Fingrid noudattaa arvopaperimarkkinalain mukaista puolivuosiraportointia ja julkistaa vuoden kolmen ja yhdeksän ensimmäisen kuukauden osalta johdon katsaukset, joissa esitetään yhtiön taloudellista ja muuta kehitystä kuvaavia keskeisiä tietoja.
Johdon katsauksessa esitetyt tiedot koskevat Fingrid-konsernin kehitystä tammi-syyskuussa 2026 ja vastaavalla jaksolla 2025, ellei toisin ole mainittu. Tässä esitetyt luvut ovat laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards IFRS) mukaisesti. Johdon katsaus ei ole IAS 34 –standardin mukainen osavuosikatsaus. Luvut ovat tilintarkastamattomat.
- Suomen sähkön kulutus tammi–syyskuussa kasvoi 5,0 prosenttia ja oli 64,8 (61,5) terawattituntia. Kulutusta kasvatti etenkin kylmä säätila alkuvuonna. Suomessa kulutetun sähkön päästökerroin oli 27 (27) gCO2/kWh. Fingridin kantaverkon siirtovarmuus oli erittäin korkealla tasolla.
- Palvelutoimittajat ja Fingridin oman henkilöstön sisältävä tapaturmataajuus nousi ja oli 5,4 (4,5). Yhtiöllä on käynnissä työturvallisuuden kehittämisohjelma, jonka tavoitteena on kääntää poissaoloon johtaneiden työtapaturmien kehityssuunta. Työterveys ja -turvallisuus ovat etusijalla Fingridin kaikessa toiminnassa.
- Tammi–syyskuun liikevaihto kasvoi 872 (791) miljoonaan euroon korkeamman sähkönkulutuksen, kantaverkkohinnoittelun ja tasesähkön hinnan vuoksi.
- Konsernin kulut ilman hyödykejohdannaisten arvonmuutosta olivat 765 (747) miljoonaa euroa. Yhtiön keskeiset toiminnan kulut, pois lukien reservikapasiteetin hankinnan ja kunnonhallinnan kulut, kasvoivat sähköjärjestelmän laajenemisen seurauksena.
- Kauden tulos oli 170 (128) miljoonaa euroa. Yhtiö käytti kertyneitä pullonkaulatuloja 78 (143) miljoonaa euroa kattamaan liiketoiminnan kustannuksia.
- Yhtiön bruttoinvestoinnit olivat 313 (342) miljoonaa euroa. Yhtiö arvioi vuosien 2026–2029 bruttoinvestointien määrän olevan noin kaksi miljardia euroa, josta oli sidottu 672 miljoonaa euroa.
- Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi vahvana.
| Avainluvut | 1-9/26 | 1-9/25 | muutos % | 1-12/25 | ||
| Liikevaihto | M€ | 872 | 791 | 10 | 1 118 | |
| Liiketulos* | M€ | 178 | 150 | 19 | 247 | |
| Tulos ennen veroja * | M€ | 164 | 142 | 15 | 225 | |
| Kauden tulos | M€ | 170 | 128 | 33 | 179 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | M€ | 508 | 353 | 44 | 451 | |
| Kertyneet pullonkaulatulot | M€ | 268 | 247 | 9 | 349 | |
| Investoinnit, brutto | M€ | 313 | 342 | -8 | 485 | |
| Korollinen nettovelka | M€ | 1 123 | 1 118 | 0 | 1 208 | |
| Käyttökate ** | M€ | 475 | 355 | 34 | 386 | |
| Henkilöstö keskimäärin | 655 | 620 | 622 | |||
| Käyttövarmuus | % | 99,99988 | 99,99999 | 99,99995 | ||
| Sähkön kulutus Suomessa | TWh | 64,8 | 61,5 | 84,5 | ||
| Tapaturmataajuus (LTIF) sis. palvelutoimittajat ** | 5,4 | 4,5 | 2,9 | |||
| Päästökerroin, Suomessa kulutettu sähkö | gCO2/kWh | 27 | 27 | 26 | ||
| Sähköjärjestelmään liitetty uusiutuva tuotanto | MW | 753 | 1 178 | 1 509 | ||
| * Ilman johdannaisten käyvän arvon muutosta | ||||||
| ** Rullaava 12 kk | ||||||
Toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka: Sähkön kulutuksen kasvu tarvitsee tuekseen vahvan sähköverkon, verkkoliityntöjen priorisointia ja säätövoimaa
Fingridin liikevaihto kasvoi 10 prosenttia katsauskaudella ja oli 872 (791) miljoonaa euroa. Liikevaihtoa nosti kasvanut sähkönkulutus, kantaverkkotariffin korotus vuoden alussa ja tasesähkön kohonnut hinta. Kauden tulos oli 170 (128) miljoonaa euroa. Katsauskauden bruttoinvestoinnit olivat 313 (342) miljoonaa euroa. Yhtiön rahoituksellinen asema säilyi vahvana.
Suomen sähkönkulutus on kääntynyt kasvuun ja kasvun arvioidaan voimistuvan lähivuosien aikana. Kasvua vauhdittavat erityisesti datakeskus- ja sähkökattilahankkeet. Toteutuessaan nykyiset liittymissopimukset voisivat seuraavien vuosien aikana kasvattaa Suomen sähkönkulutusta jopa 40 prosenttia vuoden 2025 tasoon verrattuna.
Sähkön kulutuksen kasvu ja sen tarvitsema tuotannon kasvu edellyttävät investointeja sähköverkkoon. Fingrid toteuttaa 5,2 miljardin euron investointisuunnitelmaa, jolla vahvistetaan siirtoyhteyksiä Pohjois- ja Länsi-Suomesta etelän suuntaan. Teimme investointipäätöksen 400 kilovoltin Metsälinja 2 -voimajohtoyhteydestä Vaalasta Jämsään. Noin 350 kilometrin mittainen yhteys vahvistaa sähkönsiirtoa Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä, mahdollistaa uuden sähköntuotannon ja kasvavan kulutuksen liittämisen kantaverkkoon sekä parantaa sähköjärjestelmän käyttövarmuutta.
Samanaikaisesti kun puhdas siirtymä on edennyt ja sen mukanaan tuomat investointitarpeet ovat kasvaneet, on myös noussut esiin tekijöitä, jotka voivat viivästyttää investointihankkeiden etenemistä. Sujuvat lupaprosessit ovat edellytys Fingridin investointiohjelman toteuttamiselle, joka puolestaan palvelee kasvaneen asiakaskysynnän ja muuttuneen sähköjärjestelmän synnyttämiä tarpeita.
Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi syyskuussa hallituksen esitysluonnoksen sähköverkkoon liittämisen etusijamenettelystä, jonka tavoitteena on kohdentaa niukkaa liityntäkapasiteettia yhteiskunnan kokonaisedun näkökulmasta. Fingrid pitää menettelyä tarpeellisena keinona turvata sähköverkon tehokas käyttö. Toiveena on, että asian monimutkaisuudesta huolimatta lakiehdotus tulisi pian voimaan. Näin voidaan vähentää epävarmuutta ja nopeuttaa investointeja nykyisessä tilanteessa, jossa verkkokapasiteettia ei riitä kaikille halukkaille.
Sähkön kulutuksen odotettu ja nyt näkyvissä oleva kasvu korostaa tarvetta huolehtia sähkön riittävyydestä. Suomessa on edellytykset rakentaa markkinaehtoisesti lisää sähkön tuotantoa tuuli- ja aurinkovoimainvestoinneilla. Kaikki sähköistymisen tuoma uusi kulutus ei pysty tarvittaessa joustamaan, joten erityisesti kylminä tuulettomina jaksoina sähkön riittävyys voi merkittävästi vaarantua. Fingrid on arvioinut, että vuosikymmenen vaihteeseen mennessä tarvitaan noin 1 000 megawattia säävarmaa energiaa tuottavaa kapasiteettia. Tällaista niin kutsuttua säätövoimaa ei näytä syntyvän riittävässä määrin ja aikataulussa markkinaehtoisesti. Suomessa tulisikin ottaa käyttöön nopea ja kustannustehokas kohdennettu tukimekanismi, joka tukee sähkön riittävyyttä sekä pitkä- että lyhytkestoisissa sähköpulatilanteissa. Lakiehdotus etusijamenettelystä sisältää kannustimia säätökykyisen tuotannon rakentamiselle ja voi osaltaan auttaa ratkaisemaan sähkön riittävyyden haasteita. Sähkön riittävyyden turvaamista ei tule kuitenkaan jättää vain etusijamenettelyn vaikutusten varaan.
Liiketoiminnan keskeiset tapahtumat
- Fingrid teki investointipäätöksen 400 kilovoltin Metsälinja 2 -voimajohtoyhteydestä Vaalasta Jämsään. Noin 350 kilometrin mittainen yhteys vahvistaa sähkönsiirtoa Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä, mahdollistaa uuden sähköntuotannon ja kasvavan kulutuksen liittämisen kantaverkkoon sekä parantaa sähköjärjestelmän käyttövarmuutta. Yhteys on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2030.
- Fingrid ilmoitti nostavansa kantaverkkopalvelumaksujaan neljä prosenttia 1.1.2027 alkaen. Korotuksen taustalla on mittava, tulevia asiakastarpeita ennakoiva investointiohjelma sekä laajenevan sähköjärjestelmän kustannusten kasvu.
- Fingrid ilmoitti katsauskauden aikana jättävänsä perimättä tasevastaavien tuotannon ja kulutuksen volyymimaksut lokakuulta ja marraskuulta 2026. Perimättä jättämisen syynä on voimajärjestelmän reservikustannusten ennustettua alhaisempi taso ja sähkökaupan tuloksen ennustettua korkeampi taso.
- Fingrid solmi yli 50 uutta liittymissopimusta viimeisen 12 kuukauden aikana. Sopimuksista noin kolmannes koski datakeskuksia. Tämän lisäksi Fingrid mahdollisti uusia liityntöjä asiakkaiden verkoissa.
- Fingrid arvioi syyskuussa julkaisemassaan Sähkön tuotannon ja kulutuksen kehitysnäkymät -raportissa, että Suomen sähkönkulutuksen kasvu on voimistumassa. Näkemys sähkönkulutuksen pitkän aikavälin kasvun suuruudesta on säilynyt pääosin ennallaan, mutta erityisesti datakeskushankkeiden eteneminen on vahvistanut näkymää kasvun toteutumisesta. Sähkönkulutuksen kasvu korostaa tarvetta kotimaisen sähköntuotannon sekä säästä riippumattoman säätövoiman kasvulle.
- Tammi–syyskuun aikana Suomen sähköjärjestelmään liitettiin uusiutuvaa tuotantokapasiteettia 753 (1 178) megawattia, josta tuulivoimaa oli 191 (802) megawattia ja aurinkovoimaa 562 (376) megawattia.
- Fingrid ilmoitti syyskuussa uusista vaatimuksista tuuli- ja aurinkovoimalaitoksille, jotka sijoittuvat tuuli- ja aurinkovoimaa paljon sisältäville alueille. Vaatimukset koskevat verkkoa vakauttavia säätöominaisuuksia, joiden avulla laitokset voidaan liittää sähköverkkoon heikentämättä verkon käyttövarmuutta.
- Fingrid julkaisi arvion talven 2026–2027 sähkön riittävyydestä Suomessa. Arvion mukaan sähkön riittävyys Suomessa näyttää tulevana talvena vakaalta, mikäli merkittäviltä sähkön tuotantolaitosten vikaantumisilta vältytään ja siirtoyhteydet Ruotsista ja Virosta toimivat normaalisti.
- Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan kohteet valittiin kaudelle 1.1.2027–31.3.2028. Olkiluoto 3:n järjestelmäsuoja on tekninen järjestely, jolla mahdollistetaan voimalaitoksen sähköntuotanto yli sähköjärjestelmän mahdollistaman 1 300 megawatin maksimiarvon.
- Fingrid tiedotti syyskuussa, että se ei hanki taajuuden vakautusreservejä (FCR) vuosimarkkinoilta vuodelle 2027. Kotimainen FCR-hankinta suoritetaan ensi vuonna vain FCR-reservien tuntimarkkinoilta. Keskittämällä FCR-hankinnat tuntimarkkinalle Fingrid pyrkii vastaamaan saamaansa asiakaspalautteeseen, yksinkertaistamaan markkinamallia reservitoimittajille ja parantamaan reservien saatavuutta tuntimarkkinalla.
- Pohjoismaiset kantaverkkoyhtiöt ovat päättäneet siirtää yhteistä liittymistään eurooppalaiselle mFRR-energian kauppapaikalle eli MARI-kauppapaikalle. Todennäköisimpänä uutena käyttöönottoajankohtana pidetään syys–lokakuuta 2027.
Oikeudenkäynnit ja viranomaismenettelyt
Fingrid haki 29.1.2024 markkinaoikeudesta muutosta Energiaviraston päätökseen sähkön kantaverkkotoiminnan tuoton määrittämistä koskevista valvontamenetelmistä kuudennelle, 1.1.2024–31.12.2027, ja seitsemännelle, 1.1.2028–31.12.2031, valvontajaksolle. Markkinaoikeus hylkäsi Fingridin valituksen 21.11.2025 antamassaan ratkaisussa. Fingrid jätti 23.12.2025 valituksen markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, sillä nykyiset valvontamenetelmät heikentävät yhtiön mahdollisuuksia kehittää kantaverkkoa, toteuttaa heikentyneen turvallisuustilanteen edellyttämiä varautumistoimenpiteitä sekä turvata sähkömarkkinalain mukainen kohtuullinen tuotto nopeasti muuttuvassa energiajärjestelmässä. Fingridin arvion mukaan Energiaviraston päättämät valvontamenetelmät ovat merkittävä heikennys vuoden 2023 lopussa päättyneisiin valvontamenetelmiin.
Markkinaoikeus antoi 12.9.2025 päätöksensä Fingridin ja Teollisuuden Voima Oyj:n tekemiin valituksiin Energiaviraston 11.1.2024 antamaan päätökseen järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan järjestelmävastuun ulottuvuudesta Olkiluoto 3-ydinvoimalaitoksen liittymisasiassa. Markkinaoikeus ratkaisi asian pääosin Fingridin valituksen mukaisesti. Markkinaoikeus totesi, ettei Fingridin itse ole tarvinnut toteuttaa kaikkia Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan luomisen ja ylläpidon kannalta välttämättömiä toimia ja, Fingridin kannan mukaisesti, että järjestelmäsuojasta voitiin sopia erikseen. Markkinaoikeuden mukaan Fingridillä on ollut oikeus asettaa sähköjärjestelmän suojaamiseen liittyviä ehtoja ja vaatimuksia kantaverkkoon liittymiselle siten, ettei sen ole itse tullut viime kädessä vastata ehtojen ja vaatimusten täyttymisestä omilla toimillaan tai niiden kustannuksista. Markkinaoikeus katsoi lisäksi, ettei Fingrid ollut rikkonut sähkömarkkinalain mukaista kehittämis-, liittämis- tai siirtovelvollisuutta. Markkinaoikeus katsoi kuitenkin, että Fingridin olisi tullut vahvistuttaa järjestelmäsuojan maksujen määräytymisperusteet Energiavirastossa. Fingrid valitti markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 27.10.2025, sillä yhtiön kannan mukaan Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan toteuttamis- ja ylläpitovastuu kustannuksineen eivät kuulu miltään osin Fingridin järjestelmävastuuseen, eikä järjestelmäsuojan ehtoja tai maksujen määräytymisperusteita tarvitse saattaa Energiaviraston hyväksyttäväksi. Korkein hallinto-oikeus kielsi 1.6.2026 antamassaan välipäätöksessä markkinaoikeuden 12.9.2025 antaman päätöksen täytäntöönpanon. Samalla korkein hallinto-oikeus määräsi, että sen sijasta Energiaviraston 11.1.2024 päätöstä on noudatettava korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajan.
Fingrid toimitti Energiaviraston päätöksen mukaisesti ehdotuksensa Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojaan liittyvien maksujen määräytymisperusteiksi 30.4.2024. Energiavirasto antoi päätöksensä maksujen määräytymisperusteiksi 30.12.2024. Päätöksen mukaan TVO:lle kohdistuvat kustannukset järjestelmäsuojan kohteille maksettavista korvauksista sekä tietoliikenneyhteyksien rakentamisesta, ylläpidosta ja käytöstä. Fingridille taas päätöksen mukaan kohdistuvat kohteiden hankinnan ja sopimusten teon, järjestelmäsuojan hallinnoinnin ja siihen liittyvien laitosten koestusten kustannukset sekä järjestelmäsuojan mittaus- ja valvontajärjestelmän ylläpidosta Fingridin käytönvalvontajärjestelmään. Fingrid ja TVO ovat sopineet Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan maksujärjestelyistä 1.1.2025 alkaen. Sopimus pohjautuu Energiaviraston 30.12.2024 antamaan päätökseen järjestelmäsuojan kustannuksista. Fingrid ja TVO valittivat päätöksestä markkinaoikeuteen, joka kumosi Energiaviraston päätöksen ja palautti Olkiluoto 3:n järjestelmäsuojan maksuperusteiden käsittelyn Energiavirastolle 7.11.2025 antamassaan päätöksessä. Fingrid valitti markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen 10.12.2025. Korkein hallinto-oikeus kielsi 1.6.2026 antamassaan välipäätöksessä markkinaoikeuden 7.11.2025 antaman päätöksen täytäntöönpanon. Samalla korkein hallinto-oikeus määräsi, että sen sijasta Energiaviraston 30.12.2024 antamaa päätöstä on noudatettava korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajan.
Fingrid valitti 2.1.2026 markkinaoikeuteen Energiaviraston tekemästä päätöksestä, jonka mukaan Suomen tarjousalueella ei ole riittävästi pitkän aikavälin suojausmahdollisuuksia. Viraston päätös suojausmahdollisuuksien riittämättömyydestä perustui vain sähkön johdannaispörsseissä viime vuosina käytyyn kauppaan eikä siinä otettu huomioon sähkön johdannaispörssin ulkopuolella käytyä kauppaa. Fingrid on vaatinut viraston tekemän päätöksen kumoamista ja palauttamaan asian virastolle uutta käsittelyä varten. Fingrid vaati lisäksi päätöksen täytäntöönpanokieltoa, kunnes tehtyyn päätökseen liittyvä valitusasia saa lainvoiman. Markkinaoikeus hylkäsi 23.2.2026 Fingridin vaatimuksen Energiaviraston päätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta kieltämisestä.
Muut katsauskauden aikaiset tapahtumat
Yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen mukaisesti hallitus päätti 23.7.2026 toisen osinkoerän maksamisesta puolivuosikatsauksen vahvistamisen jälkeen arvioituaan yhtiön maksukykyä, rahoitusasemaa ja taloudellista kehitystä. Hallituksen saaman valtuutuksen perusteella toinen osinkoerä, 18 088,71 euroa A-sarjan osakkeelta ja 6 617,11 euroa B-sarjan osakkeelta, yhteensä 45 841 984,12 euroa osinkoa maksettiin 28.7.2026.
Loppuvuoden kehitys
Fingrid toistaa 3.3.2026 antamansa tulosohjeistuksen, jonka mukaan Fingrid-konsernin tilikauden 2026 liiketuloksen, ilman johdannaisten käyvän arvon muutoksia, odotetaan kasvavan selvästi vuoden 2025 tasolta.
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Fingrid Oyj:n osakkeenomistajat päättivät 5.10.2026 yksimielisesti valita hallituksen jäseneksi Hannu Hautalan. Hannu Hautala, diplomi-insinööri, Suomen kansalainen, on toiminut Luxmet Oy:n toimitusjohtajana syyskuusta 2026. Hannu Hautala on riippumaton yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.
Taloudelliset tiedot
| KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA | 1.1.-30.9.2026 | 1.1.-30.9.2025 | 1.1.-31.12.2025 | |
| MEUR | MEUR | MEUR | ||
| LIIKEVAIHTO | 872,1 | 791,2 | 1 118,5 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 141,3 | 121,9 | 153,3 | |
| Materiaalit ja palvelut | -573,5 | -568,1 | -775,0 | |
| Henkilöstökulut | -40,1 | -37,5 | -52,5 | |
| Poistot | -108,2 | -100,8 | -137,6 | |
| Liiketoiminnan muut kulut | -44,0 | -40,7 | -58,1 | |
| LIIKETULOS | 247,7 | 166,1 | 248,7 | |
| Rahoitustuotot | 8,1 | 15,7 | 19,5 | |
| Rahoituskulut | -43,6 | -22,7 | -45,3 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -35,5 | -7,0 | -25,9 | |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksesta | 0,8 | 0,7 | 0,5 | |
| TULOS ENNEN VEROJA | 213,0 | 159,8 | 223,3 | |
| Tuloverot | -42,6 | -31,8 | -44,3 | |
| KAUDEN TULOS | 170,4 | 128,0 | 179,0 | |
| MUUT LAAJAN TULOKSEN ERÄT | ||||
| Erät, jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää tulosvaikutteisiksi | ||||
| Siirto tilikauden tulokseen | -0,0 | -0,0 | -0,0 | |
| KAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ | 170,4 | 128,0 | 178,9 | |
| Tuloksen jakautuminen: | ||||
| Yhtiön osakkeenomistajille | 170,4 | 128,0 | 179,0 | |
| Laajan tuloksen jakautuminen: | ||||
| Yhtiön osakkeenomistajille | 170,4 | 128,0 | 178,9 |
| KONSERNITASE | ||||
| VARAT | 30.9.2026 | 30.9.2025 | 31.12.2025 | |
| MEUR | MEUR | MEUR | ||
| PITKÄAIKAISET VARAT | ||||
| Aineettomat hyödykkeet: | ||||
| Liikearvo | 87,9 | 87,9 | 87,9 | |
| Maankäyttöoikeudet | 105,7 | 104,5 | 105,5 | |
| Muut aineettomat hyödykkeet | 43,5 | 48,9 | 51,2 | |
| 237,1 | 241,4 | 244,6 | ||
| Aineelliset hyödykkeet: | ||||
| Maa- ja vesialueet | 26,8 | 26,5 | 26,9 | |
| Rakennukset ja rakennelmat | 457,4 | 404,5 | 466,3 | |
| Koneet ja kalusto | 805,0 | 698,3 | 815,5 | |
| Voimajohdot | 690,8 | 695,0 | 731,5 | |
| Muut aineelliset hyödykkeet | 0,1 | 0,1 | 0,1 | |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | 52,7 | 56,0 | 55,0 | |
| Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | 699,8 | 753,1 | 456,5 | |
| 2 732,6 | 2 633,6 | 2 551,8 | ||
| Sijoitukset osakkuusyrityksissä | 15,0 | 14,4 | 14,2 | |
| Muut pitkäaikaiset sijoitukset | - | 73,9 | - | |
| Muut pitkäaikaiset saamiset | 0,5 | 0,2 | 0,3 | |
| Johdannaisinstrumentit | 51,2 | 13,8 | 5,9 | |
| Laskennalliset verosaamiset | 109,1 | 66,6 | 99,2 | |
| PITKÄAIKAISET VARAT YHTEENSÄ | 3 145,5 | 3 043,8 | 2 916,1 | |
| LYHYTAIKAISET VARAT | ||||
| Vaihto-omaisuus | 26,4 | 21,7 | 22,5 | |
| Johdannaisinstrumentit | 37,6 | 6,3 | 2,7 | |
| Myyntisaamiset ja muut saamiset | 76,5 | 103,9 | 142,9 | |
| Muut rahoitusvarat | 71,5 | 139,0 | 70,4 | |
| Rahavarat | 372,7 | 238,9 | 539,1 | |
| LYHYTAIKAISET VARAT YHTEENSÄ | 584,7 | 509,8 | 777,7 | |
| VARAT YHTEENSÄ | 3 730,2 | 3 553,6 | 3 693,8 |
| KONSERNITASE | ||||
| OMA PÄÄOMA JA VELAT | 30.9.2026 | 30.9.2025 | 31.12.2025 | |
| MEUR | MEUR | MEUR | ||
| EMOYHTIÖN OMISTAJILLE KUULUVA OMA PÄÄOMA | ||||
| Osakepääoma | 55,9 | 55,9 | 55,9 | |
| Ylikurssirahasto | 55,9 | 55,9 | 55,9 | |
| Muuntoerot | -0,1 | -0,0 | -0,0 | |
| Kertyneet voittovarat | 564,3 | 480,8 | 531,8 | |
| OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ | 676,1 | 592,7 | 643,6 | |
| PITKÄAIKAISET VELAT | ||||
| Laskennalliset verovelat | 148,6 | 132,8 | 130,3 | |
| Lainat | 1 443,0 | 1 468,7 | 1 461,1 | |
| Varaukset | 3,0 | 2,9 | 3,0 | |
| Johdannaisinstrumentit | 38,6 | 10,3 | 16,9 | |
| Vuokrasopimusvelat | 50,8 | 54,2 | 53,3 | |
| Siirtovelat | 881,2 | 700,4 | 623,1 | |
| 2 565,2 | 2 369,2 | 2 287,7 | ||
| LYHYTAIKAISET VELAT | ||||
| Lainat | 69,4 | 43,0 | 299,4 | |
| Johdannaisinstrumentit | 9,1 | 1,2 | 7,1 | |
| Vuokrasopimusvelat | 4,0 | 3,5 | 3,5 | |
| Ostovelat ja muut velat | 406,3 | 544,1 | 452,5 | |
| 488,9 | 591,8 | 762,5 | ||
| VELAT YHTEENSÄ | 3 054,1 | 2 961,0 | 3 050,2 | |
| OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ | 3 730,2 | 3 553,6 | 3 693,8 |
| LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA, MEUR | ||||||
| Emoyrityksen omistajille kuuluva | Osake- | Ylikurssi- | Muunto- | Kertyneet | Oma | |
| oma pääoma | pääoma | rahasto | erot | voittovarat | pääoma | |
| yhteensä | ||||||
| 1.1.2025 | 55,9 | 55,9 | -0,0 | 488,1 | 599,9 | |
| Tilikauden laaja tulos | ||||||
| Tilikauden voitto tai tappio | 128,0 | 128,0 | ||||
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||
| Muuntoerot | -0,0 | -0,0 | ||||
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna | -0,0 | -0,0 | ||||
| Laaja tulos | -0,0 | 128,0 | 128,0 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||
| Osinko vuodelta 2024 | -135,3 | -135,3 | ||||
| 30.9.2025 | 55,9 | 55,9 | -0,0 | 480,8 | 592,7 | |
| Tilikauden laaja tulos | ||||||
| Tilikauden voitto tai tappio | 50,9 | 50,9 | ||||
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||
| Muuntoerot | -0,0 | -0,0 | ||||
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna | -0,0 | -0,0 | ||||
| Laaja tulos | -0,0 | 50,9 | 50,9 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||
| 31.12.2025 | 55,9 | 55,9 | -0,0 | 531,8 | 643,6 | |
| 1.1.2026 | 55,9 | 55,9 | -0,0 | 531,8 | 643,6 | |
| Tilikauden laaja tulos | ||||||
| Tilikauden voitto tai tappio | 170,4 | 170,4 | ||||
| Muut laajan tuloksen erät | ||||||
| Muuntoerot | -0,0 | -0,0 | ||||
| Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutuksella oikaistuna | -0,0 | -0,0 | ||||
| Laaja tulos | -0,0 | 170,4 | 170,4 | |||
| Liiketoimet omistajien kanssa | ||||||
| Osinko vuodelta 2025 | -137,9 | -137,9 | ||||
| 30.9.2026 | 55,9 | 55,9 | -0,1 | 564,3 | 676,1 | |
| KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA | 1.1.-30.9.2026 | 1.1.-30.9.2025 | 1.1.-31.12.2025 | |
| MEUR | MEUR | MEUR | ||
| Liiketoiminnan rahavirrat: | ||||
| Tulos ennen veroja | 213,0 | 159,8 | 223,3 | |
| Oikaisut: | ||||
| Liiketoimet, joihin ei liity maksutapahtumaa: | ||||
| Poistot | 108,2 | 100,8 | 137,6 | |
| Käyttöomaisuuden myyntivoitot/-tappiot (-/+) | 1,5 | -0,6 | -0,4 | |
| Muut oikaisut | 0,0 | - | - | |
| Osuus osakkuusyritysten tuloksista | -0,8 | -0,7 | -0,5 | |
| Voitot/tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien varojen ja velkojen arvostamisesta | -69,8 | -16,1 | -2,1 | |
| Liittymismaksut | 33,7 | 9,7 | 33,8 | |
| Pullonkaulatulojen tuloutus | -77,6 | -142,7 | -223,2 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | 35,5 | 7,0 | 25,9 | |
| Käyttöpääoman muutokset: | ||||
| Myynti- ja muiden saamisten muutos | 66,6 | 23,0 | 1,3 | |
| Vaihto-omaisuuden muutos | -3,9 | -1,2 | -2,0 | |
| Osto- ja muiden velkojen muutos | -19,9 | 3,8 | -5,6 | |
| Pullonkaulatulot | 267,6 | 246,6 | 349,3 | |
| Varausten muutos | - | - | -0,2 | |
| Maksetut korot | -31,6 | -35,7 | -64,3 | |
| Saadut korot | 18,4 | 21,0 | 42,1 | |
| Maksetut verot | -32,7 | -22,1 | -63,9 | |
| Liiketoiminnan nettorahavirta | 508,3 | 352,6 | 451,1 | |
| Investointien rahavirrat: | ||||
| Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | -263,2 | -278,8 | -464,2 | |
| Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | -6,5 | -6,1 | -9,9 | |
| Investoinnit muihin sijoituksiin | - | -42,1 | -60,5 | |
| Luovutustulot muista sijoituksista | - | 58,4 | 213,1 | |
| Aineellisten hyödykkeiden myynti | 0,1 | 1,2 | 1,8 | |
| Aineettomien hyödykkeiden myynti | 0,0 | 0,1 | 0,3 | |
| Aktivoidut maksetut korot | -11,9 | -17,2 | -11,9 | |
| Investointien nettorahavirta | -281,6 | -284,6 | -331,4 | |
| Rahoituksen rahavirrat: | ||||
| Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | -23,6 | -109,6 | -129,1 | |
| Lyhytaikaisten lainojen nostot | 39,7 | - | 268,8 | |
| Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | -268,8 | -193,0 | -193,0 | |
| Maksetut osingot | -137,9 | -135,3 | -135,3 | |
| Pääoman osuus maksetuista vuokrista | -2,6 | -2,4 | -3,4 | |
| Rahoituksen nettorahavirta | -393,2 | -440,4 | -191,9 | |
| Rahavirtalaskelman rahavarojen muutos | -166,4 | -372,4 | -72,2 | |
| Rahavirtalaskelman rahavarat kauden alussa | 539,1 | 611,3 | 611,3 | |
| Rahavirtalaskelman rahavarat kauden lopussa | 372,7 | 238,9 | 539,1 |
Liitetiedot
1. Toimintasegmentit
Segmentti-informaatio on FAS:n mukaista, sarakkeeseen ”eliminoinnit ja konserniviennit” sisältyy eriä, jotka täsmäyttävät segmenttiraportoinnin IFRS konsernitilinpäätökseen. Segmenttien tulosta arvioidaan liiketuloksen perusteella. Segmenttien liiketulokset yhdessä muodostavat verkkoliiketoiminnan liiketuloksen, joka on pohjana sääntelyn mukaisen toteutuneen oikaistun tuloksen laskennassa. Kulut kohdistetaan segmenteille aiheuttamisperiaatteen mukaan, joka luo perustan palveluiden hinnoittelulle. Rahoitustuottoja ja -kuluja ei kohdisteta segmenteille.
Vaihtelut segmenttikohtaisissa tuloksissa ja liikevaihdoissa ovat tyypillisiä. Segmentit muodostavat pohjan Fingridin kohtuullisen tuoton sääntelyn mukaisen oikaistun tuloksen laskennalle ja näin toisen segmentin tuloskehitys voi vaikuttaa ajallisesti myös toiseen segmenttiin, jotta toiminnalle asetettua sallittua tuottoa ei ylitetä. Segmenttien palveluhinnoittelua tarkistetaan kustannusvastaavasti yli ajan.
Kantaverkko-segmentti
Kantaverkko-segmenttiin kuuluvat kantaverkon kehittäminen ja ylläpito, uuden tuotannon ja kulutuksen liittäminen verkkoon, sähkön siirto, kantaverkon käyttö sekä yhtenäisten sähkömarkkinoiden ja sähköjärjestelmän ylläpitoon liittyvien reservien kehittäminen.
| KANTAVERKKO-SEGMENTTI, MEUR | 1-9/2026 | 1-9/2025 | 1-12/2025 |
| Liikevaihto | 489,3 | 435,0 | 654,3 |
| Liiketulos | 170,1 | 126,9 | 236,5 |
Tasepalvelut-segmentti
Tasepalvelut-segmentti sisältää valtakunnalliseen tasehallintavastuuseen ja taseselvitykseen liittyviä toimintoja. Lisäksi tasehallintaan liittyvien reservimarkkinoiden kehittäminen sisältyy tasepalvelut-segmenttiin.
| TASEPALVELUT-SEGMENTTI, MEUR | 1-9/2026 | 1-9/2025 | 1-12/2025 |
| Liikevaihto | 420,3 | 371,6 | 505,6 |
| Liiketulos | 37,0 | 27,2 | 36,8 |
Tulos liiketoimintasegmenteittäin
Segmentti-informaatio on FAS:n mukaista, sarakkeeseen ”eliminoinnit ja konserniviennit” sisältyy eriä, jotka täsmäyttävät segmenttiraportoinnin IFRS-konsernitilinpäätökseen.
| 1-9/2026 | ||||||
| MEUR | ||||||
| Liiketoimintasegmentti | Kantaverkko | Tasepalvelut | Muut toiminnot | Eliminoinnit ja konserniviennit | Konserni yhteensä | |
| Liikevaihto | 489,3 | 420,3 | 17,6 | -55,1 | 872,1 | |
| Poistot | -100,9 | -0,9 | -4,7 | -1,6 | -108,2 | |
| Liiketulos | 170,1 | 37,0 | 3,1 | 37,5 | 247,7 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -35,5 | |||||
| Tulos ennen veroja | 213,0 | |||||
| 1-9/2025 | ||||||
| MEUR | ||||||
| Liiketoimintasegmentti | Kantaverkko | Tasepalvelut | Muut toiminnot | Eliminoinnit ja konserniviennit | Konserni yhteensä | |
| Liikevaihto | 435,0 | 371,6 | 18,1 | -33,4 | 791,2 | |
| Poistot | -94,2 | -0,9 | -4,6 | -1,1 | -100,8 | |
| Liiketulos | 126,9 | 27,2 | 3,9 | 8,1 | 166,1 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -7,0 | |||||
| Tulos ennen veroja | 159,8 | |||||
| 1-12/2025 | ||||||
| MEUR | ||||||
| Liiketoimintasegmentti | Kantaverkko | Tasepalvelut | Muut toiminnot | Eliminoinnit ja konserniviennit | Konserni yhteensä | |
| Liikevaihto | 654,3 | 505,6 | 24,0 | -65,3 | 1 118,5 | |
| Poistot | -128,9 | -1,2 | -6,1 | -1,4 | -137,6 | |
| Liiketulos | 236,5 | 36,8 | 4,7 | -29,3 | 248,7 | |
| Rahoitustuotot ja -kulut | -25,9 | |||||
| Tulos ennen veroja | 223,3 |
Muihin toimintoihin sisältyy muut lakisääteisesti Fingridille määrätyt julkisen palveluvelvoitteiden edellyttämät tehtävät, jotka eivät kuulu varsinaiseen kantaverkkotoimintaan tai järjestelmävastuuseen. Näitä tehtäviä ovat sähkömarkkinoiden keskitetyt tiedonvaihtopalvelut sekä tehoreservipalvelu ja sähkön alkuperätakuun palvelut, joita hoitavat konserniyhtiöt Fingrid Datahub Oy ja Finextra Oy. Muihin toimintoihin sisältyy lisäksi emoyhtiön hallinnolliset- ja ICT-palvelut tytäryhtiöille. Konserniraportoinnissa eliminoidaan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden väliset tuotto- ja kuluerät. IFRS eriin sisältyy muun muassa sähköjohdannaisten markkina-arvon muutokset, liittymismaksujen IFRS 15:n mukainen jaksottaminen ja vuokrasopimusten jaksottaminen IFRS 16:n mukaan.
2. Tuotot ja kulut
| Liikevaihto ja muut tuotot, MEUR | 1-9/26 | 1-9/25 | muutos % | 1-12/25 | |
| Kantaverkkotuotot | 372,2 | 326,5 | 14,0 | 455,0 | |
| Tasesähkön myynti | 413,3 | 364,0 | 13,6 | 495,8 | |
| Läpisiirtotuotot | 10,7 | 9,4 | 13,3 | 14,0 | |
| Pullonkaulatulot | 10,8 | 40,0 | -73,0 | 81,9 | |
| Datahub -tuotot | 17,2 | 17,1 | 0,7 | 22,8 | |
| Muu liikevaihto | 47,9 | 34,2 | 40,0 | 49,0 | |
| Johdannaisten arvonmuutos | 70,1 | 15,9 | - | 1,5 | |
| Liiketoiminnan muut tuotot | 71,2* | 106,0 | -32,8 | 151,9 | |
| Liikevaihto ja muut tuotot yhteensä | 1 013,4 | 913,1 | 11,0 | 1 271,8 | |
| *Sisältää pullonkaulatulojen 66,8 M€:n kohdistuksen kulujen kattamiseksi | |||||
| Kulut, MEUR | 1-9/26 | 1-9/25 | muutos % | 1-12/25 | |
| Tasesähkön osto | 322,0 | 185,4 | 73,6 | 282,1 | |
| Häviösähkökulut | 74,1 | 59,4 | 24,7 | 83,7 | |
| Poistot | 108,2 | 100,8 | 7,3 | 137,6 | |
| Reservikulut | 45,0 | 165,5 | -72,8 | 189,2 | |
| Henkilöstökulut | 40,1 | 37,5 | 6,9 | 52,5 | |
| Kunnonhallintakulut | 16,7 | 38,5 | -56,5 | 47,3 | |
| Läpisiirtokulut | 10,5 | 10,5 | 0,7 | 12,5 | |
| Siirto-oikeustuotekulut | 45,2 | 60,7 | -25,6 | 91,4 | |
| Muut kulut | 103,6 | 88,9 | 16,6 | 127,6 | |
| Johdannaisten arvonmuutos | 0,3 | -0,1 | -294,8 | -0,6 | |
| Kulut yhteensä | 765,7 | 747,1 | 2,5 | 1 023,1 | |
| Liiketulos ilman johdannaisten arvonmuutoksia | 177,9 | 150,0 | 18,6 | 246,6 | |
| Liiketulos | 247,7 | 166,1 | 49,2 | 248,7 |
3. Aineellisen ja aineettoman käyttöomaisuuden muutokset
| Aineelliset hyödykkeet, MEUR | 1-9/2026 | 1-9/2025 | 1-12/2025 | |
| Hankintameno kauden alussa 1.1. | 4 410,9 | 4 151,5 | 4 151,5 | |
| Lisäykset 1.1.–30.9. | 281,3 | 334,9 | 287,9 | |
| Vähennykset 1.1.–30.9. | -30,3 | -2,9 | -28,4 | |
| Hankintameno kauden lopussa 30.9. | 4 661,9 | 4 483,4 | 4 410,9 | |
| Kertyneet poistot kauden alussa 1.1. | -1 914,1 | -1 819,6 | -1 819,6 | |
| Vähennysten poistot 1.1.–30.9. | 28,7 | 2,4 | 27,0 | |
| Poistot 1.1.–30.9. | -96,6 | -88,7 | -121,5 | |
| Kertyneet poistot kauden lopussa 30.9. | -1 982,0 | -1 905,9 | -1 914,1 | |
| Käyttöoikeusomaisuuserät | ||||
| Kirjanpitoarvo 1.1. | 55,0 | 50,2 | 50,2 | |
| Lisäykset 1.1.–30.9. | 0,6 | 8,8 | 8,8 | |
| Poistot 1.1.–30.9. | -3,0 | -2,9 | -3,9 | |
| Käyttöoikeusomaisuuserät, kirjanpitoarvo 30.9. | 52,7 | 56,0 | 55,0 | |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa 30.9. | 2 732,6 | 2 633,6 | 2 551,8 | |
| Aineettomat hyödykkeet, MEUR | ||||
| Hankintameno kauden alussa 1.1. | 328,3 | 326,2 | 326,2 | |
| Lisäykset 1.1.–30.9. | 1,3 | 1,4 | 7,8 | |
| Vähennykset 1.1.–30.9. | -0,4 | -0,4 | -5,7 | |
| Hankintameno kauden lopussa 30.9. | 329,2 | 327,2 | 328,3 | |
| Kertyneet poistot kauden alussa 1.1. | -83,6 | -76,7 | -76,7 | |
| Vähennysten poistot 1.1.–30.9. | 0,0 | 0,0 | 5,1 | |
| Poistot 1.1.–30.9. | -8,6 | -9,2 | -12,1 | |
| Kertyneet poistot kauden lopussa 30.9. | -92,2 | -85,8 | -83,6 | |
| Kirjanpitoarvo kauden lopussa 30.9. | 237,1 | 241,4 | 244,6 |
4. Bruttoinvestoinnit
| BRUTTOINVESTOINNIT, MEUR | 1-9/2026 | 1-9/2025 | 1-12/2025 | |
| Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden lisäykset ja ennakkomaksujen siirrot aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin* | 282,6 | 336,3 | 295,7 | |
| Investointeihin kirjatut pullonkaulatulot | 28,5 | 5,8 | 170,4 | |
| Investointeihin kirjatut tuet | 2,3 | - | 19,1 | |
| Bruttoinvestoinnit | 313,4 | 342,0 | 485,1 | |
| Investointisitoumukset | 672,2 | 604,3 | 604,1 | |
| *Ilman käyttöoikeusomaisuuseriä |
Lisätietoja:
Asta Sihvonen-Punkka, toimitusjohtaja, Fingrid Oyj, puh. +358 30 395 5235
Jussi Pohjanpalo, talous- ja rahoitusjohtaja, Fingrid Oyj, puh. +358 30 395 5176
Fingrid on suomalaisten kantaverkkoyhtiö. Turvaamme asiakkaille ja yhteiskunnalle varman sähkön ja rakennamme tulevaisuuden sähköjärjestelmää. Visiomme on puhdas, varma ja Euroopan kilpailukykyisin sähköjärjestelmä.
Fingrid välittää. Varmasti.
www.fingrid.fi
Liite
