NORVESTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2014

Helsinki, Finland, 2015-02-03 08:20 CET (GLOBE NEWSWIRE) -- Norvestia Oyj              Tilinpäätöstiedote          3.2.2015 klo 9.15

NORVESTIAN TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2014

Konsernin tulos oli 5,4 miljoonaa euroa (13,5 vuonna 2013).
Osakekohtainen tulos oli 0,35 euroa (0,88).
Arvopaperitoiminnan voitot ja tappiot olivat 6,6 miljoonaa euroa (18,5).
Substanssi (osinko-oikaistu) nousi 4,0 % (10,3 %).
Oikaistu substanssi (osinko-oikaistu) nousi 4,4 % (10,7 %).
Hallitus ehdottaa osingonjaoksi 0,30 euroa osaketta kohden (0,35).

PÄÄOMAMARKKINAT

2014 oli osakemarkkinoilla kolmas peräkkäinen nousuvuosi. Osakekurssit eivät tosin nousseet enää yhtä paljon kuin kahtena edellisenä vuonna. OMX Helsinki CAP -tuottoindeksin tuotto vuonna 2014 oli 10,6 prosenttia, mikä kuitenkin on indeksin pitkän aikavälin keskiarvotuottoa parempi tuotto. Vuosi osakemarkkinoilla oli hyvin vaihteleva, mikä koetteli sijoittajien kärsivällisyyttä. Vuoden aikana tapahtui kaksi nopeaa muutaman päivän mittaista voimakasta kurssilaskua, joista ensimmäinen oli heinäkuussa ja toinen lokakuussa. Näiden miniromahdusten jälkeen osakekurssit kuitenkin toipuivat lähes yhtä nopeasti lähtötasoilleen. Jälkeenpäinkin on vaikea arvioida täsmällisesti romahduksien syitä, mutta ne kuvaavat hyvin sitä jännittynyttä ilmapiiriä, joka viime vuonna osakemarkkinoilla vallitsi.

Pääomamarkkinoiden perusasetelma on Euroopassa säilynyt jokseenkin muuttumattomana jo usean vuoden ajan. Korkotaso on edelleen ennätysmäisen matala, ja likviditeettivetoinen rahapolitiikka ja vähäriskisten sijoitusvaihtoehtojen puute ovat viime vuosina tukeneet voimakkaasti osakekursseja.

Euroopan keskuspankki (EKP) laski keskuspankkitalletustensa koron kesäkuussa negatiiviseksi ensimmäisen kerran historiansa aikana. Syyskuussa EKP laski ohjauskorkonsa 0,05 prosenttiin. Tarkoituksena oli luoda taloudellista kysyntää piristävä vaikutus. Toimet laskivat markkinakorkoja entisestään, mutta eivät kohentaneet Euroopan kasvunäkymiä, vaan päinvastoin kasvuennusteita on koko ajan laskettu. Vielä vuoden 2014 alkaessa Euroopan BKT:n arveltiin kasvavan 1,4 prosentin vauhtia. Viimeisten ennakkotietojen mukaan kasvu jäi kuitenkin 0,8 prosenttiin.

Euroalueen kiusana on pienen talouskasvun lisäksi mittava työttömyys. Resurssien vajaakäyttöä heijastellen euroalueen inflaatio on vaimentunut selvästi alle EKP:n pitkän aikavälin kahden prosentin tavoitteen. Viimeisten lukujen mukaan hinnat jopa laskivat joulukuussa, joten deflaation riski on ilmeinen. Eurooppa onkin vaarassa luisua samaan deflaation ja matalan kasvun kierteeseen, josta Japanin talous on kärsinyt jo yli vuosikymmenen.

Vaisujen talousnäkymien lisäksi sijoittajille aiheutti päänvaivaa vuoden aikana erilaiset geopoliittiset kriisit, joista Ukrainan kriisi on ollut pahin. Sitä voidaan pitää kylmän sodan jälkeisen ajan vakavimpana diplomaattisena selkkauksena Euroopassa. Kriisin ratkaisu ei ole juuri edistynyt viime kuukausina ja onkin vaarana, että siitä muodostuu niin sanottu jäätynyt konflikti, joka voi jatkua vuosia.

Konflikti on ollut haitallinen sekä Euroopan että Venäjän talouksille. EU:n Venäjälle määräämät talouspakotteet yhdessä viimeaikaisen öljyn hinnan nopean laskun kanssa ovat romahduttaneet ruplan kurssin ja hyydyttäneet Venäjän talouskasvun. Venäjän talousnäkymät ovatkin tällä hetkellä heikot, ja Venäjän talouden ennakoidaan supistuvan jopa 3–5 prosenttia vuonna 2015.

Venäjän määräämät vastapakotteet ovat puolestaan entisestään heikentäneet Euroopan talouskasvunäkymiä. Erityisen voimakkaasti tästä nokittelusta on kärsinyt Suomen talous, joka on sidoksissa Venäjän kauppaan monia muita eurooppalaisia maita enemmän. Euroopan ulkopuolella talouskasvun näkymät ovat paremmat. Erityisesti USA:n talous on osoittanut toipumisen merkkejä ja se näyttäisi olevan taloussyklissä tällä hetkellä selvästi Euroopan edellä.

Eri pörssien tuottoja kuvaavat indeksit kehittyivät vuoden 2014 aikana seuraavasti:

SUBSTANSSIARVO JA PÖRSSIKURSSI

Norvestian substanssiarvo 31.12.2014 oli 146,9 miljoonaa euroa tai 9,59 euroa per osake (146,5 miljoonaa euroa tai 9,57 euroa per osake vuoden 2013 lopussa). Maaliskuussa 2014 jaettiin osinkoa 0,35 euroa osaketta kohden. Kun osingonjako otetaan huomioon, yhtiön substanssiarvo nousi katsauskaudella 0,37 euroa osaketta kohden (0,90), mikä vastaa 4,0 %:n substanssinousua (10,3 %) vuoden alusta. Viimeisen vuosineljänneksen aikana substanssi per osake nousi 0,04 euroa (0,25).

Tilinpäätöksen tueksi ja teollisuussijoitusten käypien arvojen varmistamiseksi teetetyt ulkopuoliset arvonmääritykset ovat johtaneet arvonnousuun yhdessä osakkuusyrityksessä, Coronaria Hoitoketju Oy:ssä. Tämä arvonnousu huomioiden oikaistu substanssiarvo 31.12.2014 oli 149,0 miljoonaa euroa (148,1), mikä vastaa 4,4 %:n osinko-oikaistua nousua (10,7 %) vuoden alusta. Viimeisen neljänneksen aikana oikaistu substanssi nousi 0,09 euroa per osake (0,24). Ero substanssin ja oikaistun substanssin välillä oli 2,1 miljoonaa euroa (1,6). IFRS:n mukaan tällaista arvonnousua osakkuusyhtiösijoituksissa ei voida kirjata, koska osakkuusyhtiöt käsitellään Norvestian konsernitilinpäätöksessä pääomaosuusmenetelmällä.

Norvestian B-osakkeen osinko-oikaistu kurssi nousi vuoden aikana 9,9 %. B-osakkeen päätöskurssi 31.12.2014 oli 7,40 euroa per osake (7,05), mikä vastasi 22,8 %:n substanssialennusta (26,3 %). Norvestian B-osakkeiden pörssiarvo 31.12.2014 oli 106,7 miljoonaa euroa (101,6).

KONSERNIN TULOS

Konsernin tulos vuonna 2014 oli 5,4 miljoonaa euroa (13,5/2013; 5,6/2012) ja liiketoiminnan kulut olivat 2,0 miljoonaa euroa (2,2/2013; 1,9/2012). Kulut olivat 1,3 % substanssiarvosta (1,5 %/2013; 1,4 %/2012). Viimeisen vuosineljänneksen tulos oli 0,6 miljoonaa euroa (3,7/2013; 3,1/2012). Oman pääoman tuotto oli 3,7 % (9,5 %) ja sijoitetun pääoman tuotto 3,9 % (11,6 %). Tästä konsernitilinpäätöksestä lähtien laskennalliset verosaamiset ja -velat netotetaan. Tunnuslukujen vertailutiedot on oikaistu aikaisemmilta tilikausilta vastaamaan muutosta.

MAKSVUVALMIUS JA VAKAVARAISUUS

Konsernin rahavarat olivat 14,1 miljoonaa euroa vuoden lopussa (14,6/2013; 16,5/2012). Omavaraisuusaste oli 99,0 % (98,5 %/2013; 97,9 %/2012). Konsernin oma pääoma oli 146,9 miljoonaa euroa (146,5/2013; 137,4/2012).

HENKILÖSTÖ

Vuoden aikana Norvestia-konsernin palveluksessa oli keskimäärin 6 henkeä (6/2013; 6/2012). Henkilöstökulujen määrä oli 1,1 miljoonaa euroa (1,4/2013; 1,1/2012).

NORVESTIAN SIJOITUKSET

Norvestia-konsernin sijoitukset voidaan jakaa viiteen eri osaan: pörssinoteeratut osakkeet ja osakerahastot, hedgerahastot, joukkovelkakirjalainat, teollisuussijoitukset sekä rahavarat.

Norvestian sijoitukset, lukuun ottamatta rahavaroja ja muita likvidejä varoja, olivat vuoden lopussa 90 % (90 %) kokonaisvaroista. Sijoitukset jakaantuivat markkina-arvon perusteella seuraavasti:

* joista osakerahastot 12,1 miljoonaa euroa (13,5).

Konsernin varoista 78 % oli euromääräisiä, 15 % Ruotsin kruunuissa, 6 % Yhdysvaltain dollareissa ja 1 % muussa valuutassa.

Yhtiön oikaistu substanssituotto vuoden aikana kulujen ja verojen jälkeen oli 4,4 %. Tämä tuotto saavutettiin kuukausihavainnoista lasketulla 3,8 %:n volatiliteetilla. Samanaikaisesti OMX Helsinki CAP –tuottoindeksin tuotto oli 10,6 % ja volatiliteetti 10,4 %.

Portfolion painotusta muutettiin hieman vuoden aikana. Pörssinoteerattujen osakkeiden ja joukkovelkakirjalainojen osuutta kasvatettiin ja vastaavasti hedgerahastojen osuutta vähennettiin. Pörssinoteerattujen osakesijoitusten, joukkovelkakirjalainojen ja teollisuussijoitusten tuotto oli suhteellisen hyvä vuonna 2014. Suurimmat yksittäiset tuotot saatiin Nokian, Neste Oilin ja Rautaruukin osakkeista.

Norvestian substanssituotto eri kuukausien välillä vaihteli yleistä osakemarkkinakehitystä vähemmän. Yhtiö suojasi ajoittain sijoituksiaan myymällä Euro Stoxx -futuureita ja ostamalla myyntioptioita. Noin puolet Ruotsin kruunun valuuttariskistä suljettiin valuuttatermiinillä.

TEOLLISUUSSIJOITTAMINEN

Teollisuussijoitusten tuotto oli hyvä. Marraskuussa Norvestia sijoitti suomalaiseen globaalisti toimivaan käyttökokemusten suunnitteluun erikoistuneeseen palveluyritykseen Idean Enterprises Oy:hyn. Järjestelyn jälkeen Norvestian omistusosuus yhtiöstä on 23,1 %. Syksyn aikana Norvestia myi omistuksensa Miltton Group Oy:stä.

Sijoitukset listaamattomiin yrityksiin kuuluvat Norvestian teollisuussijoitussalkkuun, jota hallinnoi Norvestian tytäryhtiö Norvestia Industries Oy. Sijoitustoiminnan tavoitteena on löytää mielenkiintoisia, hyvän kasvupotentiaalin yrityksiä, joiden pitkäjänteisellä ja aktiivisella kehittämisellä voidaan saada aikaan merkittävää arvonnousua ja siten tuottoa Norvestian osakkeenomistajille. Sijoitusstrategian mukaan Norvestia pyrkii löytämään kohteiksi yrityksiä, jotka toimivat riittävän suurilla markkinoilla, ja joilla on mahdollisuus hyödyntää palvelu- ja ratkaisuinnovaatioitaan sekä Suomessa että kansainvälisesti.

Norvestia sijoittaa vähemmistöosuuksiin tai voi olla enemmistössä yhdessä toisen sijoittajan kanssa. Vuoden 2014 lopussa teollisten sijoitusten salkku koostui neljästä noteeraamattomasta yrityksestä, jotka ovat mediatuotantoa- ja konsultointia tarjoava Aste Holding, terveydenhoitopalveluja tarjoava Coronaria Hoitoketju, käyttökokemusten suunnittelupalveluja tarjoava Idean Enterprises sekä teleliikenteen liiketoimintatiedon ohjelmistoratkaisuja kehittävä Polystar Instruments. Näiden omistusten tasearvo oli yhteensä 9,7 miljoonaa euroa.

Norvestia on sitoutunut sijoittamaan Lifeline Ventures Fund I -pääomarahastoon 2,0 miljoonaa euroa, josta on sijoitettu nyt 1,2 miljoonaa euroa. Lisäksi Norvestia on sitoutunut sijoittamaan Amanda V East –pääomarahastoon 2,0 miljoonaa euroa, josta on sijoitettu nyt 0,9 miljoonaa euroa. Norvestia on myös sijoittanut 0,1 miljoonaa euroa Lifeline Ventures Fund III -pääomarahastoon.

Tämänhetkisen sijoitusstrategian mukaan teollisuussijoituksiin on käytettävissä noin 20–30 % sijoitusvarallisuudesta. Sijoituksia toteutetaan ilman ennalta määriteltyä aikarajaa sopivien tilaisuuksien tullen.

NORVESTIA-KONSERNI

Norvestia Oyj on Norvestia Industries Oy:n ja Norventures Oy:n emoyhtiö. Koko konsernin emoyhtiö on Kaupthing hf., jonka kotipaikka on Reykjavik, Islanti.

Norvestia sijoittaa pääasiassa pohjoismaisiin osakkeisiin, osakerahastoihin, hedgerahastoihin, joukkovelkakirjalainoihin, rahamarkkinoille sekä teollisuussijoituksiin. Norvestia Oyj:n B-osake noteerataan Nasdaq Helsingissä.

Tytäryhtiö Norvestia Industries Oy perustettiin syyskuussa 2007 toteuttamaan konsernin teollisuussijoitusstrategiaa. Norvestian toisessa, kokonaan omistamassa tytäryhtiössä Norventures Oy:ssä ei tapahtunut vuoden aikana muutoksia.

OSAKKEET JA OSAKEPÄÄOMA

Norvestia Oyj:n osakepääoma jakautuu 900 000 A-osakkeeseen, joilla on kullakin kymmenen ääntä, ja 14 416 560 B-osakkeeseen, joilla on kullakin yksi ääni. Osakepääoma koostuu yhteensä 15 316 560 osakkeesta ja kaikkien osakkeiden yhteinen äänimäärä on 23 416 560. Kaikilla osakkeilla on samanarvoinen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin.

OSAKKEENOMISTAJAT

Norvestialla oli 5 547 osakkeenomistajaa vuoden 2014 lopussa (5 765). Osakkeista 34,3 % (34,4 %) oli ulkomaisessa omistuksessa ja 34,0 % (33,9 %) hallintarekisteröityinä.

Norvestian suurin osakkeenomistaja on Kaupthing hf., joka omisti 32,7 % (32,7 %) osakkeista vastaten 56,0 % (56,0 %) äänistä vuoden lopussa. Toiseksi suurin omistaja, Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö, omisti vuoden lopussa 11,7 % (11,7 %) osakkeista ja 7,6 % (7,6 %) äänistä. Kymmenellä suurimmalla osakkeenomistajalla oli hallussaan yhteensä 58,6 % (55,3 %) osakkeista ja 72,9 % (70,7 %) osakkeiden yhteenlasketusta äänimäärästä.

VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS

Varsinaisessa yhtiökokouksessa 21.3.2014 päätettiin jakaa vuodelta 2013 osinkoa 0,35 euroa osaketta kohden. Osinko maksettiin 2.4.2014.

Hallitukseen valittiin uudelleen:
J.T. Bergqvist, puheenjohtaja
Hilmar Thór Kristinsson, varapuheenjohtaja
Georg Ehrnrooth, jäsen
Robin Lindahl, jäsen

Hallituksen uudeksi jäseneksi valittiin:
Brjánn Bjarnason

Tilintarkastajaksi valittiin uudelleen PricewaterhouseCoopers Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimii KHT Jan Holmberg ja varatilintarkastajana KHT Lauri Kallaskari. Yhtiökokous päätti yksimielisesti myöntää vastuuvapauden hallitukselle ja toimitusjohtajalle vuodelta 2013.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään omien osakkeiden hankinnasta julkisessa kaupankäynnissä Helsingin pörssissä. Valtuutus oikeuttaa ostamaan korkeintaan 1 531 656 B-osaketta 31.5.2015 mennessä. Ostoja ei tehty vuonna 2014. Hallitus valtuutettiin myös päättämään osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden erityisten oikeuksien antamisesta. Maksimimäärä osakkeita, joita voidaan laskea liikkeelle, on 1 531 656 B-osaketta. Valtuutus on voimassa enintään 31.5.2015 asti.

SIJOITUSTOIMINNAN RISKIT

Yksi Norvestian sijoitustoiminnan pääperiaatteista on hajauttaa sijoitukset ja siten rajoittaa kokonaisriskitasoa, sekä samalla tavoitella tasaista omaisuuden kasvua. Merkittävä osa sijoituksista voidaan ajoittain kuitenkin keskittää tiettyihin sijoitustyyppeihin ja arvopapereihin, joiden mahdollinen epäedullinen kehitys voi heikentää merkittävästi Norvestian tulosta. Norvestia pyrkii ajoittain suojaamaan sijoituksiaan optioilla ja termiineillä. Saattaa kuitenkin syntyä tilanteita, joissa suojaus ei ole tehokas.

Norvestian viisi suurinta sijoitusta 31.12.2014 olivat rahastot Didner & Gerge Aktiefond, Nektar ja eQ Euro Investment Grade sekä Nordean ja Nokian osakkeet.

Taloudellinen kehitys sekä pörssikurssien muutokset koti- ja ulkomailla vaikuttavat olennaisesti Norvestian tulokseen. Tämän lisäksi myös valuuttakurssimuutokset vaikuttavat yhtiön tulokseen. Yleinen epävarmuus pääomamarkkinoilla lisää Norvestian sijoitusten volatiliteettia ja kasvattaa siten myös riskiä.

SISÄINEN VALVONTA JA RISKIENHALLINTA

Yhtiön sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan periaatteista kerrotaan tarkemmin erillisessä selvityksessä Norvestia-konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.

OSINGONJAKOPOLITIIKKA

Norvestia pyrkii vuosittaiseen osingonjakoon, jonka taso on korkeampi kuin Suomen osakemarkkinoilla keskimäärin. Tarkoituksena on pitkällä aikavälillä jakaa noin puolet konsernin verojen jälkeisestä voitosta osinkoina.

EHDOTUS OSINGONJAOKSI

Hallitus ehdottaa, että emoyhtiön jakokelpoisista varoista jaetaan osakkeenomistajille osinkona 0,30 euroa osakkeelta (0,35) eli yhteensä 4,6 miljoonaa euroa (5,4).

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Euroalueen toipuminen vuoden 2008 pankkikriisistä on ollut hyvin vaivalloista. Talouskasvu on ollut viime vuosina hidasta eikä euroalueen BKT ole kasvanut prosenttia enempää yhtenäkään vuonna vuoden 2008 jälkeen. Näin hidas talouskasvu ei ratkaise euroalueen ongelmia, kuten mittavaa työttömyyttä ja joidenkin euromaiden suuria velkaongelmia. Ennusteiden mukaan talouskasvun on pitänyt alkaa aina seuraavana vuonna, mutta näin ei ole tapahtunut. Viimeisten ennusteiden mukaan euroalueen BKT:n odotetaan kasvavan yhden prosentin vuonna 2015 ja 1,5 prosenttia vuonna 2016.

Euroopan keskuspankki päätti tammikuussa 2015 pitämässään kokouksessa aloittaa 60 miljardin euron kuukausittaiset velkakirjaostot markkinoilta. Ohjelman puitteissa voidaan ostaa myös eurovaltioiden liikkeeseen laskemia lainoja. Päätös on hyvin poikkeuksellinen, ja kyseessä on ensimmäinen kerta, kun EKP turvautuu näin laajamittaiseen markkinaoperaatioon. Toimenpiteen tarkoituksena on torjua deflaation vaara ja elvyttää Euroopan hiipunutta talouskasvua.

Kreikan parlamenttivaaleissa tammikuussa 2015 EU:n säästövaatimuksia vastustava Syriza-puolue saavutti murskavoiton. Syrizan johtaja Alexis Tsipras lupasi vaalipuheissaan avata Kreikan ja EU:n välisen lainapaketin ja uhkasi, että Kreikka ei maksa takaisin kaikkia sille myönnettyjä lainoja. Mahdolliset EU:n ja Kreikan väliset lainakeskustelut aiheuttaisivat todennäköisesti epävarmuutta koko eurojärjestelmässä. Jos Kreikalle myönnettäisiin erivapauksia, voisivat myös muut velkaantuneet euromaat vaatia samanlaisia etuuksia.

Talouskasvu euroalueen ulkopuolella näyttää paremmalta, ja maailmantalouden elpymisen arvioidaan vahvistuvan edelleen. Euroalueen ulkopuolisen maailman BKT:n kasvun arvioidaan olevan 3,6 prosenttia vuonna 2015 ja 4,2 prosenttia vuonna 2016.

Eurooppalaisten vähäriskisten velkapapereiden korkotason ennakoidaan pysyvän hyvin matalana koko vuoden 2015 ajan. Tämä todennäköisesti ohjaa varoja edelleen osakesijoituksiin ja tukee näin ollen osakkeiden hintoja. Öljyn hinnan voimakkaalla viimeaikaisella laskulla pitäisi myös olla talouskasvua piristävä vaikutus. Toisaalta eurojärjestelmän mahdolliset ongelmat, geopoliittiset kriisit ja erityisesti kärjistyvä tilanne Ukrainassa voivat aiheuttaa laskupaineita osakemarkkinoille.

Tässä herkässä markkinatilanteessa Norvestia pyrkii parhaansa mukaan ottamaan toiminnassaan huomioon erilaiset talouden ja osakemarkkinoiden kehitysvaihtoehdot viimeisimpään saatavilla olevaan taloudelliseen informaatioon perustuen. Sijoitusaste osakkeiden, rahastojen ja korkoa tuottavien sijoitusten välillä arvioidaan kulloisenkin tilanteen mukaan.

NORVESTIAN SIJOITUSSTRATEGIA 2015

Norvestian sijoitusstrategia on kaksiosainen: markkinasijoitukset ja teollisuussijoitukset. Sijoitusten painotus eri sijoitusstrategioiden välillä arvioidaan tilannekohtaisesti.

Markkinasijoituksia tehdään vallitsevien markkinaolosuhteiden mukaisesti. Päämääränä on mahdollisimman hyvän riskikorjatun tuoton saavuttaminen. Vuodenvaihteessa suuri osa Norvestian varallisuudesta oli sijoitettu suoraan osakkeisiin Helsingin pörssissä. Riskin hajauttamismielessä ja tuotto-odotusten perusteella sijoituksia voidaan tehdä muissakin pörsseissä.

Kevään 2014 yhtiökokous valtuutti hallituksen hankkimaan yhtiön omia osakkeita sekä päättämään mahdollisesta osakeannista. Molemmat valtuudet tarkoitettiin käytettäviksi teollisuussijoituksiin. Myös vieraan pääoman käyttöä teollisuussijoitusten rahoittamisessa voidaan harkita.

TUNNUSLUVUT

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

KONSERNIN TASE

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET

TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEEN LIITETIEDOT

LAADINTAPERIAATTEET

Konsernin tilinpäätöstiedote on laadittu EU:ssa käyttöönotettua IAS 34 Osavuosikatsaukset -standardia noudattaen. Noudatetut laadintaperiaatteet ovat yhtenevät konsernin tilinpäätöksessä 2014 noudatettujen periaatteiden kanssa. Tunnuslukujen laskennassa on sovellettu samoja periaatteita kuin tilinpäätöksessä ja vuosikertomuksessa 2014. Tästä konsernitilinpäätöksestä lähtien laskennalliset verosaamiset ja -velat netotetaan. Taseen ja tunnuslukujen vertailutiedot on oikaistu aikaisemmilta tilikausilta vastaamaan muutosta. Laimennettua tulosta per osake ei ole esitetty erikseen, koska yhtiö ei ole laskenut liikkeeseen instrumentteja, joilla olisi laimentava vaikutus.

Vuoden 2014 alussa voimaan tulleet uudet IFRS-standardit ja -tulkinnat eivät ole olennaisesti vaikuttaneet Norvestian tilinpäätöstiedotteeseen vuodelta 2014.

MUIHIN LAAJAN TULOKSEN ERIIN LIITTYVÄT VEROT

VASTUUSITOUMUKSET

JOHDANNAISSOPIMUKSET

LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

SIJOITUKSET 31.12.2014

Tulukossa ei ole mukana konsernin rahavaroja.
* Osakkuusyritysten käypänä arvona esitetään konsernin tasearvo.

Tilinpäätöstiedote perustuu tilintarkastettuun tilinpäätökseen vuodelta 2014. Vuosikertomus tilikaudelta 2014 julkaistaan viikolla 7.

Voitonjakokelpoiset varat emoyhtiön tilinpäätöksessä ovat 63 100 197 euroa, josta tilikauden voitto on 13 346 736 euroa. Yhtiön taloudellisessa tilanteessa ei ole tilikauden päättymisen jälkeen tapahtunut olennaisia muutoksia, eikä ehdotetun osingonjaon voida katsoa vaikuttavan yhtiön maksukykyyn.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että jakokelpoisista varoista jaetaan osakkeenomistajille osinkona 0,30 euroa osakkeelta eli yhteensä 4,6 miljoonaa euroa.

Varsinainen yhtiökokous pidetään tiistaina maaliskuun 31. päivänä 2015 klo 12.00.

Helsinki, 3.2.2015

NORVESTIA OYJ
Hallitus

psta Juha Kasanen
toimitusjohtaja
puh. +358-9-6226 380

JAKELU
Nasdaq OMX Helsinki Oy
Keskeiset tiedotusvälineet
www.norvestia.fi