OPn tuoreen kotitalouksien barometrin vastausten mukaan halu varallisuuden kasvattamiseen nousee yhä useamman suomalaisen mieleen. Tänä vuonna 39 prosenttia vastaajista arvioi, että varallisuuden kasvattaminen on hänelle tärkeää, kun vuonna 2012 saman vastauksen antoi vain 25 prosenttia suomalaisista.
OPn yksityistalouksiin erikoistuneen ekonomisti Maarit Lindströmin mukaan kotitalouksien asenteen muutokseen vaikuttaa heikko suhdannetilanne.
- Meidän barometrimme vastausten perusteella suomalaisilla on kasvava huoli toimeentulostaan ja varallisuudesta. Vuonna 2012 noin 60 prosenttia suomalaisista sanoi kyselyssämme, että heidän kokonaisvarallisuutensa on joko erittäin tai melko hyvä. Nyt varallisuustilanteeseensa tyytyväisiä on vain 24 prosenttia vastaajista. Samaan aikaan käytettävissä olevien tulojen kehitys on palkka- ja veroratkaisujen takia tyssännyt ja korot ovat matalat. Eipä ihme, että entistä useampi miettii, miten varallisuutta voisi kasvattaa, Lindström analysoi.
- Tilastojen mukaan suomalaisten varallisuus on mieluummin kasvanut kuin vähentynyt viime vuosina. Pessimistisiin mietteisiin vaikuttaa kuitenkin esimerkiksi asuntomarkkinoiden apea tunnelma sekä asuntojen arvosta käyty keskustelu, Lindström jatkaa.
Barometrissa kysyttiin suomalaisilta myös, millaiseksi he kokevat taloudellisen tilanteensa. Mitä enemmän kotitaloudella on säästöjä, sitä tyytyväisempi vastaaja on tilanteeseensa.
- Joku voisi ajatella niinkin, että suomalaiset ovat aina tyytymättömiä. Ei se niin mene. Osaamme kyllä olla tyytyväisiä ja kiitollisiakin siitä mitä olemme saaneet tai saavuttaneet. Olisi liioiteltua sanoa, että raha tuo onnellisuutta. Selvä on kuitenkin, että raha rauhoittaa ja lisää valinnanvapautta, jos kotitaloutta yllättäen kohtaa jokin odottamaton tai ikävä vastoinkäyminen kuten vaikkapa työpaikan menetys, Lindström sanoo.
Toimeentulon miettiminen tärkeintä
Tutkimus osoitti, että suomalaiset kokevat oman taloudellisen asemansa keskimäärin edelleen heikommaksi kuin viime vuonna. Kysyttäessä lähitulevaisuuden suunnitelmista ja haaveista, tämän syksyn vastauksissa painottuivat työ ja toimeentulo selvästi aiempaa enemmän. Matkustushaaveet ja suunnitelmat ovat yhä keskeisiä. Sen sijaan suunnitelmat satsata harrastuksiin ja esimerkiksi sosiaalisiin suhteisiin ovat nyt aiempia kyselyjä vähäisempiä.
- Luonnollisesti monet kotitaloudet kokevat taloudellisen tilanteensa aiempaa heikommaksi. Jos kotitalouden tulot ovat kuitenkin kasvaneet, useammat ovat vastausten perusteella lisänneet säästämistään kuin kulutustaan. Lisäksi epävarmaan taloustilanteeseen ja tulevaisuuden näkymään on reagoitu vähentämällä reippaasti kulutusta sekä suuntaamalla sitä aiempaa edullisempiin tuotteisiin ja palveluihin. Kaupan alan uutiset vahvistavat näitä tuntoja, Lindström kertoo.
Varovaisuus asuntokaupassa jatkuu
Hieman pessimistinen talouskuva toistuu vastattaessa kysymykseen: "kuinka hyvä ajankohta olisi mielestäsi juuri nyt ostaa tai vaihtaa asunto?". Vastaajista 34 prosenttia pitää ajankohtaa huonona ja hyvänä vain 15 prosenttia vastaajista. Vastausten jakauma on suunnilleen samanlainen kuin vuosi sitten.
- Aika monet vastaajat ovat kuitenkin huomanneet myös sen, että korot ovat matalat. Tilannetta pidettiin heikkona useimmiten siksi, että yleinen tilanne on epävarma tai omat tulot tuntuivat aiempaa epävarmemmilta. Melko moni vastaajista koki asunnot kalliiksi pääkaupunkiseudulla, mutta harvempi muualla. Muualla Suomessa moni piti hintoja jopa edullisina, Lindström sanoo.
Kiinteistönvälittäjän valinnassa painavat suunnilleen samat asiat sekä ostajan että myyjän mielissä. Kolmen kärki asunnon myyjän mielissä on: edulliset välityskustannukset, asunnon osuva ja realistinen hinta-arvio sekä kiinteistönvälittäjän luotettavuus. Asunnon ostaja nostaa kärkeen samat asiat mutta hyvä hinta-arvio ja välittäjän luotettavuus nousevat välityskustannusten edullisuuden ohi.
OPn kotitalouksien barometri tuottaa tietoa kotitalouksien taloudellisiin päätöksiin liittyvistä arvoista, asenteista, ongelmista ja onnistumisista. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin online-tutkimuksena TNS Gallup Forum -paneelissa 19.8.-7.9.2014. Vastaajina oli yhteensä 3220 18-69-vuotiasta yksityishenkilöä.
Finanssiryhmä OP-Pohjola jatkaa uudistumistaan myös brändin osalta. Muutokset ovat osa uuden asiakkaiden omistaman finanssiryhmän rakentamista. Sen nimeksi tulee OP. Pankki-, vahinkovakuutus ja varallisuudenhoitoliiketoiminnat ovat jatkossa kaikki OP-brändin alla. OP-Pohjola-ryhmän uusi nimi OP Ryhmä otetaan käyttöön 1.1.2015 alkaen.
Lisätietoja:
Ekonomisti, asiantuntijapäällikkö Maarit Lindström, p. 010 252 1695
Tutkimustuloksia käsitellään lisää OP Nyt -lähetyksessä 13.10.2014 osoitteessa op.fi > OP-Pohjola-ryhmä > Uutishuone