotantoon vaikutti metallien talteenottolaitoksella marras-joulukuussa
pidetty neljän viikon seisakki, joka toteutettiin laimentuneen
prosessiliuoksen tehtyä tuotannon kannattamattomaksi
* Uusissa malmikasoissa biokasaliuotus on edennyt parhaiden aiempien
bioliuotuskasojen tasolla ja uudet kasat ovat parantaneet merkittävästi
prosessiliuoksen metallipitoisuuksia metallitehtaalla pidetyn seisakin
jälkeen
* Uuden malmin louhinta ja materiaalin käsittely (murskaus, kasaus ja purku)
keskeytettiin marraskuussa yhtiön tiukan taloudellisen tilanteen takia
* Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj ja sen tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo Oy
hakivat yrityssaneerausta 15.11.2013 ja yrityssaneerausmenettelyt alkoivat
yhtiöissä 29.11.2013 ja 17.12.2013
Keskeiset tapahtumat 2013
* Nikkelin tuotanto 8 662 tonnia ja sinkin tuotanto 17 251 tonnia
* Vesienhallinnan haasteet vaikuttivat tuotantoon läpi vuoden johtuen
ylimääräisestä vedestä vanhemmissa bioliuotuskasoissa ja liikaveden
heikentämästä aktiivisuudesta näillä kasoilla
* Malmin louhinta oli tilapäisesti keskeytettynä syyskuusta 2012 toukokuun
2013 puoliväliin; louhinnan uudelleenkäynnistyksen jälkeen saavutettiin
uusia tuotantoennätyksiä sekä louhinnassa että materiaalin käsittelyssä
* Malmin louhinnan käynnistyksen jälkeen tehdyt uudet bioliuotuskasat ovat
toimineet erittäin hyvin alkaen tuottaa metalleja vuoden 2013 viimeisellä
neljänneksellä
* 261 miljoonan euron merkintäetuoikeusanti toteutettiin huhtikuussa 2013;
annin jälkeen kassavarojen kulutus on ollut ennakoitua suurempaa johtuen
ylimääräisen veden pitkään jatkuneesta tuotantoa heikentävästä vaikutuksesta
ja heikosta nikkelin markkinahinnasta
Keskeiset tapahtumat 2014 ensimmäisellä neljänneksellä selvityksen päivämäärään
asti
* Kuluvan vuoden nikkelin tuotanto 2 047 tonnia ja sinkin tuotanto 3 638
tonnia 27.2.2014 mennessä
* Kuluvan kuukauden tuotanto 27.2. asti on ollut 1 225 tonnia nikkeliä ja
1 991 tonnia sinkkiä; helmikuusta tulossa paras tuotantokuukausi elokuun
2012 jälkeen
* Metallien talteenottolaitos on toiminut tasaisesti päivittäisen nikkelin
tuotannon ollessa 45-55 tonnia; tehtaalle pumpattavan tuotantoliuoksen
nikkelipitoisuus on noussut noin 1.5-1,6 g/l tasolle
* Malmin louhinta ja materiaalin käsittely pysyvät keskeytettynä, kunnes
jatkorahoitus on varmistettu
Tuotantoennuste vuodelle 2014
Talvivaaran arvio vuoden 2014 tuotannosta riippuu parhaillaan selvitettävänä tai
neuvoteltavana olevien lyhyen aikavälin rahoitusratkaisujen toteutumisesta,
määrästä ja ajoituksesta. Koska varmaa rahoitusratkaisua ja sen mukaista
tuotantosuunnitelmaa ei toistaiseksi ole, Yhtiö ei voi vielä tällä hetkellä
antaa ennustetta kuluvan vuoden tuotannosta tai tuotanto- ja
investointikustannuksista.
Toimitusjohtaja Pekka Perä: "Viime vuosi oli meille kokonaisuudessaan erittäin
haasteellinen ylimääräisen veden haitatessa pitkittyneesti bioliuotusprosessin
toimintaa ja nikkelin hinnan pysytellessä sitkeästi keväästä asti alhaisena.
Nämä kaksi tekijää vaikuttivat kassavirtaamme suuresti, ja kun samaan aikaan
merkittäviä kustannuksia aiheutui myös vesienhallinnasta ja ympäristönhoidosta,
taloudellinen tilanteemme heikkeni niin, että jouduimme hakemaan
yrityssaneerausta marraskuussa. Tällä hetkellä yrityssaneerausmenettely on
käynnissä sekä Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj:ssa että sen operatiivisessa
tytäryhtiössä Talvivaara Sotkamo Oy:ssa, ja työskentelemme yhdessä
käräjäoikeuden määräämän selvittäjän kanssa löytääksemme jatkoa ajatellen
toimivat lyhyen ja pitkän aikavälin rahoitusratkaisut Talvivaara-konsernille.
Vaikka nikkelin tuotantomme ylsi lopulta vain 8 662 tonniin vuonna 2013 ja
jouduimme vuoden lopulla keskeyttämään malmin louhinnan ja materiaalin
käsittelyn toistaiseksi, myös selviä positiivisia merkkejä on näkyvissä. Mikä
tärkeintä, uudet bioliuotuskasamme, erityisesti primäärikasat 1 ja 4, toimivat
erittäin hyvin ja ne alkoivat parantaa metallien tuotantoamme vuoden viimeisellä
neljänneksellä. Nykyisin tasaisesti toimivalle metallitehtaalle pumpatun
tuotantoliuoksen nikkelipitoisuus on noussut marraskuun alle 1 g/l tasosta
nykyiseen noin 1,5 - 1,6 g/l tasoon ja tämä osoittaa, että biokasaliuotuksen
teknologia toimii hyvin, kunhan kasat on rakennettu ja hoidettu kunnollisesti -
tämän läksyn olemme oppineet kamppaillessamme heikommin toimivien kasojen ja
ylimääräisen veden kanssa parin viime vuoden ajan. Parantuneiden
liuospitoisuuksien ohella selvä osoitus aktiivisesta liukenemisesta on myös
kasoista ulos tulevan liuoksen lämpötila: viime talvena liuoksen lämpötila laski
6°C:een, kun taas tänä vuonna alimmat lämpötilat ovat pysyneet yli 20°C:ssa.
Ansaitsee niin ikään tulla mainituksi, että ennen kuin keskeytimme louhinnan ja
materiaalinkäsittelyn marraskuussa, rikoimme kaikki kuukausitason ennätykset
näillä kahdella osastolla ja tuotimme malmia 18 miljoonan tonnin vuosittaisella
tasolla useiden kuukausien ajan. Vuositasolla tällainen malmimäärä sisältäisi
yli 40 000 tonnia nikkeliä.
Kaivosalueella kertyneet ylimääräiset vedet ja vesiin liittyvät riskit ovat
olleet yksi painopistealueitamme vuoden 2013 aikana. Vaikka pitkän tähtäimen
vesienhallintaratkaisut vaativat vielä töitä, olemme saaneet alennettua
riskitasoamme lisäämällä prosessivesien kierrätystä sekä käsittelemällä ja
johtamalla noin 5,7 miljoonaa kuutiometriä vesiä pois kaivosalueelta. Viimeisin
testi vesienhallintakyvyllemme oli epätavallisen lämmin joulukuu 2013, jonka
aikana lähes kaikki lumi suli ja noin neljännes tyypillisestä vuotuisesta
sademäärästä satoi alueelle. Joulukuun jälkeen vesitilanne on nyt vakaantunut ja
odotamme selviävämme tulevasta keväästä ja sulamisesta olemassa olevilla
vesienhallintajärjestelyillä. Tästä huolimatta lisäämme käänteisosmoosiin
perustuvan vesienkäsittelylaitoksemme kapasiteettia ja teemme lisää
varastotilavuutta vesille varmistaaksemme kestävän vesienhallintakyvyn kaikissa
olosuhteissa tulevaisuudessa.
Pitkän tähtäimen tulevaisuutemme kannalta tärkein tavoitteemme
lähitulevaisuudessa on varmistaa riittävä rahoitus, joilla saamme vanhojen
kasojen purun ja malmin louhinnan jälleen käyntiin. Kun nämä kaksi toimintoa
ovat käynnissä, se helpottaa meitä vesienhallinnassa ja luo perustaa, jonka
päälle voimme rakentaa tuotannon ylösajoa suurempien tuotantomäärien tuomia
kustannussäästöjä ja paranevaa nikkelin hintakehitystä ennakoiden.
Yrityssaneerausmenettelyn ja jälleenrahoitusponnistelujen ollessa kesken olemme
joutuneet valitettavasti lomauttamaan osan henkilöstöstä ja koko henkilöstö on
joutunut kokemaan epävarmuutta töiden säilyvyydestä ja Talvivaaran
tulevaisuudesta. Uskon erittäin vahvasti Talvivaaran kaivoksen pitkäaikaiseen
elinkelpoisuuteen ja olen erittäin kiitollinen henkilöstömme sitoutumisesta ja
työpanoksesta näinä haastavina aikoina. Odotan myös henkilöstömme ponnistelujen
kantavan toimintamme vakaaseen ja tuottavaan tulevaisuuteen."
Lisätietoja:
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj Puh. +358 20 712 9800
Pekka Perä, toimitusjohtaja
Saila Miettinen-Lähde, varatoimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja
Puhelinkokous 28.2.2014 klo 14.00
Puhelinkokouksen numero Suomessa: (09) 2313 9201
Puhelinkokouksen numero Isossa-Britanniassa: +44 (0)20 7162 0077
Puhelinkokouksen numero Yhdysvalloissa: +1 334 323 6201
Tunnus: 942119
Nikkelimarkkina pysyi vaisuna liki koko vuoden 2013
Vuonna 2013 nikkelin hintaa laskivat ylitarjonta ja suhteellisen heikko kysyntä.
Kun vuoden parin ensimmäisen kuukauden ajan nikkelin hinta oli vielä tasolla
17 000-18 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta, hinta laski kesäkuuhun mennessä
alle 14 000 Yhdysvaltain dollariin tonnilta ja pysytteli suunnilleen samalla
tasolla koko loppuvuoden. Vuoden jälkipuoliskolla nikkelin keskihinta oli
14 000 Yhdysvaltain dollaria tonnilta.
Vaikka nikkelin kysyntä Kiinassa oli edelleen tärkeässä asemassa
nikkelimarkkinoilla ja hinnan kehityksessä, Indonesian nikkelipitoisen
rautamalmin, josta valmistetaan ferronikkelituotetta (nickel pig iron, "NPI")
tuotanto nousi myös merkittävään asemaan. NPI:n tuotanto on kasvanut tasaisesti
viime vuosina ja vuonna 2013 NPI:n nikkelisisältö oli arviolta noin 460 000
tonnia, mikä edustaa noin 24 prosenttia koko maailman nikkelitarjonnasta. Suurin
osa NPI:sta käytetään ruostumattoman teräksen valmistukseen Kiinassa ja viime
vuosina NPI:sta tuotetun nikkelin kustannukset ovat laskeneet tekniikan
kehityksen myötä. Tämä on tehnyt NPI:stä kustannustehokkaan nikkelilähteen
Kiinalle ja osaltaan vaikuttanut nikkelin heikkoon hintakehitykseen viime vuoden
aikana. Indonesian hallitus kuitenkin päätti käsittelemättömän NPI-raakamalmin
vientikiellosta, joka astui voimaan 12.1.2014. Indonesian asettamalla
vientikiellolla voi tulevaisuudessa olla merkittävä vaikutus nikkelin
tarjontaan, tuotannon rajakustannuksiin ja nikkelin hintaan. Vaikka
hintavaikutuksen ei ennakoida olevan välitön, johtuen mm. Kiinan raportoiduista
suurista NPI-varastoista, nikkelin markkinanäkymä vuoden 2014 loppua kohden ja
sen jälkeen näyttää paremmalta kuin vielä vuoden 2013 lopulla.
Maailmalaajuinen primäärinikkelin kulutus kasvoi hieman vuonna 2013, ja Kiinan
kulutus, noin 850 000 tonnia, oli arviolta 45 prosenttia koko maailman
markkinoista. Tarjonnan puolella taas maailmanlaajuinen nikkelin tarjonta vuonna
2013 oli noin 1,9 miljoonaa tonnia, ja ylijäämää oli noin 100 000 tonnia (Lähde:
Reuters, INSG)
Euron ja Yhdysvaltain dollarin välinen kurssi nousi loppuvuodesta 2013 siten,
että keväällä valuuttojen välinen kurssi oli noin 1,30, josta se vahvistui
vuoden lopussa tasolle 1,37. Vaikka euron vahvistuminen heijasti euroalueen
talouskriisin laantumista, euron vahvistuminen haittasi Yhdysvaltain dollariin
sidotun nikkelin heikon hinnan takia euroalueen kustannuksilla toimivia
nikkelintuottajia, kuten Talvivaaraa.
Tuotantokatsaus
Loka-joulukuu 2013
Loka-joulukuussa nikkelin tuotanto oli 1 559 tonnia ja sinkin tuotanto 4 179
tonnia. Tuotantoa rajoitti kahden vanhan kasan (primäärikasat 2 ja 3) huono
liukeneminen. Toisaalta uudet kasat (primäärikasat 1 ja 4) olivat juuri
pääsemässä tuotantovaiheeseen, mutta eivät olleet saavuttaneet vielä parasta
tasoaan. Kasasta 4 alettiin saada nikkeliä tuotantoon lokakuun lopussa ja kasa
1 alkoi tuottaa metalleja joulukuun alussa. Molemmat kasat käynnistyivät joka
tapauksessa hyvin ja niiden toiminta oli samalla tasolla aiempien parhaiden
kasojen kanssa.
Tuotannon määrään vaikutti niin ikään metallitehtaan noin neljän viikon seisakki
marras-joulukuussa. Seisakki pidettiin, koska syöttöliuoksen pitoisuudet olivat
laskeneet niin alhaisiksi, ettei tuotanto ollut enää kannattavaa. Seisakin
aikana liuoksen pitoisuudet nousivat, kun kaksi uutta liuotuskasaa alkoivat
luovuttaa metalleja: tehtaan käynnistyessä uudelleen nikkelin pitoisuus
liuoksessa oli noussut tasolta 0,7 g/l tasolle 1,3 g/l. Tehtaalle pumpatun
liuoksen pitoisuus on sen jälkeen edelleen noussut huolimatta siitä, että
tuotanto kahdesta uudesta kasasta on pidetty korkealla tasolla.
Kasojen 2 ja 3 toimintaa yritettiin parantaa monin keinoin neljännen
neljänneksen aikana. Näiden kasojen toiminta on ollut heikkoa vuodesta 2012
lähtien, jolloin kasat kastuivat ja liukenemisreaktiot käytännössä pysähtyivät.
Kasoihin lisättiin aiempaa enemmän happoa pH:n säätämiseksi ja
liukenemisolosuhteiden parantamiseksi. Myös kasojen pintoja muokattiin ja
ilmastusputkia avattiin liuoksen läpäisyn ja ilmastuksen parantamiseksi. Osa
näistä toimenpiteistä sai aikaan lupaavia tuloksia lyhyellä aikavälillä, mutta
parannukset eivät olleet riittäviä, jotta niistä aiheutuneet kustannukset
olisivat olleet perusteltuja.
Yhtiön taloudellisen tilanteen vuoksi louhinta ja materiaalinkäsittely
keskeytettiin 13.11.2013 alkaen. Ennen keskeytystä louhinta ja
materiaalinkäsittely olivat edenneet hyvin, ja uusia tuotantoennätyksiä oli
saavutettu sekä louhittujen että murskattujen tonnien osalta. Juuri ennen
keskeytystä merkittäviä parannuksia saatiin aikaan myös kasojen purussa, josta
löydettiin ja poistettiin suuria pullonkauloja.
Ensimmäinen neljännes 27.2.2014 asti
Uusista kasoista 1 ja 4 saatujen parempien liuospitoisuuksien ansiosta myös
tehtaalle pumpatun syöttöliuoksen nikkelipitoisuus on parantunut tasolle 1.5 -
1.6 g/l. Metallien talteenottolaitos on toiminut tasaisesti vuoden alkupuolella
ja tuottaa tällä hetkellä 45 - 55 tonnia nikkeliä päivässä. Alkuvuoden tuotanto
27.2.2014 mennessä on ollut 2 047 tonnia nikkeliä ja 3 638 tonnia sinkkiä.
Kuluvan kuukauden tuotanto 27.2. mennessä on ollut 1 225 tonnia nikkeliä ja
1 991 tonnia sinkkiä. Kuluvasta helmikuusta on tulossa paras tuotantokuukausi
sitten elokuun 2012.
Metallitehtaan tuotannon kustannustehokkuus on parantunut merkittävästi
parempien liuospitoisuuksien ja liuoksen viime vuotta huomattavasti korkeamman
lämpötilan ansiosta. Liuoksen kohonnut lämpötila, joka on tänä talvena ollut
noin 20°C viime vuoden 6°C:een verrattuna, on merkki korkeasta kemiallisesta ja
biologisesta aktiivisuudesta uusissa primäärikasoissa 1 ja 4.
Louhinta ja materiaalinkäsittely pysyvät keskeytettynä toistaiseksi.
Uudelleenkäynnistys on suunnitelmissa toisen vuosineljänneksen aikana, mutta
edellyttää lisärahoituksen varmistumista sitä ennen.
Vuosi 2013
Talvivaara tuotti päättyneenä vuonna 8 662 tonnia nikkeliä (2012: 12 916 tonnia)
ja 17 251 tonnia sinkkiä (2012: 25 867 tonnia). Vuoden 2013 aikana Talvivaaran
tuotantoa vaikeuttivat edelleen vesitaseeseen liittyvät haasteet, jotka olivat
peräisin vuoden 2012 runsaista sateista sekä marraskuun 2012 ja huhtikuun 2013
kipsisakka-altaan vuodoista. Tästä syystä yksi Yhtiön tärkeimmistä toimista
olivatkin toimenpiteet, joilla puhdistettiin ja juoksutettiin kaivosalueelle
varastoituja vesiä. Malmintuotanto alkoi uudelleen toukokuun puolivälissä
oltuaan keskeytettynä syyskuusta 2012 avolouhokseen varastoidun veden vuoksi.
Kuuden kuukauden menestyksekkään toiminnan jälkeen malmintuotanto keskeytettiin
uudelleen marraskuussa, tällä kertaa taloudellisten syiden vuoksi.
Metallipitoisuudet bioliuotusprosessin liuoksissa kärsivät veden pitkittyneestä
vaikutuksesta vanhoissa liuotuskasoissa ja laskivat läpi lähes koko vuoden,
kunnes uudet kasat alkoivat tuottaa metalleja neljännen neljänneksen aikana.
Metallien talteenottolaitoksen toiminta ja käyttöaste paranivat vakaasti läpi
vuoden ilman yhtäkään pidempää, ennakoimattomasta laiterikosta johtuvaa
seisakkia.
Malmia louhittiin 7,4 miljoonaa tonnia ja käsiteltiin 7,6 miljoonaa tonnia
(2012: 8,7 milj. tonnia), ja sivukiveä louhittiin 3,1 miljoonaa tonnia (2012:
5,3 milj. tonnia) niiden kuuden kuukauden aikana toukokuusta marraskuuhun,
jolloin kaivos- ja materiaalinkäsittelytoiminnot olivat käynnissä. Uusi
kuukausitason tuotantoennätys 1,66 miljoonaa tonnia saavutettiin lokakuussa
ennen kaivostoiminnan keskeyttämistä uudelleen. Nikkelin määrä lokakuussa
louhitussa ja kasatussa malmissa oli 4 064 tonnia. Malmintuotannon
tuottavuudessa, laadussa ja kapasiteetissa saavutettu muutos perustui tarkempaan
malmin pitoisuuskontrolliin, korotettuun malmin rajapitoisuuteen, agglomeroinnin
laadunvalvonnan parantumiseen, yksikkökustannusten tarkkailuun sekä
pullonkaulojen poistoon kasan purusta.
Bioliuotuksessa nikkelin keskimääräinen pitoisuus liuoksessa koko vuoden ajalta
oli 0,97 g/l. Erityistä huomiota kiinnitettiin erilaisiin tuotannollisiin
toimenpiteisiin vanhojen kasojen toiminnan parantamiseksi ja uusien kasojen
toiminnan onnistuneeksi käynnistämiseksi. Huomattava parannus aiempaan vuoteen
verrattuna saavutettiin uusissa kasoissa, sen sijaan toimenpiteet vanhojen
kasojen 2 ja 3 toiminnan parantamiseksi eivät osoittautuneet riittävän
kustannustehokkaiksi. Hyvin toimivat uudet kasat, jotka kattavat noin 40
prosenttia primäärikentän pinta-alasta, yhdessä sekundääriliuotuksen kanssa,
mahdollistivat metallien tuotannon kasvun vuoden lopulla ja vuoteen 2014
siirryttäessä.
Metallien talteenotossa tehtaan luotettavuus ja käyttöaste jatkoivat
paranemistaan aiempiin vuosiin verrattuna. Toimenpiteet pullonkaulojen
poistamiseksi toteutettiin onnistuneesti niin, että liuosvirtaus tehtaalla
voidaan nyt nostaa 1 750 kuutiometriin tunnissa. Keskimääräinen virtaama koko
vuoden ajalta oli 1 142 kuutiometriä tunnissa. Ennakoimattomissa, prosessiin tai
laitteisiin liittyvissä seisakeissa menetettiin vuoden aikana noin viikko, mikä
on näyttö käytettävässä prosessiteknologiassa saavutetusta kypsyydestä.
Vesitaseen haastava tilanne jatkui koko vuoden 2013 ajan. Lisää varastointitilaa
ja puhdistuskapasiteettia rakennettiin alueella varastoituja, kontaminoituneita
vesiä varten ja käänteisosmoosilaitos otettiin tuotannolliseen käyttöön vuoden
puolivälissä liuoksien puhdistamiseksi uudelleen metallitehtaan käyttöön.
Tuotannon tunnusluvut
-----------------------+------+-----+-----+------+------
| |Q4 |Q4 |FY |FY
| |2013 |2012 |2013 |2012
-----------------------+------+-----+-----+------+------
Louhinta | | | | |
-----------------------+------+-----+-----+------+------
Malmintuotanto |Mt |1.6 | - |7.4 |8.7
-----------------------+------+-----+-----+------+------
Sivukivituotanto |Mt |0.9 |1.2 |3.1 |5.3
-----------------------+------+-----+-----+------+------
Malminkäsittely | | | | |
-----------------------+------+-----+-----+------+------
Kasattu malmi |Mt |1.7 | - |7.6 |8.7
-----------------------+------+-----+-----+------+------
Biokasaliuotus | | | | |
-----------------------+------+-----+-----+------+------
Malmia liuotuskasalla |Mt |51.8 |44.3 |51.8 |44.3
-----------------------+------+-----+-----+------+------
Metallien talteenotto | | | | |
-----------------------+------+-----+-----+------+------
Nikeli, metallisisältö|Tonnes|1,559|2,317|8,662 |12,916
-----------------------+------+-----+-----+------+------
Sinkki, metallisisältö|Tonnes|4,179|4,106|17,251|25,867
-----------------------+------+-----+-----+------+------
Taloudellinen tilanne ja toiminnan jatkuvuus
Yhtiö ilmoitti 10.10.2013, että koska nikkelin maailmanmarkkinahinta oli
laskenut yli 20 prosenttia vuoden 2013 ensimmäisen vuosineljänneksen tasosta ja
koska Talvivaaran tuotantoa olivat edelleen haitanneet ylimääräisen veden
pitkittyneet vaikutukset vanhemmissa liuotuskasoissa, Talvivaaran rahoitusasema
oli heikentynyt odotettua enemmän. Lisäksi Talvivaara ilmoitti 7.11.2013
osavuosikatsauksessaan tammi-syyskuulta 2013 olevansa pitkälle edenneissä
keskusteluissa tiettyjen intressitahojen kanssa rahoitusratkaisusta, joka
täyttäisi Talvivaaran nykyiset likviditeettitarpeet. Yhtiö ilmoitti 15.11.2013,
että näiden keskusteluiden seurauksena oli selvinnyt, ettei tällaista
lisärahoitusta ole saatavilla Talvivaaralle osana vapaaehtoista velkojen
järjestelyä. Siten Yhtiö ja sen operatiivinen tytäryhtiö Talvivaara Sotkamo
hakivat 15.11.2013 yrityssaneerausta jättämällä tätä koskevat hakemukset Espoon
käräjäoikeuteen. Espoon käräjäoikeus antoi päätöksensä yrityssaneerausmenettelyn
käynnistämisestä Yhtiön osalta 29.11.2013 ja Talvivaara Sotkamon osalta
17.12.2013.
31.12.2013 Yhtiön kassavarat olivat 5,9 miljoonaa euroa. Vuoden vaihteen jälkeen
Yhtiö on toistaiseksi voinut jatkaa toimintaansa nikkelin ja koboltin myynnistä
saaduilla tuloilla sekä tuotannon rajoittamisesta saatujen kustannussäästöjen
avulla. Ilman lisärahoitusta Yhtiön likviditeettitilanne kuitenkin jatkuu
kriittinä. Talvivaara neuvottelee tällä hetkellä, yhdessä saneerausmenettelyn
selvittäjän kanssa, aktiivisesti tiettyjen osapuolten kanssa siltarahoituksesta
ja tiedottaa neuvotteluiden edistymisestä asianmukaisesti. Lisäksi Yhtiö käy
keskusteluja tiettyjen tahojen kanssa myös pitkän aikavälin rahoitusratkaisusta
Talvivaaralle.
Kuten Yhtiö myös Q3 2013 osavuosikatsauksessaan totesi, Yhtiön hallitus on
tämänhetkisessä tilanteessa arvioinut että toiminnan jatkuvuuden osalta on
olemassa merkittäviä epävarmuustekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa sen, ettei
Yhtiö pysty realisoimaan varojaan tai maksamaan velkojaan normaalin
liiketoiminnan puitteissa.
Ennakoidut arvonalentumiset vuoden 2013 tilinpäätöksessä
Laskennalliset verosaamiset
Talvivaara on merkinnyt edelleen laskennallisia verosaamisia konsernitaseeseensa
vuoden 2013 kolmannen neljänneksen loppuun asti ja käyttämättömistä
verotuksellisista tappioista kirjattujen laskennallisten verosaamisten määrä
30.9.2013 oli 136,5 miljoonaa euroa (31.12.2012: 103,8 miljoonaa euroa). Q3
2013 osavuosikatsauksessaan Yhtiö kertoi tarkastelleensa toimintaan liittyneitä
haasteita, joiden seurauksena Talvivaaran kaivoksen tuotanto ja kannattavuus
ovat jääneet odotettua pienemmiksi. Yhtiö totesi tuolloin edelleen, että jos
Talvivaaran verotettava tulo arvioidaan tulevaisuudessa pienemmäksi kuin mitä
johto on ennakoinut kirjattavia laskennallisia verosaamisia määritettäessä,
saamisten arvo voi alentua tai ne voivat käydä kokonaan arvottomiksi. Tällöin
taseeseen merkityt määrät voidaan mahdollisesti joutua peruuttamaan
tulosvaikutteisesti.
Arvioituaan nyt verotuksellisista tappioista kirjattujen laskennallisten
verosaamisten määrää Yhtiön johto on, kaivoshankkeen historiallisista
tappioista, tuotannon ylösajon viivästymisestä ja Yhtiön taloudellisesta
tilanteesta johtuen, päättänyt peruuttaa 80,5 miljoonaa euroa laskennallisia
verosaamisia vuoden 2013 tilinpäätöksessä niin, että Yhtiö jää nettomääräisesti
neutraaliin positioon laskennallisten verojen osalta.
Huolimatta laskennallisten verosaamisten peruuttamisesta, Talvivaara saattaa,
saadessaan riittävän rahoituksen toimintansa ylösajon jatkamiseksi, kyetä
kerryttämään riittävästi verotettavaa tuloa laskennallisten verosaamisten
hyödyntämiseksi kokonaan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Vaihto-omaisuuden ja käyttöomaisuuden mahdolliset alaskirjaukset
Talvivaara arvioi parhaillaan vaihto-omaisuutensa ja käyttöomaisuutensa arvoa.
Yhtiön johto pitää todennäköisenä, että näihin kohdistuvia, merkittäviä
arvonalentumisia kirjataan vuoden 2013 tilinpäätöksessä.
Yrityssaneerausmenettelyn edistyminen
Antaessaan päätöksen Yhtiön ja Talvivaara Sotkamon yrityssaneerausmenettelyjen
aloittamisesta 29.11.2013 ja 17.12.2013, Espoon käräjäoikeus määräsi asianajaja
Pekka Jaatisen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy:stä Yhtiön ja Talvivaara
Sotkamon yrityssaneerausmenettelyjen Selvittäjäksi.
Espoon käräjäoikeus päätti 17.1.2014 tietyistä Yhtiön ja Talvivaara Sotkamon
yrityssaneerausmenettelyihin liittyvistä määräajoista. Päätöksen mukaisesti
molempien yhtiöiden taloudellisesta tilanteesta annettavat selvitykset tulee
laatia 28.3.2014 mennessä ja saneerausohjelmaehdotukset 28.5.2014 mennessä.
Espoon käräjäoikeus on myös asettanut Talvivaaran ja Talvivaara Sotkamon
saneerausmenettelyihin velkojatoimikunnat, jotka toimivat velkojien yhteisenä
edustajana. Kummankin yhtiön velkojatoimikunnassa ovat edustettuina eri
velkojaryhmät, mukaan lukien vakuusvelkojat, muut velkarahoittajat sekä
saneerattavien yhtiöiden toiminnan kannalta oleellisessa asemassa olevat
liiketoimintakumppanit ja palveluntuottajat. Talvivaaran ja Talvivaara Sotkamon
velkojatoimikunnat koostuvat samoista henkilöistä.
Rahoitus ja kaupalliset sopimukset
Uraanin osto- ja myyntisopimus Camecon kanssa
Helmikuussa 2013 Talvivaara Sotkamo solmi muutossopimuksen Camecon kanssa
tehtyyn uraanin myynti- ja ostosopimuksen liittyen. Muutossopimuksen nojalla
Camecon Talvivaara Sotkamolle uraanin talteenottolaitoksen rakentamisesta
maksaman ennakkomaksun määrää nostettiin 10 miljoonalla Yhdysvaltain dollarilla
70 miljoonaan Yhdysvaltain dollariin. Lisäksi sopimuskautta jatkettiin
31.12.2017 asti ja sopimusehtoja tarkistettiin vastaavasti. Cameco maksoi
ennakkomaksun korotuksen helmikuussa 2013.
Sinkin tuotevirtasopimus Nyrstarin kanssa
Talvivaara Sotkamo solmi 14.2.2013 Nyrstarin kanssa sinkkituotantoa koskevan
uudistetun tuotevirtasopimuksen, jonka mukaan Nyrstar suorittaa Talvivaara
Sotkamolle 12 miljoonan euron suuruisen kertamaksun, ja tämän vastineeksi
Talvivaara Sotkamo jättää perimättä Nyrstarilta alkuperäisessä sinkin
tuotevirtasopimuksessa määrätyn 350 euron suuruisen tonnikohtaisen louhinta- ja
prosessointimaksun seuraavista 38 000:sta toimitetusta sinkkitonnista. Nyrstar
maksoi ennakkomaksun helmikuussa 2013.
Merkintäetuoikeusanti
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi 8.3.2013
hallituksen ehdotuksen, jonka mukaan hallitus valtuutettiin päättämään
maksullisesta osakeannista osakkeenomistajien merkintäetuoikeuden mukaisesti.
Osakeanti päättyi huhtikuussa, ja kaikki tarjotut 1 633 857 840 uutta osaketta
merkittiin. Osakeannin tuotto ennen kuluja oli noin 261 miljoonaa euroa, ja
Talvivaaran Kaivososakeyhtiön osakkeiden kokonaismäärä nousi 1 906 167 480
osakkeeseen.
Geologia
Vuoden 2013 alussa Talvivaara aloitti projektin malmivarantojen päivittämiseksi
siten, että päivitetty arvio olisi valmistunut vuoden 2013 toisella puoliskolla.
Henkilöstöresurssien priorisoinnin ja Yhtiön kustannustehokkuusohjelman vuoksi
malmivarantojen päivityksen loppuunsaattamista päätettiin vuoden 2013 aikana
lykätä toistaiseksi. Yhtiö kuitenkin toteaa, että Talvivaaran mineraalivarannot
ovat edelleen yli kaksi miljoonaa tonnia malmia, eikä malmivarantopäivityksen
viivästymisellä ole vaikutusta lyhyen ja keskipitkän aikavälin
kaivossuunnitteluun ja louhintaan.
Kestävä kehitys, turvallisuus ja lupaprosessit
Kestävä kehitys ja ympäristö
Myös vuonna 2013 vesienhallinta oli keskeisessä roolissa Talvivaarassa.
Vesienhallintaa varten perustettiin oma vesienhallintaorganisaatio. Tämän
lisäksi tammikuussa 2013 käynnistettiin myös väliaikainen Saukko-projektin
akuutin vesitasetilanteen hoitamiseksi. Yhtenä keskeisenä tavoitteena Saukko-
projektissa oli sade- ja valumavesien erottaminen käsittelyä vaativista vesistä,
jotta niiden vesien määrä, jotka vaativat käsittelyä ennen niiden
uloslaskemista, saataisiin minimoiduksi. Vuonna 2013 Yhtiö onnistui pienentämään
valuma-aluetta uusien patorakenteiden, ojitusten ja pumppauspisteiden avulla
merkittävästi. Valuma-alueen pienentämisellä pystyttiin vähentämään oleellisesti
mm. Kortelammen padolle kevättulvan aikana virrannutta vesimäärää. Vuoden 2013
aikana kaivosalueelta juoksutettiin kaikkiaan noin 5,7 miljoonaa kuutiota
puhdistettuja vesiä.
Talvivaaran marraskuussa 2012 tapahtuneen kipsisakka-altaan vuodon jälkeen
altaassa havaittiin uusi vuoto 7.4.2013. Altaasta vuoti kaikkiaan noin 400 000
kuutiota vettä. Vuoto tukittiin 24 tunnin kuluessa, eikä vuotovettä päässyt
kaivosalueen ulkopuolelle, vaan se ohjattiin kokonaisuudessaan varoaltaisiin ja
-padoille. Vuotokohta oli marraskuussa 2012 vuotaneen allaslohkon viereisessä
lohkossa. Kipsisakka-altaassa varastoidusta vedestä johtuvaa riskitasoa on
alennettu vähentämällä altaissa olevan veden määrää. Kipsisakka-altaassa
ylimääräistä vettä on vielä noin miljoona kuutiota lohkoilla 5 ja 6. Näiden
vesien neutralointi alkoi syksyllä 2013 ja nämä vedet tullaan johtamaan pois
viranomaisvaatimusten mukaisesti vuoden 2014 alkusyksyyn mennessä.
Kesällä ja alkusyksyllä 2013 onnistuttiin lisäämään merkittävästi bioliuotuksen
varotilavuuksia johtuen tehokkaasta kasojen haihduntavaikutuksesta.
Liuoskiertojen varotilavuudet supistuivat jälleen loppuvuonna 2013 johtuen
erityisesti joulukuun vuodenajalle poikkeuksellisen suuresta sadannasta
yhdistettynä lumien sulamiseen. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksena alueelle
tuli noin 1,2 miljoonaa kuutiota lisää vettä. Tilanteen korjaamiseksi ja
riittävien varotilavuuksien säilyttämiseksi Talvivaara joutui poistamaan vettä
liuoskierrosta ja varastoimaan joulukuun 2013 aikana yhteensä noin 141 000
kuutiota tehtaan paluuliuosta eli raffinaattia avolouhokseen, jossa on ennestään
vuonna 2012 varastoituja vesiä. Varotilavuudet supistuivat jälleen
primääriliuotuksen huonosti toimivien lohkojen 2-3 kasteluputkien
jäätymisongelmien vuoksi tammikuussa 2014, mikä johti siihen, että raffinaattia
jouduttiin johtamaan sekä louhokseen että uraanilaitoksen tyhjiin liuosaltaisiin
yhteensä 166 700 kuutiota. Raffinaatin lisäksi louhokseen johdettiin joulukuussa
noin 176 000 kuutiota liuosta, joka sisälsi laimeaa sekundääriliuotusalueen PLS-
liuosta ja sivukivialueen valumavesiä, sillä raffinaatin johtamisella ei
pystytty vähentämään riittävästi liuosta bioliuotuksen kasakierrosta. Talvivaara
tulee käsittelemään louhokseen varastoidut vedet muiden ylimääräisten vesien
tavoin ympäristöluvan määräysten mukaisesti.
Talvivaara saavutti vesienhallinnassa merkittävän edistysaskeleen, kun
lokakuussa 2013 saavutettiin metallientuotannossa suljettu vesienkierto.
Suljetun kierron myötä metallien talteenottolaitosta voidaan normaaleissa
olosuhteissa käyttää lisäämättä raakavedenottoa hyödyntäen
käänteisosmoosiyksiköillä tuotettua vettä.
Jo aiempina vuosina Talvivaarassa tehtyjen investointien ansiosta rikkivedystä
johtuvat hajuhaitat sekä kaivostoiminnan pölypäästöt ovat olleet selvästi
luparajojen sisällä, ja niistä on tullut myös aiempia vuosia vähemmän
ilmoituksia naapureilta. Vuonna 2013 hajua aiheuttavat pitoisuudet vähenivät
ympäristötarkkailun osana tehtävien mittausten perusteella edelleen noin 30
prosenttia. Myös lähiasukkailta saadut hajuhaittoihin liittyvät ilmoitukset
vähenivät 60 prosenttia.
Vuonna 2013 Nikkeli-Instituutti teki kansainvälisen nikkelin elinkaariarvion,
jossa olivat mukana lähes kaikki länsimaiset nikkelintuottajat. Tutkimuksen
mukaan Talvivaaran ilmasto- ja ympäristövaikutukset sekä energiankulutus
tuotettua nikkelitonnia kohden ovat selvästi teollisuuden keskiarvon
alapuolella. Energiatehokkaan prosessin ansiosta Talvivaaran kasvihuonepäästöt
ovat 39 prosenttia ja primäärienergiankulutus 21 prosenttia keskimääräistä
nikkelintuottajaa pienempiä. Talvivaaran rikkidioksidipäästöt ovat vain kaksi
prosenttia kaikkien nikkelintuottajien keskiarvosta.
Talvivaaralla on ollut vuodesta 2010 saakka ISO 14001 standardin mukaan
sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä. Yhtiö valmistautuu myös ISO 9001
standardin mukaisen laatu- ja OHSAS 18001 standardin mukaisen työterveys- ja
turvallisuusjohtamisjärjestelmän käyttöönottoon. Näiden johtamisjärjestelmien
sertifiointia haetaan todennäköisesti vuonna 2015.
Turvallisuus
Talvivaaran tavoitteena on turvallinen toiminta ja terveellinen työympäristö.
Talvivaara on sitoutunut prosessi-, tuote- ja työturvallisuuden jatkuvaan
parantamiseen. Vuonna 2013 Talvivaara keskittyi kehittämään koko organisaation
turvallisuuskulttuuria.
Syksyllä 2013 ulkopuolinen turvallisuusalan asiantuntija DuPont teki
Talvivaaralle turvallisuuskulttuurin lähtötason arvioinnin.Talvivaara kehittää
toimintaansa tulevaisuudessa DuPontin kehitysehdotusten mukaisesti.
Asiantuntija-arviointi kehitysehdotuksineen auttaa Talvivaaraa etenemään kohti
sen "nolla tapaturmaa" -tavoitetta.
Vuoden 2013 tapaturmataajuus (LTIF, tapaturmien määrä / miljoona työtuntia) oli
30,4 (2012: 16,6).
Luvitus
Toukokuun lopussa 2013 Talvivaara sai Pohjois-Suomen aluehallintovirastolta
päätöksen koskien jätevesien varastointia, puhdistamista ja johtamista Oulujoen
ja Vuoksen vesistöihin. Päätös sisälsi määräyksiä muun muassa vesien
puhdistamisesta ja varastoimisesta sekä luparajoista päästöille vesistöön.
Päätöksellä poistettiin puhdistettujen jätevesien vuotuinen 1,3 miljoonan
kuution päästökiintiö, joka on osaltaan aiheuttanut ylimääräisten vesien
kertymistä kaivosalueelle. Annetun päätöksen mukaiset lupaehdot koskien haitta-
aineiden, muun muassa sulfaatin, enimmäispitoisuuksia ja poisjohdettavien vesien
enimmäisvirtaamaa rajoittavat kuitenkin edelleen poisjohdettavien vesien määrää
tulevaisuudessa.
Päätös edellytti kipsisakka-altaissa olevan veden johtamista puhdistettavaksi
tai takaisin liuoskiertoon 31.10.2013 mennessä. Vaasan hallinto-oikeus pidensi
välipäätöksessään kipsisakka-altaiden tyhjentämisaikataulua vuoden 2013 loppuun
saakka. Tämän jälkeen yhtiö haki ja sai luvan Pohjois-Suomen
aluehallintovirastolta kaksivaiheiseen tyhjennysaikatauluun siten, että
kipsisakka-altaan 5-lohko tyhjennetään tammikuun 2014 loppuun mennessä ja 6-
lohko elokuun 2014 loppuun mennessä. Ennen tammikuun loppua Talvivaara ilmoitti
Kainuun ELY-keskukselle, ettei se saavuta annettua tammikuun välitavoitetta,
mutta että se uskoo lopullisen tyhjennysaikataulun koko altaan osalta olevan
saavutettavissa. Tämän jälkeen Kainuun ELY-keskus on edellyttänyt, että
kipsialtaan 5-lohko tyhjennetään ja Kortelammelle tehdään riittävä varotilavuus
kaikelle kipsisakka-altaissa tällä hetkellä olevalle vedelle 1.4.2014 mennessä.
Talvivaraa on todennut Kainuun ELY-keskukselle, ettei kyseisen aikataulun
saavuttaminen ei ole teknisesti mahdollista ja samalla ilmoittanut realistiseksi
aikatauluksi 15.5.2014.
Talvivaaran ympäristö- ja vesitalousluvan lupamääräysten tarkistaminen sekä
uraanin talteenottolaitoksen ympäristölupa ovat vireillä Pohjois-Suomen
aluehallintovirastossa. Yhtiö odottaa molempien osalta lupapäätöstä kevään 2014
aikana.
Korkein hallinto-oikeus palautti uraanin talteenottoa koskevan vuonna 2012
myönnetyn luvan takaisin valtioneuvoston käsittelyyn Talvivaaran
Kaivososakeyhtiö Oyj:n ja Talvivaara Sotkamo Oy:n jätettyä hakemukset
yrityssaneeraukseen. Valtioneuvoston uudelleenkäsittelyn aikataulua ei tiedetä,
mutta tällä ei ole vaikutusta uraanilaitoksen ympäristöluvan käsittelyyn ja
siihen liittyvään päätöksentekoon AVI:ssa.
Riskien hallinta ja tärkeimmät riskit
Riskien hallintaan koskevan hyvän hallinnointitavan mukaisesti Talvivaaralla on
käynnissä jatkuva hallituksen hyväksymä prosessi riskien tunnistamiseksi, niiden
vaikutusten mittaamiseksi tiettyjen oletusten pohjalta sekä riskien
hallitsemiseen tarvittaviin ennakoiviin toimenpiteisiin ryhtymiseksi.
Vuoden 2013 aikana Yhtiön painopisteenä oli kehittää riskienarviointia ja
onnettomuusriskien hallintaa sekä valmiussuunnittelua. Tuloksena valmistui uusi
riskirekisteri ympäristö-, turvallisuus- ja onnettomuusriskeille.
Valmiussuunnittelu keskittyi pääasiassa vaaratilanteiden, kuten sähkökatkoksien
ja pato- tai allasvuotojen, hallintaan.
Talvivaaran toimintaan vaikuttavat erilaiset kaivosalan yleiset riskit, kuten
Talvivaaran mineraaliesiintymien tuotannolliseen kehittämiseen liittyvät riskit,
arviot varannoista ja resursseista, infrastruktuuririskit ja hyödykehintojen
vaihtelut. Riskejä liittyy myös yhteistyökumppaneihin, valuuttojen
vaihtokursseihin, johtamis- ja valvontajärjestelmiin, edellisten tilikausien
tappioihin, Talvivaara-konsernin tulevaa kannattavuutta koskeviin
epävarmuustekijöihin, riippuvuuteen avainhenkilöistä, lakien, säännösten ja
niihin liittyvien kustannusten vaikutuksiin, ympäristövahinkoihin sekä
Talvivaaran kaivospiiriin ja toiminnan vaatimiin lupiin.
Ellei Talvivaara pysty tuottamaan riittäviä määriä myytäviä tuotteita,
erityisesti nikkeliä, tai jos tuotantokustannukset nousevat odottamattomasti tai
jos hyödykehinnat tai valuuttakurssit muuttuvat äkillisesti ja merkittävästi,
Yhtiölle saattaa aiheutua likviditeetti- ja jälleenrahoitusriskejä. Vuoden 2013
toisella puoliskolla maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskit toteutuivat
ylimääräisiin vesiin liittyvien, pitkittyneiden tuotanto-ongelmien sekä nikkelin
hinnan merkittävän laskun myötä. Talvivaara ja sen operatiivinen tytäryhtiö
Talvivaara Sotkamo Ltd. eivät pystyneet toteuttamaan uusia rahoitusjärjestelyjä
ja molemmat yhtiöt hakivat yrityssaneeraukseen marraskuussa. Espoon käräjäoikeus
hyväksyi yhtiöt yrityssaneerausmenettelyyn 29.11.2013 ja 17.12.2013.
Lähitulevaisuudessa Talvivaaran toiminnalliset ja rahoitusriskit liittyvät
meneillään olevaan yrityssaneerausmenettelyyn ja Talvivaaran kykyyn hankkia
riittävä lisärahoitus jatkaakseen toimintaansa ja palatakseen suunniteltuun
tuotannon ylösajoon.
Toiminnallisesti Yhtiö on osoittanut, että sen kaikki tuotantoprosessit toimivat
teollisessa mittakaavassa. Ylösajon nopeuteen voi silti liittyä riskitekijöitä,
kuten puutteita tuotantolaitteiden luotettavuudessa ja kestävyydessä sekä
epävarmuutta metallien liukenemisnopeudesta ja lopullisista saanneista
biokasaliuotuksessa. Lisäksi Talvivaaralla saattaa olla tuotantoon tai tuotannon
ylösajoon liittyviä riskejä, jotka eivät ole tällä hetkellä tiedossa tai joihin
yhtiö ei voi vaikuttaa.
Nikkelin markkinahinta on vaihdellut aiemmin voimakkaasti, ja Talvivaara odottaa
volatiliteetin jatkuvan edelleen. Tähän vaikuttavat kysynnän ja tarjonnan
tasapainossa tapahtuvat muutokset, makrotalouden tekijät ja valuuttakurssien
vaihtelut. Koska noin 90 prosenttia Talvivaaran liikevaihdosta tulee tällä
hetkellä nikkelin myynnistä, nikkelin hintamuutoksilla on välitön ja merkittävä
vaikutus yhtiön taloudelliseen tulokseen ja liiketoimintaan. Helmikuusta 2010
lähtien Talvivaaralla ei ole ollut suojauksia metallien hintojen vaihteluja
vastaan. Täysi tai lähes täysi altistuminen nikkelin hinnan muutoksille on
Talvivaaran strategian mukaista, sillä yhtiön näkemyksen mukaan Talvivaaran
kaivos voi täydessä mittakaavassa toimiessaan toimia kannattavasti alhaistenkin
raaka-ainehintojen kausina.
Talvivaaran liikevaihto muodostuu lähes pelkästään Yhdysvaltain dollareista, kun
taas yhtiön kustannukset ovat euromääräisiä. Euron mahdollinen vahvistuminen
Yhdysvaltain dollariin nähden voi haitata yhtiön liiketoimintaa ja heikentää sen
taloudellista tilannetta olennaisesti. Talvivaara suojautuu dollarin
kurssimuutoksilta tapauskohtaisesti. Tavoitteena on rajoittaa Yhdysvaltain
dollarin heikentymisen haittavaikutuksia kulloinkin perustellulla tavalla.
Henkilöstö
Talvivaaran henkilöstömäärä laski hieman edellisestä vuodesta ja oli vuoden
2013 lopussa 549 (2012: 588). Vuoden 2013 lopussa 87,1 prosenttia (2012: 88.1
prosenttia) Talvivaaran työntekijöistä oli miehiä ja naisia 12,9 prosenttia
(2012: 11,9 prosenttia). Talvivaaran työntekijöiden keski-ikä on 37,9 vuotta
(2012: 37,8 vuotta).
Vuoden 2013 haasteet heijastuivat myös Yhtiön henkilöstöön. Vuoden aikana
Talvivaaran joutui tarkistamaan henkilöstömääräänsä kulloiseenkin tuotantoonsa
nähden ensin helmikuussa ja uudelleen heinäkuussa määräaikaisilla lomautuksilla,
jotka koskivat osaa henkilöstöstä. Kun Yhtiön taloudellinen tila heikkeni
edelleen, Talvivaara haki yrityssaneeraukseen marraskuussa ja aloitti samalla
vuoden kolmannet yhteistoimintaneuvottelut. Neuvottelut päättyivät tammikuun
alussa 2014 ja näiden neuvottelujen jälkeen Talvivaara päätti lomauttaa
vaiheittain 246 työntekijää toistaiseksi tukeakseen yrityssaneerausmenettelyä.
Talvivaaran työntekijöiden palkat perustuvat toimialan työehtosopimuksiin.
Kokonaispalkka koostuu peruspalkasta sekä lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustinohjelmista. Vuosittaiset lyhyen aikavälin kannustinkriteerit perustuvat
sekä työntekijän henkilökohtaisiin että Yhtiön tuloksiin. Yhtiön pitkän
aikavälin kannustinohjelmiin kuuluvat vuosien 2007 ja 2011 osakeoptio-ohjelmat
sekä henkilöstörahasto Talvivaaran maksamien tulospalkkioiden hallintaa varten.
Lisäksi johdon omistusyhtiö, Talvivaara Management Oy, on Yhtiön ylimmän johdon
ja tiettyjen muiden avaintyöntekijöiden omistuksessa.
Hallinnointiperiaatteet
Talvivaara julkaisee selvityksen hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelta
2013 yhtiön www-sivuilla osoitteessa www.talvivaara.com vuoden 2013
tilinpäätöstiedotteen julkaisupäivänä 27.3.2014.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat 2014 vuoden ensimmäisellä neljänneksellä
selvityksen julkaisuun saakka
Osallistuminen Fennovoiman ydinvoimalahankkeeseen.
Talvivaara ilmoitti 21.2.2014, että Yhtiö tukee Fennovoiman voimalahankkeen
toteutumista, mutta nykyisessä tilanteessa keskittää kaikki taloudelliset
resurssinsa Sotkamon operaatioon ja käynnissä olevaan yrityssaneerausprosessiin.
Tästä syystä Talvivaara ei nykytilanteessa voi sitoutua hankkeen
lisärahoitukseen. Tilanteen selkiydyttyä ja yrityssaneerausprosessin edetessä
Talvivaara tulee uudelleen harkitsemaan mahdollisuuksiaan osallistua Fennovoiman
hankkeeseen.
Muutoksia Yhtiön johdossa
Diplomi-insinööri (ympäristötekniikka) Lassi Lammassaari on nimitetty Yhtiön
suunnittelujohtajaksi 27.2.2014 alkaen. Hän johtaa uutta Yhtiön kehitysosastoa
(Corporate Development), joka keskittyy teolliseen suunnitteluun ja
kehittämiseen. Lassi Lammassaari on toiminut Talvivaarassa useissa eri
johtotehtävissä vuodesta 2005, viimeksi projekteista vastaavana johtajana.
Lammassaaresta tulee yhtiön johtoryhmän jäsen ja hän raportoi uudessa
tehtävässään toimitusjohtaja Pekka Perälle.
Lyhyen aikavälin näkymät
Markkinanäkymät
Lontoon metallipörssissä nikkelin hinta on osoittanut viime viikkoina joitain
elpymisen merkkejä Indonesian tammikuussa 2014 asettaman nikkelirauta-
raakamalmin, vientikiellon jälkeen. Nikkelin tonnihinta on noussut selkeästi
alle 14 000 Yhdysvaltain dollarista noin 14 300 Yhdysvaltain dollariin tonnilta.
Kiinassa vielä jäljellä olevien NPI-varastojen sekä nikkelin toistaiseksi
jatkuvan ylitarjonnan perusteella voi arvioida nikkelin hinnan pysyvän
osapuilleen nykytasolla, eikä kovin merkittäviä liikkeitä ole odotettavissa.
Tästä huolimatta varovaisen optimistisia näkemyksiä vuoden 2014 lopulle voi
esittää olettaen, että Indonesian raakamalmin vientikielto pysyy voimassa ja
nikkelin hinta alkaa seurata kasvavia nikkelituotannon rajakustannuksia. Hintaan
saattaa alkaa vaikuttaa myös se, että uusia vahvistettuja nikkeliprojekteja,
jotka korvaisivat muutaman lähivuoden jälkeen vanhoista kaivoksista vähenevää
tuotantoa, ei juuri ole.
Tuotannolliset näkymät
Talvivaaran tuotannolliset näkymät ovat merkittävästi riippuvaisia parhaillaan
neuvoteltavien lyhyen ja pitkän aikavälin rahoitusratkaisujen onnistuneesta
loppuunsaattamisesta, ajoituksesta ja määrästä. Mikäli Yhtiön rahoitustilanne
sallii, sen ensisijainen tuotannollinen tavoite on vanhojen primäärikasojen 2 ja
3 purun aloittaminen mahdollisimman pian, mieluiten viimeistään toisen
vuosineljänneksen alussa. Näiden kasojen siirtäminen sekundääriliuotuskentälle
mahdollistaa tähän mennessä huonosti liuenneen malmin elvyttämisen ja
liukenemisen uudelleen alkamisen. Kasoissa 2 ja 3 on merkittävä määrä
toistaiseksi liukenematonta nikkeliä, jonka avulla tuotantoa voidaan parantaa
tulevina kuukausina ennen kuin liukeneminen uudesta malmista kasatuista kasoista
alkaa tuottaa metalleja. Malmin louhinnan Yhtiö suunnittelee aloittavan
uudelleen kesäkuussa, edellyttäen että riittävä rahoitus on siihen mennessä
pystytty varmistamaan.
Talvivaara uskoo, että operatiiviset edellytykset tuotannon ylösajon
jatkamiseksi ovat olemassa, kun viime kuukausina on saatu aikaan merkittäviä
parannuksia niin bioliuotuksessa kuin louhinnassa ja materiaalinkäsittelyssäkin
ennen kahden viime mainitun toiminnon keskeyttämistä marraskuussa. Myös
metallitehdas toimii tällä hetkellä tasaisesti.
Ympäristöasioissa Talvivaara keskittyy edelleen vesitaseen hallintaan. Ensiksi
tämä tarkoittaa valuma-alueen jatkuvaa pienentämistä niin, että sade- ja
valumavesien kontaminoituminen voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä ja näin
pienentää myös puhdistamista vaativien vesien määrää. Toiseksi, Yhtiön
tärkeimpiin vesienhallintatoimiin kuuluu käänteisosmoosiin perustuvien
vedenkäsittely-yksiköiden kapasiteetin maksimointi niin, että raakaveden käyttö
voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä kaikissa olosuhteissa. Kolmanneksi,
Talvivaara pyrkii hallitsemaan prosessiaan niin, että kaikki sade- ja
valumavedet voidaan juoksuttaa alueelta ulos ja samalla vähentää alueelle
varastoituja vesiä, jotta kaivosalueen kokonaisvesitasetta saadaan edelleen
pienennetyksi.
28.2.2014
Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Hallitus
[HUG#1765507]
Talvivaaran selvitys toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta 31.12.2013 päättyneeltä neljännekseltä ja tilikaudelta
| Source: Talvivaaran Kaivososakeyhtiö Oyj
Attachments
