OP-Asuntoluottopankki Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2025

OP-Asuntoluottopankki Oyj
Tilinpäätöstiedote
Pörssitiedote 11.2.2026 klo 10.00

OP-Asuntoluottopankki Oyj:n tilinpäätöstiedote 1.1.–31.12.2025

OP-Asuntoluottopankki Oyj (OP-Asuntoluottopankki) on OP Pohjolan kiinnitysluottopankki, ja sen rooli on yhdessä OP Yrityspankki Oyj:n kanssa vastata OP Pohjolan varainhankinnasta raha- ja pääomamarkkinoilta. OP-Asuntoluottopankki vastaa OP Pohjolan vakuudellisesta varainhankinnasta laskemalla liikkeeseen katettuja joukkovelkakirjalainoja.

Taloudellinen asema

Joulukuun lopussa OP-Asuntoluottopankin liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjalainat olivat yhteensä 14 800 miljoonaa euroa (14 800)*. Kaikki joukkovelkakirjalainoista saadut varat on välitetty kokonaisuudessaan väliluottoina 54 osuuspankille.

OP-Asuntoluottopankin 8.7.2022 jälkeen liikkeeseenlaskemat joukkovelkakirjalainat kuuluvat Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) alle perustettuun Euro Medium Term Covered Bond (Premium) -ohjelmaan (EMTCB). Vakuudet lisätään EMTCB-ohjelman katepooliin osuuspankkien taseista väliluottoprosessin mukaisesti uuden joukkovelkakirjalainan liikkeeseenlaskupäivänä.

Huhtikuussa OP-Asuntoluottopankki laski kansainvälisille pääomamarkkinoille liikkeeseen katetun joukkovelkakirjalainan. Kiinteäkorkoinen 1 miljardin euron kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina on viiden vuoden ja kolmen kuukauden mittainen, ja se välitettiin kokonaisuudessaan väliluottoina 38 osuuspankille.

Liikkeeseenlaskujen ehdot löytyvät op.fi-sivuston velkasijoittajaosiosta: www.op.fi/op-ryhma/velkasijoittajat/issuers/op-mortgage-bank/emtcb-debt-programme-documentation

Syyskuussa erääntyi kiinteäkorkoinen kesäkuussa 2018 liikkeeseen laskettu 1 miljardin euron suuruinen kiinteistövakuudellinen joukkovelkakirjalaina ja siihen liittyneet osuuspankkien väliluotot, yhteensä 1 miljardi euroa.

Liikevoitto oli 4,8 miljoonaa euroa (4,4). Yhtiön taloudellinen asema säilyi katsauskaudella vakaana.

* Suluissa on vertailuluku vuodelta 2024. Tuloslaskelma- ja muiden kertymätyyppisten lukujen osalta vertailuna on tammi–joulukuun 2024 luku. Tase- ja muiden poikkileikkaustyyppisten lukujen osalta vertailuna on edellisen tilinpäätöksen (31.12.2024) luku.

Yleiseen liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen vakuudet

Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) alla 11.10.2022 perustetun 25 miljardin EMTCB-ohjelman puitteissa liikkeeseen laskettuja eurooppalaisia katettuja joukkovelkakirjalainoja (premium) oli 7 250 miljoonaa euroa. Vakuutena olevia luottoja oli katepoolissa joulukuun lopussa 8 054 miljoonaa euroa. Ylivakuus ylitti lain (151/2022) edellyttämän vähimmäismäärän.

Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) alla 12.11.2010 perustetun 20 miljardin Euro Medium Term Covered Note -ohjelman (EMTCN) puitteissa liikkeeseen laskettuja katettuja joukkovelkakirjalainoja oli 7 550 miljoonaa euroa. Vakuutena olevia luottoja oli katepoolissa joulukuun lopussa 8 243 miljoonaa euroa. Ylivakuus ylitti lain (688/2010) edellyttämän vähimmäismäärän.

Vakavaraisuus

OP-Asuntoluottopankin ydinvakavaraisuus (CET1) oli joulukuun lopussa 378,0 prosenttia (797,0). Suhdelukua laski operatiivisen riskin sääntelymuutoksesta johtuva kokonaisriskin kasvu. 1.1.2025 alkaen tuli voimaan EU:n vakavaraisuusasetuksen muutokset, jotka vaikuttivat erityisesti operatiivisen kokonaisriskin laskentaan. Vertailukauden luvut on laskettu 2024 voimassa olleen sääntelyn mukaisesti. Ydinpääoman minimivaade on 4,5 prosenttia ja kiinteä lisäpääomavaatimus on 2,5 prosenttia. Kokonaisvakavaraisuuden minimivaade on 8 prosenttia ja kiinteällä lisäpääomavaatimuksella lisättynä 10,5 prosenttia. OP-Asuntoluottopankki kattaa pääomavaateet kokonaisuudessaan ydinpääomalla (CET1), joten käytännössä ydinpääoman (CET1) vaatimus on 10,5 prosenttia. Tilikauden tuloksesta on vähennetty arvioitu voitonjako.

Luottoriskin vakavaraisuusvaatimus lasketaan käyttämällä luottoriskin standardimenetelmää.

Osana OP Pohjolaa OP-Asuntoluottopankki on Euroopan keskuspankin valvonnassa. OP Pohjola esittää vakavaraisuutta koskevat tiedot tilinpäätöstiedotteissa sekä osa- ja puolivuosikatsauksissa yhteenliittymälain mukaan. OP Pohjola julkistaa myös Pilari 3:n mukaiset vakavaraisuustiedot.

Omat varat ja vakavaraisuus

tuhatta €	31.12.2025	31.12.2024
Oma pääoma	368 504	368 122
Ydinpääoma (CET1) ennen vähennyksiä	368 504	368 122
Suunniteltu voitonjako	-3 846	-3 466
Ydinpääoma (CET1)	364 657	364 656
Ensisijainen pääoma (T1)	364 657	364 656
Toissijainen pääoma (T2)
Omat varat yhteensä	364 657	364 656

Kokonaisriski

tuhatta €	31.12.2025	31.12.2024
Luotto- ja vastapuoliriski	1 590	18 581
Operatiivinen riski, standardimenetelmä	94 841	26 636
Muut riskit*	34	538
Kokonaisriski yhteensä	96 465	45 755

* Muuten kattamattomat riskit.

Suhdeluvut

Suhdeluvut, %	31.12.2025	31.12.2024
Ydinpääoman (CET1) vakavaraisuussuhde	378,0	797,0
Tier1-vakavaraisuussuhde	378,0	797,0
Vakavaraisuussuhde	378,0	797,0

Pääomavaatimus

Pääomavaatimus, tuhatta €	31.12.2025	31.12.2024
Omat varat	364 657	364 656
Pääomavaatimus	10 129	4 804
Puskuri pääomavaatimuksiin	354 528	359 852

Kriisinratkaisusta annetun lain mukaiset velat

Luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisua koskevan sääntelyn mukaan kriisinratkaisuviranomaisella on oikeus puuttua pankin liikkeeseen laskemien sijoitustuotteiden ehtoihin sijoittajan asemaan vaikuttavalla tavalla. OP Pohjolan kriisinratkaisuviranomainen on Brysselissä toimiva EU:n kriisinratkaisuneuvosto (Single Resolution Board, SRB). SRB on vahvistanut OP Pohjolan kriisinratkaisustrategian, jossa kriisinratkaisutoimet kohdistettaisiin OP-yhteenliittymään ja kriisinratkaisutilanteessa muodostettavaan uuteen OP Yrityspankkiin. Kriisinratkaisustrategian mukaan OP-Asuntoluottopankki jatkaisi toimintaansa uuden OP Yrityspankin tytäryhtiönä.

SRB on asettanut OP-Asuntoluottopankille omien varojen ja alentamiskelpoisten velkojen MREL-vaateen (Minimum Requirement for own funds and Eligible Liabilities, MREL). Maaliskuusta 2025 alkaen MREL-vaade on 15,96 prosenttia kokonaisriskin määrästä ja 18,46 prosenttia kokonaisriskin määrästä sisältäen lisäpääomavaatimuksen ja 5,99 prosenttia vähimmäisomavaraisuusasteen vastuiden määrästä. Lisäpääomavaatimus (CBR, Combined Buffer Requirement) on 2,5 prosenttia.

OP-Asuntoluottopankin puskuri MREL-vaateeseen oli 347 miljoonaa euroa, puskuri koostuu pelkästään omista varoista. OP-Asuntoluottopankki ylittää MREL-vaatimuksen selvästi. OP-Asuntoluottopankin MREL-suhdeluku oli 378 prosenttia kokonaisriskin määrästä.

Yhteenliittymän keskinäinen vastuu

Laki talletuspankkien yhteenliittymästä (599/2010) mukaan yhteenliittymä muodostuu yhteenliittymän keskusyhteisöstä (OP Osuuskunta), keskusyhteisön jäsenluottolaitoksista ja niiden konsolidointiryhmiin kuuluvista yrityksistä sekä sellaisista luottolaitoksista, rahoituslaitoksista ja palveluyrityksistä, joiden äänivallasta edellä mainitut yhdessä omistavat yli puolet. Yhteenliittymää valvotaan konsolidoidusti. OP Osuuskunnan jäsenluottolaitoksia olivat 31.12.2025 yhteensä 54 osuuspankkia sekä OP Yrityspankki Oyj, OP-Asuntoluottopankki Oyj ja OP Vähittäisasiakkaat Oyj.

Keskusyhteisö on velvollinen antamaan jäsenluottolaitoksilleen ohjeita niiden sisäisestä valvonnasta sekä riskienhallinnasta, niiden toiminnasta maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa.

Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan yhteenliittymälaissa tarkoitettuna tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Lisäksi keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista.

Jäsenpankki on velvollinen suorittamaan keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenpankille tukitoimena taikka toisen jäsenpankin velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta jäsenpankilta. Jäsenpankilla on lisäksi keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa osuuskuntalaissa tarkoitettu rajaton lisämaksuvelvollisuus keskusyhteisön veloista.

Jäsenpankin vastuu määrästä, jonka keskusyhteisö on jonkin jäsenpankin puolesta tämän velkojalle suorittanut, jakautuu jäsenpankkien kesken niiden viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa. OP Pohjolan vakuutusyhtiöt eivät kuulu keskinäisen vastuun piiriin.

Ennen 8.7.2022 liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkolainojen velkojilla on tuolloin voimassa olleen Laki kiinnitysluottopankkitoiminnasta (688/2010) 25 §:n mukaisesti oikeus saada OP-Asuntoluottopankin selvitystilan tai konkurssin estämättä maksusuoritus koko joukkolainan laina-ajalta sitä koskevien sopimusehtojen mukaisesti vakuudeksi merkityistä varoista ennen muita saatavia. Sama ja yhtäläinen etuoikeus soveltuu myös joukkolainarekisteriin merkittyihin johdannaissopimuksiin ja kiinnitysluottopankkitoiminnasta annetun lain 26 §:n 4 momentissa tarkoitettuihin maksukyvyn turvaaviin luottoihin. Ennen 8.7.2022 liikkeeseenlaskettujen katettujen joukkolainojen vakuuksien kokonaismäärään sisältyvän kiinteistövakuudellisen luoton osalta katettujen joukkolainojen haltijoiden maksuetuoikeus rajoittuu luoton osuuteen, joka vastaa asuntoluottojen osalta 70 prosenttia luoton vakuutena olevien osakkeiden tai kiinteistön joukkolainarekisteriin merkitystä arvosta liikkeeseenlaskijan selvitystilaan tai konkurssiin asettamishetkellä.

8.7.2022 jälkeen liikkeeseenlaskettujen joukkolainojen sekä niihin liittyvien hallinnointi- ja selvityskulujen velkojilla on 8.7.2022 voimaan tulleen Laki kiinnitysluottopankeista ja katetuista joukkolainoista (151/2022) 20 §:n mukainen oikeus saada suoritus katepooliin sisältyvistä vakuuksista ennen OP-Asuntoluottopankin tai väliluoton velallisena olevan osuuspankin muita velkojia. Sama etuoikeus on katettuihin joukkolainoihin liittyvien johdannaissopimusten sekä niihin liittyvien hallinnointi- ja selvityskulujen velkojilla. Tämän etuoikeuden piiriin kuuluvat myös vakuuksille kertyvä korko, tuotto sekä niiden sijaan tullut omaisuus.

Katepoolin maksuvalmiusluottoon liittyvästä velkojan etuoikeudesta on säädetty katetuista joukkolainoista annetun lain 44 §:n 3 momentissa, jonka mukaan maksuvalmiusluoton velkojalla on oikeus saada maksu katepooliin sisältyvistä varoista sellaisten saatavien jälkeen, jotka perustuvat katepooliin sisältyvien vakuuksien kattamien katettujen joukkolainojen pääomiin ja korkoihin, katettuihin joukkolainoihin liittyviin johdannaissopimuksiin perustuviin velvoitteisiin tai näihin liittyviin hallinnointi- ja selvityskuluihin.

Vastuullisuus

OP Pohjola raportoi vastuullisuudestaan kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) alaisten eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) mukaisesti.

OP Pohjolan kestävyysraportti on laadittu konsolidoidusti koko OP Pohjolan osalta, samoin perustein ja rajauksin kuin OP Pohjolan tilinpäätös. OP Pohjolan muodostavat osuuspankit sekä niiden omistama keskusyhteisö OP Osuuskunta tytär- ja lähiyhteisöineen. OP-Asuntoluottopankki on talletuspankkien yhteenliittymästä annetusta laissa tarkoitettu jäsenluottolaitos, joka on pysyvästi liittynyt laissa tarkoitettuun keskusyhteisöön. Kirjanpitolain kestävyysraporttia koskevan soveltamisalasäännöksen mukaisesti jäsenluottolaitos voi päättää, ettei siihen sovelleta kirjanpitolain luvun 7 säännöksiä. OP-Asuntoluottopankki on päättänyt, että sitä koskevat tiedot sisällytetään OP Pohjolan kestävyysraporttiin eikä tietoja raportoida erikseen.

Vastuullisuus on integroitu kiinteästi OP Pohjolan liiketoimintaan ja strategiaan. OP Pohjolan vastuullisuustyötä ohjaa vuoden 2025 lopussa päivitetty ja vuoden 2026 alusta voimaan tullut vastuullisuusohjelma, joka rakentuu kolmelle pääteemalle: ilmasto ja luonto, ihmiset ja yhteisöt sekä hyvä hallintotapa. Vastuullisuusohjelman päivityksessä asetettiin uusia ja aiempaa tarkempia mittareita jokaisen pääteeman alle. Vastuullisuusohjelmasta ja sen laskentaperiaatteista on lisätietoja OP Pohjolan verkkosivulla osoitteessa www.op.fi/op-ryhma/vastuullisuus/vastuullisuusohjelma.

OP Pohjola on sitoutunut noudattamaan lakien ja määräysten lisäksi myös kansainvälisiä toimintaa ohjaavia sitoumuksia. OP Pohjola on sitoutunut noudattamaan YK:n Global Compact -aloitteen kymmentä periaatetta ihmisoikeuksista, työelämän oikeuksista, ympäristöperiaatteista ja korruption torjunnasta. OP Pohjola on allekirjoittanut perustajajäsenenä YK:n ympäristöohjelman Finance Initiativen (UNEP FI) vastuullisen pankkitoiminnan periaatteet. Lisäksi OP Pohjola on sitoutunut noudattamaan YK:n tukemia vastuullisen sijoittamisen periaatteita sekä YK:n kestävän vakuuttamisen periaatteita.

OP Pohjolan luonnon monimuotoisuustiekartta sisältää toimenpiteet, joilla OP Pohjola edistää luonnon monimuotoisuutta. OP Pohjolan tavoitteena on kasvattaa luontopositiivista vaikutustaan vuoteen 2030 mennessä. Luontopositiivisuudella tarkoitetaan sitä, että OP Pohjolan toiminnalla on enemmän myönteisiä kuin kielteisiä vaikutuksia luontoon.

OP Pohjola on laatinut ihmisoikeussitoumuksen ja ihmisoikeuspolitiikan. OP Pohjola kunnioittaa kaikkia tunnustettuja ihmisoikeuksia, ja ihmisoikeussitoumus sisältää vaatimukset ja odotukset, joita OP Pohjola on asettanut itselleen ja arvoketjujensa toimijoille. OP Pohjola on sitoutunut tekemään korjaavia toimenpiteitä, mikäli sen toiminta aiheuttaa haitallisia ihmisoikeusvaikutuksia.

OP-Asuntoluottopankki on laskenut liikkeeseen Suomen ensimmäiset vihreät katetut joukkovelkakirjalainat maaliskuussa 2021 sekä huhtikuussa 2022. Joukkovelkakirjalainojen varoja on kohdistettu OP-Asuntoluottopankin Green Covered Bond -viitekehyksen mukaisesti asuntoluottoihin, joiden vakuuksina on energiatehokkaita asuinrakennuksia.

Vuosittain julkaistava Green Covered Bond -raportti vihreiden katettujen joukkovelkakirjalainojen allokaatiosta ja vaikuttavuudesta löytyy op.fi-sivuston velkasijoittajaosiosta: www.op.fi/op-ryhma/velkasijoittajat/green-bonds/green-covered-bonds. Vuonna 2024 vihreille katetuille joukkovelkakirjalainoille kohdistetut ympäristövaikutukset olivat 58 000 megawattituntia vältettyä energiankäyttöä vuodessa ja 5 500 tonnia vältettyjä CO2-ekvivalenttipäästöjä vuodessa.

Henkilöstö

OP-Asuntoluottopankin palveluksessa oli katsauskauden lopussa kuusi henkilöä. OP-Asuntoluottopankki on digitalisoinut toimintaansa ja ostaa kaikki keskeiset tukipalvelut OP Osuuskunnalta ja sen tytäryhtiöiltä, mikä vähentää OP-Asuntoluottopankin oman henkilöstön tarvetta.

Hallinto

Hallituksen kokoonpano on seuraava:

Puheenjohtaja	Mikko Timonen	Talous- ja rahoitusjohtaja, OP Osuuskunta
Jäsenet	Satu Nurmi	Johtaja, Pk-Yritysasiakasrahoitus, OP Vähittäisasiakkaat Oyj
	Mari Heikkilä	Johtaja, Group Treasury & ALM, OP Yrityspankki Oyj

OP-Asuntoluottopankin toimitusjohtajana toimii Sanna Eriksson ja toimitusjohtajan sijaisena OP-Asuntoluottopankin Senior Covered Bonds Manager Tuomas Ruotsalainen.

Riskiprofiili

OP-Asuntoluottopankilla on vahva vakavaraisuus, pääomapuskurit sekä riskinkantokyky.

OP-Asuntoluottopankin merkittävimmät riskit liittyvät vakuuksien laatuun ja taseen rakenteellisiin likviditeetti- ja korkoriskeihin, joille on asetettu rajoitteet pankkitoiminnan riskipolitiikassa. OP-Asuntoluottopankin keskeiset luottoriskimittarit osoittavat luottoriskitilanteen olevan vakaa. OP-Asuntoluottopankki on suojannut korkoriskiään koronvaihtosopimuksilla. Koronvaihtosopimuksilla on vaihdettu väliluottojen korot ja liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen korot samaan korkoperustaan. Kaikki johdannaissopimukset on solmittu suojaustarkoituksessa, niihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa ja niiden vastapuolena on OP Yrityspankki. OP-Asuntoluottopankin korkoriskiasema on hallittu, ja se on ollut asetetun limiitin puitteissa.

OP Pohjolan maksuvalmiuden hoito on keskitetty OP Yrityspankkiin, ja tästä syystä myös OP-Asuntoluottopankki voi hyödyntää OP Pohjolan maksuvalmiusreservejä. OP Pohjolan maksuvalmiuden tunnusluku (LCR) oli katsauskauden lopussa 186 prosenttia ja pysyvän rahoituksen tunnusluku (NSFR) oli 131 prosenttia. OP-Asuntoluottopankin kassavirtoja seurataan päivittäin maksuvalmiuden varmistamiseksi ja rakenteellista rahoitusriskiasemaa seurataan säännöllisesti osana yhtiön vakavaraisuuden hallintaprosessia.

OP-Asuntoluottopankin riskiasemaa tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon koko OP Pohjolan riskiasema, joka perustuu kaikkien jäsenluottolaitosten keskinäiseen vastuuseen. Jäsenluottolaitokset vastaavat yhteisvastuullisesti toistensa veloista ja kaikkien jäsenpankkien tulee osallistua yhteenliittymälain mukaisiin tukitoimiin toistensa vakavaraisuuden tukemiseksi.

OP Pohjola analysoi toimintaympäristöä osana jatkuvaa riskienarviointiaan ja strategiaprosessiaan. OP Pohjolan strategiaan vaikuttavat megatrendit ja maailmankuvat edustavat OP Pohjolan ja sen asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien arkeen, olosuhteisiin ja tulevaisuuteen vaikuttavia muutosvoimia. Tällä hetkellä toimintaympäristöä erityisesti muovaaviksi globaaleiksi tekijöiksi on tunnistettu muun muassa geo- ja kauppapolitiikka, yritysturvallisuusuhat, ilmasto, luontokato sekä tieteelliset ja teknologiset innovaatiot. Suomessa muutostekijöinä korostuvat näiden lisäksi demografinen ja alueellinen kehitys ja julkisen velan kasvu. Asiakkaiden neuvonnalla ja heille mitoitetuilla palveluilla OP Pohjola edistää asiakkaidensa kestävää taloudellista menestystä ja turvallisuutta sekä hallitsee omaa riskiprofiiliaan pidemmällä aikavälillä. Datan hyödyntäminen on OP Pohjolan toiminnan keskeinen lähtökohta, koska asiakkaiden neuvonta, palvelujen mitoitus ja riskiperusteinen hinnoittelu sekä sopimusten elinkaaren aikainen hallinta perustuvat oikeaan ja kattavaan tietoon asiakkaasta. Myös johtamisessa tarvittava raportointi perustuu oikeaan ja kattavaan tietoon.

Näkymät

Taloudelliseen toimintaympäristöön kohdistuu yhä poikkeuksellisia riskejä. Geopoliittisista jännitteistä huolimatta maailmantalouden perusennuste lähivuosille on vakaa, ja Suomen talouden ennakoidaan elpyvän vähitellen. Geopoliittisten kriisien laajeneminen tai kaupan esteiden lisääntyminen voivat kuitenkin heikentää luottamusta talouteen Suomessa ja vaikuttaa sijoitusmarkkinoihin sekä OP Pohjolan ja sen asiakkaiden taloudelliseen toimintaympäristöön.

Arvio vuoden 2026 tuloksen kehityksestä annetaan ainoastaan OP Pohjolan osalta OP Pohjolan tilinpäätöstiedotteessa sekä osa- ja puolivuosikatsauksissa.

OP-Asuntoluottopankin vakavaraisuuden arvioidaan pysyvän vahvana ja riskiaseman vakaana. Tämä mahdollistaa uusien kiinteistövakuudellisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskun.

Vuoden 2025 raporttien julkaisuajankohdat

OP-Asuntoluottopankki Oyj:n toimintakertomus ja tilinpäätös 2025	Viikko 11, 2026
Selvitys OP-Asuntoluottopankki Oyj:n hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2025	Viikko 11, 2026

Vuoden 2026 taloudellisten raporttien julkaisuajankohdat

Osavuosikatsaus 1.1.−31.3.2026	6.5.2026
Puolivuosikatsaus 1.1.−30.6.2026	23.7.2026
Osavuosikatsaus 1.1.−30.9.2026	27.10.2026

Helsingissä 11.2.2026

OP-Asuntoluottopankki Oyj
Hallitus

Lisätiedot:
Toimitusjohtaja Sanna Eriksson, puh. +358 10 252 2517

Jakelu:
LSE London Stock Exchange
Euronext Dublin (Irish Stock Exchange)
Kansallinen tiedotevarasto (Officially Appointed Mechanism, OAM)
Keskeiset tiedotusvälineet
op.fi