OP-Asuntoluottopankki Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2024

OP-Asuntoluottopankki Oyj
Tilinpäätöstiedote
Pörssitiedote 6.2.2025 klo 10.00

OP-Asuntoluottopankki Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2024

OP-Asuntoluottopankki Oyj (OPA) on OP Ryhmän kiinnitysluottopankki ja sen rooli on yhdessä OP Yrityspankki Oyj:n kanssa vastata OP Ryhmän varainhankinnasta raha- ja pääomamarkkinoilta. OPA vastaa ryhmän vakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla liikkeeseen katettuja joukkovelkakirjalainoja.

Taloudellinen asema

OPAn väliluotot ja luottokanta olivat joulukuun lopussa 14 800 miljoonaa euroa (16 988)*. Joulukuun lopussa OPAn liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjalainat olivat yhteensä 14 800 miljoonaa euroa (14 915).

OPAn 8.7.2022 jälkeen liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjalainat kuuluvat Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) alle perustettuun Euro Medium Term Covered Bond (Premium) -ohjelmaan (EMTCB). Vakuudet lisätään EMTCB-ohjelman katepooliin osuuspankkien taseista väliluottoprosessin mukaisesti uuden joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskupäivänä.

Tammikuussa OPA laski liikkeeseen vuoden ensimmäisen katetun joukkovelkakirjalainansa kansainvälisille pääomamarkkinoille. Kiinteäkorkoinen 1 miljardin euron suuruinen kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina on seitsemän vuoden ja kuuden kuukauden mittainen ja se välitettiin kokonaisuudessaan väliluottoina 63 osuuspankille.

Maaliskuussa OPAlta erääntyi kiinteäkorkoinen maaliskuussa 2017 liikkeeseen laskettu 1 miljardin euron suuruinen kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina. Samalla erääntyivät kyseiseen joukkovelkakirjalainaan liittyneet osuuspankkien väliluotot, yhteensä 1 miljardi euroa.

Lokakuussa OPA laski liikkeeseen vuoden toisen katetun joukkovelkakirjalainansa kansainvälisille pääomamarkkinoille. Kiinteäkorkoinen 1 miljardin euron suuruinen kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina on viiden vuoden mittainen ja se välitettiin kokonaisuudessaan väliluottoina 48 osuuspankille.

Liikkeeseenlaskujen ehdot löytyvät op.fi-sivuston velkasijoittajaosiosta: www.op.fi/op-ryhma/velkasijoittajat/issuers/op-mortgage-bank/emtcb-debt-programme-documentation

Marraskuussa OPA myi nimellisarvoltaan 1 825 miljoonan euron luottokannan takaisin 85 osuuspankille. Myynnistä kirjattiin 7,9 miljoonaa euroa myyntitappiota liiketoiminnan muihin kuluihin ja samalla tuloutui 5,0 miljoonaa euroa tuottoa korkokatteeseen, joka muodostuu suojauslaskennan erien purusta aiheutuneesta 7,7 miljoonan euron tuotosta ja lainan EIR-jaksotusten purusta aiheutuneesta 2,7 miljoonan euron kulusta. Lisäksi tuloutui 4,5 miljoonaa euroa myydyille luotoille kirjatusta odotettavissa olevasta luottotappiosta. Nettovaikutus liikevoittoon oli 1,7 miljoonaa euroa positiivinen. Aiemmin OPA on ostanut joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi merkittävät luotot osuuspankeista. Nykyään OPA toimii väliluottomallilla, jossa luotot merkitään joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi suoraan osuuspankkien taseista.

Marraskuussa OPAlta erääntyi myös kiinteäkorkoinen marraskuussa 2012 liikkeeseen laskettu 115 miljoonan euron suuruinen rekisteröity joukkovelkakirjalaina (namensschuldverschreibung). Lisäksi marraskuussa erääntyi kiinteäkorkoinen marraskuussa 2014 liikkeeseen laskettu 1 miljardin euron suuruinen kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina ja siihen liittyneet osuuspankkien väliluotot, yhteensä 1 miljardi euroa.

Joulukuun lopussa OPAn väliluottoja oli 92 osuuspankilla yhteensä 14 800 miljoonalla eurolla (14 800).

Saamisten arvonalentumiset OPAn oman taseen luotoista olivat 2,5 miljoonaa euroa (-0,3). Tappiota koskeva vähennyserä oli 0,0 miljoonaa euroa (2,6) luottokannan myynnin myötä.

Liikevoitto oli 4,4 miljoonaa euroa (9,3). Yhtiön taloudellinen asema säilyi katsauskaudella vakaana.

* Suluissa on vertailuluku vuodelta 2023. Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi–joulukuun 2023 luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätöksen (31.12.2023) luku.

Yleiseen liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen vakuudet

Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) alla 11.10.2022 perustetun 25 miljardin EMTCB-ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettuja eurooppalaisia katettuja joukkovelkakirjalainoja (premium) oli 6 250 miljoonaa euroa. Vakuutena olevia luottoja oli katepoolissa joulukuun lopussa 6 882 miljoonaa euroa. Ylivakuus ylitti lain (151/2022) edellyttämän vähimmäismäärän.

Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) alla 12.11.2010 perustetun 20 miljardin Euro Medium Term Covered Note -ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettuja katettuja joukkovelkakirjalainoja oli 8 550 miljoonaa euroa. Vakuutena olevia luottoja oli katepoolissa joulukuun lopussa 9 451 miljoonaa euroa. Ylivakuus ylitti lain (688/2010) edellyttämän vähimmäismäärän.

Vakavaraisuus

OPAn ydinvakavaraisuus (CET1) oli joulukuun lopussa 797,0 prosenttia (41,8). Suhdelukua paransi luottokannan myynti takaisin osuuspankeille ja siitä seurannut luottoriskin pääomavaateen lasku. Ydinpääoman minimivaade on 4,5 prosenttia ja kiinteä lisäpääomavaatimus on 2,5 prosenttia. Kokonaisvakavaraisuuden minimivaade on 8 prosenttia ja kiinteällä lisäpääomavaatimuksella lisättynä 10,5 prosenttia. OPA kattaa pääomavaateet kokonaisuudessaan ydinpääomalla (CET1), joten käytännössä ydinpääoman (CET1) vaatimus on 10,5 prosenttia. Tilikauden tuloksesta on vähennetty arvioitu voitonjako.

Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus lasketaan käyttämällä luottoriskin standardimenetelmää. Myös operatiivisten riskien pääomavaatimus lasketaan standardimenetelmällä.

OPA kuuluu OP Ryhmään, jonka osana OPA on Euroopan keskuspankin valvonnassa. OP Ryhmä esittää vakavaraisuutta koskevat tiedot tilinpäätöstiedotteissa sekä osa- ja puolivuosikatsauksissa yhteenliittymälain mukaan. OP Ryhmä julkistaa myös Pilari III:n mukaiset vakavaraisuustiedot.

Omat varat ja vakavaraisuus 

Kokonaisriski

* Muuten kattamattomat riskit.

Suhdeluvut

Pääomavaatimus

Kriisinratkaisusta annetun lain mukaiset velat

Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskevan sääntelyn mukaan kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Ryhmän kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB). SRB on vahvistanut OP Ryhmän kriisinratkaisustrategian, jossa kriisinratkaisutoimet kohdistettaisiin OP-yhteenliittymään ja kriisinratkaisutilanteessa muodostettavaan uuteen OP Yrityspankkiin. Kriisinratkaisustrategian mukaan OP-Asuntoluottopankki jatkaisi toimintaansa uuden OP Yrityspankin tytäryhtiönä.

SRB on asettanut OPAlle omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen MREL-vaateen (Minimum Requirement for own funds and Eligible Liabilities, MREL). Toukokuusta 2024 alkaen MREL-vaade on 16 prosenttia kokonaisriskin määrästä ja 18,5 prosenttia kokonaisriskin määrästä sisältäen lisäpääomavaatimuksen ja 6 prosenttia vähimmäisomavaraisuusasteen vastuiden määrästä. Vaade tuli voimaan 15.5.2024 alkaen. Vaateeseen sisältyy 2,5 prosenttia lisäpääomavaatimusta (CBR, Combined Buffer Requirement).

OPAn puskuri MREL-vaateeseen oli 356 miljoonaa euroa, puskuri koostuu pelkästään omista varoista. OPA ylittää MREL-vaatimuksen selvästi. OPAn MREL-suhdeluku oli 797 prosenttia kokonaisriskin määrästä.

Yhteenliittymän keskinäinen vastuu

Laki talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010) mukaan yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP Osuuskunta), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä sekä sellaisista luottolaitoksista, rahoituslaitoksista ja palveluyrityksistä, joiden äänivallasta edellä mainitut yhdessä omistavat yli puolet. Yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti. OP Osuuskunnan jäsenluottolaitoksia olivat 31.12.2024 yhteensä 93 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP Vähittäisasiakkaat Oyj.

Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa.

Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälaissa tarkoitettuna tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Lisäksi keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista.

Jäsenpankki on velvollinen suorittamaan keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenpankille tukitoimena taikka toisen jäsenpankin velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta jäsenpankilta. Jäsenpankilla on lisäksi keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa osuuskuntalaissa tarkoitettu rajaton lisämaksuvelvollisuus keskusyhteisön veloista.

Jäsenpankin vastuu määrästä, jonka keskusyhteisö on jonkin jäsenpankin puolesta tämän velkojalle suorittanut, jakautuu jäsenpankkien kesken niiden viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. OP Ryhmän vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.

Ennen 8.7.2022 liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkolainojen velkojilla on tuolloin voimassa olleen Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) 25 §:n mukaisesti oikeus saada OPAn selvitystilan tai konkurssin estämättä maksusuoritus koko joukkolainan laina-ajalta sitä koskevien sopimusehtojen mukaisesti vakuudeksi merkityistä varoista ennen muita saatavia. Sama ja yhtäläinen etuoikeus soveltuu myös joukkolainarekisteriin merkittyihin johdannaissopimuksiin ja kiinnitysluottopankkitoiminnasta annetun lain 26 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin maksukyvyn turvaaviin luottoihin. Ennen 8.7.2022 liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärään sisältyvän kiinteistövakuudellisen luoton osalta katettujen joukkolainojen haltijoiden maksuetuoikeus rajoittuu luoton osuuteen, joka vastaa asuntoluottojen osalta 70 prosenttia luoton vakuutena olevien osakkeiden tai kiinteistön joukkolainarekisteriin merkitystä arvosta liikkeeseenlaskijan selvitystilaan tai konkurssiin asettamishetkellä.

8.7.2022 jälkeen liikkeeseenlaskettujen joukkolainojen sekä niihin liittyvien hallinnointi- ja selvityskulujen velkojilla on 8.7.2022 voimaan tulleen Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) 20 §:n mukainen oikeus saada suoritus katepooliin sisältyvistä vakuuksista ennen OPAn tai väliluoton velallisena olevan osuuspankin muita velkojia. Sama etuoikeus on katettuihin joukkolainoihin liittyvien johdannaissopimusten sekä niihin liittyvien hallinnointi- ja selvityskulujen velkojilla. Tämän etuoikeuden piiriin kuuluvat myös vakuuksille kertyvä korko, tuotto sekä niiden sijaan tullut omaisuus. Katepoolin maksuvalmiusluottoon liittyvästä velkojan etuoikeudesta on säädetty katetuista joukkolainoista annetun lain 44 §:n 3 momentissa, jonka mukaan maksuvalmiusluoton velkojalla on oikeus saada maksu katepooliin sisältyvistä varoista sellaisten saatavien jälkeen, jotka perustuvat katepooliin sisältyvien vakuuksien kattamien katettujen joukkolainojen pääomiin ja korkoihin, katettuihin joukkolainoihin liittyviin johdannaissopimuksiin perustuviin velvoitteisiin tai näihin liittyviin hallinnointi- ja selvityskuluihin.

Vastuullisuus

OP Ryhmä raportoi vastuullisuudestaan raportointivuodesta 2024 alkaen kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) alaisten eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti. CSRD-raportoinnin sisältävä OP Ryhmän toimintakertomus ja tilinpäätös 2024 -raportti julkaistaan maaliskuussa 2025.

Vastuullinen liiketoiminta on yksi OP Ryhmän strategisista painopisteistä. OP Ryhmän vastuullisuusohjelma ohjaa ryhmän toimintaa ja rakentuu kolmen teeman ympärille: ilmasto ja ympäristö, ihmiset ja yhteisöt sekä hyvä hallintotapa. Vastuullisuusohjelmasta voi lukea lisää osoitteessa op.fi/op-ryhma/vastuullisuus

OP Ryhmän vastuullisuutta ohjaavat useat linjaukset ja periaatteet. OP Ryhmä on sitoutunut noudattamaan lakien ja määräysten lisäksi myös kansainvälisiä, toimintaa ohjaavia sitoumuksia. Ryhmä on sitoutunut noudattamaan YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta ihmisoikeuksista, työelämän oikeuksista, ympäristöperiaatteista ja korruption torjunnasta. OP Ryhmä on allekirjoittanut perustajajäsenenä YK:n ympäristöohjelman Finance Initiativen (UNEP FI) vastuullisen pankkitoiminnan periaatteet. Lisäksi OP Ryhmä on sitoutunut noudattamaan YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteita sekä YK:n kestävän vakuuttamisen periaatteita.

OP Ryhmän luonnon monimuotoisuustiekartta sisältää toimenpiteet, joilla OP Ryhmä edistää luonnon monimuotoisuutta. OP Ryhmän tavoitteena on kasvattaa luontopositiivista kädenjälkeään vuoteen 2030 mennessä. Luontopositiivisuudella tarkoitetaan sitä, että OP Ryhmän toiminnalla on enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia luontoon.

OP Ryhmä on laatinut ihmisoikeussitoumuksen ja ihmisoikeuspolitiikan. OP Ryhmä kunnioittaa kaikkia tunnustettuja ihmisoikeuksia, ja ihmisoikeussitoumus sisältää ne vaatimukset ja odotukset, joita OP Ryhmä on asettanut itselleen ja arvoketjujensa toimijoille. OP Ryhmä on sitoutunut tekemään korjaavia toimenpiteitä, mikäli sen toiminta aiheuttaa haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia.

Maaliskuussa 2024 OPA julkaisi Green Covered Bond -raportin vuoden 2021 maaliskuussa sekä vuoden 2022 huhtikuussa liikkeeseen laskettujen Suomen ensimmäisten vihreiden katettujen joukkovelkakirjalainojen allokaatiosta ja vaikuttavuudesta. Joukkovelkakirjalainojen varat on kohdistettu OPAn Green Covered Bond -viitekehyksen mukaisesti asuntoluottoihin, joiden vakuuksina on energiatehokkaita asuinrakennuksia.

Vuonna 2023 vihreille katetuille joukkovelkakirjalainoille kohdistetut ympäristövaikutukset olivat 59 000 megawattituntia vältettyä energiankäyttöä vuodessa ja 8 800 tonnia vältettyjä CO2-ekvivalenttipäästöjä vuodessa.

Henkilöstö

OPAn palveluksessa oli katsauskauden lopussa kuusi henkilöä. OPA on digitalisoinut toimintaansa ja ostaa kaikki keskeiset tukipalvelut OP Osuuskunnalta ja sen tytäryhtiöiltä, mikä vähentää OPAn oman henkilöstön tarvetta.

Hallinto

Hallituksen kokoonpano on seuraava:

OPAn toimitusjohtajana toimii Sanna Eriksson ja toimitusjohtajan sijaisena OPAn Senior Covered Bonds Manager Tuomas Ruotsalainen.

Riskiprofiili

OPAlla on vahva vakavaraisuus, pääomapuskurit sekä riskinkantokyky.

OPAn merkittävimmät riskit liittyvät vakuuksien laatuun ja taseen rakenteellisiin likviditeetti- ja korkoriskeihin, joille on asetettu rajoitteet pankkitoiminnan riskipolitiikassa. OPAn keskeiset luottoriskimittarit osoittavat luottoriskitilanteen olevan vakaa. OPA on suojannut korkoriskiään koronvaihtosopimuksilla. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu asuntoluottojen ja väliluottojen korot ja liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korot samaan korkoperustaan. Kaikki johdannaissopimukset on solmittu suojaustarkoituksessa, niihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa ja niiden vastapuolena on OP Yrityspankki Oyj. OPAn korkoriskiasema on hallittu, ja se on ollut asetetun limiitin puitteissa.

OP Ryhmän maksuvalmiuden hoito on keskitetty OP Yrityspankkiin, ja tästä syystä myös OPA voi hyödyntää OP Ryhmän maksuvalmiusreservejä. OP Ryhmän maksuvalmiuden tunnusluku (LCR) oli katsauskauden lopussa 193 prosenttia ja pysyvän rahoituksen tunnusluku (NSFR) oli 129 prosenttia. OPAn kassavirtoja seurataan päivittäin maksuvalmiuden varmistamiseksi ja rakenteellista rahoitusriskiasemaa seurataan säännöllisesti osana yhtiön vakavaraisuuden hallintaprosessia.

OPAn riskiasemaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon koko OP Ryhmän riskiasema, joka perustuu kaikkien jäsenluottolaitosten keskinäiseen vastuuseen. Jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja kaikkien jäsenpankkien tulee osallistua yhteenliittymälain mukaisiin tukitoimiin toistensa vakavaraisuuden tukemiseksi.

OP Ryhmä analysoi toimintaympäristöä osana jatkuvaa riskienarviointiaan ja strategiaprosessiaan. OP Ryhmän strategiaan vaikuttavat megatrendit ja maailmankuvat edustavat ryhmän ja sen asiakkaiden arkeen, olosuhteisiin ja tulevaisuuteen vaikuttavia muutosvoimia. Tällä hetkellä toimintaympäristöä muovaavia tekijöitä ovat muun muassa ilmasto, luontokato, tieteelliset ja teknologiset innovaatiot, polarisaatio ja demografia sekä geopolitiikka. Ulkoisen toimintaympäristön tekijöitä tarkastellaan huolellisesti, jotta ymmärretään niiden vaikutukset asiakkaiden tulevaan menestykseen. Neuvonnalla ja liiketoimintapäätöksillä OP Ryhmä edistää omistaja-asiakkaidensa ja toimintaympäristönsä kestävää taloudellista menestystä, turvallisuutta ja hyvinvointia sekä hallitsee riskiprofiiliaan pidemmällä aikavälillä. Asiakkaiden neuvonta, palvelujen mitoitus, sopimusten elinkaaren aikainen käsittely, päätöksenteko, johtaminen ja raportointi perustuvat oikeaan ja kattavaan tietoon.

Näkymät

Suomen talous supistui vuonna 2024. Talous alkoi kuitenkin elpyä vuoden aikana, ja vuoden jälkipuoliskolla BKT kasvoi ennakkotietojen mukaan edellisvuodesta. Hidastuneen inflaation ja laskevien korkojen myötä taloudella on edellytykset jatkaa elpymistä. Talouden näkymien riskit ovat yhä tavanomaista suuremmat. Geopoliittisten kriisien laajeneminen tai kaupan esteiden lisääntyminen voi vaikuttaa sijoitusmarkkinoihin ja taloudelliseen toimintaympäristöön.

OPAn vakavaraisuuden arvioidaan pysyvän vahvana ja riskiaseman vakaana. Tämä mahdollistaa uusien kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseen laskun tulevaisuudessa.

Vuoden 2024 raporttien julkaisuajankohdat:

Vuoden 2025 osavuosikatsausten ja puolivuosikatsauksen julkaisupäivät

Helsingissä 6.2.2025

OP-Asuntoluottopankki Oyj
Hallitus

Lisätiedot:

toimitusjohtaja Sanna Eriksson, puh. +358 10 252 2517

JAKELU
LSE London Stock Exchange
Euronext Dublin (Irish Stock Exchange)
Kansallinen tiedotevarasto (Officially Appointed Mechanism, OAM)
Keskeiset tiedotusvälineet
op.fi